Peaceful beach, or?

// Anyel kera Danielin tänne :] en keksiny mitää hyvää otsikkkoo pahoittelen //

Vain tuulen hiljainen humina ja järven pieni liplatus kaikuivat nuoren naisen korviin, kun tämä asteli rantaviivaa pitkin paljain varpain. Tuon vaaleat, hennot kiharat hulmusivat tuulessa sotkeutuen toisiinsa ja pyrkien sinisten silmien peitoksi. Hän oli varsinaisen uimarannan toisella puolella, hän ei juuri nyt kaivannut muuta kuin omaa rauhaansa. Erikoista Reamerin neidolta, mutta harvinaisen totta kun hän vihdoin oli vapaapäivän saanut. Normaalisti Lin olisi ehkä tuhlannut vapaapäivänsä ostarilla pyöriessä ja rahoja tuhlatessa, mutta harvinaislaatuisesti hän halusi viettää tämän päivän vähän rauhallisemmissa merkeissä. Kai shoppailuunkin joskus saattoi uupua?

Lilian istahti kuivalle hiekalle, paljoakaan välittämättä valkoisten pillifarkkujensa kohtalosta. Hän laski kädessään olleet mustat, korkeakorkoiset avokkaat vierelleen hietikolle ja huokaisten naisen sormet pujahtivat hiuspehkoon pöyhien tuulen sekoittamaa vaaleaa hiuspehkoa tuuheammaksi. Paidan virkaa hänellä tänään toimitti valkoinen, tiukka ja napitettava lyhythihainen kauluspaita. Tiedostaen Lin oli tietenkin jättänyt muutamat ylimmät napit auki.

Naisen silmät siristyivät tämän yrittäessä tihrustaa vastarannalle, se oli aurinkoisena päivänä lähes täynnä ihmisiä. Osa oli vedessä, osa vain nautti auringosta rannalla. Tällä puolen järveä Lilian ei kovinkaan usein törmännyt ihmisiin, se oli liki harvinaista. Tai no niin, eihän hän itsekään kovin paljon aikaansa tällä puolen, saati koko rannalla viettänyt. Lilianin ajatukset poikkoilivat laidasta laitaan, hänen opiskeluihinsa, rahoihin ja isoäitiinsä. Lin tuskin olisi juuri nyt huomannut, vaikka norsulauma olisi rynnännyt hänen vierestään. On se kummallista, miten ajatukset saattavat kadottaa koko ajantajun.

// sori tästä tuli vähän lyhyt ja näin, Lin ei jostain syystä just nyt inspaa yhtään D: //

Danny oli päättänyt lähteä rannalle hieman mietiskelemään asioita. Hän oli juuri saanut kuulla että hänen sisarensa, Lucia, asui ihan viereisellä kadulla. Danny ei ollut uskoa tätä, hän tiesi että hänen sisarensa oli kyllä Lontoossa, muttei hänellä ollut hajuakaan siitä miten lähellä tämä asuikaan. Lucian luokse nuorukainen ei ollut kuitenkaan vielä mennyt käymään, hän ei ollut vielä valmis tapaamaan sisartaan, Danny ei ollut nähnyt isosiskoaan muutamaan vuoteen.

Rannalla kävellessään nuorukainen mietti menneisyyttään ja sitä miten hänen sisarensa oli pelastanut hänet monesta täpärästä tilanteesta, hakenut hänet baarista jossa hän oli öykkäröinut alaikäisenä, onnistunut huijaamaan huumediileriä niin ettei tämä listinyt Danielia... Lucia oli tehnyt pikkuveljensä hyväksi vaikka mitä eikä Daniel ollut koskaan kunnolla kiittänyt sisartaan siitä mitä tämä oli tehnyt. Danielia hävetti, hän oli muutamien vuosien aikana kasvanut aika paljon henkisesti ja halusi nyt korvata sisarelleen tämän näkemän vaivan. Mutta Danny ei tiennyt miten voisi tehdä sen.

Nuorukaisen silmiin osui vaalea nainen joka istui hiekalla katsellen merta. Danny hymyili tämän näyn nähtyään, hän ei nähnyt kunnolla naisen kasvoja mutta Daniel osasi muutenkin sanoa ettei kyse ollut mistään vanhasta naisesta.
Rannalla ei missään nimessä ollut kylmä, mutta Dannylla oli nahkatakki yllään, hän ei oikeastaan liikkunut missään ilman sitä. Nyt hän voisi kuitenkin ottaa sen pois ja mennä tervehtimään tätä hiekalla istuvaa nuorta naista...

Danny käveli lähemmäs nahkatakki käsivarrellaan roikkuen. Nuorukainen pysähtyi vaalean naisen viereen ja katsoi tätä hetken ennen kuin tervehti.
"Hei", Danny sanoi hymyillen, heitti takkinsa hiekalle ja istuutui vähän matkan päähän naisesta niin että takki oli heidän välissään.
"Kaunis päivä ottaa hieman aurinkoa", Daniel totesi ja katseli vastarannalla olevia auringosta nauttivia ihmisiä.

Lilian todellakin oli ajatuksiinsa uponnut, hän ei edes huomannut viereensä kävelevää miestä, tai ainakaan ennen kuin tuo tervehti ja heitti takkinsa maahan. Pieni säpsähdys kulki naisen vartalon läpi ja tuon katse lennähti mieheen. Linillä kesti hetki sysätä kaikki ajatuksensa taka-alalle ja tajuta, että hänen viereensä istuutui juuri nuori mies, joka oli äskön tervehtinyt.
"Hei", Lilian vastasi lopulta ja pieni hymy kävi hänen huulillaan. Naisen katse tutki miehen kasvoja ja vartaloa hetken aikaa, kunnes automaattisesti tämän katse siirtyi miehen sanojen myötä vastarannalle.
"Mmm.. Niin on", tuo hymähti pieni hymy huulillaan ja palautti katseensa mieheen.
Toinen näytti melko nuorelta, mutta siitä huolimatta omalla tavallaan vähintään Lilianin ikäiseltä. Mies oli jokseenkin tummemman puoleinen, ainakin jos Liniin verrattiin. Hyvännäköinen ainakin, mitä sitä kieltämään. Lin vilkaisi tuon tummia silmiä ja pieni hymy kävi naisen huulilla.

Lilianin katse siirtyi taas vastarannalle, tutkaili pienenä näkyviä ihmisiä ja siirsi sitten katseensa veteen. Se näytti jännältä kun aurinko paistoi ylhäältä päin ja loi veteen kimaltelevia väriplänttejä ja viiruja. Vesi näytti juuri niin houkuttelevan lämpöiseltä ja raikkaalta, että Lin olisi suoraan voinut hypätä veteen vaatteet päällä. Harmi, ettei hänen rahkeensa riittänyt siihen. Olisi ehkä sittenkin pitänyt ottaa bikinit mukaan, tällä puolenkin voisi tietysti uida vaikkei mitään hiekkarantaa ollutkaan. Vesi olisi ehkä heti kättelyssä parin metrin syvyydessä, tai ehkä siinä olisikin mutapohja. Toki Lin voisi mennä alusvaatteillaan uimaan, mutta.. Jos nyt vaikka ensin odottaisi hetken aikaa. Miltä sekin vaikuttaisi jos hän nyt riisuisi alusvaatteilleen ja menisi uimaan?

Lin hymähti hiljaa ajatuksilleen ja palautti taas katseensa nuorehkoon mieheen. Hetken aikaa nainen vain tarkkaili tuota katseellaan, päästä varpaisiin ja varpaista päähän. Lopulta hän palautti katseensa miehen silmiin.
"Oletko täältä päin?" Tuo kysyi uteliaasti, siristäen silmiään auringon paisteessa.

Toinen selvästi säpsähti kun Danny tervehti ja istuutui naisen viereen. Kuitenkin nainen alkoi ihan tuttavallisesti jutustella, joten Danielin seura ei ilmeisesti ollut kovinkaan epätoivottua.
Danny näki naisen nyt lähempää, nuorukainen arvioi vaalean naisen olevan hänen ikäisensä tai ehkä hieman vanhempi. Viehättävä tämä kuitenkin oli, vaikka Dannyn naismaku suuntautui enemmän tummempiin naisiin.

Nainen tutkaili vettä ja vastarantaa kiinnittäen huomionsa pois Dannysta, joten nuorukainen alkoi myös seurata vastarannalla temmeltävien lasten touhuja. Olivat nuo kyllä suloisia, hänkin voisi ehkä jonakin päivänä hankkia omia jonkun miellyttävän naisen kanssa. Mutta kaikki aikanaan.
Danny ei itse ollut kovinkaan kehuttava uimari, joten hän vältti veteen menoa. Vettä oli kuitenkin miellyttävä katsella, se oli rauhoittavaa, aaltoja seuratessaan Danielkin oli tehnyt useampia päätöksiä elämäänsä koskien. Ei aina hyviä, mutta sellaisia jotka olivat vieneet häntä tavalla tai toisella eteenpäin.

Danny huomasi sivusilmällään että vaalea nainen tarkkaili häntä. Se ei haitannut häntä, joten nuorukainen ei sanonut mitään ja pian nainen jo puhui hänelle.
"Muutin jonkin aikaa sitten tänne Austinista. Nykyään asustelen Rasheella. Entäs sinä?" Daniel vastasi naisen kysymykseen ja esitti kohteliaasti tälle vastakysymyksen.

/töks töks jostain syystä o_o

Itseasiassa Lilian oli suunnitellut tulevansa yksin rannalle ja miettivänsä kaikessa rauhassa, mutta jostain syystä tuon miehen seura ei häirinnyt häntä yhtään. Jos vähänkin ärsyttävämpi tapaus olisi ilmestynyt juttelemaan, niin Lin olisi joko ärähtänyt jotain vähemmän soveliasta tai lähtenyt kälppimään. Nyt hän oli lähinnä iloinen että oli saanut sittenkin seuraa, ehkä hän alitajunnassaan kaipasikin seuraa. Vaikka ihan kuin ei sitä olisi saanut kyllikseen työssään, opiskellessaan, baarissa illalla ja.. Noh, niin.

Naisen katse lukitui taas miehen silmiin, kun tuo kertoi muuttaneensa Austinista Rasheelle. Oikeastaan Lin ei olisi ihan heti arvioinut toista Rasheelle, mutta voihan hänkin erehtyä, hyvinkin. Lin ei ollut koskaan käynyt Austinissa, mutta oli kuullut siitä ohimennen ehkä joskus.
"Austinista.. Onko se käymisen arvoinen paikka?" Lin kysyi pieni hymy huulillaan. Hän tykkäsi käydä silloin tällöin eri kaupungeissa ja vähän harvemmin muissa maissakin, hän halusi tutustua paremmin eri ympäristöihin ja kulttuureihin. Toki se kiinnosti, eikä ainakaan puoli elämää lukkojen takana vietetty elämä auttanut asiassa yhtään.

"Muutin pari vuotta sitten Kaliforniasta tänne, Yellow Avenuelle." Tuo hymähti vastaukseksi ja hymyili perään. Liliania ei kauheasti innostanut kertoa tuolle miehelle asuvansa Yellowilla, ihmeellistä. Yleensä hän kertoi varsinkin ylpeänä asuvansa Yellowilla, oli toinen sitten juuri sanonut asuvansa Rasheella tai vaikka kadulla. Ei sillä ettäkö hän Rasheeta piti jotenkin rupuisempana, mutta.. Kai tyhmäkin näki, että Yellow oli paljonkin rikkaampaa seutua. Onneksi kaikki rasheelaiset ei kuitenkaan ollut umpilahoja ihmisinä.

"Käytkö sä useinkin täällä?" Lin kysyi huomaamattaankin vähän epäilyttävämpään sävyyn. Ei hän toki mitään flirttiä heti alkanut heittää tarkoituksella, vaikka se olisikin juuri hänen tapaistaan. Lilian ei vain kovin usein tällä puolen ihmisiä nähnyt, oikeastaan koskaan silloin kun itse oli ollut täällä. Vaikka olihan sekin, Lilianin täällä viettämä aika melko pieni.

Daniel nautiskeli pienistä, lämpimistä tuulenhenkäyksistä kasvoillaan kun toinen tiedusteli oliko Austin käymisen arvoinen paikka. Danny nyökkäsi hymyillen.
"Onhan se joo. Tai no, ei se koskaan oo ollu mun lempipaikkani, kyllästyin aikoinaan menoon Austinissa ja lähdin kälppimään, vietin San Antoniossa neljä kuukautta ennen ku Lucia haki mut takasin kotiin. Olin 13, melkein 14. Pahinta aikaani", Daniel hymähti ja muisteli kaveriporukassaan viettämiään kuukausia San Antoniossa. Kaveriporukan muut jätkät olivat olleet lähestulkoon parikymppisiä, Daniel pikkunatiaisena muiden joukossa. Hyvin hän oli silti pärjännyt, hänen ystävänsä olivat pitäneet hänestä huolta.

"Vai oikein Yellow Avenuella? Ootko joku rikas hotelliperijätär tai jotain?" Danny tiedusteli vaalealta naiselta hymyillen leikkisästi. Hänen teki mieli kysäistä toiselta tunsiko tämä Luciaa, mutta piti ainakin toistaiseksi vielä suunsa kiinni. Hän ei välttämättä edes halunnut tietää, jos tämä vaalea nainen tietäisi Luciasta jotain.

Toisen tiedusteltua käviko Danny useinkin rannalla, mies naurahti hieman ja katsoi naista silmiin hetken ennen kuin vastasi. Nuorukainen ei ollut varma oliko toinen flirttaillut vai oliko heitto ollut vahingossa hieman flirttaileva.
"Empä juuri, ainakaan päivänvalossa, ei oo oikein mun paikka. Mut kai kaikkee on kokeiltava", Daniel virnisti ja piirteli sormellaan hiekkaan epämääräisiä kuvioita.
"Entäs sinä? Rannalla ruskettumassa joka päivä?" Dan esitti toiselle vastakysymyksen samalla kun hiekkaan alkoi hahmottua jonkinlaisia puita.