it's all the same

[seuraa tosiaa saa tulla jos uskoltaa]

Robbie Barnett oli kerrankin saanut takamuksensa ylös kotisohvaltaan rankan työpäivän jälkeen, herra oli avannut kotona tietenkin pari olutta ja parit viskipaukut vedettiin myös kurkusta alas. Oli se aika illasta kun katulamput syttyivät palamaan, tuuli oli niin pirun kylmä että herra Barnett yritti nostaa paitaansa enempi niskaan päin. Nahkatakki kun ei mikään lämmin kapistus päällä ollutkaan. Mies ei todellakaan ollut paneutunut tänään ulkonäköönsä, päällään sillä oli kuluneet farkut ja nahkatakin alta pilkatti tavallinen valkoinen paita joka oli ihme kyllä puhdas. Robbie kun oli yrittänyt saada toissa päivänä kämppänsä siistimpään kuntoon ja oli siinä samalla pessyt pyykit. Hiukset törröttivät miten sattuivat, ja pieni parran sänki komeili kasvoilla. Joten sanotaan nyt niin että herra oli aivan omassa elementissään eli ei ollut yhtikäs tehnyt itselleen mitään. Mies kohotti katsettaan eteenpäin ja huokaisi syvään, vielä olisi pari korttelia käveltävä niin baari näkyisikin jo edessä päin.

Tummatukka oli uppoutunut niin ajatuksiinsa että oli kaatuessaan nurin jonkun rämäpään kävellessä vastaan ja kolhauttaessaan olkapäätä hänen omaansa josta tietenkään Robbie ei ilahtanut, hän kumminkin yritti pidätellä itseään ettei olisi alkanut rääpimään päätänsä mutta jotain oli kumminkin sanottava. "Eikö tollanen pikkupoika osaa katsoa minne se kävelee?" herra barnett kohotti kulmiaan ja kääntyi toista miestä kohden. "Mikä vitun pikkupoika minä sinulle olen?" nuori poika alkoi heti käärimään hihojaan jonka kohdalla Robbie pyöräytti silmiään. "Sitten herra rauhoittuu samantie, vai tulitko kerjäämään turpaasi?" tässä vaiheesa Robbie katsoi poikaa haastavasti. Ja ei kauaa mennytkään kun kaksikko olikin toistensa kurkkujen kimpussa. Näytti siltä että nuori herra Barnett oli niskan päällä kunnes tunsi ikävän osuman palleassaan joka tiputti miehen maahan. Tässä vaiheessa oli vieraan jätkän kaveri saapunut paikalle, kaksikko soitti suutaan ja sitä enemmän Robbie suuttui ja ykskaks alkoi tappelu kaksi yhtä vastaan ja miten siinä kävikään. Kymmenen minuutin päästä Robbie keräili itseään maasta, tappelupukarit olivat poistuneet paikalta. Silmäkulma näytti olevan auki ja suustakin taisi verta tulla. Tummatukka nousi ylös ja pyyhki hieman housujaan jonka jälkeen sylki suussa olevat verilimat pois ja jatkoi vihaisen näköisenä matkaansa Rasherasp Bariin.

Baarin ovella herra pyyhkäisi kädellään hieman kipeetä kulmaansa jonka jälkeen jatkoi matkaa suoraan vessaan. Mies kasteli kasvonsa ja katsoi itseään peilistä. "Helvetin hyvän näköstä, musta silmä kulma tästä puuttukin" mies tuumaili hiljaa ja kuivasi naamansa. Voitte kuvitella kuinka tässä tilanteessa otti päähän ja kerta Robbie oli kyseessä lähti hän samantie baaritiskille jossa tilasi itselleen oluen ja viskin tuplana. Viski upposi nopeasti alas, ja tämän jälkeen alettiin kaatamaan olutta rankemmalla otteella alas.

Hetkeä myöhemmin jostain pöydästä kuului tappelua, ehkei olisi kuitenkaan kannattanut lähteä kotooltaan minnekkään. Pian miehet lähtivätkin ulos tappelamaan ja herra Barnett tiputti katseensa naarmuiseen baaritiskiin. Mitä hän luuli löytävänsä täältä, mahdollisesti seuraa itselleen.. tuskin. Tästä paikasta ei ollut ikinä jäänyt hyviä mielikuvia. Ensimmäisellä kerralla Robbie oli joutunut tappeluun ja tikattavaksi samantien, toisella kerralla taas tappeluun päästen niskanpäälle mutta ei siinäkään mitään kehuttavaakaan ollut. Robbie tilasi jo kolmatta olutta, ehkä hän vielä pari joisi ja lähtisi sitten hoipertamaan kotia kohti ellei sitten sairaalaan.

// jospa miä tuppaudun Naomin kanssa!

Naomi oli viihtynyt viime aikoina Rasheraspissa työpäiviensä jälkeen, toisinaan vapaapäivinäkin. Meno Rashee Roadin pahamaineisessa juottolassa oli usein varsin riehakasta, joten ehkä se oli juuri oikeanlainen paikka Naomille, tai sitten ei.

Heti ensimmäiseksi Naomi törmäsi Rasheraspin edustalla tappeleviin miehiin ja muutaman äänekkään solvauksen jälkeen strippari pujahti ovenraosta sisälle baariin, astellen suivaantunut ilme kasvoillaan suoraan baaritiskille. "Helvetin siat", Naomi ärähti baarimikolle, tarkoittaen ulkona välejään selvittäviä miehiä. "Pistä mulle... Vodkaa", brunette lausahti ja hetkeä myöhemmin hänellä oli lasi edessään. Maksettuaan juomansa Naomi kohotti lasin huulilleen ja kumosi paukkunsa kertaheitolla alas, irvistäen hienoisesti. Katse siirtyi vieressä kaljaansa kumoavaan mieheen, joka ei nopean vilkaisun jälkeen näyttänyt täkäläisiltä. Tai mistäs Naomi olisi sen tiennyt, mutta ainakaan hän ei ollut nähnyt toista aikaisemmin.
Eipä jätkä kehuttavassa kunnossa ollut, ainakaan kasvoista päätellen. Hieman ihmettelevä katse levisi stripparin kasvoille hetken ajaksi, mutta se katosi yhtä nopeasti, kuin oli ilmestynytkin. Mitään sanomatta Naomi tilasi itselleen uuden paukun, sekin katosi parempiin suihin naurettavan nopeasti.

Toisen paukun jälkeen brunette käännähti kaljaansa juovan miehen puoleen ja tutkaili tuota jälleen hetken aikaa katseellaan, josta ei huokunut erityisemmin minkäänlaisia tunteita. "Tuolla juomatahdilla sun kaljas pääsee väljähtämään", strippari lausahti jäätävän rauhallisesti, olihan hänen toteamuksensa kuitenkin päivänselvä asia.

Robbie havautui kuullessaan puhetta oikealta puolelta, tummatukka käänsi päänsä ja hymähti pienesti. "Mistä tiedät etten nauti enemmän väljähtäneestä kaljasta?" nyt tummatukka kohotti kulmiaan mutta piru sentään kun sattuikin vasempaan kulmaan jolloin miehen kasvoille ilmestyi kivulias ilme. Miksi pitikin mennä ottamaan turpaa nuoremmilta pojilta, miksi. Robbie oli kyllä harkinnut aloittavansa salilla käymisen mutta siihen se jäikin, tuskin tämä herra koskaan pääsisi edes hölkkälenkille. Tummatukka oli aina maannut himassa persehomeessa eikä urheilu kiinnostanut pätkääkään mutta se näkyi jopa kropassa, ei mitään lihaksia eikä toisin kyllä läskiäkään.

"Eniten mä tässä mietin että mitä sä täällä teet, mulla ei oo yhtään hyvää muistoa tästä paikasta toisin no teillä hameväellä on paljon helpompaa kun ei tarvitse tapella" Robbie huokaisi. Vaikka vitutus hieman painoikin se ei ollut tänään huonomman persoonan puolelle, sen välillä sanotaanko näin. Se halusi ainakin olla ystävällinen, ja yrittikin sitä tosissaan. "No mutta saaneen esitellä, Robbie" mies nyökkäsi. Käytöstapoja sen sijaa ei ollutkaan niin paljon, ei hän ainakaan kättään tarjonnut käteltäväksi. Oli vain naisen onni ettei aikaisempi välikohtaus laittanut herra Barnettia aivan kusipää tuulelle. Hän otti tuopin käteensä ja kaatoi kurkustaan alas loput kaljat. Sen jälkeen hän huikkasi baarimikolle, "olut ja paneppa kaks salmari paukkua" Robbie totesi ja katsahti naiseen päin. Tämän jälkeen kun juomat komeilivat edessä nuorukainen kääntyi naisen puoleen. "Mikäs sut tänne baariin tuo, tänäänhän on vasta torstai eikö huomenna ole vasta se oikein kunno ryypyn otto päivä?" mies kohotti kysyvästi kulmiaan.

Ulkoolta kuului taas vaihteeksi kovaa mekkalaa ja ei mennyt kauaakaan kun poliisi auton pillitkin kuuluivat ulkoa. Jotkut kun eivät osaa lopettaa ajoissa leikkejä. "Maistuuko neidille salmari?" Robbie katsoi naista nyt hieman pidempää, aivan päästä varpaisiin. Herra Barnettille kävisi mielihyvin tuollainen petikaveri. "Vai alkaako jo tuntumaan pari aikaisempaa vodkaa?" Robbie katsoi naista haastavasti. Voi kyllä hän oli pistänyt merkille kun neitonen oli saapunut baariin ja sivusilmällä kuullut myös mitä nainen oli tilannut

"Jos sä väität nauttivas väljähtäneestä kaljasta, niin mä voin väittää sun valehtelevan", Naomi lausahti ja käänsi katseensa harkitusti miehen suuntaan. Eihän kukaan voinut pitää väljähtäneestä kaljasta, ei kukaan! Sitä paitsi, hänen tuntemuksensa mukaan miehet halusivat kaljansa kylminä ja mielummin vaikka naisensa väljähtäneinä, eikä toisin päin.
Hetkeä myöhemmin brunette naurahti vaisusti, "Mä olen kuule joutunut tappeluun monestikin, myös täällä", Rasherasp oli oivallinen paikka löytää riitapukari tilanteeseen kuin tilanteeseen, haastajan ominaisuuksia huomioimatta. Jokaiselle löytyi aina jotakin, toisinaan se vaati vain vähän enemmän maanitteluja ja uhoamista. Naomihan sen tiesi, eikä hänen persoonallisuudellaan ollut vaikeaa saada muita ihmisiä (varsinkin humalaisia sellaisia) ärsyyntymään.

"Naomi", strippari esitteli itsensä, eikä hänkään taipunut kättelemään Robbieksi itsensä esitellyttä miestä. Miksi olisi edes pitänyt? Kättely kuului vähän virallisempiin tilanteisiin, eikä tässä tilanteessa ollut mitään virallista, ainakaan Naomin mielestä. Toinen kumosi loput tuopistaan nopealla tahdilla ja tilasi heti perään lisää juotavaa, eikä mikään ihme. Eihän tällaista barbaarista menoa kestäisi kukaan selvinpäin. Vaikka Naomi oli Lontoossa asuessaan nähnyt kaikenlaista, niin Rashee Road veti kyllä aina voiton - tappeluja, jengejä, huumeita, rötöstelyjä ja mitä vielä. Ai niin, ja halpoja huoria!
"Töissä oli harvinaisen vittumaista", Naomi vastasi Robbien kysymykseen suorasanaisesti, mitään turhia kaartelematta. Tosin työpaikastaan hän ei maininnut, mutta jos toinen sitä suoraan kysyisi, ei naisella olisi mitään järkevää syytä valehdellakaan. Hän oli strippari, helvetin hyvä sellainen - ainakin omasta mielestään.

Poliisit paukkasivat Rasheraspin edustalle hetkeä myöhemmin, eikä Naomi ihmetellyt yhtään. Toisinaan virkavalta kuitenkin kuittasi asiat olankohautuksella, eihän meno kuitenkaan tulisi muuttumaan, vaikka riitapukarit heitettäisiinkin putkan pahnoille. Aina löytyi lisää tappelijoita ja muita poliisin riesana roikkuvia pikkurikollisia.
"Ainahan mulle maistuu, kiitos", Naomi tarttui tilaisuuten ja nappasi salmaripaukun käsiinsä, kumoten sen suorilta tein alas kurkustaan. Tällä kertaa ilme ei värähtänytkään, vaikka salmiakin maku olikin pisteliäs. "Eihän kaks nyt tunnu vielä missään, tuskin kolmaskaan", brunette vähätteli ja soi toiselle hetken ajaksi pienen hymynpoikasen.

"No, miksi herra itse on täällä?", Naomi tiedusteli kohteliaasti ja haroi kiharaisia hiuksia sormillaan, ennen kuin laski kätensä takaisin syliinsä. Toisen käden kynnet naputtelivat baaritiskin kulunutta pintaa stripparin odottaessa Robbien vastausta.

Robbien katse jumittui hetkeksi naiseen, "fiksu nainen" hän totesi huvittuneena. "Mutta jos totta puhutaan niin kyllä se kylmä olut voittaa ikuisesti väljähtäneen kaljan" tummatukka totesi. Toisin kyllä varmaan hänelle olisikin hädässä kelvannutkin väljähtänyt olut. Nyt on kyllä töitä riittänyt ihan urakalla että rahaakin pitäisi olla tilillä oikein mukavasti vaikka puolet sitten lähtevätkin samantien kerrostalo asunnon vuokraan, minkäs teet. Kun Robbie kuuli että tämä nimetön naispuolikin oli joutunut tappeluun hän hieraisi niskaansa, "ai että täällä päin mimmitkin pistää ränttäliks, no ei oo ihmekkään tiesin mitä tein kun muutin näille mestoille" mies huokaisi syvään. "Mä en toisin löisi ikinä noin kaunista naista joten mua sun ei ainakaan tarvitse pelätä" mies iski silmää naiselle vaikka todellisuudessa asiat menivät niin että mikäli herra olisi kokonaan huonon persoonan vallassa + viinahöyryissä + suutuspäissään hän varmasti myös löisi naista, aivan takulla.

"Kaunis nimi" Robbie hymähti, miksi ihmeessä hän edes yritti olla mukava ja kehuskella toista. Tuskin hän tänään mitään tulisi saamaan tällä naamalla, toisin ainahan voi naisen juottaa humalaan - loistava idea. Harmilliset puolethan siinä oli että itse joutui tehdä sängyssä kaikki hommat mutta kyllä se naikkonen kelpasi paremmin kuin oma käsi. "Mutta ainoa sä et siltikään ole, mullakin on monesti vittumaisia päiviä" tummatukka totesi ja näytti pienen valkoisen hymyn. Vaikka herra näyttikin hieman ruhjeiselta niin hampaat pidettiin ekstra hyvässä kunnossa, aamuin illoin pesu on pitänyt tämän herran hampaat mukavan valkoisina.

Pieni virne kävi herra Barnettin kasvoilla kuin nainen veti naamaansa salmari paukun ja mies veti itse perässä toisen paukun. Salmarista hän on aina pitänyt ja tulee pitämäänkin, se oli mukavan virkistävä. "Ei teistä naisista aina tiedä.. on niitäkin nähty että pari siideriä on pitänyt tarjoa ja sen jälkeen hameväki on jo oksentamassa" Robbie totesi, "mä kyllä tykkään siitä että naisella on hyvä viinapää.. ei tartte katella sellasta esitystä ja pelleilyy" hän päätti lauseensa. "Mahdatko sä asuu näillä kulmilla, vai ootko vaan töissä täällä päin?" mies kysyi ja nosti tuoppinsa huulilleen ottaen kulauksen kullanväristä nestettä.

"No sitä mä itsekkin mietin.. Matkalla tapahtu pieni välikohtaus josta tää hieman turvonnu silmäkulma, et hyvin ainakin ilta alko jos siitä lähetään mutta joo en osaa vastaa sun kysymykseen" mies hymähti taas pienesti. Robbie katsahti kulmapöydille päin jossa joku mies oli tarkkaillut jo Naomia kauemmin, jopa ehkä vihaisen oloisesti tai mustasukkaisesti. "Onko toi sun poikaystäväs vai miks se mulkoilee tuolla kulmassa?" tummatukka kysyi ja siirsi katseensa takaisin Naomiin.

/nyt nukkuu (:/

"Kiitos", Naomi hymähti jokseenkin hyväntuulisena miehen kehuihin ja käänsi katseensa hetkeksi aikaa toisaalle. Hah, jälleen yksi todiste siitä, että tästäkin räkälästä saattoi löytyä täysijärkistäkin jutteluseuraa.
"Ne vittumaiset päivät eivät taida olla kauhean harvinaisia kenelläkään", nainen kommentoi ja tavoitti toisen kasvot katseellaan. Ei ollut vaikea vittuuntua Rashee Roadilla, varsinkin jos naapurissa sattui asumaan paskamaisia ihmisiä tai hämärähommiaan hoitavaa porukkaa. Muutenkin koko Rashee oli asuinpaikkana sellainen, johon tuppasi eksymään vain ja ainoastaan laitapuolen kulkijat - olikohan yksikään asukkaista oikeasti kunniallisessa työssä? Tosin täällä kunniallinen tarkoitti hieman toisenlaista, kuin normaalisti.

"Meistä naisista?", Naomi naurahti kulmiaan kohottaen ja näytti hetken loukkaantuneelta. "Mä en lukeudu sukupuoleni heikkoihin edustajiin, voin luvata sen! Sitä paitsi, millaisten naisten kanssa sä raukka olet joutunut olemaan tekemissisä, jos kaks siideriä saa muijat oksentamaan?", hän kyseli selvästi kiinnostuneena. Hah, Robbie-parka... Mikään ei varmastikaan saanut miehiä niin turhautuneeksi, kuin liian humalaiset naiset (ja olihan se naistenkin kohdalla sama asia, kun puhuttiin miesten humaltumisesta). "Asun täällä ja työskentelen täällä... En tosin tässä läävässä, tuossa vähän matkan päässä kuitenkin", Naomi vastasi ja kallisti hieman päätään. Sen tarkemmin hänen tuskin tarvitsisikaan kertoa elinkeinostaan, mutta kyllä hän sen paljastaisi, jos Robbie sitä erikseen alkaisi kyselemään.
"Entä sä? Rashee Roadin roskasakkia vai..?", Naomi esitti vastakysymyksensä. No, olihan se ihan kiva kuulua itsekin kyseiseen 'roskasakkiin', käytettiinhän kyseistä käsitettä rasheelaisista etenkin Yellow Avenuen miljonääriperseiden keskuudessa. "Ilmeisestikin, mutta hei... Sellasta sattuu, mieti että joku kaunis päivä taivaalta sataa paskaa ja olos tuntuu heti paremmalta", Naomi rohkaisi taputtaen miehen olkapäätä.

Robbien kysyessä jotain poikaystävästä ja mainitessa kulmapöydän, Naomi käänsi katseensa automaattisesti kyseiseen suuntaan ja kurtisti hieman kulmiaan. Jokseenkin tutunnäköinen mies, mutta eihän sitä kaikkia kasvoja kyennyt muistamaan. Itsekseen naureskellen strippari käänsi katseensa takaisin Robbieen, "Mulla ei ole poikaystävää, mä olen nähnyt ton hyypiön jossakin - luultavasti töissä, mutta eihän sitä kaikkia asiakkaitaan voi muistaa", hän hekotteli ja kohtautti harteitaan. "Ehkä se vain on rakastunut muhun? Vai mitä luulet?", Naomi kysyi kulmiaan kohottaen ja vilkaisi nurkkapöydän mieheen olkansa yli. Ihme sakkia!

Robbien naamalle leveni virne kuulleessaan ettei toinen kuulunut näihin heikkoihin edustajiin ja mies käänsi taas katseensa naiseen. "Vaikka minkälaisten, sä taidat sitten olla aivan omaa laatuas" tummatukka totesi ja jatkoi : "mutta silti te naiset ette tule ikinä päihittämään minua tässä alkoholin mahtavassa maailmassa.. minua ei saa kukaan juotua pöydän alle" Robbie totesi kylmän rauhallisesti ja siirsi hetkeksi katseensa baaritiskin naarmuiseen pintaan. "Mutta jos sua yhtään kiinnostaa, voithan sä aina yrittää haastaa mutta tuskin tulet ikinä onnistumaan" mies katsahti jälleen naista ja katsoi toista hiukan haastavasti. Mikäs sen parempi idea olisi kun juottaa toinen humalaan ja vähän hyväksi käyttää seksuaalisesti varsinkin jos nainen sammui mutta mikäs siinä jos se ihan toiminta kunnossakin olisi siitä hänelle olisi enemmän iloa. Robbiessa on aina asunut pieni irstas puoli joka tykkää rivoista puheista ja varsinkin leikeistä.

"Musta tuntuu että jokaikinen joka astuu tähän baariin on roskasakkia, kuinka ikävältä se kuulostakin mutta ei sinullakaan taida olla ihan kaikki jauhot olla puhtaassa pussissa. Jos et asuisi täällä päin en usko että tulisit edes tänne" Robbie totesi ja jatkoi taas puheripuliaan "mutta joo kyllä edelleen roskasakkia ollaan mutta kunnollisissa töissä sentään käyn" hän lopetti nyt lauseensa ja otti oluen haltuunsa kaataen kunnolla sitä kurkustaan alas. Senhän näki jo miehestä että ei kovin hyvin tainnut mennä kun ulkonäöstäkään ei pidetty edes huolta, jos hänen rahaasiansa olisi edes jollain tavalla tasapainoiset hän tuskin edes asuisi tällä puolella kaupunkia mutta kun hän nyt tahtoi saamaan halvan kämpän täältä päin joka oli oikeasti aika hyvässä kunnossa muihin kämppiin verrattuna. Naapurit toisin olivat erittäin paskaista sakkia..

Tummatukka katsahti taas miestä nopeasti mutta siirsi sen takaisin Naomiin. "Voi hyvin olla mahdollista" Robbie totesi ja joi juuri tilaamansa oluen loppuun. "Mutta sano toki jos mies alkaa hyppelee silmille niin voin käydä hieman kouluttamassa sitä" Robbien naamalle leveni huvittautunut hymy. Se mies näytti sen verran narulta että jos sillä kavereita ei ollut niin sitten hän varmasti pärjäisi. "Mutta asiasta toiseen Naomi.. " mies totesi ja kääntyi baarimikon puoleen. "Minulle yks Daniels ja hänelle.." mies kääntyi naisen puoleen ja maksoi tämän jälkeen juomat.

"Saanko kysyä yhtä juttua?" Robbie totesi ja kohoitti kysyvästi kulmiaan. "Miten sä olet oikein joutunut tänne.. meinaan Rashee Roadia?" tummatukkaa kiehtoi selvästi asia miksi noin kaunis neitokainen asui näin huonolla seudulla. Tuollaiset kauniit naiset pitäisi heti lennättää rikkaille seuduille joissa elämä oli täydellistä.. oli epätodellista että toinen asui täällä päin mutta okei, kaikilla ei ollut varaa.. toiset taas tekivät vääriä valintoja.