Why'd you have to go and make things so complicated?

//ansku med Aleesha (:

Ehkäpä koko Rasheen kyseenalaisimman jätkän mieli oli ollut koetuksella kokonaisen viikon. Viikko ilman kaljaa, puoliviikkoa ilman pillereitä tai nappeja. Hän oli ollut about viikon kuivilla kaikesta millä saa pään sekaisin, mutta enää ei keesipää siihen pystynyt. Shawn laahusti mustat tennarit jalassaan katua eteenpäin, kohti Rasheeraps baaria. Vaaleanruskeat silmät hapuilivat hermostuneen oloisina vastapäätä olevaa Elm Squarea, mutta mieli sanoi toista. Kyllä Shawn vielä päivän pysyi pitämään näppinsä erossa pillereistä, piikeistä ja kaikesta mahdollisesta, ellei satu jotain poikkeavaa. Julmetusti tärisevät kädet nappasivat kiinni ulko-ovesta ja sitten ovi aukesi, jonka jälkeen Shawn pujahti sisälle. Koko paikka oli niin normaali, ihmiset nauroivat, mekastivat, mutta tappeluiltakaan ei tultaisi välttymään.

Mustatukkainen käveli ensimmäiseksi hieman tunkkaisen baaritiskin luo ja vilkaisi sitten ulos ikkunasta. Ilta oli vasta nuori, eikä kukaan näyttänyt siltä, että olisi lähdössä vielä vähään aikaan. Samassa baarimikko pyyhälsi paikalle ja Shawn siirsi kalpeat kasvonsa toista kohti. "Heitä ny pari tuoppia näi alkuun" Shawn sanoi ja baarimikko nyökkäsi. Shawn oli yksi baarin kanta-asiakkaista, mutta ihme ja kumma kukaan ei silti ikinä kysellyt häneltä hänen ongelmistaan. Se oli todella helpottavaa.

Shawn sai tuopit eteensä, jonka jälkeen hän lähti etsimään paikkaa johon voisi mahdollisesti istua. Tyhjä paikka löytyi nurkasta, jonne Shawn siten majoittui ja joi tuopin ensimmäisellä kerralla puolilleen. Tälläkertaa punaisten pillifarkkujen taskusta mies kaivoi tumman sytyttimen pöydälle, jonka jälkeen kaivoi vielä röökit esiin, kunnes käytti tupakan päätä liekissä ja sai sitten ensimmäiset sauhut tänäpäivänä. Päällään Shawnilla oli musta paita jossa luki valkoisella Slut, sillä pinkki paita ei oikein soveltunut hänen tämänhetkiseen mielentilaansa. Shawn nojautui nappaamaan tuhakupin pöydän reunalta ja karisti ensimmäiset tuhkat kuppiin, kunnes joi jälleen kulauksen tuopista.

//täältä tullaaan :33//

Aleesha istuskeli kaikessa rauhassa sängyllään ja levitti puuteria siveltimellä poskilleen. Hän yritti parhaansa mukaan tihrustaa jotain pienestä, suttuisesta ja haljenneesta käsipeilistä, se kun oli ainoa "toimiva" peili tällä hetkellä. Vessan lamppu oli poksahtanut, eikä hänellä tietenkään ollut varalamppuja missään. Toki hän voisi yrittää pärjätä ovesta tulevalla valolla, mutta se nyt oli ihan sama meikatakko puolipimeässä huoneessa hyvällä peilillä, vaiko täysin valaistussa makkarinurkkauksessa huonolla peilillä. Neidolla ei ollut mihinkään kiire, joten kaikessa rauhassa tuo lisäsi reilusti ripsiväriä haukotellen tylsyyttään.

Itseasiassa hänellä ei ollut edes mitään päämäärää, ei hän ollut sopinut mitään, saati päättänyt mitään. Jonnekin hän silti halusi, hän oli kuolla tylsyyteen täällä pienessä kämpässä koiriensa kanssa. Aluksi hän voisi vaikka etsiä hyvää seuraa, sen jälkeen ehkä jonkun vähän varakkaamman, anteliaan ihmisen. Aleesha kun kaipasi edes jotain, juomaa, tupakkaa, tai edes jotain, eikä hänen parilla hassulla kolikollaan saatu paria kaljaa enempää.

Nopeasti neito puki lyhyehkön Snoopy-pyjamansa tilalle mustat farkut ja samaa sävyä olevan paidan. Paidassa oli enemmän tai vähemmän räikeitä värejä ja kuvioita, housuistakin toinen polvi auki. Pimeässä vessassa hän vielä lisäsi hiuksiinsa ties kuinka monennetta kertaa hiuslakkaa, ihan vain varmuuden vuoksi. Aleesha tarkasti keittiön ohi mennessään, että koirilla olisi kuivamuonaa ja vettä kylliksi, ei sitä koskaan tiennyt kuinka kauan Leealla taas kerran menisi.
Pieni musta bulldoggi olikin jo Aleeshaa eteisessä vastassa. Tuo murisi hiljaa ja katseli naista kulmiensa alta, kuvitellen jotenkin estävänsä hänen lähtönsä istumalla oven edessä. Nikki tuntuikin olevan ainut, ketä Aleeshan lähtö aina häiritsi. Onneksi sentäs neidon kaksi muuta koiraa olivat ilmeisesti jo tottuneet siihen, kiltisti ne aina torkkuivat jossain nurkan takana, välittämättä laisinkaan siitä että kohta saisivat taas sietää vain toistensa seuraa.

Kuskattuaan Nikin pois jaloista, vedettyään nahkarotsinsa päälleen ja kengät jalkaan Aleesha sitten lopulta lähtikin. Tiedostamattaankin neidon askeleet suuntasivat kohti Rasherasp baaria, sinnehän hän useinkin askeleensa suuntasi tylsyyksissään. Eikä kyseiseen baariin ollut edes pitkä matka, eipähän tarvinnut kauaa viileässä ulkoilmassa taapertaa eteenpäin.
Eipä kauaa tosiaankaan, kun kohta jo Aleesha saapui oikean oven kohdalle ja pujahti sisään. Tuo suunnisti automaattisesti kohti tiskiä, katsellen samalla vaivihkaa ympärilleen. Tiskillä hän tilasi itselleen tuopin kaljaa, maksoi sen pikkuisilla kolikoilla jotka kaivoi farkkujensa taskusta ja kaljan saatuaan pyörähti ympäri tarkastellen ympäristöään pari sekuntia. Pian hän jo suunnisti kohti nurkkausta, jossa mustavalkoiseen paitaan pukeutunut keesipää istui.
"Et varmaan odota seuraa?", Aleesha kysyi vilauttaen pienen hymyn, mutta vastausta odottamatta istui jo tuota vastapäätä ja laski tuoppinsa pöydälle. Hänen katseensa tarkkaili miestä, joka tosin näytti aivan oudolta. Ei Leea ainakaan koskaan muistanut törmänneensä tuohon, vaikkeihan sitä koskaan tiedä.

Shawn joi loput ensimmäisestä tuopista melko nopeasti, sillä hän ei enää vain pystynyt olla kittaamatta sitä kurkkuunsa. Samassa pöydän luo asteli tummatukkainen tyttö tai nainen, kummin sen nyt halusikaan ilmaista. Ruskeat silmät tähystivät toista hetken, kunnes kuului kysymys. Ei Shawn ikinä baarissa ketään odottanut. Hän vaiihtyikin paremmin omassa seurassaan, ainakin silloin kun kyseessä oli vain baarireissu. "En oota ketää, et siihe vaa" Shawn vastasi ja hetkeäkään empimättä toinen istui jo pöydässä miestä vastapäätä. Shawnin käsi hapuili jo toista tuoppia, samalla kun hänen katseensa tarkkaili toista yhä tarkemmin. Tuon aijempaan hymyyn Shawn ei edes muistanut vastata, mutta mitäpä siitä.

Shawn joi tuopistaan jonkun verran samalla kun siirsi katseensa toisesta baaritiskille. Joku perseet olalle vetänyt jätkä yritti kompuroida tiskille lattian lomasta, mutta se ei näyttänyt onnistuvat. Shawn ei voinut kuin nauraa mielessään, vaikka oli itse ollut monen monta kertaa samassa jamassa baariin eksyttyään. Joko ihan vain alkoholin, tai jonkun nyrkin saattelemana.
"Mikä sun nimi on?" Shawn kysyi toiselta, ennenkuin edes ehti kääntää katsettaan tuota kohti. Hän ei jaksaisi istua hiljaa paikoillaan ja odottaa että jotain mieltä herpaannuttavaa muka tulisi tapahtumaan. Toinen oli ihan nätti, mutta siitä ettenpäin mies ei ajatellut, hän ei halunnut ajatella yhtää enempää. Shawn kolusi pillifarkkujensa taskuja läpi varmaan viidettätuhannettasadatta kertaa, löytämättä pientäkään nappia taskunpohjalta. Hän tiesi sen itsekin, ettei omistanut ainuttakaan huumausainetta, mutta eli jotenkin siinä toivossa, että jostai sellainen pieni nappi muka hänen taskuunsa ilmestyisi... toivotonta. Tärisevä käsi tarttui jälleen tuoppiin, kun siitä osa taas katosi miehen kurkkuun. Shawn ei tälläkertaa arastanut juoda kunnolla. Hän ei ollut juonut aikoihin ja vielä päiväkin alkoholipaastossa olisi ollut kidutusta.

/ sori tää "muutaman" päivän kesto o: /

Aleeshan silmät seurasivat miehen juomista, kun tuo kittasi kaljaa kitaansa. Pieni hymynkare nyki tuon suupielessä, aivan kuin nestehukkaan kuolemaisillaan oleva ihminen vihdoin saisi vettä eteensä.
Naisen katse vaelteli häntä vastapäätä istuvasta miehestä baaritiskillä lattialla mönkivään mieheen ja taas takaisin. Aleeshaa nauratti yhä enemmän, mutta hän tyytyi juomaan pari kulausta tuopistaan hihityksen sijaan. Omistavasti Aleesha veti kaljatuoppinsa käsiensä suojiin, ihan siltä varalta että vaikka joku keesipää innostuisi liikaa kaljasta. Ei Leea toki ihan tosissaan ollut, mutta eihän sitä koskaan tiennytkään.

Neidon silmät kohosi tuopista tarkkailemaan miehen kasvoja, kun tuo kysyi tämän nimeä. Ei häneltä ehkä joka kerta ensimmäisenä nimeä kysytty, useimpia kun tuntui kiinnostavan, että mitä Aleesha täältä haki tai oliko hänellä jotain annettavaakin.
"Aleesha", nainen vastasi mitään viestittävällä äänensävyllä. Tuon pää kallistui lähes huomaamattoman verran ja siniset silmät tapittivat miestä, kuin yrittäen porata katseensa toisen läpi. "Entä sinun?" Nainen kysyi, hymyili pari sekuntia, ennen kuin kohotti taasen tuoppinsa huulilleen ja joi sen lähes puolilleen tyhjäksi.
Huolellisesti neito laski kaljatuoppinsa pöydälle eteensä ja kietoi sormensa sen ympärille, ihan kuin suojellen tärkeintä aarettaan.

Leean huomio kiinnittyi siihen, kuinka toinen selvästi etsi jotain taskujensa syövereistä, kädet tärisi ja koko mies oli hyvinkin levoton.
"Etsitkö jotain?" Aleesha kysyi muka viattomasti hymyillen, ei hänen olisi pariakaan kertaa tarvinnut arvata kun olisi jo varmasti tiennyt oikean vastauksen.