[Booth ja Nelson o/ ]
Ben oli juonut koko päivän viinavarastoaan tyhjemmäksi. Menestys oli ollut huono, sillä hänen varastojaan ei noin vain loppuun juotu. Myytävääkin oli siis jäänyt, mutta tänään mies oli päättänyt pitää vapaapäivän kaikista bisneksistään (ellei sopivia kauppoja kävelisi vastaan) ja lähteä irrottelemaan. Hän oli ollut kahden vaiheilla, lähteäkö clubille vai räkälään, mutta koska rahanahneuksissaan hänellä ei ollut inspiraatiota laittaa huimia summia juomiin, joita kittaisi kuitenkin kuin viimeistä päivää, oli hän päättänyt lähteä Rasheraspiin, joka oli hänen vakiopaikkansa juuri hintatasonta vuoksi. Halpa olut kelpasi ja voisihan sitä ehkä muutamat tequilatkin heittää huiviin ihan vain vapaapäivän kunniaksi. Kotona hän oli vetänyt snadit viivat buprea ja taskussa oli pieni pala hasista, mutta pääasiallinen päihde tulisi silti olemaan kuningas alkoholi, joka oli hänen rakkautensa. Sinänsä hienoa, että hänen suosikkipäihteensä oli se ainoa laillinen, sillä muuten elämä olisi ollut astetta hankalampaa. Tai eipä oikeastaan, sillä hänellä oli kontaktit saada mitä tahansa ja diilasihan hän itsekin (käyttäen siinä sivussa itsekin aina, kun mieli teki), joten aineiden saaminen ei olisi ollut ongelma, vaikka hän olisi alkoholistin sijaan ollutkin narkkari.
Mies työnsi räkälän oven auki ja astui sisään kävellen muitta mutkitta baaritiskille, jossa tilasi itselleen kaksi tequilaa ja oluen. Tequilat hän heitti kerralla huiviin unohtamatta tietenkään suolaa ja sitruunaa, sillä ilman niitä litku oli kauhean makuista. Vaikka eipä se maku ollut pääasia; oli hänenkin viinansa ihan hirveää myrkkyä, mutta kyllä sitä vain kului. Ja kuka sitä nyt maun takia joi? Aika harva ainakin Benin tuttavapiirissä. Olihan olut hyvää, mutta kyllä siltä haettiin jotain aivan muuta kuin huimaavaa makunautintoa. Hyvä maku oli vain plussaa, mutta ei itse tarkoitus.
Mies laski shottilasin kädestään tiskin puiselle pöydälle ja tarttui puolestaan tuoppiin, josta otti nautinnollisen huikan. Että osasikin maistua hyvältä sen kauhean makuisen viinan jälkeen, jota hän oli aamusta asti nauttinut. Humalatila oli jo jonkinlainen, mutta täällä siitä ei onneksi tarvinnut välittää; oli vaikeaa lentää tästä räkälästä ulos ja hän oli jo kanta-asiakas.
Ben oli pukeutunut tänään tapansa mukaan juuri sen näköiseksi, että hänet tunnisti laitapuolen kulkijaksi noin kilometrin päähän. Jalassa oli siniset tuulipuvunhousut ja niiden kanssa valkoinen huppari ja musta karvareunushupullinen toppatakki, sillä ilman takkia ei vielä ulkona pärjännyt ainakaan näin illalla. Jalassa oli kuluneet lenkkarit ja päässä musta pipo.