I'm hungryy...

Pinkkejä hiuksia harjattiin hieman, ennen kuin musta ohut panta asetettiin kutreja hillitsemään. Ruskeat silmät tuijottivat takaisin isohkosta peilistä, kunnes katse käännettiin pois. Leopardikuvioinen huppari heitettiin rennosti t-paidan päälle ja hopeinen kännykkä tungettiin pillifarkkujen taskuun.
Raquel tunsi olevansa valmis. Lompakko piilotettiin mustan laukun taskunpohjalle ja heilautettiin olalle. Neito asteli makuuhuoneestaan eteiseen ja veti jalkoihinsa Converset, jotka olivat vielä ihan valkoiset. Vaan kauanko ne enää olisivat?
Hän sipaisi vielä toista hopeista korvarengastaan, ennen kuin astui rappukäytävään. Askeleet kaikuivat käytävässä, kun neitokainen kiirehti alas. Lopulta tuo työnsi ulko-oven tieltään ja suuntasi kulkunsa tietä kohti.

Kännykkä ääntelehti pienen hetken laukun taskussa ja pinkkitukka pysähtyi etsimään puhelimen hyppysiinsä. Raelin hyvä ystävä kyseli naisenalun kuulumisia. Hymy muotoutui tämän huulille ja tuo alkoi näpytellä vastaustaan, vilkaisten välillä toki ympärilleen.
Oikein onnistuneesti tuo päätyi määränpäähänsä. Raquel astui McDonalsin ovesta sisään ja vilkaisi ympärilleen. Paikka oli lähestulkoon täysi, mutta kyllä sieltä vielä muutama vapaa pöytä löytyi. Naisenalku heitti kännykkänsä laukkuunsa harppoessaan kassalle. Joku isä oli juuri ottamassa omia ja kahden pienen tyttärensä tilauksiaan, jonka jälkeen olikin scenen vuoro.
”Hei… Juustoateria kokiksella, kiitos”, Rach sanoi väläyttäen hymyn myyjälle, joka naputteli tilauksen koneeseen.
Kun tilausta alettiin suorittaa, pinkkikutri kumartui laukkunsa puoleen. Lopulta sormet löysivät lompakon, josta ojennettiin seteli myyjälle.
Viimein neito sai ruokansa ja lähti erästä vapaata pöytää kohti. Se oli aika syrjässä, mikä sopi Raquelille hyvin. Hän halusikin olla hieman rauhassa.

#Joku vaan tuppautumaan seuraksi, kiitus. :)
Ja asu: https://2img.net/h/oi49.tinypic.com/abqo7b.jpg#