London Calling
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.



 
PääsivuPortaaliLatest imagesRekisteröidyKirjaudu sisään

 

 Stratón Dubrovskiy

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Radical
Oikea käsi
Oikea käsi
Radical


Viestien lukumäärä : 2354
Join date : 01.08.2009

Stratón Dubrovskiy Empty
ViestiAihe: Stratón Dubrovskiy   Stratón Dubrovskiy Icon_minitimeSu Tammi 09, 2011 2:30 am

Stratón Dubrovskiy 3rys

>> Stratón Rem Dubrovskiy
>> Mies
>> 25.12.1992, 19 vuotias

>> Sinkku
>> Panseksuaali

>> Ukrainalainen au pair
>> Vaikka työnkuvaan kuuluu sopimuksen mukaan kaikkea lastenhoidosta ruohonleikkuuseen, pitää oikeastaan vain seuraa perheen ikäiselleen lapselle
>> Asuu isäntäperheessä Yellow Avenuella

>> Puheääni ja aksentti


Stratón Dubrovskiy 2rys
Kuvissa Yuri Pleskun
--

Yhdeksäntoista vuotta sitten Odessassa, Ukrainassa sai nuori äiti lähes kahdentoista tunnin uurastuksen jälkeen käsivarsilleen poikavauvan, joka myöhemmin Stratóniksi ristittiin. Mirra ei ollut koskaan halunnut mitään muuta, kun oman perheen, lapsia ja aviomiehen rinnalleen. Onnella ei ollut ollut rajaa, kun lähes yhdeksän kuukautta sitten oli raskaustesti osoittanut positiivista yhden yön hairahduksen jälkeen. Nainen meni välittömästi naimisiin sen rikkaan tupakkapohatan kanssa, josta lapsi oli saanut alkunsa. Kumpikaan ei halunnut äpärää, ja kumpikin halusi avioliiton, joten asia oli sillä selvä ja sovittu. Vaikka perusteet avioliitolle olivat väärät, ei eroa koskaan edes mietitty. Mirra jätti koko elämänsä taakseen heti käskyn käydessä, muutti vanhempiensa talosta Harkovaan miehensä perässä, jätti taakseen niin perheensä kuin ystävänsäkin. Typeränä, hädintuskin täysi-ikäisenä nuorukaisena hän ei koskaan edes kyseenalaistanut sitä, etteikö mies olisi ollut umpirakastunut, halunnut tarjota hänelle ja lapselleen rajatonta huomiota, hemmotella näitä pilalle täydellisellä elämällä. Rikkaan kotirouvan elämä ei kuitenkaan ollut ihan niin hienoa kun nainen oli odottanut.

Ihmisten edessä pari oli aina rakastunut, esitteli ylpeänä ylellistä elämäänsä, suurta taloa, hienoja autoja ja poikaansa. Koskaan ei puhuttu erehdyksestä tai vahingosta, kellekkään ei annettu syytä olettaa, etteikö lapsi olisi suunniteltu ja odotettu.
Stratón ei koskaan jäänyt huomiotta, poikaa ympäröitiin rakkaudella joka suunnasta. Kasvatusprosessissa oli äidin lisäksi mukana myös äidin puoleisia sukulaisia, naapureita, lastenhoitajia ja perhetuttuja - kaikki halusivat osansa siitä suloisesta lapsesta, joka oli joulupäivänä syntynyt siunaamaan vanhempiaan. Vain isä puuttui, jotta perheidylli olisi ollut täydellinen - Gerasim oli aivan liian kiireinen työnsä parissa ehtiäkseen huomioda esikoispoikaansa tai vaimoaan, harvoin hän tuli edes yöksi kotiin. Stratón kasvoi periaatteessa ilman isäänsä, mies tuli kotiin vain esittelemään bisneskumppaneilleen vaimoaan, huutamaan ja pitämään kuria. Poika oppi nopeasti, että silloin kun isä oli kotona, piti olla tavattoman kiltti, olla hiljaa siellä, missä käskettiin ja tehdä mitä vain keksittiin pyytää.
Puolitoista vuotta pojan syntymän jälkeen liittyi perheeseen myös toinen poikalapsi, Gavriil. Äiti uhrasi pojilleen kaiken luppoaikansa ja vähän enemmänkin, siitäkin huolimatta, että Gerasim piti huolta, että talossa oli aina paikalla myös lastenhoitaja. Siinä missä muut rikkaiden perheiden lapset tuntuivat kasvavan palvelijoiden opissa vanhempien huvitellessa, eivät pojat jääneet yksin muiden huomaan oikeastaan koskaan, mutta eivät toisaalta myöskään päässeet ennen koulun alkamista solmimaan suhteita muihin lapsiin, keskenään he sen sijaan tulivat toimeen loistavasti ja olivat, ja ovat edelleen, lähes erottamattomia.

Stratón oli pojista aina se äänekkäämpi, vaativampi ja huomionkipeämpi. Hankalaksi häntä ei voinut kutsua, muttei erityisen helpoksikaan. Koulussa aloittaessaan sai opettajat hermostumaan, koska huomautteli joka asiaan jotain, näsäviisasteli, vitsaili ja isästään mallia ottaen ivasi muita lapsia. Keräsi ympärilleen muutamia ihmisiä, joita tosin vaihteli tiuhaan, muttei koskaan viihtynyt kovin suuressa porukassa. Keskittymiskyky ei ollut koulussa huipussaan ja ajatukset usein jossain ihan muualla kun opiskelussa. Muiden lapsien osatessa lukea jo melko sujuvasti, harjoitteli Rem vasta tavaamaan. Tyhmä poika ei ollut, hän oli vain kiinnostuneempi muista asioista, kuten musiikista ja muista ihmisistä. Muutamissa kouluaineissa Stratón kuitenkin loisti; hänellä oli tavattoman hyvä kielipää, ehkä osittain sen takia, että vanhemmat olivat tuputtaneet molemmille lapsilleen eri kieliä vauvaiästä asti. Jos ei osannut englantia, ei ollut asiaa ulkomaille, Saksan tai Espanjankaan osaamisesta tuskin olisi haittaa. Vanhemmat eivät koskaan nostaneet meteliä koulumenestyksestä, tai sen puutteesta, mutta sen sijaan vaativat molempia kyllä harrastamaan lukuisia eri asioita, kuten pianonsoittoa ja jääkiekkoa. Jääkiekosta Stratón oikeastaan jopa piti ja jossain vaiheessa mietti jopa ammattilaisuraa, todennäköisesti hän olisi sille tielle päätynytkin, jos ei olisi mokannut jo uransa alkuvaiheilla.

Alakoulu meni laiskotellessa, mutta yläasteelle siirtyessä alkoi juhliminen houkutella ja koulu kiinnostaa vielä aiempaakin vähemmän. Tason lasku ei kuitenkaan numeroissa näkynyt - samoilla rahoilla, joilla myöhemmin maksettiin pojan rikosrekisterin katoaminen pidettiin huolta myös hyvistä numeroista. Siinä missä Rem oli aiemmin ollut aina se outo lapsi, tuntui hän nyt olevan jokaisen suosiossa. Pojasta, joka oli ennen vain ärsyttänyt kaikkia oli kuoriutunut yleinen hauskuuttaja, sellainen, jonka seurassa kaikki halusivat olla. Kiusauksia oli kaikkialla, ja kokeilunhaluisena nuorukaisena Rem myös syöksyi suin päin kokeilemaan kaikkea. Vanhempien opetukset unohtuivat heti alkuunsa, ja koska isää ei kiinnostanut ja äiti ei saanut sanaakaan kuuluviin järkytykseltään, ei tuntunut tarpeelliselta koittaa edes salailla asiaa.

Ensimmäiset känninsä joi isältä varastetulla vodkalla vain kolmetoistavuotiaana, pian perään menetti neitsyytensäkin ja sille tielle jäi. Sen lisäksi, että pojan perheellä oli tavattoman paljon rahaa, oli hän myös varsin hyvännäköinen, eikä se jäänyt tytöiltä huomaamatta. Stratónin ylläpitämä pummilook osoittautui loistavaksi tavaksi houkutella seuraa, ja sitä vahvistaakseen poika hankki myös muutaman tatuoinnin ja korvakorun.
Myöhemmin Rem alkoi kelpuuttaa petikaveriksi sukunsa kauhistukseksi myös poikia, niin ikäisiään kun huomattavasti vanhempiakin, muutaman kerran jopa naisia, joiden lapsi olisi ikänsä puolesta voinut olla. Voisi sanoa, että Stratónilla oli myöhäinen uhmaikä, jos vaihe olisi kestänyt vain hetken - mutta kun se ei kestänyt. Lupaava ura jääkiekkoilijanakin unohtui huvittelun vuoksi ja lopulta mukaan raahattiin myös pikkuveli, joka myöhemmin joutui selvittelemään veljensä sotkuja. Stratón on äärettömän seksuaalinen ja kokeilunhaluinen ihminen. Flirtti päällä lähes kenen tahansa hyvännäköisen seurassa ja joka tilanteessa, tuo mukaan kotiinsa ongelmitta tuntemattomiakin. Ei välitä seuralaisensa sukupuolesta, iästä tai mistään muustakaan - kaikkiruokainen, kuten itse kehuskelee. Ei ole koskaan seurustellut, eikä ole vielä aikeissakaan. Pojan tuttavapiiristä löytyy paljon hyvänpaiväntuttuja ja läheisiä ystäviä - jostain syystä kaikista läheisin ihminen on kuitenkin edelleen pikkuveli.

Muutaman vuoden ajan Rem kävi totaalisilla ylikierroksilla. Oli jatkuvasti ongelmissa, niin virkavallan kun muidenkin ihmisten kanssa, ajautui tappelusta tappeluun ja ongelmasta ongelmaan. Juhli rankalla kädellä, välillä napsi pillereitäkin viinan seuraksi kahta kertaa miettimättä. Pikkuveli kulki kuuliaisesti perässä katsomassa, ettei poika ottanut yliannostusta, sammunut ojaan tai ostanut mitään yli varojensa. Stratón on veljelleen tästä kiitollisuudenvelassa - ilman tuon huolenpitoa hän tuskin olisi pysynyt niinkään suoralla tiellä kun tähän asti.

Täysi-ikäisyyden saavutettuaan pojasta alkoi kuitenkin tuntua, että Ukraina ei ollut häntä varten. Hän halusi asua paikassa, jossa olisi.. Erilainen tunnelma. Uusia paikkoja ja ihmisiä valloitettavaksi, lämmintä, erilaista. Koska vanhemmat olivat kovasti sitä vastaan, että Rem olisi lähtenyt ulkomaille asumaan, ja kieltäytyivät maksamasta asuntoa, poika otti ohjat omiin käsiinsä. Stratón etsi netistä ilmoituksia, joissa haettiin au pairia, soitti yhteen ja sai paikan heti. Seuraavalla viikolla poika lähti Englantiin, Yellow Avenuelle, tietämättä laisinkaan mitä odottaa.
Kulttuurishokki oli musertava. Poika ei ollut koskaan ollut ulkomailla, ei edes kotikaupunkinsa ulkopuolella, hän oli pitkään niin hämmentynyt ja eksyksissä, että hyvä jos uskalsi talosta poistua tai suutaan avata. Perhe itsessään oli loistava, ja pian tuli ilmi, etteivät nuo olettaneet Remin tekevän mitään muuta kun pitävän seuraa perheen pojalle, jonka kanssa oli saman ikäinen. Ja Stratónhan piti, piti oikein kunnolla. Pikkuhiljaa poika alkoi sopeutua uuteen elämäänsä, käytti englantia (vahvasta korostuksesta huolimatta) sujuvasti, kiersi juhlissa kuin vanha konkari ikään, muodosti suhteita, hankki ystäviä.. Jatkoi lähes samalla tavalla kun Ukrainassakin, paitsi että tällä kertaa hän oli ihastunut, ensimmäisen kerran elämässään. Luonnollisesti siihen ainoaan, jonka kanssa ei voinut avoimesti olla - perheen omaan poikaan.



Stratónista on äärettömän helppo pitää. Poika on miellyttävää seuraa, muuttaa tilanteen kun tilanteen siedettävämmäksi hymyilemällä, nauramalla, lohduttamalla, tukemalla.. Tuntuu tietävän tarkalleen, miten saada toinen paremmalle tuulelle ja luottamaan itseensä. Jotkut pitävät toisinaan hyökkäävää lähestymistyyliä ahdistavanakin, eivät halua vieraalta pojalta halausta tai edes taputusta olkapäälle. Ei ole tottunut pidättäytymään tai peittelemään tunteitaan, antaa kaiken tulla ulos jos on tullakseen, ei peräänny vaan tekee kaiken antaumuksella loppuun asti. Dominoiva monessa suhteessa, haluaa johtaa keskustelua, olla otteessa tapahtumista ja määrätä niiden kulusta, taitavasti osaa myös määräillä ja manipuloida muita ihmisiä hienovaraisesti ja huomaamattomasti. Toisinaan on niin jääräpäinen, että on valmis vaikka tappelemaan saadakseen haluamansa - mitenkään erityisen riidanhaluinen ei kuitenkaan ole, mielummin juoksee pakoon kun ottaa turpiinsa.
Vaikka pojasta saa usein sen kuvan, että hän toimii täysin spontaanisti, miettii asioita oikeasti välillä syvällisestikin. Helposti Remiä erehdytään myös luulemaan pinnalliseksi ja turhamaiseksi ihmiseksi, joka vain jätti perheensä eikä asiaa sen suuremmin mieti. Vaikutelmasta huolimatta ikävöi perhettään ja maataan, kaipaa läheisiä ihmisiä ja tukea ja turvaa ympärilleen, näkyi se tai ei. Vaikka on jollain tasolla todella avoin ja vilpittömän oloinen, peittelee oikeasti enemmän asioita kun moni uskoisi. Uskaltaa olla vakava vain oikeiden ystävien seurassa.

Nauttii juhlimisesta, oli kyseessä sitten illanistujaiset, grillijuhlat tai reivit - poika on mukana kaikessa. Stratón sanoo itse, ettei ole alkoholisoitumassa, pitää vain juomisesta, monet muut voisivat kyllä väittää muuta. Seksiaddiktiksi ja pilleristiksikin poikaa on haukuttu useammin kun kerran, nyt Englannissa on kuitenkin koittanut perheensä toiveesta vähentää ja käyttäytyä "kuin normaali ikäisensä".
Vastuuton ja saamaton, jättää kaiken kesken jos se on mahdollista. Jos saisi itse päättää, ei tekisi mitään muuta kun nukkuisi, juhlisi ja katsoisi televisiota. mikä onkin aikalailla, miten päivänsä kuluttaa.

-

Rem ei oikeastaan eroa valtavirrasta ulkonäkönsä puolesta, jos ei lasketa vitivaaleaa ihoa, joka ei rusketu tippaakaan kesäisinkään, lähes häiritsevän vaaleita, pistäviä silmiä ja "jaloja" piirteitä. Ruumiinrakenteeltaan kovin tavallinen, ei lihava eikä laiha, ei erityisen lihaksikas tai massiivinen, muttei myöskään oikeasti siro. Pituutta löytyy 178 senttiä ja risat, rakenteesta huomaa, että on vastikään venähtänyt kunnolla pituutta. Omistaa luonnostaan mustat hiukset, jotka on ajeltu lähes siiliksi,
Kasvoilla on vakiona vakava ja hiukan surumielinen ilme, vaikka Stratón olisikin hyvällä tuulella. Ei ole kovin ilmeikäs, vaikka mielellään hymyileekin, tummat kulmakarvat vain vahvistavat vakavaa vaikutelmaa.

Ei oikeastaan jaksa välittää ulkonäöstään, vaikka hygieniasta hyvin huolehtiikin. On päiviä, jolloin ei katso peiliin kertaakaan.
Viihtyy rennoissa vaatteissa; farkuissa, collegehousuissa, t-paidoissa, huppareissa.. Ei käytä huomiota herättäviä värejäkään, viihtyy mustassa, valkoisessa ja harmaan eri sävyissä. Koruja ei pojan päältä paljon löydy, vain kulunut, pieni risti joka kulkee aina mukana kaulassa. Kelloa ei vielä tänäkään päivänä ole oppinut kantamaan mukana ja molempiin korviin isketyt reiätkin ovat usein korutta. Tatuointeja löytyy muutama,, kiinalaisia kirjaimia ja graffititeksti vasemmasta käsivarresta ja ystävän itse tekemä kukkaviritelmä oikeasta kyynertaipeesta.


Stratón Dubrovskiy 1rys
Pelaaja Radical pelipaikka London Calling
Takaisin alkuun Siirry alas
 
Stratón Dubrovskiy
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
London Calling :: Esittelyt :: Päähahmot-
Siirry: