Answer me truthfully, do the clouds kiss you?

Hacker ja Kojottinen ja niiden poijjat.

"Fuck me like you hate me, dig it up and tear it down, dig it up and whore me out!"
Laulunsanat olisivat voineet kuulostaa normaalilta jonkun toisen suusta, joskin oli moisten lyriikoiden hoilaaminen Yellow Avenuella vähintäänkin tökeröä. Laulaja oli nimittäin nappisilmäinen lapsi, joka näytti kovin rähjäiseltä, mutta suloiselta yhtä kaikki kulkiessaan hienostorouvien asuinalueella. Kovinkaan montaa ihmistä ei kuitenkaan tullut tuota näkyä vastaan, sillä ilma oli kehnoakin kehnompi ja vettä vain satoi kuin saavista kaatamalla. Tuolla lapsekkaasti hyräilevällä tytöllä oli keltainen, hyvin likainen reppu selässään, kirkkaanpunainen sadetakin riekale sekä vaaleansininen polviin asti pitkä hame päällään. Tytön jalat olivat täysin esillä ja ne olivat täynnä mustelmia sekä haavoja. Vanhat mustat tennarit jalassaan ilmestys talsi eteenpäin ja nosti sadetakkinsa hupun reippaasti päähänsä: ainakaan hän ei näyttänyt olevan sokerista valmistettu niin kuin kadun muut asukit.

Hyvin päättäväisin elein tyttö loikki pitkin katua ja etsi silmiinsä mukavan näköisen talon, jonne hyökätä; tämän reppu oli täynnä kauppatavaraa, jotka hän aikoi vielä myydä pois päivän mittaan. Lapsenomaisesti virnuillen neiti kiipesi talon portaat ylös ja seisahtui oven eteen. Sen kummempia aikailematta hän laski reppunsa alas selästään ja laski sen eteensä maahan. Sen jälkeen lapsi kurottautui pimpottamaan ovikelloa ja veti kasvoilleen kerrassaan valloittavan hymyn. Otettuaan muutaman askeleen taemmas joku tuli kuin tulikin avaamaan hänelle oven.
"Hei, oon Twinkle Krystal Harry Princess ja mulla ois kivoja juttuja myynnissä!" Kissy totesi hymyillen ja laski sadetakkinsa hupun pois päästään. Sen alta paljastuivat maantienruskeat hiukset, jotka olivat kastuneet hyisessä säässä vain vähän. Näky oli varmasti jokseenkin hyvin koominen ainakin tytön asukokonaisuuden perusteella: harvoin näki yhtä huonosti pukeutunutta otusta kulkemassa pitkin Yellow Avenuen katuja. Olihan kyseessä tietysti nuori lapsi, mutta kodittomuus ja resuisuus paistoi tuosta erittäin selkeästi, sillä kontrasti tuon vaatetuksen ja muiden Yellow Avenuen lapsien vaatetuksen välillä oli kerrassaan järkyttävä. Kukaan hieno nainen ei päästäisi lastaan kuljailemaan ihmisten ilmoille moisissa rääsyissä.