sales of the car // sov

//Vary ja Crisu tänne >) //

Malcolm

Malcolm istuskeli auton ovi auki autossaan kotinsa edessä ja tarkisteli, että paikat oli kunnossa ostajan tullessa kohta katsomaan. Miehellä oli kalja kädessään josta tuo ottikin hörpyn taputtaen rattia "sä olit pirun hyvä peli ja saanhan mä susta kylläkin enemmän rahaa kuin maksoi se Chris taitaa tajuta parhaan päälle ku on susta maksamassa 23 tuhatta", tämä puheli autolle ja tunki avaimen virtalukkoon ja käynnisti auton, joka lähtikin pehmeästi ja kauniisti hurahtaen käyntiin niin kuin aina, vaikka oli kuinka pakkasta.
Jahas paljon kello oli n. 5 minuutin päästä pitäisi ostajan tulla, mutta eihän niistä koskaan tiedä, vaikkakin ostaja asui jossain aika lähellä kuulemma. Malcolm antoi autolle vähän kierroksia ja heitti bissen pihaan sulki oven ja pakitti vetäisten 360 ja siitä suoraan eteen päin tietä kuin mikäkin ammattilainen oli Malcolm tämä auto käsissään.
Yllään tuolla oli perinteinen valkoinen t-paita , ruskea nahkatakki ja siniset farkut.
Risteys lähestyi ja lasissa oli jo 210 km/h, mutta ei se miestä hätkäyttänyt vaan käsijarru peliin ja sivu luisussa mutkaan josta pakitettiinkin 180 ja päästiin koti pihaa kohti taas johon tuo ajoi.
Autohan toimi kuin unelma yhä ikävä tulisi autoa, mutta silti mies nousi autosta ja sulki oven istahtaen pihassa olevalle penkille ja sytytti tupakkansa miettien kuinka nopeasti olikaan tullut jos kylmät säät ei tällä t-paidalla ja shortseilla pärjäisi tai mistä sitä taas voisikaan tietää.

// Tullan! //

Christopher Kewan

Chris etsi tietään Devon Streetille. Turhan perhe yhteinen ja lapsirakas alue.. Kai siellä nyt käväistä pystyi, mutta ei mielellään asumaan. No, ei hän ollutkaan mitään asuntoa tullut etsimään. Hengitys huurusi aavistuksen ja tupakka loi savua vielä kahta enemmän. Piti tässä mennä 'ostamaan' auto. Faktahan oli se, että Chris ei mitään 23tonnia mistään roskasta pulittaisi juuri nyt. Sitäpaitsi tapoja oli monia saada se ilmaiseksikin..
Mies virnisti itsekseen. Tottakai hänellä oli aina taka-ajatuksia, mutta ne eivät tässä vaiheessa vielä käyneet myyjälle ilmi. Vasta sitten kun auto olisi kaukana pois. Eihän tyyppi edes tiennyt missä Chris asui ja Lontoo ei mikään järin pieni paikka ollut muutenkaan. Sitäpaitsi varkauksia sattui muutenkin koko ajan.

Mies kirosi silti mielessään kylmää ilmaa. Hänellä sattui olemaan vain musta nahkatakkinsa, jonka alla valkoinen pitkähihainen ja jalassa tummat farkut. Olisi kai pitänyt valita kaikista maailman kaupungeista joku lämpimämpi? Jossa ei olisi tarvinnut laajentaa vaatevarastoa pelkän pakkasen takia. Eäh, kyllä tämä kelpasi ihan hyvin. Tupakka lämmitti juuri sopivasti. Vaikka pientä epätoivoa toikin se, että Chris ei tuntenut kaupunkia niin hyvin, että olisi sormien napsautuksella osannut mennä oikeaan paikkaan. Hän vain tiesi minkä näköinen auto oli ja suurinpiirtein oikean suunnan. Toivottavasti ei ennättäisi jäätyä siihen tapaamiseen mennessä..

Kohtalaisen nopeasti silmään pistikin se tietty auto ja sitä myöten tyyppi, joka poltteli tupakkaa. Malcolm? Tai jotain sinnepäin. Onneksi oli osannut hakeutua näinkin nähtävään kohtaan. Chris hymähti ottaen ihan tavallisen ilmeen kasvoilleen. Juuri sellainen 'oon tullu vaan ostamaan autoa' - ilme. Mies antoi olemuksestaan huokua kaikkea muuta mitä hän oikeasti oli. Hän käveli lähemmäs ja lopulta taputti muutamaan kertaan auton konepeltiä.
"Hyvää romuahan tää on.", hän virnisti. Ei tietenkään pilkkaavasti. Hyvä auto tuo oli, hemmetti vie. Chris jäikin hetkeksi seurailemaan sen suoraviivaisuutta ja kokonaisuutta.
"Sä olit myymässä tätä? ...Chris", mies viskaisi tupakan olkansa yli sen enempää tumppailematta ja ojensi kätensä kätelläkseen Macia. Kyllähän toiselle piti tehdä selväksi, että Chris oli nyt saapunut paikalle. Vielä toistaiseksi tavallisen kansalaisen esittäminen oli onnistunut.

Mies katsoi toista, joka vaikutti enemmänkin aika karskilta tyypiltä, mutta ainakin trajusi autoista jotain kehuessaan tätä "kyllähän se en muuten luopus, mutta ku rahaa tarvis", mies hymähti ja nousi tupakka suussa nyökkäisten "jep myymässähän mä semmonen 20 000 riittää hyvin ja rahat pitäs saada sit samal ku annan avaimet" Malcolm ilmoitti suora sanaisesti, jotta ei tulisi epäselvyyksiä.
Toinen oli Chris aivan kuin tämä olikin muistanut ja kätteli tuota "Malcolm ja siis paperit ja kaikki vakuutukset on kunnossa eikä muutenka oo mitään vikoja kuin kukkaa kämmenellä on pidetty", Malcolm kertoi katsoen ylpeänä autoa.
"Kiinnostaako sua lähtee nyt sit kokeilemaan? Tarviihan mun nähä, että menee osaaviin käsiin ja sun, että tykkäät tästä", jonka jälkeen astui apparin paikalle heittäen avaimet tuolle ja istahti itse pelkääjän paikalle kaivaen hanskalokerosta toisen oluen ja avasi "ei kai haittaa jos otan vähän?", mies kysyi rennosti ja otti neitsyys huikan bissestä, jonka jälkeen laittoi mankan päälle ja volumea tarpeeksi, että toinen huomaisi millaiset hyvät popit tässä autossa oli.

Nyt jos auto pettäisi niin jumankauta Malcolm kiroaisi jumalan ja taivaan ja maan ja kaiken pyhimpään helvettiin ja vetäisi pään täyteen viinaa "mistäs päin sä muuten oot? Et meneeks tää johki lähel vai lähtee kauemmas?", mies kysyi ja tumppasi tupakkansa ikkunasta ulos ja katsoi toista
"mennää?"

// oh kawd unohdin tän pelin kokonaan >:''o //

Chris olisi saanut jopa halvemmalla, kuin ensin oltiin sovittu, mutta Christopherin omaan sopimukseen kuului kahta parempi tarjous, josta hän ei poikkeaisi.. Hän nyökytteli Malcolmin kätellessä takaisin. Mies ei turhaan tässä tilanteessa puhuisi, sillä hänen ei kannattanut vaikuttaa oudolta, vaikka haaste sinänsä. "Siltähän se näyttääkin.", Chris totesi Malcolmin sanottua kaiken olevan kunnossa. Hyvä vaan, ettei tarvii sen puolesta saada poliiseja perään, mies ajatteli tyytyväisenä ja saikin pian ehdotuksen koe ajolle lähtemisestä. Hemmetti, Chris ajatteli sen ensin olevan helpompaa, mutta toinen halusi vielä mukaankin!
"Miten vaan.", hän vastasi silti mitään mukisematta, vaikka mielessään kuristi tyyppiä hengiltä vain sen takia, että halusi hypätä kyytiin. Christopher joutuisi hoitamaan tämän vielä likaisesti? Mielellään hän vältti verisien ruumiiden maahan jättämistä tällä säällä..

Chris kiersi kuskin paikalle ja hymähtäen käynnisti auton, joka lähti rullaamaan oikein kiltin kuuloisesti. Ei paha, ei paha. Mies oikeastaan piti tästä. Eikä hän ennättänyt pistää pahakseen vieressä olevan autonmyyjän bissen lipittelyä. Kunhan ei niitä joisi kymmentä enempää ja olisi lopulta pää ikkunasta ulos. Siinä vaiheessa Chrisin olisi helppoa päästä tyypistä eroon ja jättää olemattomat rahat antamatta.. Hm. Musiikkikin pauhasi kaiuttimista, mutta mies ei ollut tullut sitä hakemaan. Hän ei halunnut vaikuttaa miltään teini pojalta, joka vain huudatteli musiikkia pitkin katuja. Auto oli pelkkään hyöty käyttöön..
"Kiitti..", mies murahti ja pisti volyymia hieman pienemmälle sinisten silmien tuiman ilmeen kanssa. Tässäpä sitä oli hermojen raastelemista.

Mies ei ollut Lontoossa vielä ajanut, mutta eihän hän ole ollut täällä kovin kauankaan.. Auton hän oli käälinyt Yhdysvalloissa melkein heti karkuun päästyään.. Päässä sirahti toisen kysymys asuinpaikasta. Chris katsahti Malcolmia kulmat koholla, mutta ei vielä vastannut siihen, kun auto lähti tietä eteenpäin. Sai hyvän aikaa miettiä mitä hemmettiä tuohonkin vastaisi, ettei tyyppi olisi oven takana kolkuttelemassa.
"Lähellä ja kaukana. Hei, mä matkustelen paljon. Tarviin auton, joka ei oo heti ku raastimen läpi menny.", Chris napautti rattia sormillaan ja katsahti Malcolmia. Hyvä on, miestä ärstytti lievästi tuo bissen kittaaminen. Hän virinsti leveämmin ja ehkä hieman paha enteisesti.. Oikein hyvä tilanne kokeila auton hevosvoimia. Chris lipaisi kielellään alahuultaan ja varmisti sivusilmällään, että Malcolmilla olisi tölkki suullaan... Siinä vaiheessa mies painoi kaasun pohjaan, että varmasti loiskahtaisi puolet kasvoille. Tämähän oli vain ihan tahatonta.
"Oho.. Ei mun ollu tarkotus.", hän hymyili omahyväisesti itsekseen ja hiljensi pian vauhtia, ettei heti joku tulisi sakkolapun kanssa nurkan takaa. Se olisi tyypillistä Chrisin tuuria.

Toinen vaikutti hiljaiselta ja jossain määrin Malcolmia epäilytti tämä kaveri pakko se oli myöntää jotakin pahaenteistä mies odotti tältä kaupalta, mutta ehkä kaikki menisi kuitenkin hyvin.
Toinen ei kai odottanut miehen nousevan kyytiin tai ainakin siltä tuo kuulosti ja se sai taas epäilyjä nousemaan miehen päähän "kuule kai sä oot ihan kunnon jätkä ja ostamas tätä etkä mikään murhakarkuri?" , Malcolm heitti osittain huvittuneena.
Kuitenkin autosta oli aika päästä eroon sillä kuluttihan se paljon tälläisessä ajossa, mutta "kierona" kauppamiehenä ei mies maininnut siitä tuolle.

Toinen ei pistänyt onneksi ainakaan kovin pahakseen, että Malcolm oli bissensä autoon mukaan ottanut eihän hänellä ollut kuin yksi eikä tässä mitään kännejä juomassa oltu vaan yksi tasoittava.
Toinen sulki musiikin ei tainnut tykätä ei noh kohtahan auto olisi tuon oma ja tuo saisi tehdä sillä ihan mitä huvittaa. Auto lähti sitten onneksi hyvin kehräämään ja niin oltiinkin jo menossa. Malcolmin kysyttyä tuon asumis tilannetta sai tämä tyytyä vain epämääräiseen vastaukseen, mutta kuitenkin auton kehuntaa jälleen "joo no tää ei tosiaan oo mikään raastimen läpi menny voitais sanoa, että 4-6 vuotta ehkä sitten", naurahdus ja sen jälkeen erittäin tuima katse toiseen kaljat sylissään.
Kostoksi tämä soittaisi poliisi ystävälleen ja kysyisi tuon tietoja "soitan yhelle poliisi ystävälleni nii se vaa tarkastaa sun tiedot", mies sanoi ja alkoi kaivamaan puhelinta.