Just two of us //sov

// Elli ja Angelicia tän :'') //

Christopher Kewan

Olipa todella hyvä päivä lähteä kävelemään.. Ainakin hiljaista, mutta vuodenaika ei ollut mitä mahtavin rannalle päin suuntaamiseen. Ihmeen hyvä sää loppujenlopuksi kuitenkin, ei uskoisi syys illaksi. Pieni tuulenvire kävi korviin, muttei ollut jäätävän kylmä ja aurinkokin juuri ja juuri värjäsi vielä taivaan. Päällään Chrisillä oli hänen nahkatakkinsa ja tummat farkut, niillä pärjäsi ihan hyvin.

Christopher ei ainakaan ollut käynyt tutkailemassa Lontoota ihan tästä suunnasta. Sitäpaitsi raikas ilma tekisi välillä ihan hyvää vain tupakansavun sijaan ja aikaisemman baarireissun jälkeen, joka päättyi portaiden päähän henkensä menettäneeseen mieheen. Noh, sitä Chris tuskin edes muisti.. Pääsipähän vain Angelician kanssa kävelylle. Tällä kertaa ei ollut edes mitään suunnitelmia mihinpäin käveltäisiin. Pakko sanoa ettei Chris kovin paljoa sellaista harrastanut.. Tähän asti ei kuitenkaan mikään hassumpi ajatus.

Rannalle saapuessa Alicia seuranaan katse rupesi seuraamaan rantaviivaa, joka jatkui ihan kiitettävän pitkään.
"Täällähän on kovat rantabileet menossa", Chris totesi nähdessään rannan vain ammottavan tyhjyyttään. Maa muuttui heti aavistuksen hankalammaksi kävellä jalan astuessa löysälle hiekalle. Mies pysähtyikin hetkeksi.
"Tästä sitte vaan?", hän kysäisi hymähdyksen kera katseen kääntyessä naiseen.

//Huhuu täältä tullaan >3 //

Angelicia Prihodko:

Angelicia käveli rauhassa yllättävänkin lämpimässä ilmassa Chrisin kanssa. Kaksikko oli lähtenyt kävelylle, kun kerran ilmakin niin hyvä. Ja raitis ilma sekä ympäristön rauhallisuus tuntui saavan mielenkin rauhoittumaan... Angeliciankin mielestä valui pois kaikki inhottavat asiat, jotka olivat tapahtuneet viime aikoina. Siihen voisi laskea viime baarireissun... Mutta Alicia tuntui jo unohtaneen sitä, kun hän vain katseli laskevaa auringoa viileän tuulen hyväillessä naisen poskia, johon oli tullut vähäsen punakkaa väriä.
Päällään Angelicialla oli mustat nahkaiset saapikkaat, tummanharmaat paksut sukkahousut, musta vähän yli reisien puolivälin ulottuva hame, punainen toppi ja topin päällä oli vielä lämmin nahkatakki. Kaulassa roikkui myös huolettomasti musta, kapea villakankainen kaulaliina. Se oli löysästi naisen kaulan ympäri ja laskeutui sitten reisille asti. Kiharat hiukset olivat auki ja aaltoilivat tuulessa naisen sipaistessa vähän väliä hiuksia korvansa taakse saadakseen näkökykyäänkin takaisin.

Kaksikko asteli rauhallisen hiljaisuuden vallitessa rannalle. Nainen hymyili lähes huomaamattomasti nautiessaan maisemasta. Kuinka aurinko maalasi omia oranssehtavia ja vaaleanpunertavia sävytyksiä taivaanrantaan ja värejä heijastui myös hellästi aaltoilevaan veteen. Vaalea ranta olikin täysin autiona ja Alicia vain nautti tuosta ajattomasta tunteesta.
Chris kuitenkin pian rikkoi hiljaisuuden tuhahduksellaan;
"Täällähän on kovat rantabileet menossa"
Angelicia katsahti Chrisiin naurahtaen ja nainen ei voinut sille mitään, mutta hymyili vähän enemmän. Nyt hyvä mieli tuli pakosti. Murheetkin onnistuivat jäämään pois. Nainen katsoi vielä Chrisiä samalla, kun vetäisi kiharia hiuksia kasvoilta korvansa taakse. Sitten kaksikko lähtikin kävelemään rantaa pitkin. Pehmeä hiekka tosiaan tuntui vaikealta jalkojen alla. Alicia kyllä kiitti itseään, että oli jättänyt korolliset saapikkaat pois. Tasapohjaiset sopivat tähän maastoon kummasti paremmin.
Angelicia ei kuitenkaan turhautunut hiekan vaikeuttaessa kulkua vaan hän katseli taivaalle pieni hymy huulillaan. Chris pysähtyikin ja nainen teki automaattisesti saman, pitäen kyllä katseensa vielä taivaalla.
"Tästä sitte vaan?"
Angelicia käänsi Chrisiin katseensa kulmiaan kohottaen. Nainen naurahtikin ja tajusi mitä mies kysyi.
"Aa joo.. Jos sulle käy."
Nainen totesi harvinaisen hyväntuulisena. Luulisi jo ettei sama nainen kuin aikaisemmin... Alicia hymyillen tuli lähemmäs Chrisiä ja hellästi kosketti sormenpäillään tuon leukaa.. Sormet valuivat huulille ja nainen naurahti hellästi. Taisi vähän hämmentää Chrisiä. Alicia kuitenkin vain hymyili ja yhtäkkiä lähtikin kävelemään eteenpäin reippain askelin. Hiekka vaikeutti vain enemmän kävelyä, mutta Angelicia rauhoitti vain askeleitaan nauttien samalla auringon lämmöstä. Teki jo mieli riisua nahkatakki. Nainen oli ehtinyt jo vähän Chrisiä edemmäs ja Alicia käännähtikin hymyillen Chrisiin päin.
"Mitä sä hidastelet? Tuu tänne."
Angelicia heitti leikkisästi samalla, kun hymyillen peruutti hitaasti. Nainen naurahtikin ja vetäisi hiuksia kasvoiltaan katse Chrisissä.

Chris saikin odottaa Angelicialta hetken vastausta kysymykseensä. Mies ennätti kohottaa itsekkin kysyvästi kulmiaan. Nainen vaikutti harvinaisen.. pirteältä, mutta eihän Christopher sitä pahakseen pistänyt. Naurahti vain Angelician myöntyville sanoille ennenkuin lähti kävelemään eteenpäin, mutta pysähtyi kuin seinään naisen kävellessä juuri päinvastaiseen suuntaan, eli lähemmäs Chrisiä. Mies vetäisi kätensä nahkatakkinsa taskuista tuntiessaan naisen käden kosketuksen leuallaan ja pian huulillaan.. Mitään ei kuitenkaan ennättänyt tapahtua Alician yhtäkkiä jatkoikin matkaa.
Mikä idea tuolla nyt oli? Christopher kosketti itsekkin leukaansa katsoen kättään oliko siihen jäänyt mitään jälkeä. Ei näkynyt. Kummasti olivat askeleetkin hidastuneet ja Angelicia ennätti mennä jo jonkinverran edellä ennenkuin kehotti Chrisiä nopeuttamaan tahtiaan.
"Mä tuun koko ajaaan.", hän hymisi ottaen muutaman hölkkäaskeleen naisen luo, tarraten halaus otteen vain Angelician käsivarresta, kuin edessä olisi ollut jyrkänne jota Alicia ei ollut huomannut..
"Et kyllä mee mua nopeampaa.", mies sanoi löysäten otteensa hetken tuijottamisensa jälkeen, mutta nyt puolestaan itse taputti Angelician leukaa omahyväisen hymyn kera. Lopulta kädet löysivät tiensä taskuihin ja Chris astahti nopean askeleen naisen ohi. Oi kyllä, hän halusi itse olla ensimmäinen, minne lie oltaisiinkaan menossa. Eikä hänen egonsa kestänyt onnesta hyppimistä, vielä ainakaan, vaikka hymynkareen löysikin kasvoilta: eikä se ollut enää omahyväinen tai pahaenteinen. Piti sitä nyt jotenkin hillitä itseään tämmöisessä.

Tuulenvire kasvoilla tuntui jopa mukavalta ja Chris katsahti itsekkin taivalle päin. Aika viimeiseksi hän olisi kuvitellut itsensä kävelevän tällaisessa ympäristössä. Hymähtäen mies kumartui nappaamaan ensimmäisen näkemänsä kiven veden rajasta viskaisten sen pitemmälle, jääden kuuntelemaan milloin loiskahdus kuuluisi. Sen tehtyään Christopher etsi taas Angelician katseellaan vetäisten naista lähemmäs vesirajaa.
"Haluut varmaan kylvyn?", Chris virnisti, mutta piti kyllä huolen ettei Alicia kastuisi. Kunhan pelleili.

"Mä tuun koko ajaaan."
Chris sanoikin ja riensikin naisen luo. Alicia naurahtikin, kun mies otti hänen kädestään kunnon otteen. Pakosti kyllä nainen pysähtyikin ja hymyili miehelle.
"Et kyllä mee mua nopeampaa."
Chris sanoi eikä yllättänyt naista yhtään sanoillaan. Angelicia vain naurahti ja katsoi miestä huvittuneesti tuon taputtaessa naisen leukaa.
"No herra menkööt ensin."
Angelicia myöntyi ja yllättävän rauhallisesti vielä. Chris lähtikin astelemaan naisen ohi ja tyytyväisenä näytti jatkavan etummaisena matkaa. Alicia vain naurahti päätään lievästi pudistellen ennen kuin hän lähti toisen perään. Nainen suunnilleen käveli Chrisin vierellä, mutta ei mennyt enää tuon ohi. Kilpailu ei nyt kiinnostanut neitosta. Ruskeat silmät vain katselivat taivaalle mietteliäänä, kunnes vilkaisivat Chrisiä. Tuokin näytti hymyilevän ja Angelician huulille kaartuikin aavistusta leveämpi hymy ennen kuin katse hakeutui vaaleaan hiekkarantaan ja värikkääseen taivaaseen.

Angelicia pysähtyi automaattisesti jälleen, kun Chris nappasi jonkun kiven heittäen sen veteen. Alicia vain sulki silmänsä ja vetäisi syvään henkeä. Ei tuossa voinut olla nauttimatta. Nainen avasi silmiään hymyillen ja samassa Chris vetäisi häntä lähemmäs vettä. Angelicia älähti heti ja yritti äkkiä vetäytyä kauemmas. Hän kyllä arvasi heti Chrisin aikeet.
"Haluut varmaan kylvyn?"
"Musta tuntuu et SÄ kaipaat jäähdytystä."
Angelicia nauroi ja samassa vapauttikin itsensä miehen otteesta. Mutta samantien Alicia tönäisikin Chrisiä leikkisän hymyn väläyttäen. Tuo saisi itse vähän kokeilla veden lämpöasteita ennen naista. Angelicia lähtikin nauraen puolijuoksua kauemmas. Chris olisi varmasti heti kostotuulella, kun vain löytäisi taas tasapainon. Ja siinä tuskin menisi kauan.. Angelicia vilkaisikin olkansa yli ja hidasti vähän vauhtiaan, kaartaen kyllä sivumpaan. Ei hän ihan heti antaisi miehen napata häntä.
"Onko sun kunto huonontunu vai kuvittelenko vaan?"
Angelicia kiusoitteli aavistuksen hengästyneenä samalla, kun nainen yritti suojata itseään mieheltä. Huulilla kyllä leikki nauravainen hymy ja ei ihme. Alicia ei ollut pitkään aikaan tuntenut oloaan yhtä huolettomaksi.

Christopher näytti vielä tyytyväisempää ilmettä saadessaan mennä edeltä. Hän katsahti kuitenkin välissä olkansa yli. Kyllä, Angelicia tuli perässä. Mies kohautti kulmiaan ennenkuin jäi heittämään kiveä veteen ja näyttämään Angelicialle kuinka nainen pääsisi tarkkailemaan vettä lähempää. Eipä päässyt viskaamaan naista sinne.. Olisi varmasti tullut kylmät oltavat ja puolenvuoden flunssa kaupan päälle. Mutta kuitenkin Christopher oli se joka sai tyrkkäisyn osakseen. Kenkä melkein upposi veteen, mutta onnekseen piti tasapainonsa ennenkuin olisi kastellut jalkansa. Ai nytkö hänen olisi pitänyt upottaa itsensä?!
"En mä ittestäni puhunu!", mies hihkaisi muka ärtyneesti ennenkuin lähti lievästi jäljessä Angelician perään. Ei todellakaan antaisi naisen karata noin vain! Kehtasi vielä kiusoitella Chrisin kunnosta.
"Mä vaan annoin sulle etumatkaa.", hän hymähti. Eihän hänen kuntonsa ollut rapistumassa.. Mies kuitenkin käveli kuin ei olisi jaksanut enää. Tietysti se oli hämäystä.. Päästyään aavistuksen lähemmäs Angeliciaa Chris nopeasti pinkaisi liikkeelle. Angelician luo päästyään mies kiersi kätensä Alician ympärille pitäen tuota otteessaan.
"..Et paraskin puhuja.", hän virnisti naisen korvanjuuressa.

Mies pitikin naista tahallaan paikallaan, etteivät kummatkaan varmasti päässeet suuntaan tai toiseen. Katse ennätti käydä auringon värjäämällä taivallakin ennenkuin Christopher kiepautti Angelician ympäri taakseen. Nopeasti Chris nappasi naisen kaulaliinankin.
"Kiitoos."
Askeleet lähtivät taas viemään rantaviivaa pitkin samalla miehen avatessa nahkatakkiaan vain kiertääkseen Angelician kaulaliinaa kaulalleen.
"Täähän sopii mulle", Christopher virnuili kääntyen Aliciaan päin askelien peruuttaessa koko ajan. Eipä ainakaan rentoutta tästä hommasta puuttunut. Eikä Chris edes tajunnut sitä.

"Mä vaan annoin sulle etumatkaa."
Angelicia nauroi pakosti miehen hymähdykselle, kunnes katsoi tuota "ai niinkö?"- ilmeellä. Oli kyllä melko heikko selitys naisen mielestä. Chris kävelikin melko laiskasti naista lähemmäs ja Angelicia ei todellakaan osannut arvata miehen seuraavaa liikettä, vaikka niin olisi kannattanut.. Chris liikahtikin nopeasti ja Angelicia ehti vain älähtää yllättyneenä, kun Chris oli kiertänyt kätensä naisen ympärille tiukkaan otteeseen. Alicia samantien mulkaisi miestä ja yritti rimpuilla, vaikka se jäikin vain yritykseksi. Chris oli häntä fyysisesti paljon vahvempi ja sille nainen ei voinut mitään. Hän tyytyikin vain tuijottamaan Chrisiä tuimasti, vaikka hymy yritti päästä huulille.
"..Et paraskin puhuja."
Angelicia vain tuhahti, tai ainakin yritti. Äännähdys kuulosti enemmänkin naurahdukselta. Chrisin kuiskauksella taisi olla oma vaikutuksensa sillä naisen selällä kulkivat pienet väreet miehen äänestä johtuen. Hymy tavoittikin pakosti Alician huulet.

Angelicia ei kyllä heti antanut periksi vaan hän yritti kaikin tavoin vapautua Chrisin otteesta. Nainen kyllä menestyi surkein tuloksin ja Chris teki jälleen yllättävän liikkeen; tuo kiepautti naisen taakseen ja Alicia kiljahtikin vaimeasti. Angelicia horjahti, mutta löysi nopeasti tasapainonsa. Hän puuskahti äreästi ja tajusikin Chrisin vieneen hänen kaulaliinansa.
"Kiitoos."
"Chriis!"
Angelicia huusi napakalla äänellä ja älähti tyytymättömänä, kun Chris lähti vain kävelemään eteenpäin rantaa pitkin. Samalla mies näytti rauhassa aikovan pukea kaulaliinan kaulaansa. Angelicia lähti nopein askelin Chrisin perään ja puuskahti pakosti, vaikkin huvittuneena. Chris ehkä luuli voittaneensa tämän jo...
"Täähän sopii mulle"
"Ei oikeastaan."
Angelicia tokaisi katse Chrisissä, kun tuo kääntyikin naiseen päin. Mies jatkoi kyllä matkaansa peruttaen ja Alicia kiristi vain vauhtiaan. Nainen teki kaikkensa, että hänen ilmeensä oli tuima. Silmissä ei ollut kyllä kovin kovaa tai kylmää katsetta. Itseasiassa koko homma vain nauratti Angeliciaa. Hän yritti kyllä leikillään olla näyttämättä sitä.
"Jos sä siis vaan palauttaisit sen mulle. Sulle kun tuntuu pinkki sopivan paremmin."
Angelicia kiusoitteli ja vuorostaan syöksähti lähemmäs Chrisiä. Nainen kiljahti iloisesti ja nappasi kaulaliinasta kiinni. Samantien hän yrittikin pyörittää sen pois Chrisin kaulasta.
"Ja näiin! Kiitos sulle!"
Angelicia nauroi saatuaan yllättävänkin nopeasti kaulaliinansa takaisin. Nainen leikkisästi hymyillen heitti liinan omalle kaulalleen ennen kuin pyrähti taas juoksuun. Chrishän ei saisi sitä ihan heti takaisin. Saisihan tuo yrittää, mutta nyt Alicia osasi jo vähän varautua.

Samalla Angelicia kyllä tiesi Chrisin olevan häntä nopeampi. Nainen juoksikin nauraen ihan veden tuntumaan, että aallot hipoivatkin hänen kenkiensä pohjia. Mutta Alicia vain hymyillen teki kämmenistään kulhon ja laski kädet veteen. Kylmä vesi läikkyi Angelician käsille, kun hän nosti ne katse Chrisissä.
"Jos tuut lähemmäs nii heitän tän sun päälle!"
Angelicia huudahti varoittaen, vaikka nauru olikin samalla lähellä. Nainen oli sillä hetkellä todella huono esittämään kovin vihaista.

Chris tosiaan luuli voittaneensa tämän kilpailun. Hän ei jaksanut aavistella sen ihmeempiä seuraavasta vedosta, vaikka Angelicia tulikin lähemmäs, Chrisin mielestä vain huivinsa perässä.. Mies kuitenkin piti käsiään huivin päällä naisen todetessa kuinka se ei sopinut hänelle.
"En mä sun mielipidettä kysynykkään.", hän virnisti ja hymähti tyytymättömänä värivalinnoista. Juu pinkki sopisi varmasti. Sitä ihmetellessään Chris saikin Angelician kimppuunsa. Ei Christopher paljoa vastaan pistänyt ja pian huivi olikin kadonnut miehen kaulasta. Enää Chris ei kuitenkaan yrittänyt ottaa sitä takaisin, vaan katsoi Aliciaa nenänvarttaan pitkin. Kummatkin vain koettivat näyttää vihaisilta, mutta kumma kyllä se ei onnistunut.

Angelician lähtiessä taas juoksuun mies katsoi kummastuneesti naisen perään kunnes tajusi tässä välissä kehkeytyneen joku toinenkin kilpailu. Ihan sama mikä se oli, mutta Christopher lähti juosten Alician perään. Olisi varmasti saanut kiinnikkin ellei nainen olisi mennyt edellistäkin lähemmäs vesirajaa kaapaten vielä käsiinsä varmasti kylmää vettä. Chris pysähtyi kuin seinään astahtaen askeleen taaksepäin, kuin joku olisi osoittanut aseellakin. Hän ei halunnut kylmää vettä päälleen.
"Älä kuvittelekkaan."
Siihen loppui takaa-ajo. Mies ei halunnut silti hävitä mitään.. Hän asteli lähemmäs vettä, mutta hieman kauempana Angeliciasta. Chris kumartui nappaamaan itsekkin sitä omiin käsiinsä.
"Mulla on isommat kädet, joten sä kastut tässä enemmän", Christopher varoitteli ja voi kyllä, vesi tuntui inhottavan kylmältä jo pelkillä kämmenilläkin. Sitäpaitsi pelkän varoittelun sijaan Chris astahti taas nopeasti eteenpäin, sillä riskilläkin että kastuisi tässä itsekkin. Hän viskaisi vedet Aliciaa päin ennenkuin nopeasti kääntyi pois päin vain ollakseen itse kastumatta. Millekköhän pikkulasten vesileikki tasolle oltiin tässä valuttu.

"Okei, ei enää yhtään vettä.", Chris murahti kävellen kauemmas vesirajasta. Kuitenkin hän istahti hiekalle sen enempää vaatteitten likaantumista varomatta. Kyllä tässä kylmä vielä tulisi, mutta mies vain näytti ettei halunnut leikkiä vesileikkejä. Lisää pikkulapsi meininkiä.. Kädetkin löysivät tiensä puuskaan rintakehälle, vaikka tyytyväinen ilme kohosi taivasta kohti.

"Älä kuvittelekkaan."
Chris sanoikin ja Angelicia nauroi miehen ilmettä ja miten tuo peruuttikin kylmän veden pelossa. Nainen ei osannut aavistakkaan, että sai noin hyvin peloteltua Chrisiä. Tuo ei tainnut nauttia kylmästä. Varsinkaan vedestä. Alicia vain heilautti käsiään kuin olisi heittämässäkin vettä miehen päälle.
"Pysy sit kaukana."
Nainen naurahtikin ja seurasi valppaasti katsellaan miten Chris meni itsekkin vesirajan luo. Tuo pysyi kyllä silti kauempana Aliciasta ja nappasi vettä omiin käsiinsä. Ai nyt tuokin sitten uhkaisi heittää vettä?
"Mulla on isommat kädet, joten sä kastut tässä enemmän"
"Kuules voit vaan heittää ittes päälle ton. Mä en tehny mitään väärää."
Angelicia sanoi huvittuneesti ja naurahtikin. Nainen ei kyllä tosiaan mielellään itsekkään kaivannut vettä päälleen. No se pelko kävi toteen, kun Chris yhtäkkiä heittikin vedet naisen päälle. Alicia ei ollut odottanut tuota ja hän sai vettä osittain kasvoilleen. Kylmästä vedestä henkäisten ja vaimeasti kiljaisten nainen vahingossa vetäisi omia käsiään erilleen toisistaan ja vesi putosi hänen otteestaan takaisin hiekalle sekä osittain mustille nahkasaapikkaille.
"CHRIS!"
Angelicia kiljaisi ja ravisti vettä kasvoistaan sekä hiuksistaan. Nainen yritti pidätellä kyllä naurua ja piilottikin naurahduksensa ärähdyksen tapaiseen äännähdykseen samalla, kun koetti kuivatella itseään. Chris oli kyllä onnistunut heittämään vettä runsaammin.
"Sä taidat nyt ite kaivata vähän suihkua."
Angelicia mutisi varoittavasti ja mulkaisi miestä kulmiensa alta. Samalla nainen yritti vain piilotella hymyä, joka olisi paljastanut tilanteen yllättävän paljon naurattavan mustatukkaa.

"Okei, ei enää yhtään vettä."
Angelicia puuskahti ja ravisteli vielä vähän hiuksiaan. Huvittunut katse kohosi Chrisiin, joka meni istumaan kauemmas hietikolle.
"Ja säkö sen päätät vai?"
Angelicia mutisi, enemmänkin itsekseen. Eihän hän nyt antaisi Chrisin voittaa näin helposti. Sitäpaitsi mies asettui juuri hyvin tuohon.. Loistava kohde. Nainen vain teeskenteli ärisevänsä samalla, kun ravisteli hiuksiaan. Sivusilmällä hän kyllä tarkkaili Chrisiä. Mies näytti oudon onnelliselta..
'Hymyile vielä kun voit kuules...'
Angelicia ajattelikin pirullisesti. Hän varmisti, että Chris varmasti nautti vain taivaan katselemisesta. Äkisti nainen kumartuikin, kahmaisi mahdollisimman suuren määrän vettä käsiinsä ja heitti ne suoraan Chrisin päälle. Samantien Angelicia puhkesi nauruun eikä voinutkaan jättää sitä siihen vaan hän heitti uuden, mutta pienemmän, satsin miehen päälle.
"Ajattelin et sul oli kuuma."
Angelicia sanoi ja hymyili mahdollisimman suloisesti ennen kuin läiskäytti vielä kädellään vettä mahdollisimman paljon Chrisin suuntaan. Tuo vesimäärä ei ehkä enää ulottunut Chrisiin, mutta nainen vain nauroi. Tämähän meni aina vain hauskemmaksi.

Angelicia märkiä ja kohmeisia käsiään ravistellen asteli kauemmas vedestä tyytyväinen hymy huulillaan.
"Okei nyt mulle sopii ettei enää vettä."
Alicia sanoi hilpeästi ja nauroi pakosti Chrisille. Tuo taisi nauttia TODELLA paljon kylmästä pikakylvystään. Nainen vain hieroi kohmeisia käsiään yhteen ja puhalsi niihin. Katse kyllä pysyi tiukasti Chrisissä samalla, kun naista hymyillytti mielettömästi.

Chris vain nauroi Angelician älähdykselle. "Huhuu, kylmää vettä." Taisi tuntua inhottavalta, mutta sitä Alicia oli miehen mielestä kerjännytkin! Saipahan vain ansionsa mukaan ja Christopher ajatteli jo voittaneensa finaalinkin. Ei hän vain pystynyt elämään ilman kilpailemista. Omat sanat vakuudeksi vesileikkien lopettamisesta eivät näyttäneet tehoavan Angeliciaan niin paljoa.. Nainen ei kuitenkaan miehen mielestä näyttänyt harkitsevan mitään kosto puuhia, joten ennättihän tässä mököttääkkin.
Niinpä Chris keskittyi tuijottamaan jotain säälittävää pilvenhattaraa taivalla ja siristi silmiäänkin miettiessään kaikkia viimeaikojen tapahtumia: Loppujenlopuksi kaikki olikin ihan hyvin muutamaa 'pikku' asiaa lukuunottamatta, eikä niitä ollutkaan helppo sivuuttaa..
"Äää!", älähdyksen kera Christopher ponkaisi nopeasti ylös maasta, kompuroiden vielä nopeammin kauemmas. Saatuaan kiitettävän määrän kylmää vettä kasvoilleen, jota oli ennättänyt tulla jopa kahteen kertaan. Vesitipat valuivat ketterästi kaulalle ja osittain paidan allekkin, jonka kaulusta mies painoi kädellään. Hieroessa toisella kädellään kasvojaan. Korviin kantautui Angelician naurua, joka sai Chrisin nostamaan katseensa naiseen.
"Ihan hirveen kuuma mulla olikin!", hän vain ölähti takaisin. Eivätpä olleet mitkään maailman kekseliäimmät sanat, mutta kuitenkin.. Nyt Angeliciallekkin muka kelpasi vesileikit?

Hetken kasvojaan kuivailtuaan Christopher pisti kätensä nahkatakkinsa taskuihin. "Nyt..", hän hymähti uskaliaasti kävellen Angelician luokse. Eihän hän nyt naista pelännyt, vaikka niskaan olisi tullut ämpärillinen kylmää vettä. Mies ojensi kyynärpäätään kohteliaasti, että Angelicia voisi kiertää siihen kätensä... Mutta eihän Chris mistään kohteliaisuuksista ole koskaan välittänytkään. Tietysti tällä oli juoni!
Jos Angelicia tuli tarpeeksi lähelle Christpopher tyrkkäisisi naista lantiollaan, vain saadakseen toisen kaatumaan kosteaan hiekkaan tai jopa kastumaan vähän kylmään veteen. Chris virnisti taas kerran omahyväisesti, mutta naurahti iloisesti. Eihän hän tyytynyt tasapeliin, vielä ainakaan.
Taisivat lämpimät juomat kelvata tämän reissun jälkeen..

Angelicia vain naureskellen katseli kuinka Chris kuivatteli itseään, kunnes näytti rauhoittuneen.
"Nyt.."
"Ai mitäs nyt?"
Angelicia vain sanoi hymyillen ja pysyi uskaliaasti paikallaan, kun Chris käveli hänen luokseen. Samassa Chris pieneksi yllätykseksi tarjosi käsivarttaan. Nainen vain naurahti huvittuneena ja katsoi hiukan kysyvästi miestä. Jaha, olipas äkillinen mielialan vaihdos. No Chris oli nopea niissä, mutta.. Ei Alicia nyt ihan tyhmä ollut.
"Hmm.. Houkutteleva tarjous mut taidan tällä kertaa jättää väliin."
Angelicia sanoikin hymyillen ja katsahti vielä merkitsevästi miehen tarjottua kättä. Tuohon ansaan nainen ei aikonut mennä. Alicia peruuttikin harkitsevin askelin kauemmas Chrisistä, vaikka hän katselikin miestä leikkisä hymy huulillaan.
"Chris.. En mä nyt sentään noin tyhmä oo."
Angelicia mutisi vielä ja nauroi pakosti. Hän tunsi jo Chrisin sen verran hyvin, että osasi miettiä kahdesti ennen kuin suostui tuon tarjouksiin. Alicia vain iski miehelle silmää kiusoittelevasti ja kääntyi, lähtien jatkamaan matkaansa rannalla. Nainen kuitenkin osasi välttää veden lähellä kävelemistä. Itseasiassa hän käveli mahdollisimman kaukana vesirajasta.

Angelicia käveli rauhassa eteenpäin ja vilkaisi sitten hymyillen olkansa yli. Kutsuva katse ja huvittunut hymy pilkottivatkin tummien hiusten seasta ennen kuin Alicia vetäisikin hiuksiaan korvan taakse ja kasvot näkyivät kunnolla. Angelicia käänsi kuitenkin pian katseensa taas eteenpäin ja hän katseli hymyillen taivaalle. Aurinko laski jo nopeaa vauhtia. Vielä ehti nauttia kauniista värivivahteista taivaalla. Ilma oli kyllä viilennyt jo asteen verran. Mahtoi Chrisistä tuntua mukavalta, jos vettä oli mennyt vielä paidan allekkin...
Kävellessään Angelicia alkoi hyräillä erästä kappaletta hiljaisesti. Huulille kaartuikin hellä hymy, mutta Alicia vilkaisi vielä varmuudeksi olkansa yli Chrisiin. Tulkoon perässä tai ei. Tuota oli hauska vähän ohjailla...
Angelicia hymyillen jatkoi hyräilyä, kunnes hetken päästä alkoi laulaakkin laulua rauhalliseen tahtiin. Venäjäksi kylläkin. Chris ei ymmärtäisi varmastikkaan, mutta Alicia ei ajatellut sitä. Hän lauloi vielä vähän kovempaan ääneen ja ummisti silmiään kävellessään, hymyn pysyessä hellänä huulilla.

//En suinkaan kuuntele tätä XDD //

Angelicia sai ainakin pyyhkäistyä virneen miehen kasvoilta toteamuksellaan ettei ollut tyhmä. Samaten se tarkoitti sitä, että Alicia ei edes yrittänyt kiertää kättään Chrisin käden ympärille.. Sinne menivät hauskat suunnitelmat. Mies näytti hetken jopa tympeää ilmettä, suoristaen sitten selkänsä. No, nainen menkööt sitten..
Angelicia lähtikin kävelemään omia aikojaan ja Christopher jäi hetkeksi paikalleen, kuin hämmentyneenä. Hän katsoi naisen perään ja 'mittasipa' väliä Alician ja veden välillä. Pakko myöntää, mutta vain mielessään, että se olisi nyt jo turhaa. Typerä peli..

Lopulta Chris lähti kävelemään jonkin matkan verran naisen perässä. Antoi siis periksi? Katse kävi itselläkin välillä taivaassa ja välillä Aliciassa, joka näytti juuri katsahtavan Christopheriin päin. Mies väläytti hymyn ja kiri hieman askelissaan naisen katsoessa taas eteenpäin. Nähtävästi antoi.. Päästyään Alician vierelle kädet löysivät taas tiensä nahkatakin taskuihin, mutta tällä kertaa mies ei koettanut enää mitään. Kunhan vain kuunteli hetken naisen hyräilyjä ja lauleskeluja.

Mies kuitenkin tuijotti kokoajan veteen muistuttaen itseään, ettei myöntynyt tasapeliin.. Hän värähti itsekseen ajatukselle kylmästä, mutta katse löysi tyytyväisen näköiseen Angeliciaan, jolla oli vieläpä silmät ummessa ainakin osittain. Se tarkoitti, että Chrisin äsken kehittämä tehtävä olisi helppo toteuttaa, ainakin aluksi. Mies tyytyväisenä hymähtäen käänsi katseensa taas eteenpäin, katseen viedessä...Laiturille. Hän veti kätensä nahkatakin taskusta ja mielestään tarpeeksi lähellä laituria ollessaan Christopher kumartui ja nappasi Angelician kirjaimellisesti olalleen.
"Nyyyt me mennään. Kiitos konsertista.", hän totesi raahaten naista olallaan kohti laituria.
"Sä tarviit kylvyn", Christopher kiusoitteli samalla äärimmäisen lapsenomaisesti. Helposti hän sai naisen kannettua laiturin päähän, vaikka koko roska tuntuikin vähän keikkuvan jalkojen alla. Toivottavasti kukaan ei luullut Chrisin hukuttavan Aliciaa... Siitä tulisikin ongelmia. Mies ei kuitenkaan sitä ajatellut vaan toivotti hyvää päivänjatkoa viskaisten Angelician olaltaan kohti vettä.

Kuitenkaan mies ei ennättänyt paljoa virnistää kun tunsi kireän otteen takillaan, ja oman viskaisunsa voimassa Chris lensi mukana veteen. Oikein hienot kuperkeikat kummaltakin. Kuului vain iso loiskahdus ja hetken hiljaisuus..
Äkkiä mies nosti päänsä pintaan värähtävän älähdyksensä kera. Chris sylkäisi vettä suustaan ja puhalsi sen pintaa. TÄMÄ oli kylmää.
Hän tunsi hampaidensa kalisevan samalla kurottaessaan nappaamaan laiturin reunasta. Kylmään veteen kyllä tottuisi nopeasti, mutta eihän Christopher sitä tottumista halunnut jäädä odottamaan. Ei tämän pitänyt mennä näin!
"Aaa helvettii..", mies värähti uudelleen saaden tartuttua vielä toisellakin kädellään laiturin reunasta.. Vaatteet tuntuivat ainakin erityisen.. märiltä.. ja painavilta.

Angelicia jatkoi rauhallisesti lauleskeluaan samalla, kun sulkikin lähes kokonaan silmänsä. Nainen kyllä näki sivusilmällä ja aistikin Chrisin kävelevän hänen vierellään. Jälleen tyytyväinen tunne valtasi Alician, koska hän ajatteli jotenkin johtavansa tilannetta. Olisipa hän voinut lukea Chrisin ajatuksia.. Mies kun ei antanutkaan vielä periksi. Ja Angeliciaa pahaa aavistamatta jatkoi kävelyään, kunnes Chris toteuttikin suunnitelmansa.. Alicia ei edes kunnolla tajunnut, että Chris oli kumartunut, kun nainen kiljaisikin miehen heittäessä hänet olalleen. Angelician silmät rävähtivät samantien auki ja laulukin jäi pois kummasti.
"Nyyyt me mennään. Kiitos konsertista."
"Chriis! Mitä sä luulet tekeväs?!"
Angelicia kiljui ja hakkasi nyrkeillään Chrisin selkää samalla, kun yritti rimpuilla alas. Chris piti häntä kuitenkin hyvässä otteessa ja nainen oli vielä tuon olalla, josta ei ollutkaan niin helppo karata.
"Sä tarviit kylvyn"
"MITÄ?!"
Angelicia kiljaisi korkealla äänellä, kun näkikin mitä kohti Chris meni. Laituria! Angelicia ei ollut edes huomannut sellaista paitsi nyt. Ja nainen ei ollut kyllä ilahtunut sen näkemisestä, koska käsitti varsin hyvin Chrisin aikeet.
"PÄÄSTÄ MUT ALAS! NYT HETI!"
Angelicia kiljui kurkku suorana ja hakkasi Chrisin selkää kovemmin. Mies ei voinut olla tosissaan! Nainen yritti ainakin vakuutella niin itselleen, vaikka jotenkin aisti olevansa väärässä.. Pahasti väärässä. Alicia piti vain kovempaa ääntä, kun Chris asteli jo laiturille.
"JOS SÄ NYT HEITÄT MUT...!!"
Angelicia aloitti raivokkaalla äänellä, mutta se oli jo menoa. Angelicia kiljaisi ja lensi jo ilmaan. Hän lensi mielenkiintoisessa kaaressa ja varsinkin asennossa kylmään veteen. Mutta katsos, ennen veteen osumista nainen sai napattua Chrisin nahkatakista kiinni... Hänhän ei saisi kylpyä yksin.

Angelician kiljaisu loppui seinään hänen humahtaessa jääkylmään veteen. Chris kyllä myös lensi ja yhtä komeasti. Kaksikko katosikin hetkeksi veden pinnan alapuolelle. Pinta ei ehtinyt kuitenkaan edes tasoittua, kun Chris jo pulahti pintaan. Angelicia taas itse ei tullut aivan heti pintaan. Hän oli lentänyt vaikeassa asennossa veteen ja kesti hetken ennen kun nainen tajusi missä päin pinta edes oli.
Angelicia ponkaisi itsensä pintaan ja samantien veti rajusti henkeä. Hapen puutteen sekä tuon jääkylmän veden takia. Nainen värähtikin ja kirkaisi raivonsekaisesti samalla, kun yritti saada henkeä.
Chris näkyi jo laiturin luona, kun Angelicia lähti mahdollisimman kiireesti itsekkin lähemmäs. Naisella ei ollut edes kahta metriä matkaa ja sitten hän nappasi laiturin reunasta kiinni hänelläkin hampaat kalisten.
"Aaa helvettii.."
"Ch-Chriis.. Toi oli sun typerin tekos pitkään aikaan."
Angelicia sai kivahdettua ja samassa hän älähti. Joku kirpaisi otsassa.. Alicia nosti vapaan kätensä kylmästä vedestä ja kokeili otsaansa. Samassa hän hengähti.. Verta.
"Ei helvet.."
Nainen älähti ehkä vähän pelästyneenäkin ja hän kokeili enemmän kasvojaan. Ne olivat puolittain veressä. Alicia oli lentänyt liikaa pää edellä ja onnistunut veden alla kolauttamaan otsansa terävään kiveen. Haava ei kyllä ollut syvä eikä isokaan, mutta Alicia ei tietenkään itse nähnyt sitä. Hän vain näki verta runsaasti kädellään ja tajusikin sitä olevan kasvoillakin enemmän kuin vähän.
"Nyt autat mut täältä vedestä saamari ennen kun tää kylmyys halvaannuttaa mut tai mä menetän tajuni!"
Angelicia kivahti yllättävänkin napakalla ja selvällä äänellä. Nainen tarrasi laituriin tiukasti ja yritti kyllä itse nousta, mutta hän teki sen liian hätäisesti. Jos Chris edes pääsi laiturille vähän paremmin. Angelicia kyllä tiesi mitä tekisi, kun pääsisi kuivalle maalle miehen kanssa... Chrisiä odotti kunnon löylytys.

Eihän Chris paljoa Angelician huudoista välittänyt, kunhan sai pidettyä naisen otteessaan ja viskaistua toisen veteenkin, vaikkakaan ei onnistuneesti. Itsensä kastelu ei kuulunut suunnitelmiin ja Christopher värisikin saatuaan otteen laiturin reunasta. Ennen tästä edes ylös yrittääkseen Chris katsahti olkansa yli löytäen pintaan tulleen Angelician katseellaan. Siitähän löytyi.. Mies ennätti virnistää vain hetken, kunnes huomasi, että naisen otsasta rupesi valumaan verta. Sen levitessä mukaan veteen näytti kuin verta olisi tullu paljon kerralla.. Pian Alicia itsekkin huomasi sen, eikä vaikuttanut tyytyväiseltä, kuten ei mihinkään muuhunkaan. Ei se Chrisin vika ollut! Pääasia kuitenkin, että nainen oli vielä tajuissaan. Nähtävästi kummankaan ei tehnyt mieli jäädä uimaan. Ei ihmekkään.. Mies murahti Alician sanoille, vaikka olikin ehkä hieman huolissaan naisen otsassa olevasta haavasta, äänettömästi tietenkin.

Christopher sai nostettua itsensä käsivarsien varassa ylös laiturille, vaikka vaatteet tuntuivatkin paljon painavemmilta heti vedestä noustuaan. Hän yskäisi ja kääntyi kontallaan tarraten Angelician käsivarresta, sekä tarpeeksi ylös vedettyään myös kyljeltä. Hampaat kalisivat kirjaimellisesti, eikä veteen tökkäiseminen kuulostanut enää niin mukavalta ja hauskalta idealta kuin hetki sitten.. Mutta eihän Chris itseään tästä syyttänyt.
"Itteppähän kerjäsit..", hän mutisi hiljaa vetäessään seuraavaksi märkää nahkatakkia päältään. Sen alla olikin valkoinen pitkähihainen joka näkyi tällä hetkellä melkeinpä läpi.. Mies yskäisi uudelleen katsoen näin vähän kauempaa Angelician otsaan päin. Ei se pikaisella vilkaisulla suurelta haavalta näyttänyt. Olisi kuitenkin parasta mennä lämpimään..

Mies huokaisi syvään sylkäistessään vielä viimeisetkin suuhun menneet vedenrippeet laiturin yli. Hän ei pitkäksi aikaa paikalleen jäänyt, kun koetti nousta äärimmäisen painavat vaatteet päällään, että pääsisi tästä edes hiekalle ja lähellä olevan puisen penkin luo. Ylös päästyään Christopher ojensi kättään vetääkseen Angeliciankin ylös, mutta sai nähdä tarttuisiko nainen siitä.. Äskeisen perusteella: Tuskin.

Angelicia tappeli vielä ylöskiipeämisen kanssa, kun Chris oli jo saanut itsensä revittyä laiturille. Mies tarttuikin Alician käsivarteen ja naisen kyllä teki mieli riuhtaista itsensä vapaaksi tuon otteesta, mutta vielä hän oli kiltisti. Sitäpaitsi ilman Chrisin apua kiipeäminen laiturille olisi ollut vaikeampaa.
Ärähtäen Alicia rymähti kyljelleen laiturille ja hetken nainen vain veti henkeä. Vaatteet olivat tosiaan märkinä raskaat ja Angelicia keräilikin vain voimia, että ylipäätään jaksaisi nousta koko paikasta. Samassa hän muisti kasvonsa ja pyyhki märillä käsillään verisiä kasvojaan, koettaen olla menemättä paniikkiin tuosta. Vesi vain liioitteli veren määrää. Pakko olla, Angelicia vakuutteli itselleen.
"Itteppähän kerjäsit.."
"Helvetti sun kanssa! Varo sanojas tai tönäsen sut viel tonne takas."
Angelicia sähähti. Suuri houkutus kyllä sekin, mutta nainen malttoi mielensä. Hän vain keräsi voimiaan samalla, kun hän pakottautui istuma-asentoon. Samalla katse meni pakosti Chrisiin, joka oli riisunut nahkatakkinsa. Lähes läpinäkyvä valkoinen pitkähihainen ei ollut pahemman näköinen Chrisin päällä.. Mutta ei. Alicia piti kiukullaan ajatuksensa kurissa. Tämä kaikki typerä pelleily oli Chrisin syytä!

Angelician hengitys alkoi jo naisen omaksi helpotukseksi tasoittua ja hän harkitsi nousta seisomaan. Chris nousi jo itse ja tuo ojensikin kättään Alicialle. Nainen mulkaisi kättä ja katsoi sitten murhaavasti Chrisiä samalla, kun läpsäisi miehen käden pois.
"Kiitos, en tartte enää yhtään sun apuas."
Angelicia ärähti vihaisesti ja ähkäisten nainen nousi itse seisomaan. Hän käveli mahdollisimman reippain askelin pois laiturilta. Ja mahdollisimman kauas Chrisistä. Alicia ähkäisi tuntiessaan uuden kirpaisun otsassaan. Naisen askeleet hidastuivatkin, kun hän nosti käden otsalleen. No siinä meni sitten sekin hyvä olo, josta Alicia oli nauttinut hetki sitten. Ja ainakin naisen mielestä syy oli puhtaasti Chrisin.
Angelicia huomasi helpotuksekseen puisen penkin lähellä ja hän kävelikin sen luo, lysähtäen istumaan. Hiljaa itsekseen kiroillen Alicia riisui vaikeasti likomärän nahkatakkinsa. Samantien kylmä tuuli iski iholle, mutta Alicia halusi päästä tuosta inhottavasta painosta eroon. Ei siinä, että hänellä ei olisi ollut muutenkin jo tarpeeksi kylmä.. Likomärkä punainen toppikaan ei kyllä oikein lämmittänyt ja siitäkin näkyi melkoisesti läpi. Se suoraan sanottuna liimautui Angelician ihoon.
"Hemmetin hemmetti..."
Angelicia älähti kovempaan ääneen ja hän pyyhkäisi märät hiuksensa toiselle hartialleen samalla, kun koetti pyyhkiä verta kasvoiltaan. Sitä valui jo melkein hänen toiseen silmäänsä. Nainen irvistäen sulkikin silmänsä ja koetti rauhoitella itseään, kun hän pyyhki kasvojaan.
"Miks sun täytyy.. AINA.. vetää kaikki överiks."
Angelicia ärisi hiljaa yhteen puristettujen hampaiden välistä. Naisen silmät olivat kiinni ja hän ei puhunut kovin kovaa, mutta hän uskoi kyllä Chrisin kuulevan joka sanan. Tuo nyt oli aika nopeasti onnistunut murskaamaan Angelician hyvän tuulen. Kuinka paljon vaadittaisi saamaan se takaisin?

Eihän Angelicia tarttunut siihen ojennettuun käteen, joka ei Christopherinkaan puolesta huokunut mitään avuliaisuutta.. Mutta ei Angelician olemuskaan. Nainen vain nousi omin avuin ylös, kun Chris murahti vieressä lähtien kävelemään Alician perässä nahkatakki olallaan. Kylmä iskikin kunnolla vastaan ja iho meni kananlihalle saaden hampaissakin kalisemaan.. Chrisillä ei ollut enää mitään sanottavaa, sillä hän ei keksinyt mitään tarpeeksi hyviä selityksiä juuri tähän kohtaan. Mies taas syytti Angeliciaa, vaikka nainen kirosikin Christopheria siitä kuinka mies muka veti kaikki överiksi. Juupajuu. Chris pyöräytti hieman silmiään ennenkuin viskaisi omankin nahkatakkinsa penkille. Eipä kellekkään ollut käynyt huonommin. Vähän kylmä ja luutavasti viluistui. Ei muuta.
"No mitä?! Ei voi mitään", mies älähti vastaukseksi. Ei se ollut aina hän joka pilasi muka kaiken. Tai ei Christopherin itsensä mielestä ainakaan.
Chris katsahti Aliciaa päästä jalkoihin, vaikka tämä hetki ei välttämättä sille sopinutkaan. Mies kohdisti katseensa, vastahakoisesti tosin, Angelician otsassa olevaan haavaan joka näytti vuotavan verta.. Yhä. Christopher huokaisi ja siirtyi seisomaan Alician eteen. Mies kumartui aavistuksen katsoen naisen otsaa. Mitään anteeksipyyntöä ei suusta tippunut, vaikka Chrisä ärsyttikin Angelician tuollainen reagointi koko asiaan.

"..Eikai se nyt noin paljon sattunu.", mies mutisi, vaikka äänensävyn oli tarkoitus olla ärsyyntynyt ja mitäänsanomaton, sensijaan se oli hieman huolestunut. Hän vetäisi väkisin Angelician käden haavan tieltä, vetäisten omalla kämmenellään ruhjeen päältä sen enempää ajattelematta kuinka paljon kirvelevää kipua se tuotti. Christopher pyyhkäisi vain veren pois nähdäkseen kuinka iso jälki oikeasti oli. Toinen käsi oli kiertynyt Alician takaraivolle pitämään naisen päätä paikallaan.
"Ei se oo iso. Tuskin ees näkyy.", hän sanoi lopulta painaen peukalollaan hyvin kevyesti haavan lähistöltä. Toki veren huomaisi vielä, mutta ei siitä sen kummempaa jälkeä jäisi.. Chris yskäisi muutamaan kertaan käsivarteensa hampaiden lievästi sanottuna kalistessa, mutta siitä mies ei jaksanut valittaa.

Christopher ei taaskaan katsonut Angeliciaa silmiin. Ehkä hän tavallaan tiesi kaiken tuon taas olevan hänen oma vikansa, mutta eipä sitä suorasti myöntänyt. Mies löysäsi otteensa ja vetäisi naisen nahkatakin penkin päältä. Hän kaiken muun viskaamisen ja riuhtomisen sijaan painoi takista kaikki pahimmat vedet pois. Ei tietenkään niin, että itse nahkakangas olisi mennyt pilalle. Perään mies teki saman omalle takilleen ja viskaisi ne vielä toistaiseksi penkille ennenkuin istahti huokaisten Angelician viereen.
Hän tiiraili tarkasti katsoen ympärilleen. Eteen, taakse ja sivuilleen. Ei nähnyt ketään.. Eikä mitään. Hyvä.
"Hmmnojaasori.", Chris mumisi erittäin epäselvästi hampaat yhteen painettuina ja katse roimasti hämärtyneessä horisontissa. Siitä tietystä sanasta tuskin sai edes selvää, mutta mies sentään sanoi sen..

"No mitä?! Ei voi mitään"
"No ei voi tosiaan enää kun kaikki meni jo pieleen!"
Angelicia älähti kovemmalla äänellä takaisin. Hiljaa kiroten nainen puristi vielä silmiään kiinni tiukasti. Se sai pään särkemään vain enemmän ja haavaan kirpaisi.. Alicia älähti ja rentoutti kasvonsa. Silmät jäivät vielä kiinni ja uupuneesti Alicia pyyhki verta otsaltaan ettei sitä valuisi enää silmiin ainakaan. Samassa Alciia kuuli pienet äänet läheltään ja hän aisti.. Ruskeat silmät avautuivat ja niihin tuli äreä katse, kun Alicia tajusi Chrisin olevan hänen edessään. Mies oli kumartunut ja selvästi katsoi otsaa. Angelicia kohotti kulmiaan ja murahti kuin kysyen mitä mies oikein halusi. Angelician puolesta Chris olisi voinut mennä muutaman sadan metrin kauemmas hänestä...

"..Eikai se nyt noin paljon sattunu."
Angelicia vähäsen yllättyi, että Chris kysyi tuollaista, mutta enemmän Aliciaa hämmensi.. Chrisin äänensävy. Se taisi olla huolissaan. Angelician ilme oli kuitenkin ärtyisä, vaikka vähän epäröiväkin.
"No joo.. Yleensä sitä vähän sattuu kun lyö päänsä."
Alicia mutisi purevasti ja mulkaisi miestä. Chris tarttui naisen käteen ja alkoi vetää sitä pois tieltä. Angelicia älähti ja yritti pistää vastaan, mutta Chris helposti voitti tuossakin voiman suhteen ja sai vedettyä Angelician käden pois. Nainen mulkaisi Chrisiä ja mietti löisikö tuota toisella kädellään. Voisi jättää hänet rauhaan. Eikös Chris ollut tehnyt jo tarpeeksi.. Angelician ajatukset taas vähän harhaantuivat miehen koskettaessa Alician otsaa. Ensinnäkin, että Chris kosketti tuolla tavoin ja jep, kipu tuntui. Angelicia sihahtikin hampaidensa välistä ja nielaisi sitten vaikeasti.
"Voisiks antaa olla..."
Angelicia mutisi kireällä äänellä ja samassa Chris jo pyyhki verta pois tieltä. Angelicia puri hampaansa heti yhteen odottaen kivun taas kasvavan, mutta Chris oli yllättävän hellä kosketusten suhteen. Angelicia yritti siltä rimpuilla pois, mutta turha yritys.. Chris kun oli vienyt kätensä Angelician takaraivolle estäen Aliciaa vetämästä päätään pois eikä edes pään kääntely käynyt niin helposti.
"Ei se oo iso. Tuskin ees näkyy."
"No kiitos tiedosta. Helpottaa mun oloa nyt hirveesti."
Angelicia ärähti ja nainen älähti Chrisin painaessa peukalollaan ihoa haavan läheltä. Eihän tuo paljonkaan edes sattunut, mutta Alicia älähti jo pelkästä refleksistä. Todellisuudessa Angelicia oli aika helpottunut miehen sanoessa ettei haava edes ollut iso. Jotain hyvää sentään tässäkin tilanteessa löytyi...

Angelicia huokaisi ja ärtyneellä eleellä huiskaisi kättään, että Chris menisi kauemmas. Nainen ei ihan heti kuitenkaan leppynyt. Uusi ärähtävä ääni pääsikin Alician suusta, kun Chris nappasi hänen nahkatakkinsa. Nainen mietti jaksaisiko hän nyt todella alkaa raivoamaan Chrisille.. Angelicia pysyi kuitenkin hiljaa. Varsinkin, kun hän tajusi mitä Chris teki. Mies ei viskannut takkia, ei ravistellut eikä mitään muutakaan typerää.. Tuo vain puristi takista suurimmat vedet pois ja melko nätistikin vielä. Angelician kulmat oliva yhä kurtussa, mutta kohta ne alkoivat olla jo pelkästä hämmästyksestä sellaisessa ilmeessä. Missä kohtaa Chris oli alkanut taas käyttäytyä kunnolla... Angelicia huokaisi ja pudisti päätään. Chrisin käyttäytyminen vaihteli välillä kuin tuuliviirin tahdissa. Äkilliset muutokset eivät olleet uutta. Alicia ei ymmärtänyt miten välillä edes senkin unohti, vaikka tunsi Chrisin niin hyvin. Mies istahtikin Alician viereen puristettuaan omastakin takistaan suurimmat vedet pois. Angelicia ei katsonut Chrisiin vaan nojautui reisiinsä, katsellen yhä hiukan ärtyneenä aaltoihin ja taivasta, joka tummui vähitellen. Samalla Alicia tajusikin kuinka paljon paleli. Miten hän ei ollut huomannutkaan miten kylmä ulkona alkoi olla... Varsinkin, jos päällä oli vain märät vaatteet.
"Hmmnojaasori."
Chrisin hyvin epäselvä mutina havahdutti Angelician. Nainen kohotti kulmiaan kääntäen katseensa Chrisiin. Kuvitteliko Alicia vain...
"Mitä sä mutiset?"
Angelicia kysyikin, mutta ääni ei ollut kovinkaan vihainen. Ehkä syy oli siinä, että Alicia oli ehkä jopa kuullut erään mielenkiintoisen sanan Chrisin mutinan seasta. Ja se sana ainakin selittäisi miksi mies ei edes yrittänyt puhua selvästi.
"Jos sä aiot pyytää anteeks niin pliis.. tee se vähän uskottavammin."
Angelicia tokaisikin suoraan ja katsoi Chrisiä tyynesti. Sai sentään naisen rauhallisemmaksi. Nyt tarvittaisiin se yksi sana niin Alicia oli valmis rauhoittumaan kokonaan. Mutta Chris.. Tuo harvemmin sanoi sitä sanaa. Sen takia Alicia katsoikin Chrisiä odottavasti. Tästähän tulisi mielenkiintoista.

Chris ei välittänyt vastaan pyristelevästä Angeliciasta, kunhan sai vain pidettyä naikkosen pään paikallan. Piti kai tuo haavakin nyt katsoa. Sarkastiset kommentit saivat myös luvan mennä ohi, vaikka Christopheria ottikin se päähän ja pahasti. Ehkä sen takia otteet menivät hieman kovemmiksi kuin niiden olisi pitänyt olla. Hän vain... No, koetti peitellä jonkinmoista huolestuneisuuttaan. Olipa typerää. Ei Angelicia näyttänyt edes välittävän sen enempää, joten tuntui olevan turhaa. Ihan sama sitten. Mies oli istuutunut Alician viereen koettaen pyytää 'sori' koko jupakasta, mutta nainen ei kuullut tai kuunnellut kunnolla... Unohtakoot koko jutun, ei Chris sen enempää yrittäisi. Ei varmasti.
"En mitään.", Chris sanoi selvemmällä äänensävyllä. Kuin äskeinen olisi ollut pelkkä hymähdys tai tukahdettu haukotus. Hän nojautui penkin selkänojaan Alician yhtäkkiä tokaistessa anteeksi pyytämisestä, selvästi viitaten sen toistamiseen. Christopher vain naurahti mitäänsanomattomana kohdatessaan vahingossa Angelician tyynen katseen. Äkkiä katse kääntyi muualle. Nimittäin mies ei ollut toistamassa sitä.
"En. En mä sanonu mitään edes.", hän hymähti, vaikka peli näytti sen osalta olleen pelattu. Angelicia oli siis kuullut, mutta halusi Christoherin toistavan? Miksi ihmeessä? Se oli juuri se sana, jonka Alicia oli varmasti halunnut kuullakkin, joten miksi uudestaan?

"Sitäpaitsi sä kuulit jo. En toista.", mies sanoi. No tässä vaiheessa Angelicialle itselleen ainakin vahvistui, että nainen oli kuullut oikein.. Christopher mulkaisi Aliciaa merkitsevästi. Hän oli mielestään hoitanut jo tarpeeksi mikä kattoi sen anteeksipyynnön toistamisen. Puristanut vedetkin takista. Nainen tosin osasi lahjakkaasti ärsyttää turhilla pyynnöillään, jotka eivät loppujenlopuksi johtaneet mihinkään muuhun kuin Chrisin egokolaukseen. Äskeinen sana oli ollut niin epäselvä, että se ei aihauttanut kuin lommon..
"Kerro ykskin hyvä syy miks pitäis tehdä jotenkin uskottavammin?", hän lisäsi ja nyt tuntui siltä, kuin Chris ei olisi enää katunut Alician vedessä kastamista. Omat märät vaatteet tosin eivät olleet kuuluneet suunnitelmiin.

"En mitään."
"En. En mä sanonu mitään edes."
Chris vain toisteli sanojaan kuin ei olisi oikeastikkaan sanonut mitään. Mutta Angelicia tiesi kyllä paremmin. Nainen naurahtikin hiukan huvittuneesti ja katsoi miestä kulma koholla, tietävän näköisenä. Naisen mielestä, jos pyydettiin anteeksi niin se tehtiin kunnolla. Eihän hän sitten voisi antaa anteeksi. Chrisille nuo anteeksipyynnöt eivät olleet kyllä helppoja. Alicia tiesi sen. Mutta hän myös tiesi ettei antaisi periksi ennen, kun saisi kunnollisen anteeksipyynnön.

"Sitäpaitsi sä kuulit jo. En toista."
Angelicia hymähti pitkästi ja katsoi tiuaksti Chrisiä. No tuossa tosiaan varmistui ettei Alicia ollut kuullut väärin. Chris tosiaan oli pyytänyt anteeksi. Jos siis mutinan seasta erottuvan sori sanan voitiin laskea anteeksipyynnöksi. Angelicialle se ei ainakaan riittänyt.
"Mä vaan kuulin mutinaa ja sit ehkä jotain järkevääkin sieltä välistä. Sen kuulin."
Angelicia sanoikin napakasti, katsoen yhä Chrisiin, vaikka tuo kuinka yrittäisi katsella muualle kuin Aliciaan. Ainakin mies tunsi Angelician katseen. Huulilla ei ollut hymyä, mutta jotenkin Aliciaa pakosti huvitti. Varsinkin miten Chris menikään vaikeaksi tuostakin.. Angelicia piti kuitenkin taidokkaasti hymyn poissa.
"Kerro ykskin hyvä syy miks pitäis tehdä jotenkin uskottavammin?"
Angelicia huokaisi miehen sanoille ja käänsi penkillä vähän enemmän Chrisiin päin. Nainen nojaili kyynerpäillä reisiinsä ja katsoi tyynesti, mutta katse tarkkana Chrisiä.
"Koska sit kun oon varma et pyysit anteeks.. Voin antaa anteeks."
Angelicia sanoi selkeästi. Niinhän selvä se juttu oli. Alicia katsoikin Chrisiä vielä, kunnes huulille levisi hitaasti hymy. Silmiin tuli oma kiusoitteleva katseensa.
"Ja sit kun oon antanu anteeks.. Voin ehkää unohtaakkin äskeisen. Ja voidaan keskittyä johonkin muuhun."
Angelicia veti ääneensä tarkoituksella vähän houkuttelevaa sävyä ja nainen hymyillen laski kätensä Chrisin reidelle.
"Olisko sulla esimerkiks ehdotuksia miten vois tulla lämpimämpi?"
Angelicia kysyikin vihjaavalla äänensävyllä. Hyvä, että virne ylipäätään pysyi poissa ja huulilta löytyi pelkkä hymy. Angelicia tosiaan tiesi miten heille voisi tulla lämpimämpi. Ruumiinlämmön jako.. Jaa-a. Angelicia juuri ja juuri hillitsi naurunsa samalla, kun tunsi kylmät väreet selällään kylmän tuulen nuolaistessa hänen kylmää ihoaan. Kohta se lämmittely olisi todellakin tarpeen. Angelicia ei mielellään haluaisi kuumetautia itselleen...
"Mutta ensin.. se anteeksipyyntö. Sun ei tartte huutaa sitä eikä täällä näytä olevan ketään muuta kun me."
Angelicia totesikin ja hymähtäen vilkaisi muualle rannalle. Ympäristössä ei tosiaan näkynyt ketään. Kuului vain aaltojen ääni ja kylmän tuulen humina hämärtyvässä illassa. Angelicia nojautuikin hiukan lähemmäs Chrisiä pieni hymy huulillaan. No, tuliko sitä anteeksipyyntöä?

"No hyvä sitten.", mies hymähti. Jos Angelicia oli kuullut jotain järkevääkin, niin sittenhän miehen ei tarvinnut toistella mitään. Sillä siisti. Nainen vain näytti yhä olevan toista mieltä. Tästä ei näytettäisi nousevan ennenkuin se typerä sana oltaisiin toistettu.
"Mä sanoin jo.", Chris mutisi kuin mikäkin murjottava pikkupoika. Äänensävyllään ainakin antoi sellaisen kuvan. Hänhän ei sanoja kulutellut turhaan ja kerran riitti ihan hyvin. Miehen mielestä ainakin. Angelicia vain halusi kuulla sen uudelleen ja uskoa oliko se totta tai jotain. Chris oli jopa myöntänyt, että oli sanonut sen.. Eikä kelvannut! Mies nojautui turhautuneena vain paremmin kyynärpäillään polviinsa, katsoen senverran sivuun, että pystyi seuraamaan naista sivusilmällään.
"Ja sit kun oon antanu anteeks.. Voin ehkää unohtaakkin äskeisen. Ja voidaan keskittyä johonkin muuhun."
Chris suoristi heti selkänsä ja tunsi Angelician käden reidellään. Mies kohotti kulmaansa miettiessään oliko se vain nyt siitä kiinni? Mies hieraisi toista käsivarttaan sen minkä tässä viileydessä pystyi itseään lämmittämään. Hymähdys karkasi huulten välistä hänen jopa harkitessa asiaa. Jalallakin värähti, mutta se nyt johtui enemmän Angelician kosketuksesta.
"Olisko sulla esimerkiks ehdotuksia miten vois tulla lämpimämpi?"
"Montakin.", Chris vastasi ruveten mielummin miettimään kaikkea muuta paitsi sitä anteeksi pyyntöä. Angelicia tosin palautti miehen hetkessä takaisin maanpinnalle sen kirotun sanan kanssa. Christopher katsahti naiseen muka kyllästyneesti samalla hampaiden kalahtaessa muutamaan kertaan yhteen. Lämmittäminen kyllä kelpaisi juuri nyt ja Aliciakin tuli vähän lähemmäs. Silti.. Ei Chris halunnut enää turhaan egoaan kolauttaa.

Hän pysyi vaiti, välillä katsahtaen Angeliciaa. Lopulta Chris huokaisi ja kiersi toista kättään naisen lantiolle ja nojautui yhä vain lähemmäs. Nainen taisi saada tästä jotain toivoa.. Mies pyöräytti vain 'kai tää on pakko tehdä'- tyyliin. Chris vei huuliaan lähemmäs Angelician korvaa ja virnistikin itsekseen.
"Ei mun ois pitäny tehä sitä ollenkaan. Ja jos me kelattais taaksepäin niin olisin jättäny sen tekemättä.", hän kuiski naisen korvaan samalla kun käsi nousi hitaasti ylemmäs Alician kyljellä päätyen sanojen lopuksi juuri sopivasti naisen leualle. Chris käänsi Alician kasvoja paremmin itseään kohti, sillä mitään valitteluja hän ei ottaisi vastaan.. Mies painoi huulensa vasten Angelician huulia, ihan kunnolla oikeastaan. Vaikka olikin kylmä ei kiihkeä suudelma mitään pahaa tehnyt. Lämmitti jopa.
Chris ei vetänyt päätään edes silloin kauemmas, kun suudelma oli jo loppuakseen. Mies vetäisi vain henkeä sieraimiensa kautta ja sai kyllä Angeliciakin luvan tehdä niin. Hän painoi yhä naisen niskalta, että suudelmasta perääntyminen oli lähes mahdotonta. Kyllä siitä pääsisi jos ihan kunnolla vastaan pyristelisi, mutta Chris vähän epäili sitä..
Vihdoin hän vetäisi henkeä ja vetäisi kasvojaan vihdoin kauemmas naurahduksen kera. Katse kohtasi heti naisen silmät kuin varmistaen.
"Se riitti nyt.. Mä näytän sulle kyllä lämmittämiset kunhan päästään nyt pois täältä.", mies kuiskaisi vielä ennenkuin löysäsi otettaan Angelician ympäriltä. Hän nopeasti ponkaisi ylös penkiltä siitähuolimatta, että vaatteet tuntuivat painavilta. Merkitsevä katse osoitti vielä naiseen ja käsikin meni jo siihen malliin, että voisi napata Angelician mukaansa. Josko nyt?

Angelicia näki kyllä paremmin kuin hyvin miten vastahakoinen Chris oli toistamaan sen yhden sanan. Mutta olihan mies jo mutissut sen kerran. Kyllä tuo voisi yhtä hyvin sanoa sen ja vielä paremmalla sanavalinnalla.. Anteeksi, selkeällä äänellä. Sitä Angelicia haki, vaikka hän hiljaa mielessään myönsi ettei Chris olisi helppo. Eihän tuo koskaan ollut.. Mutta ei ollut Angeliciakaan.
"Montakin."
Chris vastasi kysymykseen lämmittämisestä ja Angelicia jatkoi hymilyään Chrisille. Kyllähän nainen tuonkin vastauksen oli tiennyt jo etukäteen.. Sitäpaitsi Alicialla itselläänkin oli mielessään kaikenlaisia ehdotuksia. Mutta niiden toteuttamista harkittaisiin vasta, kun Chris todella tekisi niin kuin Alicia tahtoi. No, Chrisin oma vika kun omisti näin kovapäisen naisen.. Alicia liikauttikin vain hellästi kättään Chrisin reidellä ja katse oli aina vain kiusoittelevampi. Hän aikoi saada sen sanan, tavalla tai toisella. Chrisin mulkoilu ei laantanut naisen intoa yhtään. Luovuttamista ei ollut näkyvillä.

Angelicia alkoi jo vähän kyllästyä, kun hiljaisuus venyi. Nainen kohottikin toista kulmaansa, mutta pysyi vielä hiljaa. Chris ei sanonut vielä mitään, mutta katsahti vähän väliä odottavaan Aliciaan. Vihdoin alkoi tapahtua, kun Chris huokaisun kera kiersi kätensä Angelician lantiolle. Heti naisen katse kirkastui ja ilme oli tyytyväinen. Vihdoin.. Tietenkin hän oli onnistunut. Chris nojautuikin lähemmäs ja silmien pyöräytys viestitti kuinka 'innoissaan' Chris oli tämänkin tekemässä.. Mutta Angelicia ei paljon kiinnittänyt siihen huomiota. Kunhan hän saisi mitä tahtoi. Hyvä vain, jos miehellä oli todella tahtoa toteuttaa se.. Sitten vasta Alicia olisikin ylpeä miehestä. Chris veikin huulensa Angelician korvalle ja nainen pysyi paikallaan hymyillen.
"Ei mun ois pitäny tehä sitä ollenkaan. Ja jos me kelattais taaksepäin niin olisin jättäny sen tekemättä."
Tuo ei ollut sitä mitä Alicia oli odottanut. Ei sitä yhtä sanaa.. Mutta tässä oli lähes enemmän kuin se yksi sana. Tuon kaiken olisi voinut tiivistää siihen yhteen sanaan, mutta jotenkin.. Angelicia oli nyt vielä tyytyväisempi kuin ehkä olisi ollut, jos Chris olisi vain kuiskaissut sen yhden sanan. Ehkä miehen kädellä, joka nousi kylkeä pitkin ylemmäs oli vaikutuksensa. Se kun oli lämmin ja Angelicia tärisi koko ajan tuntuvasti kylmän tuulen takia. Chrisin läheisyys ei tosiaan ollut pahitteeksi. Angelician huulilta löytyi pehmeä hymy; hän oli tyytyväinen. Kyllä, todellakin. Pian Chrisin käsi nousi leualle asti ja mies käänsi Angelician kasvoja omiaan kohti. Nainen antoi tuon tehdä sen ja Alicia ei yhtään peitellyt hymyään. Mutta vielä hän kuiskaisi ääneen;
"Saat anteeks."
Enempää Angelicia ei ehtinyt sanoa, kun huulet painuivat kiihkeään suudelmaan. Angelicia päästi ilmaa ulos nenän kautta ja ummisti silmänsä samalla, kun painautui paremmin Chrisiä vasten. Naisen kädet kiertyivätkin Chrisin selälle ja tuo suudelma läheisyytensä kera todella toi lämpöä.. Ja Angelicia piti siitä. Ei tämä sittenkään mennyt pahemmin. Hänhän lähes sai enemmän kuin oli aikaisemmin halunnut.
Kiihkeä suudelma venyi ja pian Angelicia sai huomata ettei Chris ollut lopettamassa sitä.. Nainen tarrautui tiukemmin Chrisiin kiinni tuon selältä ja tajusihan Alicia vetää henkeä nenän kautta. Ei tässä tukehtumassa oltu.. Chris ei kyllä antanut periksi pitäessään vielä kädellään tiukasti kiinni Angelician niskalta. Hiukan hämmentävää, mutta mikäs siinä.. Nainen hymyili suudelman lomassa ja suuteli vain kiihkeämmin Chrisiä. No sitä sai mitä tilasi.

Viimein pitkä kiihkeä suudelma oli ohi ja kasvot erkanivat kauemmas. Angelicia vetikin syvään henkeä ja toi toisen kätensä jolla sipaisi naurahtaen alahuultaan. No tuossa suudelmassa oli ollut potkua.. Alicia kohtasi Chrisin sinisten silmien katseen ja hymyili pakosti.
"Se riitti nyt.. Mä näytän sulle kyllä lämmittämiset kunhan päästään nyt pois täältä."
Chris sanoikin ennen kuin irroitti Aliciasta, ponkaisten samantien ylös penkiltä. Angelicia naurahti ja samassa värähti rajummin kylmän tuulen takia.. Hymy katosi osittain ja nainen hieraisi käsivarsiaan samalla, kun ponkaisi nopeasti ylös itsekkin.
"Joo se riitti.. Mä jäädyn. Saat tosiaan lämmittää mua kun päästään kotiin."
Angelicia totesi ja naurahtaen suuteli vielä lyhyesti Chrisiä ennen kuin tarttui tuon käteen. Alicia lähti kävelemään mahdollisimman nopeasti pois rannalta ja tietenkin Chris vierellään. Nainen tärisi vain pahemmin, mutta tiesi senkin loppuvan.. Mahdollisimman pian mieluiten. Alicia piti lujan hellästi Chrisin kädestä kiinni ja nojautui hiukan tuohon päin.
"Toi oli muuten sun parhain anteeksipyyntö ikinä."
Alicia kuiskaisi ja vilkaisi vielä Chrisiä kasvoihin pehmeän hymyn kera. Nainen naurahti ja puristi Chrisin kättä. Chris tosiaan onnistui tällä kertaa.

//Näin loppush >3 Kiitos paljon pelistä Varysein//

Taisipa riittää pelkkä istuskelu Angeliciallekkin, kun nainen nousi nopeasti ylös. Chris tunsi olonsa tyytyväiseksi siitä, että hänen 'anteeksi pyytönsä' oli mennyt läpi. Hän hyötyi tästä itse: Tuli lämpimämpi olo ilman, että tarvitsi sanoa sitä typerää sanaa. Mies hymähti ja vetäisi naisen lähemmäs kylkeään toisen noustua ylös. Olisihan se mukavaa olla vilustumatta ennenkuin pääsisi lämpimään.
"Joo se riitti.. Mä jäädyn. Saat tosiaan lämmittää mua kun päästään kotiin."
"Joo mä kyllä hoidan sen.", hän mutisi hiljempaa. Kyllähän hän nyt lämmittämisen osaisi hoitaa.. Varsinkin omalla tavallaan.. Sitä odotellessa siis. Chris vastasi vielä lyhyeen suudelmaan ennenkuin lähdettiin kävelemään asuntoa kohti. Ah, lämpimään. Mies yskäisi kerran, mutta koetti jättää sen tahallaan kurkkuun. Kylmä tuntui menevän nopeasti syvälle lihaksiin.

"Toi oli muuten sun parhain anteeksipyyntö ikinä."
Chris katsahti Angeliciaa huvittuneesti. Paras anteeksipyyntö, vaikkei ollut koskaan sanonut sitä sanaakaan?
"Hah, joo vai?", mies naurahti hiljaa, kohottaen katseensa taas kulkusuuntaan veikeä ilme kasvoillaan, vaikka tuuli puhalsikin jonkin verran vastaan märkien vaatteiden lisäksi. Tosiaan, oli onnistunut tällä kertaa kaikesta huolimatta..

// Huhu, loppu culla. Kiitän pelistä ellisein >3 //