Steven Tyree Lancaster x x x x Kutsumanimi: Steven, Steve, Tyree, Ty, Lancaster
Ikä: 33 –vuotias (s. 27.12.1977)
Sukupuoli ja suuntautuminen: Mies ja hetero
Siviilisääty: Sinkku, potee pientä sitoutumiskammoa
Asuinpaikka: The Yellow Avenue, jonka yhdellä kaduista asuu mukavan kokoisessa omakotitalossa
Ammatti: Ylipalomies
Harrastukset: Surffaus, lenkkeily ja
koripalloPerhe: Californiassa asuvat vanhemmat, joista tulee vain äitinsä kanssa toimeen, sillä joutuu käymään isänsä kanssa jatkuvia riitoja, sekä isoveli. Hänen omaan perheensä kuuluvat edesmennyt vaimo
Mary ja kuusivuotiaat kaksostytöt
Lacey ja Kaylee. Kodinhoitaja Maggie ja naapurissa asuva Juliet, joka hoitaa kaksosia silloin tällöin, luokitellaan myös tätä nykyä perheeseen.
Ulkonäkö:Pitkä, lihaksikas ja määrätietoinen, kova katse ovat ensimmäinen asia, johon kiinnitetään huomiota ruokakaupassa kärryjä työntävään ja kaksosia perässään vetävään Steven Lancasteriin.
Steven omaa pituutta mukavat 192 cm ja painoa enemmän kuin painoindeksi sallisi, mutta se vain johtuu yksinkertaisesti siitä, että lihasmassa painaa ja sitä hänellä on riittämiin, kiitos säännöllisen urheilemisen ja työn vaativuuden. Jos hän ei ole töissä treenaamassa muiden yksikönjäsenten kanssa, löytää hänet todennäköisesti kotinsa koripallokentältä tai kesäisin rannalta surffaamasta, joka varmistaa sen, ettei hänen kuntonsa pääse huonontumaan.
Mutta sitten kun on kyse tyttärien kanssa leikittävästä hipasta, tuntuu se ottavan enemmän voimille kuin salilla uurastaminen. Varmaankin sen vuoksi, koska tytöt omistavat enemmän räjähtävää energiaa kuin hän, joka joutuu käyttämään sen töissään ja sieltä tullessaan hänen tekisi mieli vain kaatua sänkyyn ja nukkua seuraavat kaksi päivää putkeen. Tämä ei vain sattuneista syistä ole mahdollista.
Ruskeat silmät ja värjäämättömät, ruskeat hiukset ovat osa Stevenin ulkonäköä. Hän ei ole koskaan värjäyttänyt hiuksiaan, sillä ei ole pitänyt sitä erityisen järkevänä vaihtoehtona eikä ole nähnyt mitään syytä siihen.
Hiusten pituus pysyttelee lyhyessä niin käytännöllisyyden kuin hyvän näköisyyden vuoksi. Joskus villissä nuoruudessa erehdyttiin kasvattamaan pitkä rasvaletti, joka oli pidemmän päälle oikea pimujen karkottaja ja toi mukanaan enemmän haittaa kuin hyötyä, joten yksi kaunis päivä marssittiin sisään parturiin ja hyvästeltiin entinen, luuseri Steven ja toivotettiin tervetulleeksi uusi, tyylikkäämpi nuori mies. Tämän tapahtuman jälkeen parturiin on tajuttu hakeutua jo hyvissä ajoin, ettei menneisyys toistaisi itseään. Steven ei kuitenkaan uhraa aikaansa hiustenlaittoon enemmän kuin kaksi minuuttia, joten lopputulos on myös sen mukainen; geelillä tyylikkäästi edestä nostetut hiukset.
Parran annetaan puolestaan kasvaa hieman vapaammin, sillä hän ei välttämättä ehdi tai jaksa ajaa sitä pois, joten pieni parransänki on hyvin yleinen näky hänellä. Ja vielä sanottakoon, että hän on yksi niistä miehistä, joka pystyy osoittamaan, että parransänki sopii joillekin yksilöille.
Vaatemaultaan Steven on varsin kaikkiruokainen, mutta smokit sun muut vähänkään hienommat ja pröystäilevän näköiset vaatteet eivät kuitenkaan ole hänen makuunsa. Verkkarit, farkut, shortsit, t-paidat ja hupparit ovat enemmän hänen juttunsa. Pääasia, että ne ovat mukavan tuntuiset päällä. Joskus hänen ylleen saattaa eksyä kauluspaita, jonka hihat on kuitenkin kääritty ylös ja pari ensimmäistä nappia jätetty tarkoituksella auki.
Juhlatilaisuuksissa on kuitenkin pukupakko, eikä hän mielellään ala kapinoimaan kyseisen perinteen takia ja pukeudu eritavalla kuin muut osoittaakseen, ettei pidä hienommista vaatteista vaan tyytyy aina kohtaloonsa. Kyllä hän smokin ja pari kravaattia omistaa, mutta asia onkin erikseen, minne ne ovat parin viime vuoden aikana joutuneet.
Mies ei myöskään ymmärrä merkkien päälle, mitä nyt Adidas ja Puma ovat kenkämerkkeinä kalliita ja osoittautuneet hyviksi lenkkeilykengiksi, mutta merkkivaatteet menevät häneltä aivan ohi korvien. Hänelle se nyt on yksi ja sama, minkä merkkiset vaatteet pukee ylleen aamulla ylös noustessaan. Pääasia, että ne näyttävät ja tuntuvat hyviltä. Tämä vuoksi Steven saatetaankin joskus nähdä kirpputorilla tyttäriensä kanssa tekemässä vaateostoksia.
Hänestä ei siis päällisin puolin huomaa, että hänellä on rahaa vaikka muille jakaisi. Autona toimii ulkomailta noudettu vuosimallia 2010 oleva
Skoda Octavia Scout, joka on osoittautunut hyväksi, nopeaksi ja luotettavaksi automerkiksi, joten mitä turhia haaveilla jostain Porschesta tai Ferrarista jotka ovat niin epäkäytännöllisiä?
Menneisyys:Myöhään viileänä iltana syntyi Steven Tyree Lancaster keskituloisille vanhemmille Californiaan pari viikkoa etuajassa. Perheessä oli jo ennestään pari vuotta vanha poika, joten vanhemmat olivat toivoneet tytärtä, mutta saivatkin Stevenin. Se ei kuitenkaan harmittanut sen enempää vanhempia, sillä he saivat vuosien varrella huomata, että veljeksistä tuli hyvin läheisiä ja harvoin päädyttiin kovan luokan nahisteluun.
Jo ala-asteikäisenä Steven oli päättänyt, että alkaa isona palomieheksi ja pelastaa monia ihmishenkiä viikossa, mutta kun lukio oli käyty loppuun oli armeijan aika. Armeijaan meno ei oikeastaan ollut hänen ideansa, vaan hänen isänsä, joka oli aina ollut sitä mieltä, että hänen pojistaan tulisi kunniakkaita kenraaleita jotka puolustaisivat maataan ja toisivat voiton kotiin, jos sota sattuisi syttymään.
Armeijassa nuoresta, kokemattomasta miehenalusta kasvoi kova, kurinalainen mies joka kävi kunniakkaasti alusta loppuun armeijan. Tuohon aikaan hän onnistui tykästymään armeijan menoon, jonka vuoksi otti elämäntyökseen kouluttaa keltanokkia kunnollisiksi miehiksi. Kotona tästä ajatuksesta ei kuitenkaan pidetty, edes isä, joka oli ollut niin innoissaan poikansa pärjättyä loistavasti armeijassa.
Tässä vaiheessa Steven keräsi tavaransa ja muutti pois kotoa pitämättä sen jälkeen minkäänlaista yhteyttä vanhempiinsa.
Pari vuotta ehti vierähtää ja pian Steven huomasikin olevansa
kapteeni Lancaster, joka pompotteli ja valmensi nuoria tulokkaita sen minkä kerkesi.
Vielä vuosi pääsi karkaamaan ennen kuin hän huomasi, kuinka paljon armeijassa työskenteleminen maistui puulta. Niinpä hän lopetti uransa ja siirtyi hetkeksi työttömäksi ja miettimään, mitä haluaisi tehdä seuraavaksi. Parin kuukauden päästä hän hakeutui palomiehen ammatin pariin ja pääsi ensi yrittämällä läpi testeistä. Näin alkoi hänen toinen uransa, joka on osoittautunut raskaaksi, mutta antoisaksi työksi, josta hän onnistuu pitämään ja nauttimaan täysin siemauksin.
23 -vuoden iässä nuori palomiesopiskelija tapasi juristiksi opiskelevan kaunottaren, Mary O’Donnelin, ja aloitti ystävyyssuhteen tämän kanssa. Hän kuitenkin odotti hieman enemmän heidän ystävyydeltään kuin Mary, joka oli juuri kihlautumassa erään kokin kanssa. Steven piti koko liittoa täyskatastrofina, sillä Mary ja kokki olivat aivan eri maata toistensa kanssa, kuin yö ja päivä. Hyvänä ystävänä hän kuitenkin vaikeni asiasta ja esitti olevansa hyvin onnellinen näiden puolesta vaikka todellisuudessa olisi halunnut ottaa ja hukuttaa kilpailijansa jokeen. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan auttanut muu kuin niellä tappio ja siirtyä eteenpäin elämässä.
Maryn kihlauduttua miehen kanssa alkoivat näiden ongelmat; nämä tappelivat melkein joka päivä ja aina Mary hakeutui Stevenin luokse, joka oli hyvin vastahakoinen ottamaan tämän vastaan, sillä ei halunnut aiheuttaa yhtään enempää riidanaihetta parille.
Ja niin kuin voimme olettaa, kihlaus purettiin puolen vuoden jälkeen ja Mary oli jälleen vapaalla jalalla.
Lopulta, vuoden päästä aikuiset päätyivät yhteen ja parin kuukauden seurustelun jälkeen he päätyivät naimisiin. Vasta häiden jälkeen Steven sai korjattua välinsä äitinsä kanssa, mutta välit isän kanssa äityivät vain pahemmiksi.
Ja puoli vuotta häistä nuorelle parille siunautuivat kaksostytöt, jotka nimettiin Laceyksi ja Kayleeksi. Uunituoreen isän tavoin Steven oli aivan myyty saadessaan luoda ensisilmäyksen tyttäriinsä, ensimmäisiin lapsiinsa ja vaahtosi kaikille töissään, kuinka ihanat ja kauniit tyttäret hän olikaan saanut.
Tyttöjen syntymä oli varmasti yksi hänen elämänsä kohokohta.
Myöhemmin, tyttöjen täytettyä 4, joutui Mary auto-onnettomuuteen, jonka ennustettiin olevan tämän loppu; hän kärsi aivoverenvuodosta, jota ei pystytty estämään. Tämä sai elinajakseen pari päivää. Steven ei osannut kunnolla suhtautua asiaan, sillä se oli tullut niin äkkiseltään. Sitä ei pystynyt tiedostamaan, että vaimolla oli vain pari päivää elinaikaa.
Seuraavana päivänä onnettomuudesta Steven meni tapaamaan vaimoaan sairaalaan kun sai kuulla, että tämä oli juuri ehtinyt menehtyä. Siitä seurasi Stevenin alamäki.
Hän alkoi olla jatkuvasti ylitöissä eikä uhrannut aikaansa tyttärilleen, jotka sitä tällä hetkellä tarvitsivat enemmän kuin mitään muuta. Ja kun hän oli kotona, oli nukkuminen valttia. Tätä touhua ei kuitenkaan Stevenin äiti jaksanut kauaa katsoa ja puuttui peliin vieden poikansa terapiaan, joka alkoi tuottaa tulosta hitaasti mutta varmasti. Kolmikon perhe-elämä parani huomattavasti ja kun Steven koki olevansa valmis pärjäämään ilman terapiaa, muuttivat he Lontooseen, jossa Steven halusi aloittaa puhtaalta pöydältä tyttäriensä kanssa.
Nykyisyys:Nykyään Steven toimii ylipalomiehenä ja on yksikkönsä johtaja jokaisessa tehtävässä, sekä laatii näille erilaisia virikkeitä, jotta jokainen pysyisi mahdollisimman skarppina ja valmistautuneena tulevaan hälytykseen. Palomiesten työaika on 24 h jonka jälkeen on kolmen päivän vapaa, joista ensimmäisen päivän Steven käyttää lähinnä nukkumiseen ja rentoutumiseen, kun taas kaksi muuta on omistettu tytöille, jolloin he ovat lähes erottamattomia.
Luonne:Jos satut kävelemään Sheven Lancasternin ohitse kadulla, saat todennäköisesti vastaasi kovat, hymyilemättömät kasvot ja ilottomat silmät. Jos vielä olet naispuolinen niin tarkka katse saattaa vierailla sinussa pari sekuntia kauemmin, kunnes kääntyy pois. Tällainen on ensivaikutelma Stevenista.
Hän ei näytä mitenkään erityisen innokkaalta tavatessaan uuden ihmisen, vaikkakin loihtii kohteliaasti hymyn huulilleen ja tervehtii toista. Mutta se ei kerro, mitä hän oikeasti ajattelee tilanteesta.
Stevenista on mukavaa tavata uusia ihmisiä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hän vaikuttaa aluksi hivenen välttelevältä, mutta avautuu hyvin nopeasti ja sisältä paljastuu humoristinen, lämmin ihminen, joka tekee kaikkensa pitääkseen lähipiiriinsä kuuluvat onnellisina. Silloin lämmittävä hymy ilmestyykin kuin puun takaa koristamaan kasvoja ja jäykkä ensivaikutelma on tiessään. Hän nyt vain on sattunut omaksumaan ei niin puoleensa vetävän ulkoisen olemuksen itselleen armeijasta, jossa sitä totisesti tarvittiin.
Tyttäriensä ja tuttujensa seurassa Steven on hyvin estoton ja aurinkoinen ihminen, jonka päivää on vaikea pilata. Jos kuitenkin näin sattuu käymään, hän osoittaa sen selkeästi. Keneenkään hän ei kuitenkaan ole koskaan käynyt käsiksi vaan yleensä ensin raivotaan suu puhtaaksi ja sitten mennään rauhoittelemaan itseä surffaamisen, lenkkeilyn tai koripallon pariin. Jonkin ajan kuluttua hän sitten palaa ja pyytää anteeksi huutamistaan ja sitä, että lähti paikalta sanomatta, minne on menossa.
Anteeksipyytäminen on siis hänellä hallussa, aivan kuten myös anteeksianto. Hän tietää, ettei maailma kaadu itsensä tai muiden ihmisten tekemiin pieniin virheisiin.
Stevenista ei ulkoisesti huou lempeys ja kaikki sen välimuodot, ja se on hyvä, sillä hänen luonteeseensa ei voida määritellä sanaa lempeä. Hän on rakastava ja hyvä isä tyttäriensä kanssa, mutta tietynlainen välittämisen osoittaminen muille ihmisille on jäänyt entistä enemmän pimeän peittoon, joka johtuu vaimon kuolemasta. Vaikka Steven ei sitä myönnäkään niin hän ei ole vielä onnistunut päästämään irti tästä ja sen vuoksi häntä nähdään harvoin treffeillä naisten kanssa. Hän ei halua joutua tulemaan toistamiseen jätetyksi yksin suuren vastuun kanssa. Ja vielä niin nopeasti. Lisäksi Steven ei halua enempää kärsimystä tyttärilleen, sillä nämä ovat tämän elämän rikkaus ja arvokkain omaisuus joiden menetys saattaisi hyvinkin ajaa hänet hulluuden partaalle. Hän ei kuitenkaan ole ylisuojelevainen näitä kohtaan, koska kokee, että silloin tukahduttaisi nämä ja se ei tekisi hyvää heidän väleilleen. Tämän vuoksi Steven uhraa paljon aikaansa tyttärilleen osoittaakseen, että rakastaa näitä ja että he ovat perhe.
Herra tiedostaa kyllä, että tytöillä olisi hyvä olla jonkinlainen äitihahmo elämässään, mutta hän uskoo isähahmon pystyvän korvaamaan sen puutteen siinä missä naiset pystyvät korvaamaan isän puutteen.
Mies on hyvin kärsivällinen ihminen ja hänen ärsytyskynnyksensä on korkeammalla kuin ennen tyttäriensä syntymää. Hänelle ei siis kannata tulla väittämään, etteikö vanhemmuus opettaisi vieläkin kärsivällisemmäksi ja nostaisi ärsytyskynnyksen rimaa pari pykälää korkeammalle. Hänellä on hyvä stressinsietokyky, joka tulee tarpeeseen hänen raskaassa työssään, jossa äkkilähdöt ja kova paine ovat arkipäivää. Tämän vuoksi on myös hyvä osata rentoutua, jonka taidon hän on vuosien saatossa omaksunut itselleen.
Steven on hyvin nykyaikainen nuori mies, joka nyt vain sattuu olemaan samalla isä. Se ei siis tarkoita, etteikö hän voisi olla hyvinkin tietoinen ja mukana nykynuorten menossa. Hän ei ajattele skeittariporukan pyyhältäessä ohitseen, että nuoret ovat kurittomia niin kuin vanhukset tekevät. Hän ei myöskään yleistä, että nuoret olisivat jollain tavalla epäkohteliaampia kuin muut. Tämä periaate sen sijaan on hieman toisenlainen vanhusten kohdalla. Kun hän on yksin kaupassa saattaa vähänkin pienestä liikkeestä saada pieniä halveksivia katseita vanhuksilta, kun taas lasten kanssa ollessaan nämä katsovat häntä kuin jotain Jumalaa. Hän on myös huomannut, että miehet, jotka ovat lastensa kanssa ostoksilla ilman vaimoa leimataan usein hyviksi isiksi, vaikka asia ei välttämättä pidä edes paikkaansa. Kaupassa käydessään hän saa usein naisilta hyväksyviä ja ystävällisiä katseita, eikä hän voi väittää, etteikö pitäisi siitä.
Huomio tekee hyvää, mutta pienissä määrin ja tasaisesti jakautettuna.
Ja sitten päästään siihen mukavaan aiheeseen, nimittäin romantiikkaan. Steven ei ole erityisen romanttinen ihminen, joka järjestää rakkaimmalleen hienon illallisen kalliista ravintolasta vaan kokkaa mielummin itse ja pysyttelee kotona viettäen mukavan koti-illan.
Elokuvissa käyminen ei ole hänen juttunsa, sillä hän ei kerta kaikkiaan kestä romantiikkaa. Esimerkiksi The Notebook -elokuva on hänen mielestään aivan perseestä ja kun kävi katsomassa sen vaimonsa kanssa niin hänen katseensa vain eksyili ympäri pimeää salia. Hän ei pystynyt suuntaamaan huomiota lainkaan elokuvaan, sillä oli saanut siitä tarpeekseen jo ensimmäisillä minuuteilla. Toimintaelokuvat ovat enemmän hänen juttunsa.
Rakkauden osoittaminen sisältää Stevenilla halauksia, suukkoja ja yhteistä aikaa. Joskus hän saattaa tuoda kukkia mukanaan, mutta suklaaseen ja nallekarhuun hän ei sorru.
Nippelitietoa:- Ei ole koskaan koskenutkaan tupakkaan
- Alkoholia nautitaan vain juhlatilaisuuksissa
- Perhe on elämän perusta ja siihen hän toden totta panostaa
- Pitää enemmän itsetehdystä kuin valmisruoasta
- Ei ole omasta takaa kovinkaan rikas, mutta vaimon omaisuus oli melkoinen
- Tienaa hyvin työmäärään nähden
- Pitää ihmisten pelastamisesta ja kokee sen olevan hyvin palkitsevaa
- Raha ei ole hänelle kaikki kaikessa
- Blondit naiset ovat hänen mielestään rauhallisia ja brunetet puolestaan sähäköitä
- Harkinnassa koiran ottaminen perheeseen
Kuvissa: Josh Duhamel