Nyt on piru irti! || Repa

Torstai-ilta, Lontoon Rashee roadin alueen paloasema

…Kai tätä työtä täytyi rakastaa, vaikka välillä palomiehenä toimiminen oli niin uuvuttavaa että tekisi mieli vain ottaa tulitikku ja bensaa ja palaa hengiltä. Aika ironinen kuvaus oikeastaan, kun otti Muttin työnkuvan huomioon miehen raahautuessa asemalle suoraan kotoaan, missä tuli nukuttua taas huonot unet sodasta olevien muistikuvien vilistäessä päässä. Työtoverit kyllä huomasivat Piskin väsyneen olemuksen huolimatta tummista aurinkolaseista, mutta kukaan ei viitsinyt udella, jos tiesi kuinka kireällä ex-sotilaan pinnan olikaan väsyneenä. Niinpä irkku sai ihan kaikessa omassa rauhassaan raahautua istumaan läheisimmälle penkille lokeroiden lähelle, kyynärpäät polvissa ja kädet hieroen kasvoja siirtäen lasit hetkeksi pois. Kukaan ei tosin saanut nähdä sitä arpea mikä kasvoilla möllötti kun Piski laittoi ne saman tien takaisin tuijottaen eteensä hiljaa olkapäät lysähtäneinä. Toivottavasti tämä vuoro olisi tänään rauhallinen ja vailla mitään hälytyksiä, voisi yrittää levätä lepohuoneessa… Tosin, eihän velvollisuudentuntoinen Mutt siihen pystyisi eikä hän saisi unenpäästä kiinni, painajaistennäkeminen oli aivan liian suuri pelko hänelle. Miksi hän oikein olikaan opiskellut palomieheksi? Kai se oli vain normaali siirto sotilasuran jälkeen ja yrittää siten palvella omaa isäinma- Kesken ajatuksensa Mutt sai tuntea jääkylmän veden kosteansyleilyn ilman varoitusta, kosteuden imeytyessä paitaan sekä kastellen kasvot kuin hiuksetkin. Säikähtäneenä Mutt hyppäsi penkiltä alas lattialle kiroten ääneen niin että lähimmät henkilöt ottivat turvaväliä.
“Kuka s**tanan perkulen mul**upää!?” mies ärähti kuin äkäinen koira ikään suuret kädet nyrkkiin puristuneina ja nousten seisomaan, joutuen saman tien varomaan muovista ämpäriä mikä tippui jostain ylhäältä. Samalla kuului nuorta naurua eikä kenenkään tarvinnut kahta kertaa miettiä missä mentiin. Paloauton nosturin kopissa nauraa röhötti punatukkainen keltanokka, jota kaikki kutsuivat Apinaksi, vaikkakin nuorukaisen oikeanimi oli ihan kaikkien tiedossa. Lempinimi kun vain oli sopivan kuvaava punapäiselle ja pisamakasvoille pojulle joka tuntui aina tekevän kaikesta pilaa -ei hätää, tosipaikan tullen hän osaa olla ihan vakava ja kelpo palomies-.

“Näytät märkänä ihan uitetulta koiralta Piski!” Apina huuteli nauraen lisää kuin parhaimmalle vitsilleen Muttin kiristellessä hampaitaan. Voi saakelin kakara! Muut palomiehet katselivat turvallisenmatkan päästä kun Mutt siinä poimi ämpärin ja tarkasti tähdäten viskasi sen kohti Apinaa joka kuitenkin väisti sen, minkä jälkeen Piski painui muualle omaan rauhaansa. Ehkä sittenkin sinne lepohuoneeseen, rauhaan tuolta typerältä märkäkorvalta joka tykkäsi tehdä muista pilaa ja käyttäytyä ylimielisesti. Raskas huokaisu purkautui miehen huulien välistä tämän riisuessa tyhjän lepohuoneen seinään kiinnitetyn peilin edessä, katsoen sitten itseään ilmeettömänä. Hän näytti niin… Kuoleman väsyneeltä. Pitäisi varmaan mennä uusimaan resepti lääkärillä. Heti aamulla vaikka, kun apteekit olisivat auki työn jälkeen.
Toivottavasti tänään ei tulisi hälytyksiä.

#Ei mikään kaunis aloitus, mutta eiköhän tässä pärjäillä ^_^#

Rasheen Auto-Grilli

Ellie ja Rotten olivat viettäneet koko päivän ryypäten uusnatsijätkän hakemilla kaljoilla (jotka väärennetyillä henkkareillaan sai) ja molempien kunto oli sen mukainen, että janojuomaa oli taas tullut otettua reilulla kädellä. Täydennystäkin oli jouduttu hakemaan moneen otteeseen, kunnes kassaneiti oli kauniisti ilmaissut, ettei noin humalaiselle miehelle voitu enää myydä ja kaksikko oli joutunut tyytymään nykyiseen päihtymystilaansa, joka ei sekään ollut lievimmästä päästä. Molempien puhe sammalsi ja heillä tuntui olevan harvinaisen hauskaa heidän naureskellessa ohikulkijoille istuskellessaan tienvarteen pystytetyllä penkillä. Kuitenkin kännisenä ajatukset tuppaavat laukkaamaan ja ideat lentelemään; niin kävi myös tänään. Keskustelun kääntyessä jälleen kuin automaattisesti maahanmuuttajiin ja sitä kautta kahteen mamukurdiin, jotka pitivät pystyssä grilliä vähän matkan päässä, sai Ellie (omasta mielestään) loistavan idean, joka olisi pakko toteuttaa.

Ja siinä sitä sitten oltiin; grillin edessä. Ellie oli taitava tiirikoimaan ja saikin yllättävän helpon näköisesti munalukon auki ja ovet olivat avoinna heille kahdelle. Ensin kaksikon oli tarkoitus vain sotkea paikat, kunnes tytön silmiin osui kaksi tulitikkua.

"Rotten", hän aloitti veljelleen, joka tyhjensi parhaillaan jääkaapin sisältöä lattialle. "Mitä jos-?" hän sanoi ja viittasi tulitikkuaskiin.
"Ei käy. Mä oon ehdonalaisessa", Rotten tyrmäsi idean heti kättelyssä puhe sammaltaen. Joku roti sitä piti olla vaikka hän olikin juuri tekemässä siskonsa kanssa lievää ilkivaltaa. Tuhopoltto oli kuitenkin jo sellainen rikos, että hän saattaisi helposti päätyä siitä takaisin nuorisovankilaan.
"Mä lupaan, et me ei jäädä kiinni", Ellie maanitteli. "Mä lupaan. Sä tiedät, et sä voit luottaa muhun. Mä en oo koskaan jääny kiinni", hän sanoi ja nappasi tikut käsiinsä. "Ja jos herra ei halua osallistua niin painuu ulos vaan. Tää pulju nimittäin palaa nyt", hän lisäsi vielä kipakasti saaden Rottenin huokaisemaan alistuneesti. Mikään ei muuttaisi hänen siskonsa mieltä tuon ollessa tuolla tuulella. Hänen olisi tehnyt mieli poistua paikalta, mutta eihän hän voinut jättää siskoaan vahtimatta. Hän koki velvollisuudekseen katsoa hieman tuon perään -varsinkin silloin, kun he molemmat olivat kännissä.

Ellie tuntui saaneen uutta puhtia ideastaan ja levitteli ranskalaisten keitinrasvaa ympäri grillin lattioita ja seiniä katsomatta lainkaan, jäisikö heille pakoreittiä. Tulitikku sytytettiin ja heitettiin lattialle ja liekit leimahtivat samantien.
"Nyt juostaan!" tyttö kiljahti innoissaan ja otti askeleen ovea kohti, kunnes tajusi, että koko oven edusta oli ilmiliekeissä. Paniikki levisi häneen ja hän katsoi hädissään veljeään, joka näytti aivan samalta kuin hänkin. Kumpikin sai ajateltua vain yhtä asiaa; he kuolisivat palaen hengiltä.


[kaaai se keitinrasva palaa.. : D]

#Palaa palaa, vaikken oo varma mut sovitaan nyt niin x)#

Lepohuoneessa makailtiin kuin lahna sohvan pohjalla omissa maailmoissaan Muttin seurassa, tuijotellen valkeaa kattoa antaen ajatusten mennä ja tulla kuin aallonharjailla. Sellaista se oli jotakin muutaman minsan kunnes hiljaisuuden tuli rikkomaan se keltanokka virnuillen hevosenhampaillaan pojun nojaillessa ovenkarmeihin olkapäällään. Mies kyllä tiesi että joku oli ovella ja pieni vilkaisu silmäkulmasta lasien alta paljasti Apinan. Murahtaen, toivoen että toinen vain lähtisi ja jättäisi hänet rauhaan, Piski vaihtoi kyljelle selkä pojuun päin. Paha virhe, nyt sohvalle oli jäänyt pieni kaistale tilaa että nuorukainen pääsisi tunkemaan perseensä samalle kalusteelle häntä ärsyttämään.
"Kuules Mutt, miksi oot noin angsti? Siis kyllä mä oon kuullut jotakin susta ja silleen mut-"
"Minun asiani ei kuulu sinulle tai muille. Häivy", Piski murisi koittaen sulkea ärsyttävän uteliaan penikan pois mielestään, tämähän se kuitenkin vain löi lisää pökköä pesään nuorukaisen innostuessa entistä enemmän!
"Hei oikeesti! Luuleksä tosiaan että kukaan tahtoo sun seuraan jos oot tollanen mulkku? Kuolet viel vanhana ja kurttusena vanhuksena." Vai että uhkailtiin erakkoelämän tuomalla yksinäisyydellä? Heh, kävisi hänelle, ihmiset oli muutenkin niin vaikeita käsitellä. Niin helposti valehteluun lankeavia ja pettämäänkin. Hetken hiljaisuuden jälkeen punapää alkoi ehdotella että menisivät kaksi johonkin strippibaariin niin saisi vanha koira pimua pitkästä aikaa. Hälytyskellon pirinä alkoi kuitenkin (Muttin onneksi ja siunauksesi) soida kaikuen koko aseman läpi saaden jokaiseen palomieheen vipinää. Ja huolimatta väsymyksestään Piski oli ekana täysissä sotasopissa ensimmäisen paloauton ratin takana kuullen jo radiosta neuvot missä paloi. Jaa Rasheessa? Eikös sinne pääsisi nopeasti jos poikkeaa sen yhden kadun kohdalta ja sitten...

Noin vartti myöhemmin palavalla grillillä

Kaksi paloautoa valot vilkkuen ja torvi ulisten olivat ekana paikalla minne oli jo pieni joukko ihmisiä kerääntynyt katselemaan suurta kokkoa, minkä joukossa myös liikkeen omistajat hampaiteen irvistellen. Ripeää liikettä, paloletkuja, radion välityksellä työjaoista ja suunnitelmia, vaahtosammuttimia... Mutt laittoi hengitysnaamarin kasvoilleen aikoen mennä tarkistamaan oliko puljussa ketään, vaikka kukaan ei ollut tietoinen mutta olihan se paha mennä sanomaan jos sieltä joku kuitenkin löytyisi... Palokirves mukanaan ex-sotilas ravasi kiertäen rakennuksen kuumuutta puljun takaovelle, mikä taisikin olla ainoa sisään-ja-ulos-tie grillin sisätiloista. Ovi oli liekkien nielemänä ja savua tuprusi raoista ulos sakeana.
"ONKO JOKU SIELLÄ!?" huudettiin oven ulkopuolelta niin lujaa kuin pystyttiin naamarin läpi samalla puristellen kirveenvartta käsissään, odotellen vastausta, vaikka varmuuden vuoksi Mutt aikoisi mennä varmistamaan että puoti tosiaan oli tyhjä kuin väitettiin. "ONKO SIELLÄ JOKU!?"

Rotten oli paniikissa, mitä hän oli harvoin. Samoin oli Ellien laita ja sisarukset huomasivatkin puristavansa toistensa käsiä rystyset valkoisina samalla, kun katsoivat pelokkaina liekkejä, jotka tulivat aina vain lähemmäs jo melkein nuollen heidän vaatteitaan. He olivat pelastautuneet siihen ainoaan nurkkaan, jota Ellie ei ollut kastellut paistinrasvalla. Molemmat olivat vetäneet paitojensa kaulukset ylös ja he hengittivät vaivalloisesti sakeassa savussa vaatteiden kankaan läpi. Molemmat pelkäsivät henkensä edestä, mikä oli siinä tilanteessa varsin luonnollista.

Toivo kuitenkin syttyi heissä molemmissa sillä siunatun sekunnilla, kun he kuulivat sireenin ulvovan. Ehkä, pieni varovainen ehkä, johon molemmat tarrautuivat viimeisenä toivonaan, he voisivat pelastua tästä tulisesta pätsistä. Kun he kuulivat jonkun huutavan kysymyksen, oliko sisällä joku, molemmat huusivat vastauksen epätoivon vimmalla.

"ON!! APUA!! APUA!!" he kiljuivat kuorossa pelosta sekaisin. Nyt oli tosi kyseessä; molemmat olivat hengenvaarassa. Enää heistä kumpikaan ei muistanut niin omaa päihtymystilaansa tai seurauksia, joita tuhopoltosta kiinnijäämisestä voisi seurata. Varsinkin Rotten olisi pahemmassa kuin pulassa, jos he edes selviäisivät, mutta se ei käynyt kummankaan mielessäkään. He ajattelivat vain yhtä asiaa; pelastumista.


[sori, lyhyttä : S]

#Ei mitään, miunkin vastauksesta taitaa tulla lyhyt ^^#

Kauaa ei tarvinnutkaan ventata siinä kokon ääressä kun kuului jo hätäisiä huutoja jostain puodin sisältä, palavan puun rätinä ja pauke vain vaimensivat sitä sen verran, että oli vaikeaa paikantaa mistä suunnilleen sisällä olevat ihmiset olivat tai kuinka monta näitä oli. Ei siinä kuitenkaan paljon ehtinyt miettimään kun adrealiini suonissa kuohuten Piski asteli palavan oven luokse yrittäen ekaksi potkaista se jalallaan auki (jos tuli olisi vaikka polttanut oven karmeja irti puusta tai jotain) muttei onnistunut, hakkuuhommiin siinä jouduttiin kun kirveellä hakattiin oven lukon ympäriltä puuta säleiksi ja sitten uusi yritys jalalla; Ei vielä ja joka sekuntti oli aina helvetin tärkeä tällaisissä tilanteissa, joten kiroten maskinsa alta Mutt rysäytti oman kehonsa olkapää edellä ovea vasten. Liekit yrittivät ottaa hänetkin tuliseen syleilyynsa yrittäen saada otetta hänen vaatteistaan, onneksi vaatteet olivat hitaasti ja vaikeasti palavia. Natisten ja räminää pitäen ovi rysähti sisäpuolelle liekkimeren keskelle. Kuumuus ja savu tunkivat aukinaisesta oviaukosta ulos taivaalle, sekä samassa kun tuli sai lisää ilmaa, liekit kasvoivat. Palomiehenä ei kuitenkaan ollut varaa epäröintiin ja mittailuun vaan piti tunkeutua hornanpesään missä hetken katseltuaan Mutt huomasi ne kaksi nuorta tuonne nurkkaan painautuneina.
...Ei kai- Ei, nyt aika ei riittänyt asioiden kulkujen tuumiskeluun kun kauhukseen Piski huomasi ne kaasupullot liekkien keskellä makkaragrillin vieressä. Voihan-!
Mies ryntäsi kaksikon luokse, riisuen takkinsa ja käärien sen pitkäletin ympärille, osoittaen sitten oviaukkoa kohti kiivaana. "Painukaa täältä ja äkkiä!" Mutt huusi yli rätisevien liekkien melkein tuntien niiden kosketuksen paljailla vaatteillaan ja ihoillaan. Hän seuraisi kaksikkoa ulos ja ohjastaisi nämä rivakkaasti paloautojen luokse turvaan minä hetkenä tapahtuvalta räjähdykseltä.
"Jokainen suojaan ja äkkiä, sisällä on kaasupulloja!" kuului osittain Muttin rätisevä ääni muiden palomiesten radioista, jotka alkoivat heti käskemään ihmisiä loitommaksi turvaan. "Kutsukaa samalla ambulanssi paikalle, sisällä oli kaksi nuorta!" Samaan aikaan puodin sisällä, huolimattomasti kaasupullojen yllä olevaan hyllylle asetettu keilailupokaali, tipahti periksi antavalta hyllyltä toisen kaasupullon tiivisteen päälle jolloin kaasu alkoi sihinän säestyksellä purkautua ilmaan...

#Kohta pamahtaa! >DD#

Rotten ja Ellie painautuivat toisiinsa kiinni liekkien kasvaessa entisestään. He olivat molemmat aivan helvetin peloissaan eivätkä osanneet kuin rukoilla, että selviytyisivät tästä kauheasta koettelemuksesta ehjin nahoin. Saman tien, kun he näkivät palomiehen ilmestyvän heidän näkökenttäänsä, heihin syttyi aivan uudenlaista toivoa. Pelastus!! Palomies kääri takkinsa Ellien ympärille ja tyttö kietoutui siihen kuin viimeiseen oljenkorteensa. Kumpikaan nuorista ei epäröinyt juosta liekkimeren läpi ovelle palomiehen niin käskiessä. He juoksivat paloautojen luo ja vilkaisivat toisiaan edelleen paniikissa. Ellien ajatukset olivat sekavat. Hän kirosi tyhmyyttään, mutta ei silti katunut tekoaan. Paitsi, jos Rotten joutuisi pulaan. Ei kai tuo voisi joutua takaisin vankilaan? Ei, niin ei saisi tapahtua.
Rotten itse taas ei ajatellut sellaisia, sillä hän oli edelleen shokissa äskeisestä läheltäpiti-tilanteesta ja hän ajatteli vain sitä, kuinka lähellä oli menettää henkensä -puhumattakaan siitä, millaiseen vaaraan oli antanut Ellien joutua!

Kaksikon mietteet keskeytyivät, kun kuului jumalaton räjähdys, joka sinkosi puunkappaleita ympäriinsä. Nuoret vilkaisivat taas toisiaan hädissään. Oliko ollut noin lähellä, että he-? Se oli aivan kauhea ajatus ja Ellien kasvoilta valuivat kyyneleet, jotka Rottenkin huomasi vasta nyt. Kumpaakin vaivasi yskä, sillä tuskin paistinrasvan katku kovin terveellistä oli puhumattakaan muusta palavasta materiaalista. Rottenin housujen lahkeet olivat hieman kärähtäneet, mutta Ellie oli ihme kyllä säilynyt lähes vahingoittumana. Tilanne oli kuitenkin kuin suoraan painajaisunesta vaikka he olivatkin pelastuneet. Mutta millaisessa pulassa he olivat nyt? Sitä ei kumpikaan nuorista osannut kuin aavistaa.

Mutt ohjasi teinit erään paloauton taakse suojaan, kertoen tiimilleen ohjeita ja muut taas ilmoittivat hänelle tilanteesta muualla grillin ympäristössä kunnes korvia huumaava, hetkellinen ja voimakas räjähdys tapahtui kaasupullojen räjähtäessä. Samassa myös maahanmuuttajan grillikioski pamahti tuhannen päreiksi ilmaan ympäriinsä lentäen palavia puupalasia, kattiloita, muovia jne... Kolmikon jalkojen juurellen paloauton taakse lennähti puolikas sulannut palannen keilapallopokaalista asfaltille ilmoista. Räjähdyksen jälkeen seurasi vilinä ja huutoja kun palomiehet yrittivät taltuttaa tulipedon, tarkastaa että kukaan ei ollut loukkaantunut lentävistä palasista tai räjähdyksestä, jotkut soittivat kaupungin putkistosta vastaaville henkilöille saadakseen kaasuputket suljetuksi siltä kadulta. Mutt taas yritti pitää huolta näistä kahdesta järkyttyneestä teinistä ambulanssin saapumiseen saakka.
Joku palomiehistä toi kaksi tuolia sekä ensiapulaukun, jolloin Piski avasi laukun ottaen sieltä esiin hengityslaitteen (en nyt muista miksi niitä pieniä hengitysjuttuja kutsutaan, jotka laitetaan ihmisten kasvoille että nämä voivat hengittää kunnolla) minkä ojensi ensiksi Rottenille että poika saisi ottaa muutaman syvän hengäyksen sitä, sitten tytölle kunnes kaksikko tajusi että heidän piti vuorotellen hengittää laitteesta, jos mielivät saada kunnolla henkeä. Mutt tarkisti kehonsa nopeasti palohaavoilta tai arveilta, todeten olevansa hyvässä kunnossa.

Sitten tämä katsoi kaksikkoa, vihaisella äänensävyllä sanoen noille; "Mitä helvettiä te kaksi oikein ajattelitte?" Oikeasti, eikö nykyajan lapsilla ollut mitään järkeä päässään, vaan piti mennä sytyttelemään paikkoja tuleen? Ei tosin sotamies aikonut alkaa kovistelemaan äsken kovia kokeneita lapsia, hakien yhdestä paloauton ohjaamosta nenäliinapaketin ojentaakseen sen itkevälle tytölle ollen varsin ilmeetön kaasunaamarin alla.

Joku toi kaksi tuolia, joihin teinit saivat istua. Kumpikin tunsikin olonsa heikoksi, liekö hapenpuutteen ansiota vai johtuiko pelkästä järkytyksestä? Pian he saivat myös hengitysmaskin, josta Rotten sai ottaa ensin pari syvää henkäystä, kunnes palomies ojensi sen Ellille, joka vuorostaan hengitti muutaman kerran siitä. Pian he tajusivat, että heidän oli tarkoitus vuorotella ja he tekivätkin työtä käskettyä. Molemmat olivat todella järkyttyneitä tapauksesta ja tekivät kerrankin mitä sanottiin. Ainakin siihen saakka, kunnes palomies ärähti heille.

"Sä et puhu tohon sävyyn mun systerille!!" Rotten ärähti takaisin ja yskäisi. Hän otti muutaman henkäyksen maskista ja ojensi sen takaisin Ellielle. "Me ehkä joo murtauduttiin tohon mamujen grilliin, mut se tulipalo oli puhdas vahinko", hän sanoi vihaisena valehdelleen sujuvasti ja ilman omantunnontuskia.
"Joo.. ei ollu tarkotus.. räjäyttää koko paskaa", Ellie nyökytteli myös itkunsa lomasta ja pyyhki nenäliinalla silmiään.

"Tota.. mm.. ilmotetaanko tästä mun ehdonalaisvalvojalle..?" Rotten kysyi hieman epävarmasti hetken päästä. Se oli arka kohta, sillä hän pelkäsi joutuvansa uudelleen nuorisovankilaan, jossa oli istunut vuoden erään homon puukotuksesta. Hän oli vielä ehdonalaisessa ja pelkäsi, että tapaus johtaisi hänet takaisin vankilaan.

Mutt tyytyi vain mulkaisemaan maskinsa läpi siskoaan raivoisasti puolustelevaa nuorukaista, miettien miten typeriä pentuja nykyään kasvatettiinkaan jotka eivät osanneet puhua kunnioittavasti itseään vanhemmille henkilöille luullen olevansa tasacertaisia vain koska olivat jo ohittaneet taaperoikänsä. Ja mitä tuli tuohon selittelyyn... Mutt ei ollut varma pitäisikö nyt uskoa noita kahta vai ei, sillä hänellä oli aina se sama inhottava tunne kun joku edes pienimmissä määrin valehteli hänelle eikä Piski pitänyt valehtelijoista tippaakaan. Mutta hän ei ollut poliisi eikä siis voinut vetää omia johtopäätöksiään alkaen syyttelemään jotakuta ilman todisteita, joten hän ei sanonut mitään pojalle vain keskittyen vahtimaan että teinit pysyisivät siinä missä olivatkin kunnes ambulanssi saapuisi paikalle. Ja kun poika kyseli ehdonalaisvalvoja jutustaan, palomiehen täytyi hetken miettiä asiaa laittaen kädet puuskaan ja katsoen tutkivasti nuorta skinheadia pää hitusen kallella.
"En ole suoranaisesti varma, en ole poliisi. Mutta siitä olen kyllä varma, että tätä räjähdystä kyllä tutkitaan ja teitä kuullustellaan teidän ollen todisteita palonsyttymisestä. Ja jos siinä selviää jotakin..." Mutt antoi itsensä pitää pienen tauon tuossa kohtaa, antaen varmasti pojalle selväksi että tästä saattaisi kehkeytyä pahakin asia, aikoen sitten jatkaa mielipiteensä jakelua kunnes kuulikin outoa mölinää takaansa. Yksi ilmaan räjähtäneen putiikin omistajista oli selvästikin varma kahden nuoren syyllisyyttä osoitellessaan näitä syyttävästi sormellaan ja mölisten lisää, sekä aikoi maksaa velat takaisin tuolla alumiinimailalla- Mutt käännähti kannoillaan yrittäen estää mamua käymästä nuoriin käsiksi, mistä koittikin sellainen käsirysy, että maila kolahti maskia vasten voimalla rikkoen sen kohdan, missä oli tummenettua muovilasia että pystyi näkemään maskin sisältä mitä ympärillään tapahtui. Muutama palomies ryntäsi Piskin apuun.

Rotten ei ollut varma, oliko hänen selittelynsä mennyt läpi, mutta ainakaan palomies ei väittänyt vastaan tai sanonut häntä valehtelijaksi. Toisaalta oliko sillä mitään väliä, mitä tuo ajattelisi; poliisillehan tässä oltiin tilivelvollisia. Toinen sanoi, ettei ollut varma, ilmoitettiinko tästä tempauksesta ehdonalaisvalvojalle, mutta oli varma, että poliisi ainakin kuulustelisi heitä. Rotten osasi jo arvata olevansa pahassa pulassa ja alkoi jo valmistelemaan itseään uuteen linnareissuun, sillä sellainenhan tuhopoltosta varmasti tulisi, jos oli jo ennestään ehdonalaisessa.

Ajatukset keskeytyivät, kun toinen maahanmuuttajista mölisi jotain ja osoitteli kaksikkoa sormellaan. Ja hetkinen -oliko tuolla alumiinimaila kädessään?! Rotten ponkaisi samantien pystyyn ja Ellie nappasi tuota aivan yhtä nopeasti hihasta kiinni.
"Rotten, älä nyt sotke asioitas enempää", hän sihahti ja kiskoi veljeään hihasta.
"Kukakohan se oli joka.." Rotten sihahti takaisin, muttei jatkanut lausettaan, sillä pelkäsi todistavansa heitä vastaan jollekin tuntemattomalle korvaparille.

Ja aivan kuin tilanne ei olisi ollut aivan riittävän kaaoottinen jo ilman seuraavaa tapahtumaa, Ellie huomasi kauhukseen heidän isänsä raivaavan tietä väkijoukosta heitä kohti. Tyttö sihahti Rottenille varoituksen, että nyt oli tulossa saarnaa. Ensimmäisenä huolestunut D kuitenkin polvistui kahden vanhimman lapsensa eteen ja silmäili noita säikähtäneenä.
"Ootteko te kaks kunnossa?" tuo kysyi välittämättä siitä, että maahanmuuttaja heilui mailan kanssa hänen selkänsä takana -olihan tuota sentään pidättelemässä liuta palomiehiä. Rotten ja Ellie mumisivat isälleen myöntävät vastaukset ja varautuivat jo räjähdykseen. Sellainen tulikin, sillä D ojentautui täyteen pituuteensa ja tuon kasvot alkoivat punertaa.

"Mitä HELVETTIÄ te kaks taas oikein ajattelitte?! Mä laitan teidät kohta johonkin ongelmanuorten kasvatuslaitokseen.. mitä mä oon tehny väärin et saan kaks huligaania lapsikseni.. JA MILLASTA ESIMERKKIÄ TE NÄYTÄTTE DENKULLE JA MARIELLE?!" hän karjui lapsilleen, mitä teki harvoin selvinpäin. Nyt tilanne kuitenkin oikeastaan jo vaati sitä -ei tosin sillä, ettäkö isän karjumisella olisi ollut mitään merkitystä lapsukaisten tuleviin tekemisiin..

Tarvittiin kolme palomiestä pidättelemään alumiinimailaa heiluttelevaa, kirouksia latelevaa ja kuin villiä karjua muistuttavaa maahanmuuttajaa kunnes tämä saatiin raahattua muualle sekä maila riistettiin tältä. Muttin palotoveri Mark tarkisti ettei Piskille tullut pahoja vammoja, mutta selvisi että tällä oli kaikki ihan hyvin, vain muutama naarmu kasvoissa eikä muuta. Kuitenkin Mutt sai kuulla melko lyhyen saarnan kaveriltaan kuinka hänen täytyisi mennä vielä tänään tarkistuttamaan päänsä aivoverenvuodon tai jonkun muun tärähdyksen varalle. Eihän hänen kaltaisiaan kunnon palomiehiä voitu antaa menehtyä niinkin mitättömiin juttuihin kuin jonkun suuttunen ukon mailaan. Mutt vain hymähti pyyhkäisten naamansa veteen kastetulla pyyhkeellä, asettaen aurinkolasinsa kasvoilleen ja suunnaten katseensa kaksikkoon, joiden isä tai ainakin huoltaja varmaankin oli näille pitämässä "pientä läksytystä". Tuosta huudosta/karjumisesta tuli oma lapsuusmieleen kun Mutt, palomiehen isä jonka nimen hän oli ottanut, oli joutunut jäämään kaivosmiestöistään vammansa takia...
Ehkä se oli vain jossain sotilaspojan sisällä, viimeisiään vetävä sympatia tai unenpuute mikä sai hänet tekemään odottamattomia asioita, että hän siinä tallusteli kolmikkoa kohden. Hän asettui lasten huoltajan vierelle nostaen katseensa lapsista vieraaseen mieheen, sanoen sitten värittömällä äänellä; "Teidän lapsianneko?" Mutt aluksi tiedusteli varmuuden vuoksi, jatkaen sitten; "Ottaen huomioon tilanne, en suosittelisi moista purkausta ainakaan nyt näille kahdelle. He joutuivat jo lähes räjähdyksen keskelle sekä tulen nielemäksi, joten moinen huuto voi saada kaksikon paniikinomaiseen shokkiin. Ehdottaisin, että odottaisitte herra kunnes lapset ovat päässeet hoitajan tarkastuksesta läpi." Ja siinä paha missä mainitaan, ambulanssi saapui paikalle sireenit ulvoen ja valot vilkkuen, mikä pysähtyi kolmikon eteen mistä tulivat kaksi miespuolista hoitajaa, joita Mark neuvoi tarkistamaan ekaksi kaksi nuorta jotka olivat olleet liekkien keskellä. Tämän jälkeen Mutt vielä selosti lasten huoltajalle, jahka toinen ei ollut ehtinyt vielä loukkaantumaan hänen sanoistaan; "Toimin myös muuten talkkarina St. Harrow Schoolissa. He aikovat aloittaa eräänlaisen projektin, missä he pyytävät rajallisen määrän oppilaita muista kouluista erikoisryhmäänsä opetukseen. Eräs hyvä, armeijasta oleva tuttuni vetää erikoisryhmää. Jos olette huolissanne lapsistanne, voisitte kokeilla sitä."

#Mutt the mainosmies xDD#

D Gibson säpsähti vieraan käden koskettaessa hänen olkapäätään. Hän siirsi salamoivan katseensa palomieheen rauhoittaen itsensä kuitenkin pian tajutessaan, kenen kanssa oli tekemisissä. Toisen kysymykseen hän vain nyökkäsi vastaukseksi. Toisen sanat taas saivat hänet hieman hämilleen ja hän vilkaisi kahta vanhinta lastaan, jotka näyttivätkin kieltämättä edelleen järkyttyneiltä.

"Niin, totta. Mä vain säikähdin niin pirusti. Toi kaksikko aiheuttaa mulle harmaita hiuksia", hän mumisi ja yritti rauhoittaa itsensä. Rotten vilkaisi Ellieen, jonka poskille valui edelleen kyyneliä. "El.. ei oo enää mitään hätää", hän kuiskasi siskolleen ja laski kätensä tuon olkapäälle. D katsoi lapsiaan samaan aikaan huolestuneena ja edelleen myös vihaisena, sillä hän tiesi tarkalleen, mitä oli tapahtunut. Tiesihän hän Ellien taipumuksesta ilkivaltaan ja tuskin Rottenia oli kovinkaan vaikeaa houkutella mukaan. Kaksikon aatteet olivat kärjistyneet liikaa.. hän ei enää tiennyt, mitä noiden kanssa pitäisi tehdä. D pudisteli päätään katsoessaan vanhimpiaan. Mitä hän ja Sheila olivat tehneet väärin kasvattaessaan Ellietä ja Jonathania?

Ambulanssi saapui paikalle ja kaksikkoa alettiin tutkimaan vammojen varalta. D seurasi hetken sivusta tapahtumaa, kunnes palomiehen puhe sai hänet siirtämään katseensa tuohon.
"Kiitos, mutta mun ja vaimoni palkoilla ei ole asiaa siihen kouluun. Lapset käyvät Ainsworth Schoolin erityisluokkaa, mutta en osaa sanoa, onko siitä ollut vielä mitään hyötyä. Ellien kohdalla ehkä, tyttö ei ole erityisen hyvä koulussa, mutta kummankaan käytösongelmiin sillä ei ole vielä ollut vaikutusta", hän huokaisi ja silmäili lapsiaan sivusilmällä hoitajien hääriessä noiden ympärillä.

"Kiitos, että toimitte niin nopeasti ja pelastitte Ellien ja Jonathanin liekkimerestä ja räjähdyksestä. Mä tulin heti paikalle, kun kuulin tapahtuneesta.. Noilla kahdella on taipumusta aiheuttaa ongelmia, joten päätin tulla tarkistamaan, ettei vaan meidän lapset olis ollu asialla.." hän huokaisi uudelleen ja hieroi niskaansa. Ellie ja Jonathan aiheuttivat todellakin harmaita hiuksia käytöksellään.

"Ei se mitään herra, pelkkää työtämme", Mutt totesi vaatimattomasti ja nyökkäyksen kera, siirtäen huomionsa sitten kaksikon luokse tulleeseen ensihoitajaan joka tiedusteli lasten mahdollista huoltajaa. Tämän tiedon saadessaan mies totesi että nuoret pitäisi viedä jatkotutkimuksia varten sairaalaan ja haluaisiko lasten isä tulla mukaan, tämä saisi olla näiden kanssa ambulanssin takaosassa pojan ja tytön kanssa.
Mutt taas totesi että hänen työnsä näiden lasten kohdalla oli tehty, nyt hänen pitäisi mennä auttamaan muita palomiehiä. Joku oli jo soittanut kaasukeskustaan saaden tämän alueen kaasuputket kiinni, että ei tapahtuisi lisää räjähdyksiä. Enää vain tuli kuriin ja sammuksiin.

#Valitettavasti en keksi tähän enää mitään muuta, joten olisiko peli pulkassa? ^^#