Let's have some fun? (k-18)

//jatkuuu Sikko & Rain //

Rainin laskettua Danielin maahan poika kaivoi taskustaan avaimen jota alkoi sovittamaan lukkoon. Tehtävän olisi pitänyt olla yksinkertainen, mutta lukko ei vain jostain syystä suostunut osumaan kohdalle. Hetken yrittämisen ja muutaman hiljaisena kirosanan jälkeen ovi kuitenkin aukesi ja Dan astui sisälle odottaen sitten Rainin tulevan perässä ennen kuin sulki oven.

Asunto sijaitsi talon ylimmässä kerroksessa, joten suoraan ovea vastapäätä oleva iso ikkuna johti katolle. Huone johon he olivat juuri astuneet, toimitti ruoka- ja olohuoneen virkaa.
Suoraan ikkunan alla sijaitsi pienehkö pöytä ja sen molemmin puolin oli asetettu tuolit. Pöydällä lojui erinäisiä papereita, kyniä ja laseja, Daniel ei jaksanut nähdä kauheasti vaivaa siivoamisen eteen.
Saman huoneen nurkassa oli myös suurehko, musta nojatuoli ja sen edessä nojatuoliin kuuluva ’jalkateline’. Televisiota nuorukainen ei omistanut.
Ovelta katsottuna oikealla oli ensin yksi suljettu ovi, joka johti kylpyhuoneeseen ja hieman kauempana pelkkä oviaukko, josta pääsi pieneen keittiöön.
Vasemmalla puolella ovea näkyi suurehko tilaa jakava hyllykkö, jossa erinäiset tavarat lojuivat ilman mitään näkyvää järjestystä. Hyllykön takaa löytyi pojan makuuhuone.

Daniel otti muutaman askeleen tipauttaen avaimen ruokapöydälle, kääntyen sitten ympäri jääden nojamaan käsiensä varassa pöytään, irroitellen samalla kengät jalastaam potkimistyylillä. Poika nosti katseensa Rainiin hymyillen pienesti. ”Hm… vois vaikka sanoa tervetuloa, mutta se kuulostais jotenkin oudolta”, hän sanoi virnistäen pienesti. ”Sori kun täällä on vähän sotkuista”, nuorukainen lisäsi vielä. Daniel oli ehtinyt kasata itseään hieman ulkomatkan aikana, tasapaino ei ollut enää niin huonossa kunnossa, mutta kyllä poika edelleen varsin sekaisessa olotilassa oli. Annettuaan toiselle hetken aikaa katselle ympärilleen, nuorukainen työnsi itsensä irti pöydästä ja otti ne pari askelta, jotka vaadittiin huoneen toiselle puolelle siirtymiseen. Hän seisahtui Rainin eteen siirtäen katseensa toisen kasvoihin hymyillen varsin suloisesti ja kiersi samalla kätensä varoen vanhemman niskan taakse.

// öä. ei meinannu tulla yhtään mitään tästä alotuksesta, mutta sain nyt kuitenkin jotain aikaan... ja sori toi asunnon kuvaus tolleen listamaisesti.

joo mä voisin jossain välissä sellasen tehä. Yritin jo tossa aiemmin mutten saanu mitään aikaseks :')

Danielin hymisi tyytyväisenä Rainin huulien painuessa hänen omiaan vasten, se vain oli niin paljon paremman tuntuista kun oli oikeasti vapaaehtoisesti tällaisessa tilanteessa. Suudelman lyhyt kesto sai pojan päästämään hiljaisen epätyytyväisen äännähdyksen, ennen kuin hän pääsi vastaamaan toisen kysymykseen.
”Mm.. joo, viihdytä mua”, poika kuiskasi, katse toisen silmiin lukkiutuneena. Nuorempi hymyili suloisesti painaen sitten huulensa uudelleen toisen huulia vasten, tällä kertaa hieman pidemmäksi aikaa kuin mitä ensimmäinen kerta oli ollut ja ennen kuin huulet olivat edes kuunnolla ehtineet irrota toisistaan, hän kuroo välimatkan uudelleen umpeen. Dan jä hetkeksi aikaa nauttimaan toisen kevyestä hyväilystä antaen silmiensä painua hiljalleen kiinni. Nuorukainen veti itsensä lähemmäs Rainia ottaen sitten muutaman pienen peruutusaskeleen kohti makuuhuonettaan, tai oikeammin kirjahyllyn takana sijaitsevaa makuutilaa. Erilliseksi huoneeksi sitä ei oikein voinut laskea, vaikka toisaalta, eipä sillä kai kauheasti merkitystä ollut. Varsinkaan tässä tilanteessa.

Ensimmäisten askelten jälkeen Dan kuitenkin jätti oikeaan suuntaan ohjaamisen Rainin huoleksi, sillä peruuttaminen ilman mihinkään törmäämistä ei olisi niin kovin helppo tehtävä. Ei ainakaan nyt kun ihan normaali suoraan kävelykin olisi varmasti tuottanut ongelmia. Toisella kädellään nuorukainen piteli edelleen itseään kiinni toisessa, kun taas toinen lähti hitaasti vaeltamaan pitkin Rainin niskaa ja yläselkää. Epämääräisten kuvioiden piirtely oli varsin viihdyttävää pojan mielestä ja hänestä itsestään se myös tuntui aina mukavalta, varsinkin paljasta ihoa vasten. Danielin huulet etsiytyivät vanhemman kaulaan painaen siihen kevyen suudelman ja toisenkin. Pojan hampaat myös jättivät kevyen jäljen kaulan ihoon ennen kuin hän siirsi katseensa takaisin toisen kasvoihin, odottava ilme ja pieni hymy kasvoillaan.

Daniel vastaili Rainin suudelmiin enemmän kuin tyytyväisenä, asioiden ruvetessa menemään eteenpäin hieman nopeammin. Lämpimät väreet kulkivat pitkin pojan kehoa tuntiessaan vanhemman sormien hipovan hänen ihoaan, samalla tämä avasi paidan nappeja. Nuorukaisen kädet irtosivat toisen ympäriltä siksi aikaa, että paidan sai kokonaan hänen päältään. Paidan alta paljastuneessa ihossa näkyi muutamia haaleita arpia, joita ei välttämättä huomannut jos ei tarkkaan katsonut ja jos ei sattunut juuri siihen kohtaa osumaan kädellään. Selkä puolella olevat arvet olivatkin sitten toinen juttua, sillä niitä oli paljon enemmän. Jos nuorukaisen veressä olisi ollut hieman vähemmän alkoholia, hän olisi luultavasti yrittänyt parhaansa mukaan peitellä noita virheitä ihossaan, mutta nyt poika ei jaksanut välittää niistä kovinkaan paljon. Toinen asia minkä paidan pois otto sai näkyviin, oli hänen alavatsassaan sijaitseva musta tähti, joka oli edelleen osittain piilossa farkkujen reunan alla.

Rainin saatua omat paitansa pois päältään Daniel liikkui taas kiinni toiseen vieden huulensa yhteen toisen huulien kanssa. Muutaman suudelman jälkeen poika palasi taas suutelemaan ja näykkimään kevyesti vanhemman kaulaa, liikkuen samalla toisen mukana kohti sänkyä, jonka päälle tumman violetti päiväpeitto oli heitetty huolimattoman näköisesti. Tuntiessaan sängyn reunan jalkojensa kohdalla Dan istuutui sen reunalle, liu’uttaen samalla kätensä Rainin niskasta selän kautta vyötärölle.

Nuorempi painoi huulensa kevyesti toisen alavatsalle ruveten samalla availemaan Rainin housuja haparoivin sormin. Osa syynä sormien haparointiin oli alkoholi, mutta suurimmaksi osaksi se johtui vain odotuksesta, jota alkoi olla yhä vaikeampi hallita. Saatuaan toisen housut auki Dan hivutti sormensa housujen reunan alle, vetäen samalla noita pois Rainin päältä. Housujen päädyttyä lattialle nuorukainen peruutti hieman keskemmälle sänkyä, valuen puoli makaavaan asentoon. Katseensa poika siirsi vanhemman silmiin.

Danielin katse seurasi loppujen vaatekappaleiden häviämistä Rainin yltä ja tämän matkaa sängylle hänen päälleen, pieni hymy kokoajan kasvoillaan. Nuorukaisella oli todella outo olo siinä vaiheessa, kun hänellä itsellään oli vielä jalassa housut ja toinen oli jo täysin alasti. Harvinainen tilanne hänelle. Asia ei kuitenkaan ehtinyt pitkään vaivaamaan poikaa, sillä samalla kun Rain laskeutui alaspäin pitkin tämän kehoaan, toinen avasi hänen housunsa vetäen ne lopulta kokonaan pois, jättäen ne oman onnensa nojaan jonnekin päin huonetta. Tyytyväinen huokaus karkasi Danin huulilta vanhemman huulien painuessa hänen alavatsaansa.

Hetken aikaa poika antoi vain itsensä nauttia toisen suudelmista miettimättä sen enempää, sulkien silmänsä kevyesti. Jossain välissä hän siirsi kätensä Rainin poskelle, kuin merkiksi, että toisen pitäisi nousta. Viimeisestä kunnon suudelmasta oli kulunut nuorukaisen mielestä aivan liian kauan, eikä poika jaksanut vain odottaa tekemättä mitään. Vanhemman kasvojen ollessa taas Danin omien tasalla hän painaa huulensa taas ahnaasti toisen huulille. Hidas vaihto oli tavallaan pojan mielestä hyvä, mutta joskus ei vain jaksanut odottaa. Kärsivällisyys ei ollut mikään nuorukaisen vahvin puoli.

Suudellessaan toista Daniel hivuttaa hiljakseen bokserinsa pois ja potki ne jonnekin päin huonetta, pois tieltä. Nuorempi näykkää kevyesti toisen alahuulta livauttaen sitten kielensä mukaan suudelmaan, joka käy kokoajan vaativammaksi. Puoli vahingossa hän liikauttaa lantiotaan Rainin lantiota vasten saaden taas pienen huokauksen karkaamaan huulilta, se kuitenkin hukkuu varsin hyvin suudelmien sekaan. Danielin kädet kiertyivät toisen ympärille, toisen käden etsiytyessä tämän hiusten sekaan.

:DD Eipä se mitään. Ei mulla tässä olis oikein ollu mitään vastaus mahollisuuksiakaan.
Pitäiskö tohon otsikkoon muuten tunkea joka ikäraja? :o

Daniel taivutti päätään vaistomaisesti taaksepäin, antaen näin enemmän tilaa Rainin huulille jotka olivat hänen kaulansa kimpussa. Huulien sitten hieman myöhemmin kohdatessa toisensa nuorukainen vastasi suudelmiin edelleen yhtä innokkaasti. Pojan huulilta karkaavat, Rainin käden liikkeen aiheuttamat, hiljaiset, nautinnosta kertovat huokailut hukkuvat suudelmiin. Vanhemman siirtyessä kauemmas Daniel olisi voinut mielellään vetää toisen takaisin kiinni itseensä, mutta hänen ajatuksensa kulkivat kuitenkin vielä sen verran hyvin, että hän tiesi seuraavien tapahtumien olevan vielä parempia. Kaikki muu tuntui totta kai hyvältä, mutta ei kuitenkaan niin hyvältä.

Nuorukainen ei laittanut vastaan Rainin koukistaessa hänen jalkansa, poika antoi mielellään toisen osapuolen aina päättää siitä miten asiat kulkivat eteenpäin. Kyllä hänellä oli aina jotain pieniä asioita, joihin halusi myös itse vaikuttaa, mutta yleisimmin hän nautti olostaan ”heikompana” ja toisen päätäntä vallan alaisena olemisesta. Danin katse seurasi Rainin käden liikettä sängyllä olevalle paketille. Hän oli varsin kiitollinen siitä, että toinen oli muistanut oma-aloitteisesti suojauksen. Se helpotti huomattavasti asioita, ei tarvinnut nousta tai keskeyttää asioita tai mitään muutakaan. Kyllä nuoremmalta itseltäänkin olisi noita samaisia paketteja löytynyt, hän ei koskaan laskenut sen varaan, että toisella oli niitä, mutta oli se helpompaa näin päin, ei tarvinnut mitään ylimääräisiä muistutuksia ja keskeytyksiä.

Pieni hymy nousi taas kerran Danin kasvoille vanhemman varovaisuuden takia, se oli aina yhtä mukavaa, kun joku tosissaan huomioi myös hänet, eikä vain omaa haluaan. Rainin laskeutuessa takaisin nuoremman päälle hän levitti samalla hiukan jalkojaan tehden vanhemmalle enemmän tilaa. Daniel siirsi kätensä toisen selän taakse painaen tätä lähemmäs itseään. ”Heti kun sä haluat”, poika sanoi hiljaa siirtäen katseensa Rainin silmiin. Lause ei kuitenkaan aivan pitänyt paikkaansa, sillä jos toinen odottaisi vielä pitkään, nuorukainen luultavasti ottaisit ohjat käsiinsä, hän ei halunnut enää odottaa.

hmhm. tökkii nyt ja kunnolla. oon tässä puol päivää yrittäny saada jotain aikaseks.. ei oikeen meinannu onnistua.. :')

Jos tilanne olisi ollut toinen, Daniel olisi luultavasti huomauttanut Rainille hiuksien pörröttämisestä, eikä välttämättä ihan kaikista ystävällisimmin. Nuorukainen vihasi sitä kun hänen hiuksiinsa koskettiin ja ’kampaus’ sekoitettiin, vaikka yleensä hiukset olivat jo valmiiksi aivan sotkussa.
Hetken aikaa eripari silmät vain katsoivat suoraan Rainiin räpsähtämättä kertaakaan. Hetki kuitenkin oli varsin lyhyt, sillä odotus sai pojan liikehtimään hieman levottomasti ja parantelemaan hieman asentoaan. Kun Rain viimein työntyi nuoremman sisään, karkasi tämän huulilta pitkähkö nautinnollinen huokaisu.
Ensimmäistä huokausta seurasi useampi muu työntöjen alkaessa muuttua tasaisiksi, suurin osa kuitenkin hukkui intohimoisten suudelmien sekaan. Daniel antoi silmiensä sulkeutua ja laski päänsä tyynylle, antaen itsensä vain nauttia hetken aikaa vanhemman vielä varsin rauhallisista työnnöistä.

Rainin huulien eksyessä nuorukaisen kaulalle tämä taivutti päätään hiukan taaksepäin, tehden näin enemmän tilaa. Samalla pojan kädet kiertyivät tiukemmin toisen ympärille, vetäen lähemmäs. Hiljalleen, työntöjen voimistuessa Daniel alkoi tulla itsekin mukaan liikuttaen lantiotaan Rainin lantiota vasten, etsien enemmän kontaktia. Tahdin nopeutuminen aiheutti myös sen, että nuoremman huulilta karkaavat huokaukset muuttuivat äänekkäämmiksi, vaikka ei niitä tosin vielä voinut kovin koviksi kutsua. Varovaisuuden väistyminen himon tieltä vaikutti kuitenkin asiaan varsin voimakkaasti. Olisi nuorukainen osannut hiljaakin olla, mutta hän ei halunnut, ei varsinkaan silloin jos myös toinen oli äänessä. Eikä nyt edes oltu paikassa jossa olisi pitänyt varoa olemasta liian äänekäs, täällä ei ollut kovin montaa häirittävää.