Smithien kämppä

// Radi tänne Mikkinsä kanssa. //

Auringon valo yritti tunkeutua hieman rikkinäisten sälekaihtimien läpi paistelemaan inhottavasti Jessin kasvoille tämän podetessa sängyn pohjalla korkealaatuista kuumetta, päätäkin särki tajuttomasti. Jokunen kirosana lipesi Jessen huulilta tämän vetäessä peiton päänsä yli, mutta valoa oli liiaksi huoneessa, jotta hän olisi voinut nukkua. Yläkerrassakin joku muksu parkui kurkkusuorana kokoajan juosten edes takaisin ja siirrellen tuoleja minkä ehti. Kaikki tämä melu ja valo olivat kerrassaan hermoja raastavaa ja päänsärky vain yltyi yltymistään.

Nuori nainen nousi istumaan sängylle siristellen silmiään ja luoden nopean mulkaisun yläkertaan päin, jos naapurit eivät lopettaisi tuota mekastusta Jess varmasti hakisi jonkun luudan vaatekomerosta ja alkaisi hakkaamaan sillä kattoa, kyllähän nyt kotirauha kullakin piti olla, vaikka aina kaksoset eivät itekkään viikonloppusin olleet hissukseen.
Peitto käärittiin ympärille tiukasti, neiti vapisi kuin heikko lehti kovassa tuulessa päästä varpaisiin. Hän oli varmasti myös aivan kalpea. Sängystä noustiin seisomaan ja sujautettiin jalkoihin mustat karva tossut ja lähdettiin tekemään hidasta vaivanloista matkaa keittiöön puoliksi seiniin nojaten ja haukotellen. Ohi mennen tosiaan vilkaistiin peiliäkin. Hiukset olivat aivan sotkussa ja pystyssä, silmien alle oli muodostunut puolikuun muotoiset tummat silmänaluset ja kuten arvattua jo aikaisemmin, hän oli ihan kalpea. Kuvajaiselle hymähdettiin ja viimeisetkin raskaat askeleet otettiin kohti keittiötä ja kahvinkeitintä.

Pannulla oli vielä ainakin yhteen kuppiin riittävä määrä kahvia, se kelpaisi hyvin Jesselle, kuhan mikrossa hän sen nopeasti käyttäisi. Kuppi siis otettiin hyllyltä, täytettiin kahvilla ja pistettiin mikroon lämpiämään. Jess huokasi ja maiskutti hieman suutaan katsoen väsynein silmin ulos ikkunasta hätkähtäen mikron PLING äänähdystä. Kahvi otettiin mikrosta ja istuuduttiin pöytään ikkunan viereen siitä nauttimaan ilman ylimääräisiä lisukkeita ja mietittiin paljonkohan tuo litku tulisi sisältämään kaloreita ja kuinka tuo pian tulisi samaa reittiä takaisin. Aivan sama, kuhan se nyt hetken lemmittäisi häntä ja antaisi hieman energiaa.

// Kökkö aloituss.. Anteeks //

/ Toi otsikko pitää muuttaa, ky tää on yleinen kämppätopa?: D/

Taivaasta tihkutti inhottavasti vettä, se ei kastellut läpimäräksi mutta sai kyllä vaatteet ja hiukset inhottavat kosteiksi ja liimautumaan kiinni ihoon. Miki ei tiennyt kumpi oli pahempi, olla nihkeissä vaatteissa sen näköisenä kun olisi hikoillut vai olla läpimärissä vaatteissa ja näyttää uitetulta koiralta, sade oli oikeastaan inhottavaa aina.
Mercedes käveli reippaasti vesilammikkojen täplittämää hiekkatietä pitkin kotia kohti, piikkikorot upposivat märkään hiekkaan joka askeleella ja saivat menon näyttämään enemmän tai vähemmän humalainen hoippumiselta, ihoa tiukasti myötäilevien tummansinisten farkkujen kapoiset lahkeet olivat jo ehtineet kastua, valkoinen kauluspaitakin oli muuttunut suurin osin läpinäkyväksi niin, että alla oleva tummanharmaa paita näkyi läpi. Jotenkin mystisesti vaaleat hiukset olivat edelleen huolettomalla nutturalla sen näköisenä kun tyttö tulisi suoraan kampaajalta, ripsiväritkin olivat pysyneet ripsissä sen sijaan, että olisivat valuneet poskille kuten yleensä pienessäkin kosteudessa.

Miki oli päättänyt käyttää lounastunnin siihen, että kävisi kotona pyörähtämässä vaihtamassa vaatteita ja hakemassa lisää rahaa jotta voisi päivän jälkeen lähteä koululta suoraan parin ystävänsä kanssa ostoskierrokselle. Blondi etsi oikealla olallaan roikkuvasta laukustaan avainta jo hypellessään ylös portaita kerrostalon oluelta haisevassa porraskäytävässä, se osoittautui kuitenkin turhaksi kun ovi aukesi pelkästään ovenkahvaa painamalla. Mercedes painoi oven sivusta lukitusnapin alas samalla kun pujahti sisään lämpimään ja makealta hajuvedeltä tuoksuvaan asuntoon.
Miki jätti laukun naulakoille, veti korkokengät jaloistaan ja tassutteli keittiöön, kai sitä pitäisi jotain syödäkkin kun kerta lounastunti oli. Kahvia oli ainakin jäänyt aamusta, jääkaapissa olisi varmaan eilistä kanaakin.. Tyttö uppoutui hetkeksi suunnittelemaan ateriaa, lopulta hän päätyi siihen, ettei aikaa ollut tehdä mitään kunnollista ja pitäisi vain napata mukaan omena tai jotain.
Miki jäi keittiön ovelle vähän hämmästyneenä seisomaan tajutessaan Jessen pöydän ääressä, tyttö ei kuitenkaan kysellyt mitään vaan moikkasi kevyesti ja käveli jääkaapille vain kääntyäkseen ympäri. Jesse näytti puolikuolleelta. Tytön iho oli vitivalkoinen, silmien alle oli muodostunut pussit ja tuo näytti tärisevän kauttaaltaan.
"Herrajumala, oleksä jääny auton alle vai mitä", Miki ihmetteli ääneen, sulki vasta avaamansa jääkaapin oven ja parilla askeleella pääsi sisarensa viereen. Mercedes laski kämmenselkänsä Jessen otsalle.

// Jeps, toivottavasti tuo kelpaa. :D en ees muistanu. //

Laihat luisevat sormet hiedottiin kuuman kahvikupin ympärille lämmittelemään. Nekin olivat varmasti kalmankylmiin verrattavissa. Kahvia juotiin hieman ja nautittiin sen kuumuudesta hetken, ennen kuin hiljaisuuden (Yläkerran melua lukuunottamatta) rikkoi ulko-oven avauksen tuottama ääni. Katse käännettiin ulko-oven suuntaan, vaikkei sinne nähtykkään.
Pian tuttu naama ilmestyikin ovensuuhun ja katse käänettiin laiskasti takaisin kahvikuppiin.
" Mitä sä tääl teet? ", Jesse mutisi ja joi hieman taas kahvistaan pidätellen sitä sisällään pakosti. Hän ei nyt millään jaksaisi nousta ylös ja juosta juttelemaan mukavia wc:n puolelle.

Miki tuijotti hetken Jesseä ennen kuin moikkasi tätä ja käveli jääkaapillle. Niin Mikimäistä..
"Herrajumala, oleksä jääny auton alle vai mitä", toinen ihmetteli ja Jess pyöräytti laiskasti silmiänsä korjaten peittoa paremmin ympärillensä.
" Ihanku vittu ihminen ei vois kipeenä olla? ", Kahvikuppi vietiin jälleen kalpeille huulille ja siirrettiin katse siitä sitten Mikiin joka asetti kätensä tämän otsalle. Otsa oli varmasti tulikuuma ja kieli korkealaatuisesta kuumeesta, toisen käsi huitaistiin voimattomalla liikeellä pois otsalta.
" Haluut sä antaa mulle jtn särkylääkettä? Mä en kestä enään tota helvetin kakaraa tuol yläkerras.. ", Laiha etusormi nostettiin pystyyn osoittamaan kattoa jonka läpi tuntui kuuluvan taas erilaisia tömistyksiä ja parkunaa.

/ itekki ehdottelin otsikoita enkä muistanu: D /

Jessen otsa oikein hehkui kuumana, ei ollut epäilystäkään siitä, että tuo olisi vain väsynyt tai nuhainen.
"Paljon sulla on kuumetta, ootko mitannu?", Miki kysyi eikä oikein saanut ääntään pysymään tyynen rauhallisena, hän oli aina stressannut mielettömästi jos joku läheinen ihminen oli kipeä tai loukkaantunut. Eihän nytkään tiennyt vaikka Jesse olisi saanut keuhkokuumeen tai kärsisi punkin aiheuttamasta kuolemanvakavasta jälkitaudista! Tyttö inhosi muutenkin nähdä muiden kärsivän, siinä tuli aina sellainen ilkeän itsekäs ja vaivaantunut olo kun ei voinut oikein tehdä mitään vaikka kuinka haluaisi. Tiedä sitten tuliko kaikille vai oliko Mercedes vain yliherkkä muiden mielialoille.
Miki otti lupia kyselemättä kupin Jessen kädestä tajutessaan tuon juovan niitä aamuisia kahvinjämiä, tyttö palasi tiskipöydän ääreen ja kaatoi kuvottavan näköisen mustan litkun lavuaariin ja laitto saman tien vedenkeittimeen teeveden kiehumaan.

Vaaleahiuksinen nyökkäsi pienesti ja purjehti pian keittiöstä kohti kylpyhuonetta. Lattia tuntui ilkeältä paljaita jalkoja vasten, etenkin kylpyhuoneen edelleen aamun suihkusta märät lattialaatat. Viemärissä oli varmaan jotain vikaa, pitäisi käydä valittamassa talonmiehelle..
Kylpyhuone oli jaettu kahteen osaan, suihkutilaan ja jonkinlaiseen pukuhuoneaulatilaan jossa oli lavuaari jonka alla oli kaapisto ja yllä peili, tiloja erotti lasinen sermi. Mercedes jäi tähän aulatilaan ja kyykistyi etsimään kaapiston alimman laatikon 'ensiapupussista' kuumemittaria ja särkylääkkeitä, ne löytyivätkin sieltä desifiointiaineiden, laastareiden ja sideharsojen alta ja tarttuivat mukaan Mikin palatessa samaa vauhtia takaisin keittiöön.

Miki laski kuumemittarin pöydälle Jessen eteen ja painoi tuolle särkylääkeliuskasta irti yhden kapselimallisen tabletin.
Mercedes harkitsi hetken sanovansa jotain mutta päätti lopulta pitää sormensa kiinni ja lähti etsimään teepussia jonka pian hyläsi punaisen mukin pohjalle ja kaatoi kiehuvaa vettä päälle.

// sellasta se on.. :D //

"Paljon sulla on kuumetta, ootko mitannu?", Toinen kysyi kaikella muulla kuin rauhallisella äänellä.
"En oo jaksanu..", Jes nosti toisen jalkansa penkille lepäämään eteensä kietoen katensä sen ympärille kun toinen lepäsi kahvikupin ympärillä. Jälleen Jesse haukotteli makeasti painaen silmänsä hetkeksi kiinni, kun ne rävähtivät auki Mikin napatessa tämän kahvikupin ja kaataessa kahvit viemäriin.
" Hei, mitä sä teet! ", Jess korotti ääntänsä joka oli menneen kuulonen. Se kuulosti enemmän huvittavalta kuin vihaiselta. Jess ei tajunnut mikä Mikiä riivasi, miksei hän muka saanut juoda lämmintä kofeenipitoista juomaa että hän piristyisi hieman eikä olisi kuin joku zombi suoraan haudasta noussut ja lämmin vielä sai hänen olonsa tuntumaan paremmalta.

Miki näytti alkavan keittää vettä, jaahas teetä. Toinen kyllä tiesi ettei Jess tykännyt teestä kuin viimeksi joskus ala-aste ikäisenä. Neiti nyrpisti nenäänsä.
Miki katosi hakemaan ilmeisemmin sitä särkylääkettä wc puolelta. Pieni vapina kohtaus iskeytyi Jessen kehoon, hän oli aivan jäässä. Huoneen lämpötila oli aivan varmasti miinuksen puolella ja ei olisi ollut ihme vaikka hänen hengityksensäkkin olisi höyrynnyt. Pian hän sai eteensä kuumemittarin ja särkylääkkeen. Hidatetuin liikkein käsi tarttui kuumemittariin ja se sujautettiin kainaloon ja painettiin on/off nappulaa sen piipatessa iloisesti mennessään päälle. Särkylääke jätettiin odottamaan pöydälle siihen asti kunnes Jess saisi jotain juotavaa eteensä jotta moinen nappi saataisiin helpoiten alas. Jos kerran Miki oli vienyt hänen kahvinsa, saisi tuo antaa sitten jotain vastinetta vaikka sitten sitä pahaa teetä.
Pian kuumemittari piippasi merkiksi, ollessaan valmis. Sen ruutua vilkaistiin ohimennen "41,1 astetta" ja painettiin se kiinni laskien sen takaisin kylmän pöydän päälle.

/ laitetaan väsymyksen piikkiin /

Miki otti laatikosta pitkävartisen teelusikan ja laski sen mukiin jossa höyryävä neste oli alkanut pikkuhiljaa värjäytyä kullanruskeaksi. Mercedes oli itse aina inhonnut pussiteetä, aikaa ei kuitenkaan arkipäivisin ollut hauduttaa teetä kunnolla, ei siis oikein voinut muuta kun syytää vain kilokaupalla sokeria, hunajaa ja kaataa vielä maitoakin päälle, sen jälkeen teetä ei tosin enää maistanut laisinkaan eikä sen juomisessa ollut ideaa. Teenjuonti oli kuitenkin juurtunut niin syvälle ettei siitä oikein eroonkaan päässyt, englannissa juotiin tunnetusti teetä sellaiset viisi kertaa päivässä.
"Pidän huolta, että saat jotai juomakelposta", Miki huomautti ja loi sisareensa oudoksuvan katseen laskien pian jo kuumentuneen mukin tuon eteen, tyttö otti itselleen omenan jääkaapin viereisellä tasolla olevasta astiasta ja istui vastapäätä Jesseä pöydän ääreen.

"Sä oot oikeesti ihan puolkuollu", Mercedes huomautti mittaillen Jesseä katseellaan. Toinen tuntui kuihtuvan olemattomiin, jos vauhti pysyisi samana katoaisi sisko kuukauden sisään tomuna tuuleen. Mikillä oli vähintäänkin huono omatunto siitä, että hän ei ollut tajunnut Jessen olevan kipeä aamulla, ei kai tuo nyt yllättäen tunnissakaan olisi sairastunut? Ei varmasti, ei kuume nousisi siitä vain ykskaks vaan olisi takuulla itänyt ainakin yön yli.
"Juot sen ja sit meet nukkumaan, okei?", lausahdus muotoiltiin kysymykseksi mutta oikeasti se oli käsky, vastalauseita ei kuunneltu. Miki harkitsi jo lääkäriinkin soittamista, Jesse näytti tosiaankin niin pahalta ettei se tosiaankaan olisi millään muotoa ylireagointia.
"Vai pitäiskö käydä lääkärissä suosiolla?", tyttö ehdotti ja poimi kuumemittarin sormiinsa.

"Pidän huolta, että saat jotai juomakelposta", Miki huomautti ja Jess pyöräytti silmiänsä toistamiseen.
"Kahvi on juomakelpoista..", Jesse viisasteli laiskasti tapansa mukaan ja sai teen nenänsä eteen. Lusikalla jäähdyteltiin teetä hieman ennen kuin nappi heitettiin suuhun ja huuhdeltiin alas pienellä kulauksella teetä ja työnnettiin sen Mikin eteen virnistäen.
" Juo sä se vaan ", Jes ilmoitti selvällä suomenkielellä ettei tykännyt teestä.

"Sä oot oikeesti ihan puolkuollu", miki ilmoitti.
"Enkä oo, tää vaan on joku pikkuvirus, menee kohta ohi. ", Jess totesi ja haukotteli kääriytyen paremmin peiton sisälle ummistaen taas silmänsä pieni tyytyväinen hymy huulillansa.
"Juot sen ja sit meet nukkumaan, okei?", Mikin käsky tosiaan kuulosti enemmänkin kysymykseltä.
"Ensinnäkin mä en juo tota litkua ja toiseks ei tässä melussa pysty kukaan nukkumaan..", neiti hymähti naksautellen rannettaan pyöritys liikkeessä ja katsellen toiveekkaasti kahvinkeitintä.
"Vai pitäiskö käydä lääkärissä suosiolla?", Miki ehdotti.
"Ei ne tälle voi mitään kuitenkaan tehä, toteisivat vain että kuumetta on ja että pitäis mukamas nukkua se pois.", Jess mutisi nousten ylös ja kävellen kahvinkeittimen luokse alkaen laittamaan tuota keittämiskuntoon välittämättä sisarestaan. Snoi tuo mitä tahansa, mutta hän tarvitsi nyt kofeiinia ja pian.

// jeps : D //

/ nyt ei onnistu /

"Ei sillon kun se on ollu koko päivän pöydällä", Miki selvensi kantaansa. Tyttö alkoi pikkuhiljaa kyllästyä siihen, ettei Jesse koskaan voinut ottaa apua vastaan edes pienissä määrin, sen oli aina väitettävä vastaan ja pärjättävä itse itsenäisten ajatusten ja tekojensa kanssa, myös silloin kun kaikki näkivät sen olevan romahduspisteessä. Oli Jessen onni, ettei Miki ollut kovin lyhythermoinen, kuka tahansa muu olisi luultavasti jättänyt tytön jo useita kertoja, Miki oli kuitenkin sisarusrakkauden nimissä sinnitellyt mukana tähän asti vaikka tämänkin hermot alkoivat kulua loppuun. Ei kukaan voinut jaksaa olla siskonsa lakeeja koko ikäänsä.
"Teessä on kofeiinia, ihan niinku kahvissakin", tyttö huomautti närkästyneenä ja nosti oikean jalan ristiin vasemman yli.

Yläkerrasta kuuluva meteli ei ollut läheskään niin kauhea kun Jesse antoi ymmärtää. Television äänen saattoi kuulla jos oli korva vasten kattoa, askeleita kuului silloin tällöin, ei mitään sen suurempaa.
"Se meteli on kuule yksin sun päässäs", blondi ilmoitti ja katsoi kuinka Jesse nousi ylös keittämään kahvia. Omapa oli mokansa, olisi kiva mennä nukkumaan kuume pois sitten kun oli pumpannut itsensä täyteen kofeiinia.
"Muistat sit kanssa ettet mulle tuu valittaa kun on entistä huonompi olo", Mercedes katsahti Jesseä merkitsevästi, nousi pöydän äärestä ja käveli omena kädessään olohuoneen puolelle.

// Huu, sori vähän venähti.. D: //

"Ei sillon kun se on ollu koko päivän pöydällä", Miki selvensi kantaansa.
"Se oli kyllä keittimessä, lämmitin sen mikrossa joten pahimmat pöpöt varmasti kuolivat. ", Jesse tuhahti pyöräyttäen silmiään ja huokaisi vielä valuen jotenkin.. kasaan.
"Se meteli on kuule yksin sun päässäs", Miki ilmoitti ja kuinka niin muka, tuo metelihän kuului aivan liian selvästi.. Kaikki nuo askeleet, puheet ja kaikki! Oliko Miki tulossa kenties kuuroksi vai pelleilikö tuo hänen kanssaan tai sitten jokun hämähäkki oli purassut Jesseä ja hän oli muuttumassa Spiderwomaniksi, eikö siinä leffassakin se miekkonen tunteno suunnatonta kipua saadessaa yli-inhimilleset aistit?

Kahvinkeitin napsautettiin päälle ja se alkoi pian porista iloisesti, tai ilottomasti, aivan sama.
"Muistat sit kanssa ettet mulle tuu valittaa kun on entistä huonompi olo", ainakin Mikin äänestä ei saanut mitään iloa irti, ärsyttävä tyyppi toisinaan.
"Miks sun täytyy aina leikkiä jotain äitiä? Ihanku mä en osais huolehtia itte itestäni ja tietäisi mikä olis mulle parasta?", Jess nurisi Mikin perään joka karkasi pian olohuoneen puolelle, ärsyttävä tyyppi tosiaan. Lahtisi ny jo sinne kouluun ja jättäisi Jessen yksin parantumaan.

Hetken annettua kahvin tiputtaa viimeisimmätkin pisarat sen uumeniin kätkeytyvästä pussista pois nappastiin muki hyllyltä ja täytettiin se kahvilla, tällä kertaa tosin jätettiin pieni maitovara sillä tulikuumaa kahvia ei hän saisi alas edes pakottamalla itseään siihen, sitä paitsi se varmasti päätyisi siihen että hän polttaisi kielensä ja saisi kivuliaan rakon sen päähän, ei kiitos.
Kun maitokin oltiin saatu kuppiin sen kanssa matkustettiin olohuoneeseen ja napattiin pöydältä kaukosäädin ja vaihdettiin heti kanavaa jollekkin saippuasarjalle jossa juuri joku mies sai naisen avokämmenestä poskellensa. Ei Jesse liiemmin kyseisestä sarjasta tykännyt, mutta hän tiesi ettei siihenaikaan päivästä telkkarista mitään tulisi ja se olisi ehdottomasti kaikista kanavista se jota pystyisi edes seuraamaan hieman..