Alexander Dalziel

Nimi: Alexander Damian Dalziel
Kutsumanimi: Alex
Ikä: 22 (11.4.1989)
Sukupuoli: Mies
Ss: Homo
Työ: Lävistäjä / tatuoija
Asuinpaikka: Rashee Road, 2. kerros, asunto 7

Perhe:
- Äiti: Cécile (48)
- Isä: Dean (49)
- Veljet: Darin (24), Paul & Leonard (15) ja Rémy (10)
- Siskot: Mathida (20), Leyla (18), Audrey, Anna & Amelie (7)

Ulkonäkö:
Alexander on ruumiinrakenteeltaan varsin sopusuhtainen nuorimies, ei laiha, muttei lihavakaan. Lihaksiakin löytyy jonkun verran, vaikkei hän niitä mitenkään erityisesti treenaa, pitää vain normaalisti huolta kunnostaan. Pituutta Alexilta löytyy sellaiset 180cm ja jos hänet pitäisi jotenkin luokitella, niin se olisi varmaan ”keskipituinen”. Ihon sävy on miehellä hyvin vaalea, eikä se muutu kesäisin mihinkään, hän ei nimittäin rusketu juuri ollenkaan.

Silmien väri Alexilla on ruskea ja silmät ovat usein rajattu mustalla, paksuus riippuu pitkälti mielialasta. Ilman meikkiä hänet voi bongata useimmiten kotonaan aamuisin tai jos hän on rankan yön jälkeen ollut liian laiska näkemään vaivaa ulkonäkönsä eteen. Alexin hiukset ovat mustat ja yleensä hän laittaa ne jonkinlaiseen muotoon pienen lakkamäärän avulla. Luonnollinen väri miehellä on ruskea, mutta sitä ei ole hänen päässään näkynyt sen jälkeen kun hän ensimmäistä kertaa värjäsi hiuksensa ollessaan 13-vuotias.

Alexin kehoon on vuosien varrella kertynyt useita tatuointeja. Miehen selästä löytyy varsin isolla tehty kiinalainen merkki jona päällä kulkee pienempää tekstiä, edelleen kiinaksi. Hän ei ole koskaan kertonut kenellekään tatuoinnin merkitystä ja jotkut epäilevät, ettei hän tiedä sitä itsekään. Sanovat, että Alex olisi vain pyytänyt kirjoittamaan jotain. Selän lisäksi yksi tatuointi löytyy ranteesta, yksi kädestä (peukalon ja etusormen välistä) ja vielä yksi niskasta. Tatuointien lisäksi mies on pahoinpidellyt kehoaan usean lävistyksen verran. Niitä löytyy kolme vasemmasta ja kaksi oikeasta korvasta, kulmasta, huulesta, kielestä sekä nännistä.

Vaatetus Alexilla on yleensä varsin tummaa, vaikka värejäkin löytyy. Yleisemmin kuitenkin ainakin yksi osa hänen vaatteistaan on mustaa tai tummaa harmaata. On kuitenkin päiviä jolloin musta on unohtunut kokonaan, kesäisin tämä on hieman yleisempää kuin muulloin. Parhaiten Alex viihtyy normaalikokoisissa mustissa tai tummanharmaissa farkuissa ja niiden seurana olevasta t-paidasta tai pitkähihaisesta. Viileämmillä säillä hän vetää päälleen vielä nahkatakin tai jonkinlaisen hupparin. Kenkiä on paljon erilaisia, mutta useimmiten hänellä on jalassaan jonkinnäköiset tennarit/lenkkarit tai skeittikengät.

Menneisyys:
Alexin lapsuus ei alkanut kovin valoisasti. Hänet hylättiin heti syntymänsä jälkeen ja elämänsä neljä ensimmäisestä vuotta poika vietti Dublinissa sijaitsevassa pienessä orpokodissa. Orpokoti ei ollut niitä kaikkein hyvämaineisimpia ja siellä vietetyt vuodet ovat jättäneet poikaan jälkensä.

Ensimmäinen askel parempaan päin tapahtui muutama viikko hänen neljännen syntymäpäivänsä jälkeen. Silloin hän tapasi ensimmäistä kertaa tulevat vanhempansa. Pariskunta oli varsin nuori ja heillä oli kaksi biologista lasta jo siinä vaiheessa. Toinen oli kaksi vuotta Alexia vanhempi poika, Darin ja toinen muutaman kuukauden ikäinen tyttölapsi, Mathilda. Vain muutamaa päivää myöhemmin Alex sai pakata koko vähäisen omaisuutensa pieneen reppuun ja hän suuntasi kohti uutta kotiaan.

Kaikki sujui hyvin aluksi. Alex tuli loistavasti toimeen vanhimman lapsen kanssa, eikä hänellä ollut vanhempienkaan kanssa ongelmia. Ellei ottanut huomioon sitä, että molemmat aikuisista olivat ranskankielisiä ja se oli myös kieli jota perheen sisällä käytettiin. Tämä tuotti pojalle aluksi hankaluuksia, mutta nuoren ikänsä takia hän omaksui uuden kielen varsin nopeasti.

Vuosien kuluessa perheeseen syntyi kokoajan vain lisää lapsia ja 17 vuotta täyttäessään Alex omisti yhteensä 9 sisarusta, joista kukaan muu kuin Darin ei tiennyt Alexin olevan adoptoitu. Tätä salaisuutta perheen äiti myös vaali tarkasti. Miksi, sitä kukaan ei tiennyt. Sisaruksista läheisin Alex oli Darinin sekä Leylan kanssa, ensimmäisenä mainitun kanssa vielä läheisempi, ehkä hieman liian. Darin ja Alex eivät oikein koskaan olleet onnistuneet saamaan veljessuhdettaan toimimaan, se ei vain tuntunut oikealta. He olivat toisilleen ennemminkin kuin parhaat ystävät ja ei ollut kovinkaan ihme kun myöhemmin molemmat huomasivat pitävänsä toisistaan hieman enemmän kuin vain hyvänä ystävänä.

Alex ja Darin saivat peitettyä hyvin muuttuneen suhteensa ensi alkuun, mutta jossain vaiheessa heidän varovaisuutensa alkoi heikentyä ja asia kostautui heille ikävällä tavalla. Heidän äitinsä sattui näkemään jotain mitä hänen ei olisi pitänyt ja ei ole vaikeaa arvata, että siitä ei mitään kauhean hyvää seurannut. Koska Alex oli täyttänyt jo 18, eikä Cécile ollut enää moneen vuoteen pitänyt hänestä yhtään, nainen heitti hänet varsin helposti ulos talosta. Darinille hän ei tietenkään sanonut mitään, sillä olihan poika hänen ”pieni ja viaton esikoisensa”, jonka Alex oli vain ajanut huonoille teille.

Koulunsa Alex kävi loppuun pyörien aina muutaman viikon kerrallaan jonkun kaverinsa nurkissa. Töitä löydettyään hän pääsi asettumaan hetkeksi aikaa aloilleen omaan pieneen asuntoonsa, mutta se ei riittänyt hänelle pitkäksi aikaa, hän halusi jotain muuta. 21-vuotiaana hän pakkasi tavaransa ja lähti pois Irlannista. Matkan oli tarkoitus aluksi olla muutaman kuukauden mittainen, mutta se vähän venähtikin ja Alex jäi lopulta asumaan vakituisesti nykyiseen asuntoonsa Rashee Roadilla löydettyään töitä lähistöllä sijaitsevasta tatuointiliikkeestä.

Luonne:
Alexander on perusluonteeltaan hyvin iloisen ja pirteän oloinen, eikä hänestä ensivaikutelman perusteella saa ujoa kuvaa. Ujo tämä nuori mies kuitenkin on, jossain määrin ainakin. Parhaiten asian huomaa uuden ison porukan kesken, Alex on yleensä aina se joka vain istuu hiljaa ja kuuntelee muita. Ystävien seurassa hän osaa olla rennompi, varsinkin jos tuntee henkilön hyvin. Nuorukainen pystyy toki myös tutustumaan uusiinkin ihmisiin, parhaiten se onnistuu silloin kun toinen aloittaa keskustelun ja jaksaa nähdä hieman vaivaa sen ylläpitämiseen.

Alex viihtyy seurassa hyvin, mutta välillä hän tarvitsee omaa rauhaa. Esimerkiksi jotkut viikonlopun yli kestävät vierailut ovat nuorukaiselle välillä hyvinkin rankkoja. Yksi iso syy tähän on se, että hän kärsii paniikkihäiriöstä, eikä hän pidä yhtään siitä jos joku näkee hänet kesken kohtausta. Yleensä Alex osaa etsiytyä omaan seuraansa kun tuntee kohtauksen oireiden alkavan, mutta aina se ei ole mahdollista.

Ensimmäinen paniikki kohtaus tapahtui Alexin ollessa 18-vuotias. Hän oli silloin yksin kotona ja oli niin pelästynyt tapahtuneesta, ettei uskaltanut kertoa siitä kenellekään. Kohtaus ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi, vaan niitä alkoi esiintyä säännöllisesti aina joka kuussa, välillä useamminkin. Nuori mies ei ole uskaltanut ottaa selvää mitä kohtaukset ovat, eikä hän oli puhunut niistä kenellekään, joten luonnollisesti hän ei ole saanut niihin mitään hoitoa. Tähän asti kohtaukset eivät ole suuremmin vaikuttaneet Alexin elämään, hän on yleensä onnistunut vetäytymään omaan rauhaan, eikä yksinkään ole ollut vielä liian voimakas. Oireet ovat kuitenkin pahenemaan päin ja kohtauksia syntyy kokoajan useammin ja ne ovat joka kerta hieman vaikeampia kestää.

Kaivatessaan omaa rauhaa on kaksi asiaa joita Alex useimmiten tekee. Ensimmäinen on leipominen tai ruuanlaitto yleensä, asia jota nuori mies on rakastanut pienestä pitäen. Hänellä ei ole mitään ideaa miksi pitää siitä niin paljon, mutta se ei häiritse häntä lainkaan, hän ei tarvitse siihen syytä. Toinen asia on piirtäminen. Enimmäkseen Alex suunnittelee uusia mahdollisia tatuointeja.

Muuta:
- Kärsivällisyys ei ole koskaan riittänyt minkään soittimen opetteluun
- Alex on seurustellut kaksi kertaa, kumpikaan suhteista ei ole kuitenkaan saanut kovin hyvää päätöstä
- Yhden illan jutut ovat varsin yleisiä.
- Polttaa vakituisesti, ei ole kuitenkaan mikään ketjupolttaja
- Muitakin päihteitä on käytössä, vaikkakaan ei kovin usein
- Alexilla on hyvin vahva Irlantilainen aksentti


Kuvissa: Eric Saade