Musta silmä sulle terveiset laittaa

[jatkoa Rasheraspista]

Rotten piteli nenäänsä, josta vuosi reilusti verta. Hän ei ihmettelisi vaikka se olisi murtunut, sillä niin lujaa toinen oli siihen ostunut. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän joutuisi nenä murtuneena palaamaan kotiin tappelun jälkeen, mutta tällä kertaa tilanne tuntui erilaiselta, sillä vamman aiheuttaja oli henkilö, jonka nuorukainen olisi mielellään nähnyt kuolevan. Ainakin hänestä nyt tuntui siltä, mutta tosiasiassa, jos toinen kuolisi, olisi hän varmasti jopa hieman järkyttynyt samalla tavalla kuin oli ollut järkyttynyt siitä, että oli puukottanut toista. Nuorukainen oli itsekin saanut traumoja puukotuksesta, mutta sitä hän ei ikinä myöntäisi ääneen. Hän peitti oman epävarmuutensa tapahtuneesta uhoamiseen ja kehuskeluun siitä, että oli puukottanut ärsyttävää homoa. Vankilassa tapahtunut oli tuntunut paikoittain jopa hyvältä, sillä teollaan hän oli päässyt sisäpiiriin muiden uusnatsien joukossa, mutta ei hän silti oikeasti teostaan ollut ylpeä, vaikka kaikkea muuta väittikin. Hän ei ollut koskaan maininnut kenellekään ylimääräiselle, että hänen pikkusisarensa olivat todistaneet tapahtumaa, koska hän häpesi sitä, että oli antanut noiden nähdä jotain sellaista. Se vaivasi häntä ehkä eniten koko tapahtumassa, sillä mikään ei oikeuttanut siihen, että hän oli aiheuttanut sisaruksilleen traumoja.

Toinen oli pitkään hiljaa, kunnes tuo esitti kysymyksen, joka sai nuorukaisen hieman ärsyyntymään.
"Et sä tiedäkään enkä mä tiedä, voiko suhun luottaa", hän vastasi. He olivat tasoissa, ainakin uusnatsin mielestä, sillä kumpikaan ei voinut varmaksi sanoa, oliko toisella jotain aseita mukanaan. Mistä sitä tiesi, vaikka tuo homo olisi kantanut nykyään itsepuolustusmielessä veistä mukanaan ja aikoisi kostaa puukotuksen tökkäämällä vuorostaan itse puukon hänen lihaansa. Ajatus ei kuullostanut houkuttelevalta, mutta riski olisi otettava. Elm Square oli hyvä paikka tapella siitä, ettei siellä ketään kiinnostanut toisten asiat, mutta jos siellä menettäisi tajuntansa tai joutuisi muuten avuttomaan tilaan, se muuttui vaaralliseksi ympäristöksi. Nuorukainen kuitenkin uskoi, että voittaisi tappelun, sillä alkoholi oli jälleen kerran tehnyt tehtävänsä ja nuorukainen tunsi olonsa voittamattomaksi. Kuitenkaan uusnatsi ei odottanut helppoa voittoa, sillä olihan jo tullut selväksi, että toinen osasi tapella. Hän ei ollutkaan tainnut ennen törmätä näin hyvään homotappelijaan ja olikin aikaisemmin luullut, etteivät nuo osanneet heilutella nyrkkejään. Se luulo oli osoittautunut vääräksi heti hänen tavatessaan Jamien.

Toinen suostui lähtemään ja lähtikin ulko-ovelle päin. Tuon lisäys sai nuorukaisen tuhahtamaan.
"Samat sanat sulle", hän sanoi ja lähti kävelemään toisen perässä. Hän nappasi pilottitakkinsa narikasta ja kiskoi sen päälleen. Hän käveli toisen perässä aukiolle ja pysähtyi heidän päästyään keskelle sitä. Nyt jomman kumman pitäisi antaa ensimmäinen isku, jotta tappelu pääsisi kunnolla alkuun.

Jamie työnsi kätensä mustan hupparinsa taskuihin ja henkäisi hiljaa, kun tunkkainen baari-ilma vaihtui raikkaaseen ulkoilmaan. Mies ei kuitenkaan osannut nauttia tästä raikkaudentunteesta kovinkaan pitkään, sillä hän muisti varsin hyvin, mitä piakkoin oli luvassa. Uusintaottelu tuon typerän uusnatsin kanssa, eikä Jamiella ollut hajuakaan siitä, miten se mahdollisesti päättyisi. Joko niin, että hän jäi kadulle makaamaan omassa veressään ja toinen lähtisi voitonriemuisena kotiin tai sitten toisinpäin, joka ei vielä näyttänyt ihan mahdottomalta. Jamie uskoi, että hänellä oli yhtä suuret voitonmahdollisuudet kuin toisellakin, ellei tuo sitten päättäisi yllättää ja vetäisi puukkoa taskustaan. Silloin miehen päivät olisivat suurinpiirtein luetut ja hän voisi sanoa hyvästit maailmalle. Sillä aivan varmasti toinen tappaisi hänet, mikäli tämä saisi siihen suinkin mahdollisuuden. Ja Elm Squarella se oli hyvin mahdollista, sillä ei siellä kukaan auttaisi, vaikka joku jätettäisiin makaamaan omaan vereensä. Pikemminkin sitä tilaa käytettäisiin hyväksi ja varastettaisiin uhrilta rahat sekä muut arvotavarat. Sitä kohtaloa Jamie ei halunnut, vaikkei tällä hetkellä mikään rikas ollutkaan. Sillä oli jo liian nöyryyttävää tulla hakatuksi, mutta ryöstetyksi tuleminen oli jo ihan liikaa.
Jamie kuitenkin päätti yrittää ajatella asiaa positiivisesti ja mahdollisimman itsevarmasti. Kyllä hän nyt äkkiä yhden keskenkasvuisen teinin hakkaisi, vaikkei ollutkaan ihan täysin varma omasta voitostaan, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Hän oli kyllä ensimmäisellä kerralla päihittänyt toisen, mutta toisella kohtaamisella se oli kostautunut ja mies oli saanut puukosta.

Jamie tajusi viimein saapuvaneensa tutulle, hämärälle kujalle ja se oli hänen ihmeekseen melko tyhjä. Muutamaa diileriltä ja narkkarilta näyttävää ihmistä lukuun ottamatta, eikä näistä varmaankaan koituisi harmia. Jamie kääntyi toista kohti ja kohotti tälle hivenen kulmiaan. Hänkö muka itkisi? Eihän hän ollut itkenyt viimeksikään tai ylipäätään, joten miksi nyt? No, kyllä hän oli sairaalassa melkein itkenyt sen leikkauksen jälkeisten kipujen tähden, mutta ei koskaan hävityn tappelun jälkeen.
"En tietenkään. Mutta eihän tuollaisesta kakarasta ikinä tiennyt. Kun murrosiässä nuo mielentilat muutenkin heittelivät", Jamie naurahti kolkosti ja hänestä tuntui, että jos joku tässä alkaisi itkemään, niin se olisi kyllä hän itse. Ei mies kuitenkaan sitä jaksanut jäädä murehtimaan, vaan latasi nyrkkinsä uudestaan toisen kasvoja kohti, yrittäen saada siihen yhtä paljon voimaa kuin aikaisemmin.

Aukiolla Rotten viimein irroitti otteensa nenästään ja lakkasi myös pyyhkimästä verta takkinsa hihaan. Hänen kasvonsa olivat takuulla jo nyt näkemisen arvoiset, sillä verta oli valunut tasaisena vanana aina leukaan ja kaulaan saakka. Nenä myös tykytti inhottavasti kivusta ja nuorukainen tiesi, että jos siihen osuisi uusi isku, tulisi se sattumaan tuhottomasti. Kuitenkaan hän ei aikonut yhden vamman estää taistelua, sillä hän todellakin halusi päästä hakkaamaan toisen kunnolla ja jos hän sen takia joutuisi ottamaan muutaman iskun itsekin vastaan, hän oli siihen kyllä valmis. Kostaminenhan tässä oli kyseessä ja hän todellakin aikoi kostaa toiselle pahanpäiväisesti. Hän tulisi nauttimaan nähdessään toisen maassa. Uusnatsi päätti jatkaa tappelemista niin pitkään, että toinen menettäisi kivun takia tajuntansa. Olisi myös mahtavaa nähdä toisen itkevän fyysisiä vammojaan. Nuorukaisella oli päässään visio voitostaan ja hän halusi ehdottomasti päästä kokemaan sen oikeastikin.

Toisen sanat eivät taaskaan miellyttäneet nuorukaista. Toisaalta taisi olla niin, että mitä tahansa toinen ikinä sanoisikin, ei hän kuitenkaan pitäisi kuulemastaan.
"Sulla heittää kohta päässä", hän tyytyi vastaamaan ollen varma voitostaan. Ei hän voisi hävitä, sillä se olisi liian nöyryyttävää; itsehän hän oli koko sodan tälläkin kertaa aloittanut ja olisi muutenkin noloa hävitä homolle. Toinen avasi erän lataamalla nyrkkinsä nuorukaisen poskeen saaden tämän ähkäisemään kivusta samalla horjahtaen pahanenteisesti, mutta kuitenkin pystyssä pysyen. Suussa maistui veri eikä nuorukainen ollut varma, johtuiko se edelleen verta tiputtelevasta nenästä vai poskeen osuneesta iskusta. Oli miten oli, tappelu oli nyt avattu eikä nuorukaisella ollut enää aikaa jäädä murehtimaan vastaanottamiaan iskuja. Hän sylkäisi verta suustaan ja latasi puolestaan oman nyrkkinsä toisen naamaan itsekin niin lujaa kuin vain suinkin osasi.

Jamie ei oikeastaan tajunnut toista siinä suhteessa, että kostaminen oli tälle niin ylisuuri asia. Kyllä hän itsekkin halusi paljon enemmän oikeutta, kuin oli saanut, mutta ei hän silti halunut ihan hullunlailla kostaa tuolle. Ei todellakaan yhtä paljon, kuin toinen hänelle ja sekös tässä ihmetytti. Oli tietenkin todella nöyryyttävää hävitä ihan kenelle tahansa, mutta olihan toinen jo yhden kerran voittanut Jamien ja melkein tappanutkin, mutta silti tämä janosi kostoa. Miehen mielestä he olivat ihan sujut, sillä kummatkin olivat voittaneet kerran ja toinen paljon enemmänkin. Ehkäpä Jamien sitten pitäisi alkaa ajatella asiaa siltä kannalta, että hänenkin pitäisi pakonomaisesti kostaa tuolle se puukotus. Hän jopa ihmetteli sitä, että osasi suhtautua tähän asiaan näinkin viileästi. Yleensä hän halusi oikeutta itselleen kaikin mahdollisin keinoin, mutta nyt hän vain haluaisi antaa asian olla. Suurena osasyynä tähän tietenkin oli se, että hän pelkäsi tuota vieläkin, vaikkei sitä voisi juuri nyt uskoa. Ehkä hän halusi tuosta mahdollisimman nopeasti eroon ja se luultavasti toteutuisi vain tämän tappelun kautta.
"Joo, niin varmaan. Ja lehmät lentää. Älä kuule, kakara luule itsestäs liikoja", Jamie tuhahti ja kieltämättä nautti veren näkemisestä toisen kasvoilla, mutta ei - ikävä kyllä - pystynyt riemuitsemaan yhtään sen kauempaa. Nimittäin toinenkin päätti avata tulen ja löi melkoisella voimalla Jamieta vasempaan silmään, että sen ympärillä olisi luultavasti huomenna melkoinen mustelma ja mies horjahti hivenen, mutta ei kuitenkaan kaatunut. Ja mies kun oli onnistunut jopa vuoden pysymään erossa mustista silmistä, niin se putki katkesi juuri tuon kanssa. Ei sinänsä yllätys, mutta kyllä se ärsytti.

Jamiesta tuntui, että silmä turposi jo nyt ja vei ihan vaistomaisesti toisen kätensä kokeilemaan sitä. Kyllä, se alkoi turvota ja iho oli kosketusarka. Jamie ei kuitenkaan ollut varma, halusiko käydä tuohon käsiksi ihan kunnolla, sillä ne vuoden takaiset tapahtumat kummittelivat mielessä edelleen. Kuulosti ehkä todella typerältä, mutta mies ei voinut sille mitään.
"Saanko mä kysyä yhtä juttuu?", Jamie aloitti, sillä hänen oli pakko saada tietää. "Johtuuko tää kaikki vain musta vai mun suuntautumisesta? Joka ei muuten ole sellainen, kuin sä kuvittelet", mies jatkoi ja tiesi tämän hetken olevan todella huono tällaiselle. Hänen oli silti pakko saada tietää, sillä se oli kieltämättä melko häiritsevää, ettei tiennyt miksi toinen oli hänen kimpussaan koko ajan.

Rotten vihasi toisen käyttämiä nimityksiä itsestään. Toki hän oli toista nuorempi, mutta ei tuon olisi siitä jatkuvasti tarvinut muistuttaa. Hän ei kuitenkaan pitänyt itseään enää minään kakarana, kuten toinen asian oli ilmaissut ja oli raivostuttavaa kuulla sellaisia nimityksiä itsestään. Kyllä hän varmasti jossain suhteessa oli lapsellinen, mutta omasta mielestään hän oli myös monia ikäisiään kypsempi. Eihän moni hänen ikäisensä ajatellut esimerkiksi koskaan politiikkaa, kuten hän toisinaan teki. Eikö jo se erottanut hänet kakarasta?
"Mä en luule mitään. Mä tiedän et sä tuut ottaan kunnol turpaas", hän tyytyi kuitenkin vastaamaan. Hänen lyöntinsä osui hyvin toisen silmään, mikä sai nuorukaisen ilahtumaan, sillä hän nautti nähdessään omasta mielestään alempiarvoisten ihmisten saavan fyysisiä vammoja, joita varsinkin Jamie oli todellakin ansainnut oikein reilulla kädellä. Ei se hänen vikansa ollut, että toinen oli niin ärsyttävä. Sekin olisi jo riittänyt vihanpitoon, mutta toinen oli kaiken lisäksi homo.

Toinen päätti keskeyttää tappelun hetkeksi kysymällä uusnatsin mielestä todella typerän kysymyksen. Hetkeksi hän jopa hölmistyi tätä yllättävää käännettä tappelun keskellä ja katsoi toista yllättyneenä.
"No mistä luulisit? Molemmista tietenki", hän sanoi ja päätti jatkaa tappelua pamauttamalla nyrkkinsä uudelleen toisen naamaa kohti. Nyt oli tarkoitus tapella eikä jutella siitä, mistä vihanpito johtui. Nuorukainen oli luullut toisenkin tietävän tarkalleen, että hänen vihansa johtui sekä siitä, että toinen oli homo, että tuon ärsyttävistä luonteenpiirteistä. Oikeastaan Rotten ei osannut sanoa, kumpi puoli painoi vaa'assa enemmän, mutta se oli varmaa, että hän tappeli monien ihmisten kanssa vähemmästäkin. Tappelun syyksi riitti jo pelkästään väärä seksuaalinen suuntautuminen tai yleinen ärsyttävyys, joten toisen omatessa molemmat piirteet, ei nuorukainen yksinkertaisesti voinut jättää tuota rauhaan. Ja kun mukaan heitettiin vielä henkilökohtaiset kaunat, oli soppa valmis ja ikuinen vihanpito taattu.

Jamie kohotti hivenen kulmiaan, kun toinen viimein vastasi hänen kysymykseensä ja kieltämättä näytti varsin yllättyneeltä. Ilmeisesti tämä ei ollut odottanut Jamien kysyvän juuri tuota asiaa, joten mies onnitteli itseään siitä, että oli saanut kysymyksellään hämmennettyä toisen edes jotenkin. Eihän tuollaista ikinä odotettu, sillä yleensä luultiin toisen osapuolen tietävän, mistä vihanpito johtui. Jamie ei kuitenkaan tiennyt ja ainakin hänellä oli tapana kysyä, mikäli jokin asia oli epäselvä. Ei tietenkään aina, mutta tämä asia oli jo riittävän monimutkainen, että tuo kysymys ja sen vastaus oli helpottanut roimasti. Ja kieltämättä tuo toisen vastaus oli ollut ihan sitä, mitä Jamie oli uskonutkin. Tietenkin tuo oli ensimmäiseksi käynyt miehen kimppuun tämän seksuaalisuuden takia ja sitten varmaan vasta ajanmyötä hänen vaikea luonteensa sai toisen mielen räjähtämään. Ehkäpä jos Jamie olisi edes vähäsen nöyrempi, niin tuskin he tässä olisivat. Ainakin mies halusi uskoa näin, vaikka sitä oli nyt vähän huono murehtia. Jamie ei milloinkaan tulisi olemaan nöyrä ja antaisi periksi liian helposti, joten tällaisia tilanteita tulisi luultavasti tulevaisuudessakin. Toivottavasti ne eivät kuitenkaan äityisi näin pahoiksi.

Jamie ei osannut odottaa toisen lyöntiä, joka osui hänen nenäänsä ja mies joutui nyt ihan tosissaan hapuilemaan tasapainoaan. Harmi, ettei se auttanut, sillä seuraavaksi hän löysi itsensä kyljeltään asfaltilta nenän vuotaessa verta oikein tulvimalla. Miehen pää kolahti kovaan alustaan melko ikävästi, mutta ei kuitenkaan niin ikävästi kuin toisella ensimmäisessä tappelussa. Silti tuo kolahdus sai Jamien päässä aikaan ikävän jomotuksen, joka muistutti lähinnä niiden vilkkaimpien baari-iltojen jälkeisiä krapula-aamujen päänsärkyä. Sen tästä sai, kun ei seurannut tilannetta ja nyt toinen oli päässyt niskanpäälle.
"Voi helvetti", Jamie voihkaisi ja luuli, että silmissä pimenisi ihan kohta. Se nyt tästä olisi vielä puuttunutkin, mutta niin ei onneksi käynyt. Häntä myös pelotti, että toinen aivan varmasti käyttäisi tätä asemaansa hyväkseen ja hakkaisin Jamien nyt ihan hengiltä. Kiroten omaa kohtaloaan, Jamie yritti silti nousta ylös.

Oli totta, ettei Rotten usein suhtautunut näin suurella vimmalla seksuaalivähemmistön edustajia kohtaan vaan jätti noiden hakkaamisen yleensä kertaluontoiseksi. Jamie oli poikkeus, joka vahvisti säännön, mutta toisen erityisasema johtui nimenomaan tuon ärsyttävistä luonteenpiireistä. Jos toinen olisi ollut pelkästään homo, ei uusnatsi takuulla olisi vaivautunut jatkamaan vihanpitoa näin suurella antaumuksella, mutta tilanne oli täysin eri, koska soppaan oli sekoitettu myös henkilökohtaisia kaunoja ensimmäisessä tappelussa hänen tajuttomuutensa hyödyntämisestä mautonta näpäytystä varten aina syytteen nostamiseen ja linnareissun hoitamiseen saakka. Välillä nuorukaisesta tuntui, että toinen teki kaikkensa, jotta hän ehdottomasti vihaisi tuota koko sydämestään. Sitä hän ei sulattanut vaan oli enemmän kuin valmis antamaan vähän takaisinkin. Ei olisi mikään ihme, vaikka he tulisivat olemaan napit vastakkain aina tavatessaan, sillä skinhead ei ollut sitä ihmistyyppiä, joka jätti vihamiehensä huomioitta vaan käytti mielellään kaikki mahdolliset tilaisuudet noiden turpaanvetämiseen hyödykseen. Tilanne toki oli hieman vaikeutunut hänen ehdonalaisensa takia, sillä enää hän ei yksinkertaisesti voisi ruveta rähisemään julkisella paikassa ilman, että hänen vapautensa ei vakavasti vaarantuisi. Onneksi toista ei ollut ollut vaikeaa houkuttella tälle aukiolle, jossa kuka tahansa sai tapella niin paljon kuin halusi ilman, että kukaan siihen puuttuisi.

Rottenin kasvoille nousi voitonriemuinen virne hänen iskunsa tärähtäessä toisen nenään saaden tuon hapuilemaan tasapainoaan ihan tosissaan. Jamien kaatuessa maahan, nuorukaisen virne leveni entisestään, sillä maassa tuo oli paljon helpompi vastus kuin pystyasennossa. Toisaalta maassa makaavaa ei kuulemma saisi lyödä saatia potkia, mutta nuorukainen ei siitä jaksanut välittää. Hän käveli toisen viereen juuri sopivasti kuulemaan toisen voihkaisevan kirosanan ja latasi täysillä teräskärkisellä maiharillaan potkun toisen kylkeen.


[tökkii ihan hirveesti, pahoittelut siitä. En oo oikein kirjotusvireessä :/ ]

Mikäli Jamielta olisi tässä tilanteessa kysytty, niin hän olisi ihan varmasti halunnut jättää sen ensimmäisen tappelukerran jälkeisen nöyryyttämisen ja varastamisen tekemättä. Okei, hän oli saanut toisen rahoilla muutaman oluen eräästä, suhteellisen halvasta pikkukaupasta, mutta oliko se todellakin ollut tämän kaiken kivun ja säryn arvoista? Nimittäin nyt näytti vähän siltä, että Jamie kokisi loppujen lopuksi todella karvaan tappion, sillä hän makasi nyt maassa ja toisella oli vahva etulyöntiasema. Tuohan voisi hakata miehen ihan tiedottomaan tilaan ja jättää hänet tähän keskelle pahamaineista aukiota kuolemaan. Tuskin kovinkaan moni häntä siinä tilassa auttaisi, ehkäpä päinvastoin varastaisivat kaiken vähänkin arvokkaan omaisuuden ja heittäisivät roskikseen.

Jamie kuitenkin päätti, ettei antaisi periksi, vaikka tässä asemassa olikin. Harmi vain, ettei aikaisempaa asemaa ollut niin helppo saada takaisin, sillä seuraavaksi nuorempi käytti tilannetta hyväkseen ja potkaisi Jamieta hyvin kipeästi kylkeen, joka sai miehen älähtämään kivusta. Potku osui suoraan miehen toiseen kylkeen ja se todellakin sattui. Hänestä tuntui, että voisi ihan minä hetkenä hyvänsä oksentaa keuhkonsa pihalle, sillä kylkeen todella pisti. Helvetti, Jamie inhosi tuota skiniä ja hänen olisi tehnyt mieli hakata tuosta ilmat pihalle. Harmi vain, ettei hän todellakaan ollut kehuttavan hyvässä kunnossa juuri nyt, ei fyysisesti eikä henkisesti. Miehestä nimittäin tuntui, että voisi ihan minä hetkenä vain purskahtaa itkuun, sillä häntä hävetti ja joka paikkaa kolotti. Olisi ehkä kuitenkin ihan liian noloa itkeä toisen edessä, joten mies päätti yrittää niellä kyyneleensä parhaansa mukaan. Totaalinen murtuminen ei kuitenkaan ollut kaukana ja se saataisi tapahtua ihan minä hetkenä hyvänsä.
"Vitun molopää! Jätä mut jo vihdoin rauhaan!" Jamie huusi tuolle ja tämän äänestä kuuli selvästi, että mies voisi murtua ihan minä hetkenä hyvänsä.

(( Hyvähän toi sun teksti oli. Mun osalta tuli nyt vähäsen lyhyttä, toivottavasti ei haittaa :--D ))

Toisen älähdys sai Rottenin mielialan nousemaan. Hän johti tätä tappelua selvästi eikä hän aikonut antaa toisen päästä helpolla. Hänellä oli juuri nyt mainio tilaisuus hakata ja potkia tuo tohjoksi eikä hän aikonut heittää mahdollisuutta menemään. Kyllähän hänen mielessään käväisi, että pitäisi ehkä antaa toiselle mahdollisuus nousta ylös, jotta tuo voisi edes puolustautua kunnolla, mutta kostonhimo sai nuorukaisen lataamaan toisen potkun heti seuraavan perään eikä hän tälläkään kerralla säästellyt voimiaan. Nyt ei ollut varaa tunteiluun, sillä jos hän jättäisi toisen hakkaamisen puolitiehen, tuo varmasti alkaisi naureskelemaan ja haukkumaan häntä pelkuriksi. Tilanne oli hieman samanlainen kuin McDonaldsissa, jossa hän oli myös miettinyt omaa kunniaansa, joka loppujen lopuksi oli mennyt jopa vapauden edelle. Kuitenkin hän oli oppinut tuosta kerrasta johtuvan linnareissun aikana, että vapaus oli tärkeämpää kuin kunnia, jos kyse oli asia, jonka voisi hoitaa loppuun myöhemminkin. Elm Squarella vaan ei ollut juurikaan pelkoa jäädä kiinni tekosistaan, joten vaikka toinen saisikin päähänsä nostaa tappelusta pahoinpitelysyytteen, tuo tuskin saisi todistajia paikalle eikä Rotten tietenkään aikoisi myöntää mitään, sillä ei halunnut menettää ehdonalaistaan nyt, kun sen oli hyvällä käytöksellä saanut. Todisteet siis puuttuisivat ja näin ollen Jamie ei saisi hoidettua skinheadia takaisin linnaan, vaikka kuinka sitä haluaisi.

Toisen huuto sai nuorukaisen pysähtymään hetkeksi, vaikka hänen tarkoituksenaan olikin juuri ollut potkaista tuota kolmannen kerran. Kuvittelikö hän vain vai kuulostiko toinen siltä, että tuo oli hyvin lähellä murtumispistettä? Vallantunne oli mahtava tämän huomion seurauksena, sillä ajatus, että saisi toisen romahtamaan totaalisesti hänen edessään ja sillä tavoin nöyryytettyä tuota, tuntui hienolta. Rotten oli vakaasti sitä mieltä, että hänellä olisi täysi oikeus nöyryyttää toista sen jälkeen, miten tuo oli nöyryyttänyt häntä. Hänellä olisi myös ollut oikeus pilata tuon elämä samalla tavalla kuin toinen oli pilannut hänen tulevaisuutensa hoitamalla hänet vankilaan. Tietenkin hän oli osasyyllinen asiaan, sillä itsepähän hän oli stiletin toisen lihaan tökännyt, mutta oli paljon helpompaa pyyhkiä mielestään itseensä kohdistuvat syytökset ja vierittää koko jupakka toisen niskoille. Myös se oli helppo kostonhimoisena unohtaa, että hän luultavasti oli jo aiheittanut toiselle riittävästi traumoja puukotuksellaan.
"Miks helvetissä mä jättäisin sut rauhaan ku voin hakata sut paskaks?" Rotten vastasi toiselle pilkkaa äänessään ja korosti asiaansa lataamalla uuden potkun toista kohti. Ei, hän ei aikonut jättää asiaa tähän, sillä vaikka tuo homo olikin sitä mieltä, että he olivat tasoissa, ei nuorukainen itse ajatellut näin. Hänen päässään kummitteli ajatukset kostosta ja tässä oli juuri loistava tilaisuus pistää suunnitelmat toteen ja hakata toinen niin pahaan kuntoon, ettei tuo ihan heti uskaltaisi alkaa aukomaan päätään hänelle.

Se tässä olikin juuri huono puoli. Että tämä paikka oli tosiaankin Elm Square, jossa Jamiella ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada apuja tai edes jotakuta, kuka voisi mahdollisesti todistaa tämän tapahtuman oikeudessa. Mikäli Jamie edes uskaltaisi nostaa toista vastaan syytettä (mikäli sillä olisi tässä tilanteessa enää merkitystä), sillä hän oli jo kerran tehnyt sen virheen ja tässä sitä oltiin. Tuon skinin potkittavana ja Jamie alkoi jo hiljalleen lakata uskomasta itseensä. Vaikka nyt yleensä olikin todella suuri optimisti, niin nyt hän kuitenkin ajatteli, ettei selviäisi tästä. Ties vaikka tuo päättäisi vetää taskustaan sen samaisen puukon ja päättää miehen elämän juuri nyt. Tuo voisi ihan hyvin tehdä sen, sillä täällä ei ollut silminnäkijöitä todistamassa ja Jamien ruumis löytyisi varmaankin vasta seuraavana päivänä, jolloin toinen voisi olla ties missä.
Jamie tunsi toisen potkun kyljessään ja pieni inahdus karkasi hänen huuliltaan, vaikka mies yritti sitä pidätellä parhaansa mukaan. Hän ei nimittäin halunnut antaa tuolle sitä iloa, että saisi hänet huutamaan kivusta ja anelemaan tätä lopettamaan. Sitä tuo ihan varmasti halusi. Kokea vallantunnetta, joka aiemmin oli jäänyt hivenen vähäiseksi, kun Jamie oli laittanut todella kovaa vastaan. Helppohan tuon nyt oli olla, sillä Jamie makasi maassa, eikä voinut tehdä yhtikäs mitään. Melko säälittävää, vaikka tietenkin toinen käytti tilaisuuden hyväkseen. Niin mieskin olisi tehnyt, mikäli roolijako olisi ollut toinen.

Jamie puri lujaa huultaan, jottei vain olisi itkenyt. Se olisi ollut jo liian noloa ja olisi luultavasti innostanut tuota lisää. Nimittäin, tuskinpa toinen edes osaisi tuntea minkäänlaista empatiaa häntä kohtaan. Ei tietenkään. Jamie oli pelkkää roskasakkia tuon edessä, joista ei muutenkaan kukaan välittänyt ja nämä voisi yhtä hyvin tappaa.
"No tekisit sen edes kunnolla! Helvetti, et tajuakkaan kuinka säälittävä oot juuri nyt. Eikö sulle ole opetettu, ettei maassa makaavaa saanut potkia?" Jamie huusi tuolle sillä äänellä, mikä hänestä vielä lähti ja sylki verta, tuntien uuden potkun kyljessään. Se oli hänellekin jo liikaa, sillä mies tunsi miten kivun kyyneleet alkoivat poltella silmäkulmissa ja alkoivat hiljalleen valua poskia myöten. Että häntä hävetti juuri nyt, mutta Jamie ei voinut sille mitään. Ehkä hänen piti vain odottaa, että toinen viimein saisi tarpeekseen ja lähtisi pois. Ehkäpä tuo jättäisi Jamien henkiin, jota mies kuitenkin piti lähes mahdottomana ajatuksena. Häntä nimittäin sattui ihan helvetisti juuri nyt, että se kipu meinasi viedä häneltä tajun.
Mies voihkaisi kivusta ja käpertyi kerälle, kuin suojellakseen itseään. Kyyneleet valuivat jo näkyvästi hänen poskillaan, eikä Jamie edes enää jaksanut peitellä niitä.

Rottenilla ei käynyt mielessäkään, että hän ottaisi toisen hengiltä, sillä hän ei olisi siihen pystynyt vaikka olisi halunnutkin. Tappaminen oli kuitenkin täysin eri asia kuin hakkaaminen, sillä jälkimmäisestä jäisi korkeintaan henkiset traumat fyysisten vammojen parannuttua. Kuolema oli liian lopullista. Kyse ei oikeastaan ollut edes siitä, että siitä saisi pitkän tuomion vaan pikemminkin rohkeudesta. Rotten ei ollut niin kova, ettäkö olisi voinut keneltäkään riistää henkeä pois vaikka hän mielellään tappelikin. Se puukotuskin oli ollut pahemman luokan virhe ja jos nuorukainen voisi muuttaa mennyttä ja jättää sen tekemättä, olisi hän niin tehnyt. Tuntui typerältä ajatella, miten hän oli täydessä McDonaldsissa todistajien ja vieläpä omien pikkusisarustensa edessä puukottanut Jamieta. Hän moitti itseään usein tapahtuneesta, mutta sitä hän ei ikinä myöntäisi ääneen ja olihan tuo homo oikeastaan ansainnutkin saada puukosta kylkeen, sillä niin vastenmielinen tuo oli. Kuitenkin se, että hän puukotti toista omien pikkusisaruksien edessä, ei ollut mitenkään päin hyväksyttävää ja sitä nuorukainen katui teossa eniten. Ja olihan se muutenkin tuntunut kurjalta, sillä ei hän ollut koskaan tajunnut, millaiset jäljet moisesta jäisi häneen itseensäkin. Asia kummitteli hänen mielessään usein ja hänen oli vieläkin vaikeaa uskoa, että hän tosiaan oli puukottanut ihmistä. Ajatukset tapahtuneesta olivat ristiriitaisia, mutta vankilassa nuorukainen oli ehtinyt miettiä asiaa paljon ja oli melko sinut asian kanssa, vaikka hän edelleen katui Denikselle ja Marielle aiheuttamiaan traumoja.

Toisen sanat saivat nuorukaisen katsomaan tuota hetken ajan mietteliäästi. Hän punnitsi vaihtoehtoja mielessään ja pohti, pitäisikö antaa toisen oikeastikin nousta pystyyn. Hän kuitenkin potkaisi toista kerran, jottei tuo nousisi ennen kun hän olisi tehnyt päätöksensä. Toinen itki jo kivusta, mikä sai nuorukaisen tuntemaan olonsa jo käytännössä voittajaksi. Hän tiesi, ettei hänen edessään itkeminen ollut toiselle mikään mukava kokemus ja tuo tunsi varmasti olonsa nöyryytetyksi. Nuorukainen potkaisi uudelleen kerälle käpertynyttä Jamieta miettien edelleen, mitä tekisi. Hän kuitenkin toisen epäonneksi päätyi siihen, ettei voinut heittää tilaisuutta menemään ja olla potkimatta toista paskaksi.
"Eikö sulle oo opetettu ettei miehet itke?" hän vastasi toisen sanoille pilkallisesti kiertäen koko kysymyksen, jonka toinen oli esittänyt. Tottakai hänelle oli opetettu, ettei maassa makaavaa potkittu, mutta kukapa olisi jättänyt tällaisen tilanteen käyttämättä. Rotten ei ainakaan ja niinpä hän latasi uuden potkun toista kohti. Sitä seurasi toinen, jonka hän tähtäsi tällä kertaa päähän vaikka tiesi itsekin sen olevan todella raukkamaista.

Jamie oli niin varma, ettei selviäisi tällä kertaa hengissä, sillä toinen näytti suorastaan kiehuvan raivosta. Se olisi jo liian onnekasta, että mies selviäisi tästä, kerta niin oli jo kerran tapahtunut. Hän ei millään osannut uskoa ihmeisiin, sillä niitä ei hänen kohdallaan ollut kovinkaan useita tapahtunut. Lisäksi Jamie oli ihan pesunkestävä pessimisti, joten ei ihmekkään, jos hän ajatteli näin. Mies ei tiennyt yhtään, millaisia mahdollisuuksia hänellä tässä vielä olisi, sillä tuskinpa skini jättäisi häntä rauhaan pelkästä pyynnöstä. Ehei. Tuo aivan varmasi halusi vain nähdä Jamien veren virtaavan ja hänen murtuvan ihan kokonaan. No, tuo oli kyllä kieltämättä onnistunut näissä kummassakin, vaikkei Jamie sitä halunnut myöntääkkään. Miehen naama oli tosiaankin veressä, häneen sattui ja häntä itketti. Lisäksi hän tunsi itsensä nöyryytetyksi ja halusi mahdollisimman nopeasti täältä pois.

Kuullessaan toisen sanat, Jamie pyyhki hivenen kyyneliään poskiltaan ja yritti lähes epätoivoisesti pysäyttää niiden tulon. Vaikeaa se olikin, sillä miestä sattui ihan kauheasti ja olo oli henkisestikin todella kurja. Nyt hän todellakin toivoi, että olisi osannut pitää päänsä kiinni ja lähteä vain kylmänviileästi pois paikalta. Vaikka, mistä helvetistä hän olisi voinut tietää, että toinen oli näinkin kostonhimoinen ja halusi enemmän kuin mielellään nähdä Jamien kärsivän kunnolla. Eikö se yksi kerta jo riittänyt? Kun hän oli joutunut pyörimään tuskissaan sairaalassa sen puolitoista viikkoa? Ei tietenkään. Tietenkin tuo halusi vielä kaiken lisäksi kostaa sen, että Jamie oli vaatinut itselleen oikeutta ja passittanut tuon vankilaan. Jamie ei kerta kaikkiaan ymmärtänyt tuota. Tottakai nuorempi olisi tehnyt ihan saman, mikäli asia olisi ollut toisinpäin.

Jamie tunsi jälleen potkun kyljessään ja ähkäisi kivusta. Musta kajaali oli levinnyt poskille pitkiksi vanoiksi, joka kieltämättä oli miehen vähäisin murhe tässä tilanteessa.
"Vittu mä inhoon sua. Ja todellakin toivon, että sun vanhemmat katuvat syvästi sitä, että katuivat syvästi sitä, että olivat saaneet tuollaisen luuserin", Jamie huusi tuolle itkuisella äänellä, eikä kyllä kuulostanut yhtä vakuuttavalta, kuin olisi halunut. "mä tosiaan säälin sua, pentu", hän jatkoi ja sitten sai potkun keskelle otsaansa. Se tosiaankin katkaisi kamelin selän ja Jamie kääntyi selälleen. Päässä alkoi huippaa ja käsi painui vaistomaisesti potkukohtaa vasten. Jamie ähkäisi kivusta ja painoi silmänsä hetkeksi kiinni, avaten ne kuitenkin nopeasti, päässään vain yksi ajatus; hän oli hävinnyt.

Rottenin silmät siristyivät vihasta toisen sanojen johdosta. Se oli arka aihe, sillä toisinaan pojasta tuntui siltä, ettei hän ollut lainkaan sellainen lapsi, jollaisen hänen vanhempansa olisivat halunneet ja hän todella halusi vanhempiensa hyväksynnän, kuten varmasti jokainen. Hänellä oli mennyt viimeaikoina aika huonosti vanhempiensa kanssa. He ottivat alinomaan sanallisesti yhteen. Vankilajakso oli etäännyttänyt heidät toisistaan eikä nuorukainen enää oikein meinannut tulla toimeen noiden kanssa. Hän oli jo harkinnut kotoa pois muuttamista, mutta siihen hänellä ei ollut varaa. Eikä hän muutenkaan olisi mielellään muuttanut muualle, sillä hän halusi olla tekemisissä pikkusisarustensa kanssa mahdollisimman paljon ja yrittää hyvittää noille sen, mitä hän oli noille tehnyt. Oli ollut todellakin virhe puukottaa Jamieta noiden edessä ja sitä nuorukainen katui paljon.

"Ja mä säälin sua. Miten kukaan pystyy elämään ittensä kanssa, jos on tollasta saastaa ku sä?" nuorukainen vastasi hampaidensa välistä ja tallasi jalallaan toisen naamaan. Tämän tehtyään hän vielä räkäisi toista kohti osoittaakseen, kuinka paljon toista halveksi. Toinen oli homon lisäksi vielä vasikkakin ja se oli jo aika paha yhdistelmä. Eikö tuolle riittänyt olla kuvottava epäsikiö vaan pitikö tuon vielä pahentaa omaa imagoaan ryhtymällä vasikoimaan hänestä ja saattaa hänet vankilaan? Ei ollut reilua, että tuollainen sontiainen onnistui pilaamaan hänen elämänsä nuoruuden alkutaipaleilla, sillä toki vankilassa piipahtaminen vaikeuttaisi hänen elämäänsä paljonkin. Kuka esimerkiksi ottaisi hänet enää töihin? Kuka halusi alaikäisen linnakundin palkkalistoilleen? Tuskin kukaan. Ja nuorukainen sentään arvosti työntekoa. Mies, joka ei tehnyt töitä, oli luuseri.

[Anteeksi kökkö laatu ja lyhyys.. ja kesto.]

(( Nou prob. : > ))

Jamie kirosi huonoa tuuriaan hiljaa mielessään. Voi, että hän oli jälleen kerran korivaan myöten kusessa, josta ei ihan heti pääsisi pois. Miksi helvetissä hän ei ikinä osannut pitää suutaan kiinni tai olla tekemättä joitain tiettyjä asioita? Hänen olisi pitänyt ihan alusta alkaen vain jättää tämä skini omaan arvoonsa ja lähteä paikalta kylmänrauhallisesti pois. Hyvähän se tosin oli tässä sanoa, kun makasi selällään maassa ja toisen potkittavana. Eihän mies voinut mitenkään tietää, että tämä kaikki äityisi näin pahaksi. Että toinen himoitsisi kostoa ihan tosissaan ja näin pahasti. Jamiesta oli nöyryyttävää olla tässä tilanteessa näin huonossa jamassa, vaikka oli aiemmin ollut niin itsevarma itsestään ja voitostaan. Mutta kuinkas sitten kävikään? Helvetti, hän pitäisi päänsä kiinni tästä lähtien ja kiertäisi kaikki skinit mahdollisimman kaukaa.
Jamie voihkaisi kivusta, että myös inhosta, kun toinen tallasi paskaisella kengällään hänen naamaansa ja sylkäisi vielä kaiken lisäksi. Kuin osoituksena siitä, miten paljon häntä halveksi. Miehen olisi tehnyt mieli työntää kenkä pois naamansa päältä, mutta hän oli liian voimaton tehdäkseen sitä sekä liian alistunut. Kyllä moni ihminen ihmettelisi tätä tilannetta, mikäli vain kuulisi Jamien tosiaankin alistuneen jollekulle. Se ei ollut todellakaan hänen tapaista, sillä yleensä mies tappeli ihan siihen viimeisimpään tappiin asti, eikä todellakaan myöntäisi häviötänsä. Mutta nyt sen sijaan... Hän oli hävinnyt, ja sen mies pystyi jopa myöntämään. Ei ehkä ääneen, mutta itselleen.

"Painu vittun", Jamie voihkaisi ja tunsi, kuinka paha olo pyrki suusta ulos. Mies kääntyi kyljelleen ja oksensi. Suoraan siihen toisen jalkojen juureen ja oksennuksen seassa oli paljon verta. Helvetin helvetti. Jamie oli todella huonossa kunnossa, eikä ollut edes varma siitä, pääsisikö täältä elävänä kotiin, vai tappaisiko toinen hänet tässä. Ja suurena pessimistinä Jamie tietenkin ajatteli niin. Hän ei millään pääsisi lähtemään täältä elävänä, sillä tuo oli puukottanut häntä jo kerran, joten miksei nyt jatkaisi siitä mihin oli silloin vuosi sitten jäänyt.
"Helposti", Jamie tokaisi jokseenkin katkerasti ja sulki hetkeksi silmänsä. "Jotkut eivät vain osaa nähä, että miehen kanssa naiminen on muka niin kamalaa... Kuten mä", hän jatkoi ja vilkaisi toista nopeasti.

Rotten tunsi mielihyvää nähdessään kuinka toinen pikkuhiljaa alistui ja nöyrtyi hänen edessään. Ehkä tuo oppisi kunnioittamaan häntä ja pitäisi vastedes päänsä suosiolla kiinni eikä laukoisi ärsyttäviä kommenttejaan joka välissä. Toisen käsky painua vittuun sai nuorukaisen naurahtamaan. "Sä et enää taida keksiä mitään omaperästä sanottavaa vai?" hän kysyi ja siirsi jalkansa pois toisen naamalta. Toinen oksensi hänen jalkoihinsa ja oksennuksen seassa oli verta. Se sai Rottenin jo hieman säikähtämäänkin, sillä tarkoitus ei ollut tappaa toista vaan hieman kouluttaa. Tämä ottelu taisi olla jo selvä sillä molemmat tiesivät kuka oli voittanut. Mutta eipä toinen silti osannut pitää naamaansa kiinni vaan sanoi katkeran kommenttinsa miehien kanssa naimisesta.

"Ehkä se johtuu siitä et saman sukuluolen naiminen on sairasta ja ne jotka niin tekee on sairaita", hän vastasi toiselle ja potkaisi vielä kerran toista päähän ennenkuin kääntyi ja lähti kävelemään pois päin. Hän vilkaisi kuitenkin vielä olkansa yli.
"Ens kerralla ku nähään sä pidät pääs kiinni nii mun ei tarvi kouluttaa sua enempää", hän vielä sanoi ennenkuin tunki kädet taskuunsa ja lähti talsimaan pois paikalta. Tappelun voittaminen sai nuorukaisen suupielet nykimään ylös. Hän paloi halusta päästä kirjoittamaan sedälleen viimeisimmästä erävoitostaan. Harmi ettei hakkaamisella ollut juurikaan vaikutusta tuon kaltaisiin homoihin eivätkä nuo painuneet takaisin kaapin perukoille vaan yleensä jatkoivat sairasta peliään yhtä avoimesti kuin ennenkin.

Jamie oli päättänyt, ettei vastaisi tuolle enää mitään. Ihan sama vaikka tuo vittuilisi tai kyselisi sellaisia, joihin olisi pakko vastata, mutta mies aikoi pitää päänsä. Ehkäpä tuo ajanmyötä kyllästyisi ja lähtisi kävelemään pois paikalta. Pahemmin turpaansa (jos tässä tilanteessa edes oli mahdollista saada) Jamie ei todellakaan halunnut, joten oli kaikkien kannalta parempi, että hän pitäisi päänsä kiinni.
Jamie vain murahti jotain epämääräistä, kun toinen jälleen puhui ja puri huultaan, ettei vain olisi laatannut uudestaan. Se tästä olisi vielä puuttunutkin. Tai sitten Jamie olisi voinut oksentaa suoraan tuon paskiaisen päälle. Kyllä, siitäkin hän olisi saanut suurta tyydytystä, mutta sitä hän ei taannut, etteikö saisi uudestaan turpaansa.

Seuraavaksi skini puhui jotain hänen niin sanotusta sairaudestaan ja sai vieläpä potkun keskelle otsaansa. Se oli jo viimeinen tikki, sillä sitten Jamien päässä alkoi kieppua ja sitä särki ihan jumalattomasti. Miten helvetissä hän selviäisi kotiin tässä kunnossa? Aivan varmasti hän pökertyisi tänne ja joku puutteessa oleva homo tulisi ja käyttäisi häntä hyväkseen. Jamie virnisti erittäin katkerasti, sillä juuri noinhan hän oli toivonut toiselle tapahtuvan vankilassa.
Jamie ei kuitenkaan ollut vielä menettänyt kuuloaan ja kuuli skinin tokaisun hänen kouluttamisestaan, joka oli kyllä viimeinen asia, jonka toinen sanoi. Se sai näet miehen suorastaan kiehumaan raivosta, jonka seurauksea Jamie vieläpä - huonosta kunnostaan huolimatta - pyrki nousemaan seisomaan.
"Nyt vittu tulet takaisin sieltä ja tappelet kuin mies! Senkin saatanan äpärä", Jamie huusi tuon perään niin lujaa, minkä vielä pystyi. Omilla jaloillaan seisominen ei kuitenkaan tullut kysymykseensään siinä tilanteessa, joten mies rojahti oitis kontalleen omaan oksennukseensa. Vittu häntä nolotti ja raivostutti niin paljon, mutta ei hänellä ollut enää mitään mahdollisuutta tehdä yhtikäs mitään. Lopulta mies rojahti voipuneena kyljelleen maahan ja toivoi kuolevansa siihen paikkaan.

(( Haha. Kiitos mahtavasta pelistä (jälleen kerran) ;D Taisi nyt Jamiella syntyä pientä rispektiä Rottenia kohtaan! ;P ))