But I won't be there when you go down (s)

Nuori ja nätti tyttö käveli hiljaa puistossa, kuin odotten jotakuta vaikka totuus oli, että hänellä oli vain tylsää. Tytön nimi oli Jessica, mutta kaikki kylläkin kutsuivat häntä Jessyksi. Jessy oli omissa mietteissään ja hieman pahalla tuulella. Hän mietti menneitä erityisesi yhtä poikaa, jonka kanssa hän oli ollut muutama vuosi sitten erittäin läheinen. Jessy oli kuitenkin saanut tietää pahoja asioita tästä pojasta ja lempannut tämän heti. Jessy oli päässyt nopeasti siitä yli, koska ei hän ollut sillä tavalla edes siitä pojasta tykännyt.

Jessy istahti kylmälle nurmikolle ja katsoi puiston ohi käveleviä ihmisiä. Useimmat niistä olivat pelkkiä ällöttäviä kännikaloja, Jessya puistatti katsoa heitä.
"Eikö täällä liiku ketään normaaleja ihmisä" Jessy puheli itsekseen
Jessy yritti siristellä silmiään, jotta näkisi paremmin, koska katulamppu oli sammahtanut. Hän näki hämärästi jonkun kännikalan joka käveli häntä kohti. Eikun ei se ollut kännikala.....

//Lyhyt sori//

//Ei haittaa : D Tuskin minultakaan mitään kilometriviestejä tulee ^^//

Nyle oli lähtenyt ulos kyllästyttyään oman henkilökuntansa paapottavana olemiseen. Vaikka siihen tottuikin, se oli aika rasittavaa. Mies oli kohteliaasti sanonut lähtevänsä kävelylle puistoon ja jättänyt huolestuneen näköisen taloudenhoitajan huutamaan perään.
Nylea ei huvittanut lähteä kävelemään Yellow Avenuen puistoon, joka oli hiljainen tähän aikaan, ja lähtenyt vähän kauemmas, tavoistaan poiketen.
Kännikaloja vilisi Devon Streetin puistossa ja Nyle puristi tiukemmin päälleen mustaa puuvillatakkia. Oli ollut järkevää laittaa takki ja pitkät housut, sillä illantullen ilma alkoi viilentyä.

Nyle käveli hetken matkaa, kunnes kuuli hiljaista puhetta jotain läheltä. Mies yritti nähdä pimeässä, muttei oikein onnistunut, vaan erotti vain tumman hahmon nurmikolla.
Nyle käveli hieman lähemmäs, kunnes näki tarkemmin. Nurmikolla istui nuori tyttö. Pimeässä Nyle ei voinut arvioida tytön ikää, mutta sen hän pystyi sanomaan, ettei tämä kovin vanha ollut. Eikä toinen näyttänyt humalassakaan olevan.
Nyle nieli ujoutensa ja asteli lähemmäs.
"Voinko tarjota seuraani? Näytät yksinäiseltä." Nyle kysyi kohteliaasti, uskaltamatta tulla lähemmäs, jos vaikka saisi kieltävän vastauksen.

Jessy erotte jo selvästi häntä kohti kävelevän henkilön, se oli nuori mies ja vielä komeakin. Jessy ei odottanut miehen tulevan hänen luokaseen joten hän hätkähti kun mies puhui.
"Senkus ja sitä paitsi en ole yksinäinen, en vain ole kenenkään kanssa" Jessy sanoi huomaamatta mitä hän sanoi ja kuinka hän sen sanoi. Jessy kuitenkin tajusi pian miten oli puhunut ja pyyteli anteeksi.
"Höm tuota anteeksi, olen vain hieman pahalla päällä ja kyllähän täällä on vähän yksinäistä. Jopa pelottavaa, kun nuo hiipparit hiihtävät ympäriinsä" Jessy sanoi varovaisesti hymyillen.
"Oletko täältä päin?" Hän kysyi.

Nyle astahti ensin askeleen taaksepäin ymmärtäessään väärin tytön sanomiset, mutta hymyili sitten hieman tämän korjatessa repliikkinsä.
"Nuo hiipparit ahdistavat minuakin. Seurassa on mukavampaa." Oikeastaan mies valehteli, vaikka viihtyikin ihmisten seurassa hyvin, mutta yksin vietetty aika oli aloittanut jonkinlaisen erakoitumis prosessin.
Nyle käveli tytön viereen ja istahti maahan.
"En oikeastaan. Päätin lähteä vähän kauemmas kävelemään. Olen tuolta Yellow Avelta." Nyle sanoi ja hymyili jo vähän rohkeammin.
"Entä itse?"

"Mikäs sinut on pahalle päälle saanut. Toivottavasti en ole liian utelias. Ei tarvitse kertoa joe et halua." Nyle kysyi ja pyyteli vielä anteeksi uteliaisuuttaan, kuten kotona oli opetettu.
Nyle silitteli kädellään kosteaa ja kylmää ruohoa hetken ja nosti sitten kätensä syliinsä.

Jessy katseli kiinnostuneena tuota nuorta miestä joka ei näyttänyt osaavan päättää mitä tekisi seuraavaksi. Pian mies kuitenkin puhui taas.
"Mä asun täällä, tässä ihan lähellä" Jessy tokaisi puoliksi hymyillen
"Ja pahalla tuulella olen, koska kaikki pännii. Mahdollinen uusi pikkubroidi tai systeri, vanhat seurustelusuhteet yms." Hän vastasi.
"Miten muuten oletkos sä varattu?" Jessy kysyi, toivoen kovasti miehen vastaavan ei.

Katuvalo syttyi uudestaan, josta Jessy oli onnellinen, koska nyt hän näki tämän miehen kasvot kunnolla.

Nyle nyökkäili tytölle. Vanhat seurustelusuhteet olivat kyllä hyvä syy selittää huonoa tuulta. Vaikka miehellä olikin vain yksi "suhde" takanaan, ja sekin oli silloin kun Nyle oli aloittanut koulun.

Tytön seuraava kysymys yllätti Nylen ja mies punastui. Valitettavasti katulamppu syttyi juuri silloin ja puna vain syveni.
"En ole varattu. E-entä itse?" Mies kysyi ja käänsi katseensa hetkeksi pois. Nolotti näin punastua.
Taas yksi kännikala laahusti ohitse, pysähtyi nojaamaan lyhtypylvääseen ja möllötti hetken nurmikolla istuvaa kaksikkoa. Rapakuntoinen, vanhempi mies ilmestyi paikalle, mörähti jotain ja känniläiset poistuivat paikalta.
Nyle käänsi katseensä takaisin tyttöön. Paremmassa valossa Nyle näki, että tyttö oli kaunis. Tämä tarkasteli hetken tytön kasvoja ja päätti avata suunsa ja vaikka esitellä itsensä.
"Suo anteeksi, olen Nyle. Nyle Jordan." Mies sanoi hymyillen ja tajusi jälkeenpäin miten tyhmältä tuo kuullosti. No, mikä oli sanottu, oli sanottu, vaikka se kuullotaisi siltä, kuin sanoja ei olisi järjissään.

Jessy naureskeli mielessään tämän nuoren miehen punastumiselle, mutta ei kehdannut nauraa ääneen. Hän helpottui suuresti miehen vastatessa olevansa vapaa.
"Ei en ole varattu minäkään" Jessy sanoi
Hän katseli puoli pimeää puistoa ja mietti kuinka tyhmää oli istuskella siellä kylmässä, mutta eihän viitsinyt poiskaan lähteä, ei nyt kun asiat alkoivat käydä kiintoisiksi.
"Mä olen Jessica Goldmoore, mutta mut tunnetaan paremmin Jessyna" Jessy vastasi "kohteliaasti" toisen esittelyyn.
"Minkäs ikäisiä sitä ollaan?" Jessy kysyi hyökkäävästi ja nauroi omalle äänensävylleen.

Nyle helpottui sille, ettei toinen nauranut ääneen tämän punastumiselle.
Mies hymyili tytölle tämän vastatessa, ettei tämäkään ollut varattu. Tästähän voisi kehkeytyä jopa jotain, tai sitten se oli vain Nylen omaa mielikuvitusta.
Nyle nyökkäsi toisen esitellessä itsensä. Nylellä oli itsellään melko harvinainen nimi, joten oli mukavaa ettei toinen kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota.
Koulussa nimestä oli keksitty kaikenlaista 'mukavaa'.

"Olen kaksikymmentä." Nyle sanoi ja alkoi tutkailla paremmin Jessya. Tyttö taisi olla muutamaa vuotta nuorempi. Ehkä kuusitoista tai seitsemäntoista.
Nyle yritti keksiä jotain sanottavaa.
"Melko viileää täällä. Onko sinulla kylmä?" Justiinsa niin, parempaakin olisi voinut keksiä, mutta tuo oli ainut asia joka miehelle tuli mieleen siinä tilanteessa. Pääsisipä näyttämään herrasmies puolensa ja tarjoamaan takkia toiselle, jos tällä olisikin kylmä.

Tyttö hymyili miehellä vai, että 20 vuotias, no eihän se ollut kuin neljä vuotta häntä nuorempi. Mies oli todellakin komea ja Jessy alkoi toivoa, että tästä voisi kehkeytyä jotain. Mies kuitenkin vaikutti niin ujolta, että hänen luultavasti oli tehtävä aloite, mälsää.
"Ei ole kylmä, mutta kiitos kun kysyit" Jessy sanoi hieman ihmetellen mitä tuo mies oiken aikoi, kysyä nyt onko kylmä.
"Ööh en tahtoisi udella, mutta onko sinulla jotain säätöä jonkun kanssa? Oletko valmis suhteeseen?" Jessy kyseli, hän halusi tietää kaikenlaista ennenkuin alkoi kuvitella liikoja.

Nyle katseli sivusilmällä tyttöä vierellään, kun ei kehdannut suoraan tuijottaa. Minkäs sille ujoudelleen mahtoi.
Mies suoristi jalkansa ja nojasi taaksepäin käsiensä varaan.
Mikä onni että törmäsi juuri tähän tyttöön, eikä mihinkään itseään jakavaan huoraan tai väkivaltaiseen kännikalaan.

"Ei ole mitään säätöä kenenkään kanssa. Ei ole ollut pitkään aikaan. Kaipa sitä valmis olisi, jos vain löytyisi joku jonka kanssa haluaisi olla." Nyle sanoi ja jäi tuijottamaan tyttöä ehkä liiankin pitkäksi aikaa. Pieni puna nousi taas pojan kasvoille ja tämä käänsi katseensa pois ja nojasi päätään taakse hetken aikaa.


/Kauhee ko on vaikee kirjottaa ku toi hyyppä on nii ujo xD//

Jessica oli hyvillään miehen vastauksesta ja alkoi miettimään tapoja millä saisi hommaa eteenpäin. No jospa nyt vaan suutelen niin päästään etenemään Jessy ajatteli. Vai olisikohan se liian rohkeaa, ehei ei olisi ja jotain tässä oli tehtävä tuo mieshän oli aivan toivoton. Tämä oli kuitenkin sen verran viisas ja hyvännäköinen, että Jessy ei voisi päästää häntä käsistään.

Jessy rohkaisi itseään koputti miestä olkapäälle, jotta saisi tämän kääntämään päänsä itseään kohti ja suuteli tätä.

//Mulla on vähän helpompaa ku on tälläne rempsee tyyppi//

Nyle katseli pimeään yrittäen epätoivoisesti keksiä jotain sanottavaa. Mies kirosi ujoutensa alimpaan helvettiin.
Juuri tällaisissa tilanteissa Nyle toivoi olevansa joku muu.
Koputus olalle sai miehen pään kääntymään ja tunsi tytön huulet omiaan vasten. Hetkeen Nyle ei osannut toimia mitenkään, vaan vain tuijotti tyttöä, joka suuteli miestä.
Sitten, kun ruumis taas totteli miestä, tämä vei hitaasti kätensä tytön leualle ja suuteli tälläkertaa ihan itse.
Nyle irtautui hetkeksi suudelmasta ja hymyili tytölle hellästi. Ei olisi koskaan uskonut, miten nopeasti ihminen voisi jollain tasolla ihastua.

Jessican himot olivat päässeet valloilleen. Ei ei ei ei tämä ei käy päinsä, Jessy ajatteli ja tukahdutti himonsa ajattelemalla isäänsä. Jessy ei tiennyt mitä sanoa, hän kyllä tiesi mihin tämä päättyisi jos kyse olisi normaalista miehestä, mutta tämä mies ei kyllä ollut "normaali". Tämä mies oli ujo ja mamis, ei mamis oli väärä sana, kunnollinen oli parempi. Jessy tykkäsi enemmän pahoista pojista, sellaisista jotka eivät kohteliaisuuksista tai romantiikasta välittäneet. Kaikki Jessyn entiset poikaystävät olivat olleet sellaisia ja sellaista Jessy kaipasi. Mutta kaipa tämäkin nyt kelpaisi oli ainakin vaihtelua.

Jessy arveli, että mies luuli tämän olevan kiltti naapurin tyttö. Siinä mies tulisi olemaan väärässä. Jessy nimittäin oli aika paha, joka tykkäsi liikkua hämärissä piireissä. Jessy tykkäsi siitä kun hän sai juoda päänsä tyhjäksi ja ennenkaikkea Jessy tykkäsi siitä, kun kukaan ei velvoittanut häntä mihinkään. Häntä ei velvoitettu olemana kunnollinen, kiltti ja huomaavainen.

Irtauduttuaan suudelmasta Nyle käänsi hetkeksi katseensa pois.
Mielessä käväisi, olisiko tyttö tosissaan vai leikkikö tämä vain. Mutta se olisi luultavasti sen ajan murhe.
Mies tosiaan eli siinä uskossa, että tyttökin olisi kunnollinen, vaikka olikin tavannut tämän vasta äsken. Mielessä ei käynytkään että tyttö kaipaisi vaaroja ja 'pahoja poikia'.

Nyle maistoi edelleen suussaan Jessyn maun. Tyttö maistui hyvälle, jos niin olisi sopivaa sanoa.
Tuskin tästä mitään sen suurempaa suhdetta tulisi, mutta Nyle eli nykyhetkessä, eikä oikeastaan pitänyt siitä, että joskus pitäisi miettiä tulevaisuutta.

"Tiedätkö sä tulet vielä pettymään mun suhteen" Jessy sanoi miehelle.
Jessy tavallaan sääli tuota miestä, koska tämä oli niin kunnollinen luonteineen, ulkonäiköineen ja vaatteineen. Olisi voinut luulla, että tämä oli homo, mutta se vaihtoehto voitiin varmaankin sulkea pois. Toinen vaihtoehto oli se, että tämä mies vain oli "erilainen" kuin muut.

Jessy oli pukeutunut mustiin lökäreihin ja mustaan t-paitaan. Jalassa tällä oli vain vaaleanpunaiset ballerinat. Totta puhuen Jessyn tämänhetkisestä vaatetuksesta ei olisi uskonut millainen Jessy oli oikeasti. Mutta jos olet sattunut näkemään Jessyn kaupungilla pienissä korkokengissä, minihameessa, avokauluksisessa topissa (tai joku heavy bändin huppari päällä) ja vielä mukanaan Jesse niin arvasi kyllä millainen Jessy oli.

//Hieman sekavaa tekstiä lopussa :D //

Nyle katsahti tyttöä.
"Varmaankin." Mies sanoi yrittämättä kuullostaa liian varmalta sen suhteen.
Vaateparsi tosiaan teki Nylen kunnolisen näköiseksi. Mustat housut, puuvillatakki ja valkoinen t-paita olivat kuin suoraan jostain vanhasta mustavalkoisesta elokuvasta. Eikä miehen elämäntyylikään paljoa asusta poikennut.
Nyle oli tottunut olemaan paapottavana jo vauvasta, mutta vanhemmiten se alkoikin jo hieman tympiä. Olihan se mukavaa, ettei tarvinnut kaikkea tehdä itse, mutta toimettomana makoilu turhautti.
Kaikenlisäksi ylihuolehtiva taloudenhoitaja. Vanhemmat olivat ohjeistaneet henkilökunnan liiankin hyvin.

"Sä et taida olla kovin paha?" Jessy kysyi mieheltä.

Mitähän kello jo oli, Jessy mietti itsekseen. Jessekin pitäisi käyttää iltapissalla, vai voisiko olla, että James oli jo lenkittänyt sen. Aina voi toivoa, Jessy ajatteli. Jessy katsahti tätä "vierasta" miestä ja tuumaili itsekseen, ihan ok näköinen, kunnollinen, liiankin kunnollinen, pukeutuu kuin 60 luvulla, puhuu höperä, näyttää paapotulta, mutta on ok näköinen. Voivoi mihin olen itseni laittanut, Jessy mietti.

"Jos totta puhutaan, niin en." Nyle tunnusti ja katsahti tyttöä.
"Sinä taidat olla."

Nylesta tuntui kuin olisi ollut useita vuosikymmeniä neljän seinän sisällä ja vasta nyt päässyt ulos tutkimaan muuttunutta maailmaa.
"Vanhempani ovat auttamattoman vanhanaikaisia." Nyle sanoi ja yritti hymyillä. Mihin soppaan sitä sattui nyt lusikkansa työntämäänkään. Pitäisi ehkä ajatella enemmän seurauksia.
Olihan miehellä kotona 'normaaleja' vaatteita, mutta hän pukeutui niihin, mitkä tuntuivat hyviltä.
Ranskassa muutenkin elämäntavat poikkesivat Englannin menosta melko selvästi. Varsinkin jos epäonnekseen sattui asumaan jonkinsortin hienostoalueella.

"Niin no lievästi sanottuna kyllä" Jessy sanoi ja helpottui kun sai sanottua sen.
"Ja mä en oikeastaan ole seurustellut kuin sellaisten kanssa jotka hakkaa ihmisiä huvikseen ja niin edelleen. Kuulostaahan se hurjalta ottaen huomioon, että olen vasta 16, mutta nekin on ihmisiä vaikka niillä nyt ei pahemmin tunteita ole" Jessy selitti miehelle.

Jessy ei nähnyt enää ketään muita ihmisiä kadulla kuin jonkun miehen koiran kanssa. Hei sehän on James ja Jesse, Jessy mietiskeli ja nauroi itsekseen. On tuokin huvittaja näky jonkinsortin lätkäkuuluisuus (oikeastaan aika suurikin kuuluisuss jääkiekossa) kävelee keskellä yötä tälläisellä alueella "hullun" rottwailerin kanssa.

Nyle oli hieman yllättynyt, sillä tyttö ei näyttänyt niin pahalta. Mutta ei ole koiraa karvoihin katsomista.
Koirista puheen ollen, Nylekin näki lähestyvän kaksikon. Vaikka hämärää olikin, mies oli tunnistavinaan miehen, joka koiraa ulkoilutti. Jossain hän oli miehen nähnyt, muttei saanut päähänsä missä.

Ilmeisesti kaksikko huvitti tyttöä, sillä tämä naureskeli.
"Tunnetko heidät?" Nyle kysyi ja katsoi taas koiraa ja miestä.
Mies oli varmasti teeveestä tuttu. Ja televisiota Nyle katseli joka päivä, tuli siltä mitä tahansa.
Koira oli rottwailer. Nylen siskolla oli ollut rottis joskus, mutta se oli jouduttu lopettamaan luonnevian vuoksi. Sisko oli itkenyt koiran perään kuukauden, ennenkuin hankki uuden lemmikin.

"Kyllä tunnen, tuo mies on isäpuoleni James McGame, tiedät hänet varmasti hän on kanadalainen jääkiekkolegenda tai jotain sinnepäin ja tuo koira on minun Jesseni" Jessy sanoi nauraen.

Pari oli niin tyhmän näköinen ja Jessy ei voinut muuta kuin nauraa. Hänen silmistään alkoi valua vettä, koska hän nauroi niin paljon.

"Ah, arvasin että tunnen hänet jostain." Nyle sanoi ja hymyili. Johan oli tytöllä kuuluisa isäpuoli ja kaunis koirakin. Mies ei oikeastaan seurannut jääkiekkoa, mutta muisti nähneensä jonkin ohjelman, missä Jessyn isäpuolta haastateltiin.

Nyle hymyili Jessyn naurulle. Olihan pari melko koomisen näköinen. Suuri jääkiekkolegenda ulkoiluttamassa yöllä holhokkinsa koiraa.
Ehkä Nylenkin pitäisi hankkia koira. Saisi hyvän tekosyyn lähteä ulos, jos paapominen kävisi hermoille.

"Jess hei!" James huusi Jessylle
James käveli Jessen kanssa tämän luokse ja rupesi puhumaan.
"Siis älä kerro äidillesi, mutta hän nipottaa aivan turhista asioista. Siis ihan sellaisista joilla ei ole mitään väliä. Pakenin Jessen kanssa ulos, se oli paras tekosyy minkä keksin kun et ollut kotona" James paasasi
"Mistä se nyt on nipottanut?" Jessy kysyi huvittuneena, hän todella rakasti isäpuoltansa.
"No olin laittanu television kaukosäätimen väärään paikkaan" James tuhahti
"Sellainen se äiti on" Jessy sanoi ja nauroi.

Olihan tämä aika nolokin tilanne tuo kuuluisa jääkiekkopelaaja valittaa keskelläyötä tytärpuolelleen kuinka tämän äiti nipottaa turhasta. Jessyn vatsalihakset alkoivat olla todella kipeät nauramisesta.

Nyle kuunteli miten James selitti tytärpuolelleen tämän äidin nipottamisen aiheesta ja hymyili itsekseen.
Mies pysyi kuitenkin istumassa, vaikka hyviintapoihin olisikin kuulunut ponkaista ylös ja esitellä itsensä. Tavat voisivat jäädä vähäksi aikaa, vaikka se olisikin Nylen vanhempien painajainen. Onneksi he eivät kuitenkaan olleet täällä. Tuskin olisivat päästäneet miestä näin myöhään ulos, vaikka Nyle olikin jo reilusti yli täysi-ikäinen.

Lisää pummejä käveli puiston halki. Osa kontaten, osa toisiinsa tukien. Säälittävää. Teki mieli ohjastaa känniläiset lähimpään yömajaan tai jotain muuta yhtä typerää ja 'nynnyä'.

//Nyt tökkii pahasti.. //

//juu alkaa hieman tää munkin kerronta tökkiin :D//

"Tulisit jo kotiin ettei mun tarvitse yksin kuunnella äitis nipotusta" James aneli
Jessya nauratti, kaippa hänen olisi pakko mennä pelastamaan isäpuolensa äidiltään.
" Joo no täällä alkaakin tulemaan kylmä" Jessy sanoi.
Ulkona todellakin oli jo kylmä ja Jessya rupesi jo tylsistyttämään. Olisi tietenkin töykeää jättää tuo nuori mies noin vaan, mutta minkäs sille voi jos ei jaksanut enää rupatella.