girls girls girls

Rain oli päättänyt viihdyttää itseään pitkästä aikaa jollain varmasti esteettisellä silmänruoalla. Olivathan miehenpuolikkaan heilat lähes poikkeuksetta hyvin herkullisia, mutta tällä kertaa sen ei tarvinnut johtaa mihinkään. Hän pystyi vaan seuraamaan kaunokaisia tekemättä mitään ilman että vastapuoli nolostuisi. Ne tytöt eivät turhia ujostelleet, eikä vuorostaan ujostellut tämä miehenalkukaan. Ei Rain usein strippiklubeilla vieraillut, mutta hän vain sattui tuntemaan muutaman tanssitytön. Jokunen heistä oli vanhoja hoitoja, nykyisiä hyvänpäiväntuttuja, joiden puoleen saattoi kääntyä, jos vanha suola janotti, eikä ollut muuta seuraa. Yksi taas oli kaverin pikkusisko, jonka kanssa Rain oli ystävystynyt. Olihan tuo vaaleaverikkö varsin kuumapakkaus, mutta tummaverikkö piti näppinsä irti kaverinsa pikkusiskosta, jotta säästyisi draamalta. Hän ei halunnut aiheuttaa pahaa mieltä ystävälleen.

Tavalliseen tapaansa Rain oli pukeutunut hyvin rennosti. Valkoinen v-aukkoinen t-paita paljasti osan nuorukaisen solisluista, jotka korostuivat lihasten ansiosta. Tummanruskeat, löysähköt vakosamettihousut pelasivat yks yhteen valkoisten street-kenkien kanssa, jotka olivat miehen muiden vaatteiden tapaan halpahalliversiot Puman hyvin kalliista mallista. Ne kuitenkin näyttivät hyviltä, eikä muulla ollut merkitystä. Rain ei ollut koskaan osannut ymmärtää sitä hirveää niuhotusta merkkivaatteiden kansa. Nuorenmiehen sylissäkään lojuva musta tuulitakki ja vihertävä ruudullinen kaulahuivi eivät olleet mitenkään kovin laadukkaita, mutta hyvän huollon ansiosta ne olivat pysyneet hyvässä kunnossa. Mustan pipon, joka oli kaulahuivin tapaan tungettu takin hihaan turvaan, Rain oli ostanut kirpputorilta pilkkahintaan. Se oli hieman myssymäisen löysä ja sopi tummaverikölle kuin nenä päähän.

"Missy!" Rain huudahti nähdessään vähiin vaatteisiin pukeutuneen vaaleaverikön. Vaikka tyttö oli miltei alasti, osasi tummaverikkö käyttäytyä kohteliaasti ja ystävällisesti. Hän nousi ylös tuoliltaan ja käveli baaritiskin luo ystävättärensä viereen.
"Ai Rain! Hei, mitä sä täällä?" Tyttö kysyi hymyillen. Vaalea ei hänkään turhia ujostellut, mutta ei myöskään käyttäytynyt viettelevästi niin kuin hänen olisi pitänyt kohdella asiakkaita.
"Silmänruokaa katsomaan", Rain hymyili ja iski leikkisästi silmää. Möreä naurahdus kruunasi kokonaisuuden, jottei Missy olisi luullut hänen vain ehdottelevan jotain.
Hetkeksi parivaljakko intoutui keskustelemaan kaikesta maan ja taivaan väliltä. Keskustelu loppui kuitenkin vaaleaverikön pomon suhahtaessa paikalle. Missy katosi takahuoneeseen siveästi hymyillen ja hentoisesti vilkuttaen. Rain nyökkäsi päätään ystävälliseen sävyyn hyvästiksi ja kääntyi baaritiskin puoleen. Miehenpuolikas tilasi kaljan, vei takkinsa naulakkoon ja käyskenteli takaisin istumaan. Kaljamahainen vanhahko mies oli vallannut Rainin paikan, joten hän joutui tunkeutumaan hieman ahtaaseen väliin vähän nuoremman pojanklopin ja vanhan herrashenkilön väliin.
"Anteeks, voinks mä istuu tähän?" Rain kääntyi ensin vanhempaan mieheen päin, joka nyökkäsi ärtyneesti. Pian hän istahti tuolille ja käänsi ystävällisen katseensa nuorehkoon miehenalkuun päin.
"Toivottavasti sua ei haittaa et mä istun tähän", hän lisäsi ja joi kaljaansa tarkkailen vieressään istuvaa itse asiassa aika hyvännäköistäkin nuorta miestä.

"Ah, no hyvä! Mä en nimittäin halua mennä istumaan tonne noiden vanhojen kurppien keskelle." Rain sanoi vakavana ja vinkkasi päällään lavan toiselle puolelle, joka oli täynnä vanhoja viinalta lemahtavia miehiä, jotka luultavasti hakivat sisältöä elämäänsä jokseenkin väärällä tapaa. Todennäköisesti vaimot odottivat kotona lapsien kera kranttuja miehiään palvellen ja heille ruokaa tehden. Arkena nuo keski-ikäiset miehet tekivät töitään ja harrastivat penkkiurheilua, viikonloppuisin he löysivät itsensä strippiklubilta ihailemasta nuoria vähäpukeisia neitokaisia.

Rain vei tuopin huulilleen ja joi oluttansa hitaasti nautiskellen. Samaan aikaan lavalla pyöri mieletön show - ainakin joidenkin mielestä. Tummaverinen miehenalku katseli hieman tylsistyneenä ympärilleen ja etsi syvänruskeilla silmillään tuttuja. Ketään ei kuitenkaan näkynyt ja pieni turhautunut huokaus lipsahti nuorukaisen huulilta. Vieressä istuva keski-ikäinen mies murahti varoittavasti Rainin eleelle, jolloin tummaverikkö vain nosti kulmiaan kohottaen kaljatuopin huulilleen viimeisen kerran, ennen kuin se oli jo tyhjää täynnä. Tarjoilija kulki juuri sopivasti ohi ja Rain ojensikin tyhjän tuopin tarjoilijattarelle hymyillen ja pyysi tuomaan uuden samanlaisen. Pian tummaverikön käsistä löytyi toinen samanlainen suorastaan kylmyyttä huuruava juoma, jota hän alkoi suhteellisen rivakkaan tahtiin litkiä.

Täysin yllättäen Rainin vieressä istuva keski-ikäinen suurehkon kaljamahan omistava mies nousi ylös tuolistaan ja onnistui samalla tönäisemään tummaverikköä, joka oli juuri parhaillaan nostamassa puoliksi täynnä olevaa kaljatuoppia huulilleen. Nuorukainen, joka ei ollut ollenkaan tilanteen tasalla, eikä näin ollen edes huomannut, että mies oli noussut ylös huudahti, kun tuoppi lennähti hänen käsistään. Kauas painava ja kuohuvaa juomaa sisältävä esine ei ehtinyt, mutta ihan tarpeeksi kauas kuitenkin: se lensi uhkaavasti kohti viereisen pojan syliä.