"Pää poikki!" //Sov.

http://Evi.Love ja Shawn. 8)//

Universumin kuningatar oli valmiina kilahtamaan raivosta, ellei hän olisi ollut julkisella paikalla yksin. Cassiella oli ollut asiakastapaaminen Devon Streetillä. Ei hän muuten sinne olisi ollut raahautunut, mutta asiakas vaati sitä, ja hän sai sentään timanttikaulanauhan vaivanpalkaksi. Nainen ei yksinkertaisesti ollut pystynyt kieltäytymään, ja kohdekin oli ollut helppo.
Devon Streetin kaduille menemiseen alentuminen ei kuitenkaan ollut saanut Cassieta pahalle tuulelle, vaan se, että hän joutui kävelemään. Kyllä, hän, joka oli parempi kuin kukaan muu koko universumissa, joutui kävelemään Devon Streetin puiston läpi vain, koska imbesilli autokuski ei ollut osannut odottaa sovitussa paikassa, vaan oli lähtenyt huristelemaan herra ties minne. Lisäksi, kun brunette oli meinannut tilata itselleen taksin, niin sieltä oltiin ilmoitettu, että yhtään taksia ei ollut vapaana.
Minä annan potkut sille naiselle, joka kehtasi sanoa, että en muka saa taksia, ja varsinkin sille imbesillille, jonka takia joudun kävelemään. Annan potkut hänelle ja katson, että myös kaikki hänen sukulaisensa saavat potkut työpaikoistaan!

Jälleen kerran pienessä aineryöpyssä oleva mies, nimeltään Shawn käveli kädet taskuun tyngettyinä kohti jotain, Devoni puistotietä pitkin. Mies nyt piiskasi itseään sillä, että miski ei vain voisi olla kertaakaan, edes yhtä pientä kertaa ilman minkäänlaisia ruiskuja tai pillereitä, mutte ei. Shawnia vitutti, vitutti niin paljon.
Tuo potki kiveä edessään aina vain eteenpäin ja kun pääsi jälleen tuo kohdalle, niin mies potkasi sen jonnekkin niin kauan, ettei hän halunnut edes tietää minne se lensi. Shawn mutisi jotain ja kaivoi kännykän taskustaan, niinpä niin, akku loppu. Shawn puri hampaitaan yhteen jottei olisi heittänyt kännykkäänsäkkin johonkin puiston peräisimpään pusikkoon.

"Vittu..", tuo kirosi itsekseen ja huomasi sitten, että vastaan tuli joku.. kappas, jokin brunette nainen. Shawnin kasvoille kohosi virne, jonka hän kuitenkin karisti mahdollisimman nopeasti pois kasvoiltaan. Ei nyt aina saanut ajatella niitä "tuhmia juttuja". Shawnin käsi ajautui jälleen taskuun ja siellä hän pyöritteli pikkuista pilleriä sormissaan, jonka laittoi kuitenkin suuhunsa vastahakoisesti nielaisten sen.
"Ei taida neidillä kaikki mennä putkeen, vai?", Shawn kysyi ja kohotti toista kulmaansa hymyillen toiselle hieman ärsyttävästi. Tästä voisi tulla kenties hauskaa. Kaksi vittuuntunutta ihmistä, mitäköhän siitäkin mahtoi tulla.

//Vastailen uudelleen huomenissa. (://

//Anteeksi kesto. :3//

Sekunnin sadasosan naisen kasvoilla oli havaittavissa epäuskoa, kunnes se vaihtui lähinnä inhoa kuvastavaan ilmeeseen. Luuliko kävelevä roskakasa, että hän voisi kysyä häneltä kysymyksen? Cassielta ei ikinä kysytty mitään työajalla kysyttyjä lukuunottamatta, hän hoiti kaikki kysymykset.
"Eikö rottien pitäisi pysyä viemärissä?" brunette kysyi nätisti hymyillen, iva paistaen äänensävystä. Tuo saisi oppia, että hänelle ei puhuttu miten haluttiin, varsinkaan keskellä puistotietä ja erityisen varmasti kukaan, kenellä ei selvästi ollut vähintään mersua ja kartanoa.
Vaikka Cassie ei sitä itselleen myöntäisikään, hän oli ihan tyytyväinen, että oli törmännyt mieheen, pääsi ainakin purkamaan raivoaan tuohon. Miesten nöyryyttäminen oli aina tuonut naiselle suurta mielihyvää, varsinkin itseään täynnä olevien. Yleensä brunette antoi ensin miesten ymmärtää, että hän oli heidän pauloissaan, mutta lopulta mahdollisimman julkisella paikalla tehdä heistä naurunalaisia.

Shawn katsoi toista pitkään ja tuijotti tuota suoraa silmiin. Tosin muiden mielestä se oli melko ahdistavaa ja rasittavaa, sillä kun mies katsoi heitä silmiin oli pakko sitten katsoa Shawnia silmiin. Eivät tuon pupillit koskaan olleet ns. normaalin kokoiset, eli miehen silmät hazelin väriset silmät olivat varmaan ykis viimeisimmistä asioista, mitä toinen haluisi Shawnissa nähdä. Kuitenkin, tuota nuorta naista miehen katse ei näyttänyt häiritsevän. Shawn pisti mieleensä tuon nätin hymyn, josta paistoi iva. Jahas, tuohon typyyn ei noin vain luotettukkaan. Noh, miksi Shawn edes luottaisi moiseen, sillä eihän hänellä yleensä ollut taipumus kiintyä kehenkään.

"Ja kroisosten pilvilinnoissaan?", Shawn kysyi ja virnisti jälleen. Häntä ylipäätään ihmetytti, että miksi ylemmistö niinkuin tuo nainen, halusi edes astua hieman "alemmalle" tasolle, sillä Yellowillahan oli oikeastaan kaikki.
Shawn kaivoi housujensa taskusta tupakan ja sytkärin, jonka jälkeen alkoi polttaa röökiä hiljalleen. Shawn vilkuili toista, kun piirsi levottomana kuluneella tennarillaan hiekkaan kuvioita, joista ei voisi sanoa, että ne esittivät muka jotain.
Tosiaan, mies haluaisi saada tietää, miksi brunette oikein oli Devoilla, sillä tuo kuului selvästikkin ylemmistöön. Ei mies monia kroisoken tasolla olevia, ollut ennen Devonilla nähnyt. Suurin osa rikkaista pyörikin yleensä vain Rasheella, jos jonnekkin kotiseudultaan uskaltautuivat. Oikeastaan ihan vitun monella ihmisellä oli näköjään se ongelma.

//Ei se mtn. (://

Cassie tuijotti miestä silmiin sen enempää hetkahtamatta. Hän katsoi melkein päivittäin Lontoon vaarallisimpia miehiä silmiin, joten miksi joku kirppu aiheuttaisi hänelle mitään vilun väristyksiä tai pelkotiloja. Lähinnä ärsytti erittäin paljon, mutta milloin joku häntä alempiarvoisempi, joka ei tajunnut kenelle puhui, ei olisi. Kuningattarelle piti kumartaa, häntä piti teititellä, ja ehdottomasti olla katsomatta silmiin. Tuolta rotalta puuttui selvästi hyvien tapojen rippeetkin. Ei edes osannut esittäytyä. Brunette ei tosin edes ajatellut opettaa miestä tavoille, saman tien hän voisi perustaa koulun.

"Sittenhän voitkin ryömiä takaisin koloosi maan alle, saastaista olomuotoasi varmaan jo kaivataan siellä", nainen sanoi edelleen nätti hymy huulillaan. Hänelle ei tuottanut mitään ongelmaa hymyillä kiltisti ja suoltaa suustaan kitkeriä sanoja. Pieni hymy yleensä toi sitä toivottua vivahdetta, joka sai monet ihmiset kiehumaan raivosta vasta muutaman kommentin jälkeen. Cassiesta tosin vaikutti siltä, että tuo käytti samaa taktiikkaa ärsyttääkseen, mutta ikinä ei haittanut yrittää. Kyllä naiselta löytyi muitakin taktiikoita, jos tarve vaatisi.

Shawn puhalsi loput savut röökistä nenänsä kautta pihalle ja siirsi sitten katseensa toisesta lähimpään tienvieressä kävelevään ihmiseen, todella kaukana siitä paikasta, jossa kaksikko seisoi. Shawn veti uuden nikotiiniryöpyn keuhkoihinsa ja kohotti kulmaansa kun toinen vastasi miehen edelliseen kysymykseen. Shawn naurahti ja puhalsi savun tuulen vietäväksi tummalle taivaalle.
"Mitäs nätti neiti tekee jos en vaivaudu?", Shawn kysyi, tälläkertaa hieman kysyvää ilmettään muuttamatta. Hän keskittyi nyt vain tupakan polttamiseen ja toiselle puhumiseen, eikä minkään ilmeiden kehittämiseen. Eihän mies mikään narri ollut.

Mies siirsi katseensa kaukana kävelevästä ihmisestä vihdoinkin tuohon naiseen, joka seisoi hänen edessään. Kieltämättä ihan hyvä kroppa ja muutenkin.. kiinnostava luonne. Mutta Shawn ei ollut aivan varma tilanteesta. Hän ohjasi kätensä jälleen hupparin taskuun, löytämättä sieltä yhtikäs mitään. Sitten seuraavaksi hän vei toisen kätensä mustien pillifarkkujen taskuun, mutta sieltäkään ei löytynyt vieläkään mitään. Shawnia alkoi pikkuhiljaa taas vituttaa tilanne. Ei suinkaan toisen kannalta, vaan pikemminkin siksi, ettei ollut mitään pilleriä minkä olisi suuhun voinut laitaa.
"Ja jos sua vähempää kiinostaa, ni oon Shawn, Rasheelta", mies sanoi ja veti jälleen henkäyksen röökistä kunnes huomasikin sen oelvan niin lopussa, että olisi suorastaan noloa poltta enää yhtää enenpää.
Niinpä mustatukka heitti röökin maahan ja tumppasi sen jalallaan samalla kun laittoi kätensä pillifarkkujen taskuun toivoen kokoajan, että jotain löytyisi, mutta turhaa.

Saatuaan tietoonsa toisen asuinpaikan, inho miestä kohtaan sen kun kasvoi. Brunetella Devon Streetillä asuvat olivat jo liikaa, mutta Rashee Roadilta tulevat olivat jo pelkkää saastaa. Asuivat karmeissa röttelöissä, eivät välittäneet ulkoisesta olomuodostaan ja tuskin edes kävivät töissä. Cuccista, Pradasta, Mersuista ja Rolls Royceista he saivat vain unelmoida, elleivät olleet varastaneet sellaista. Oliko mitään karmeampaa?
"Cassandra, Yellow Avenue", nainen vastasi. Ilo ei todellakaan ollut tutustua, ja kättely oli ejdottomasti kielletty, kuten kaikki muukin koskeminen. Hän joutuisi heittämään kyseisen vaatekappaleen pois, eikä nainen halunnut sitä, koska kaikki vaatteet olivat maksaneet maltaita, ja ne olivat harvinaisuuksia, joita oli tehty vain muutama kappale. Uusien samanlaisien löytämisessä menisi pieni ikuisuus.

Nainen mietti itsekseen matkansa jatkamista. Pelkästään koko oleminen paikassa, joka oli tarkoitettu alemmistolle, teki Cassien ärtyneemmäksi, mutta sitten hänen piti vielä sietää Rashee Roadilaisen seuraa. Pelkkä ajatuskin sai naisen pahoinvoivaksi, mutta hän päätti silti jäädä ainakin muutamaksi minuutiksi, kotona olisi kuitenkin sisarukset odottamassa, joiden seuraa brunette vähiten kaipasi.

Shawn katsoi jälleen muualle, kunnes sai teitää toisen nimeksi Cassandra. Shawn nyökytteli päätään hiljaa, sillä ei aikonut kommentoida. Hän sylkäisi maahan, mutta teki sen ihan omaiksi mielikseen kaukana toisesta, sillä jos sylki olisi osunut lähellekkin toisen kiiltäviä ja hienoja, Shawnin mielestä yliällöjä kenkiä kohti, niin ei mies viitsinyt ottaa sitä riskiä, että tärykalvo puhkeaisi.
Hän oli saanut kuulla naisten huutoa ja kiljumista elämänsä aikana aivan tarpeeksi, mistä syystä tahansa, eikä miehellä ollut niinkänä kamalaa hinkua kuulal toisen kirkumista.
Shawn tuhahti ja otti sitten kätensä pois taskuistaan, sillä totesi, ettei rukoileminen pillereiden tuomiseen auttanut. Miehen kieli alkoi leikitellä samalla huulikorulla, kun hän katsoi toista hieman pitempään. Yellow Avenuelta, suorastaan ällöttävän yliampuvaa. "Mistä oto tulos?", Shawn kysyi ja katsoi sitten toista, väräyttämättä kuitenkaan ilmettään mitenkään.

Hän tiesi, ettei saisi niskaansa muuta kuin vain sanaryöpyn kymyksiä tai vittuiluja. Piikittely ärsytti miestä, mutta minkäs teet jos toisella olisi Shawnin mielestä suorastaan paska luonne. Mies veti hupparia käsiensä suojaksi ja katsoi sitten taivaalle, josta alkoi pikkuhiljaa sataa hailakoita lumihiutaleita.

//Anteeksi tämä järkyttävä kesto, ollut vähän vaikeuksia Cassien luonteen sisäistämisessä...//

Cassie sipaisi laineikkaita hiuksiaan pois kasvojen edestä. Hän oli jättänyt ne rennosti auki koska hiusten kanssa taistelu ei ollut aamulla kiinnostanut. Kasvoilla oli kevyt kerros meikkivoidetta ja ripsiväriä täydennettynä sipaisulla huulikiiltoa. Vaatteina toimivat suorat, mustat housut, avonainen pitkähihainen ja perusmallia oleva takki.
"Kunnon ihmisillä on töitä, mutta sinähän et taida niistä tiedä", nainen totesi sama suloinen hymy naamallaan. Tuskin toinen oli tehnyt koskaan kunnon töitä elämässään, korkeintaan jotain hanttihommia.
...Tosin brunetella ei oikein ollut varaa sanoa, hänhän ei ollut tehnyt kertaakaan töitä elämänsä aikana, mutta Cassiehan oli rikas, niin mitä turhia. Isä hankki hänelle kaiken tarvittavan autoista käteiseen, niin miksi hänen tarvitsisi vaivautua tekemään mitään sen eteen? Tiedonjakelun nainen laski harrastukseksi, jossa oli hiukan hyödykkeitä. Vaikka vain muutaman nimen kertomisesta hän sai itselleen uuden parin korvakoruja, joissa oli isot rubiinit.

Miehen katse siirtyi toisen suloiseen hymyyn, ja se sai tämän kohottamaan kulmaansa. Minkälainen ihminen tuo oikein sitten oli? Niinpä niin, jokin niin pahaluonteinen neiti, ettei Shawn edes halunnut kuvitella. Kaikkihan sen nyt näkivät. Varmastikkin The Yellowilta, sillä sen paljasti jo toisen ylisiistit vaatteet.
"Ja sun ei sitten varmaa pidäkkää tehä mitää? Näytät kyllä niin paapotulta, ettei ois ihmekkää jos aamupalas tuotais sänkyy", Shawn sanoi toiselle ja katsoi toista päästä varpaisiin jo toistamiseen.
Shawn vilkaisi vähän aika sitten maahan heitettyä tupakantumppia, ja kaivoi taskustaan uuden röökin, jonka sytytti nopeasti. Mies veti jälleen savua keuhkoihinsa ja puhalsi sauhun ulos. Savu ajautui tuota naista, Cassandraa kohti, mutta se ei Shawnia haitannut. Ihan sama se hänelle oli, haisivatko tuon naisen ylisiistit vaatteet seuraavaksi röökiltä, vai ei.

//Sori, lyhyttä. Ja anteeks, en ollu huomannu tätä, ennenku satuin selailee näitä. Joten pahottelen, anteeksi kesto!//