Katherine "Kitty" Honslow

"I have sailed the world
beheld its wonders
from the Dardanelles,
to the mountains of Peru,
But there's no place like London!
I feel home again...
I could hear the city bells ring...
Whatever would I do?
No there's...
No place like London"
(c) Stephen Sondheim, Sweeney Todd





›› Katherine Julie Honslow
›› Kutsumanimi Kitty
›› 43 vuotta
›› Tarjoilija
›› Devon Street 13 as 3
›› Hetero,Leski
›› Tyttölapsi
›› Melko köyhä



-Kitty, punatukkainen nuorukainen-

Kaikki tuntevan Täydellisistä naisista tutun Breen. Kittyllä on puolipitkät punaiset hiukset, josta saa hädän hetkellä rakenneltua vaikka millaisia sykkyröitä ja kampauksia. Usein ne ovat joko poninhännällä, nutturalla tai liehuvat vapaana tuulessa. Kitty käyttää runsaasti koruja, etenkin paksuja helmiä (jotka eivät tietenkään ole aitoja). Kitty tykkää yhdistellä rohkeita asusteita ja suuria koruja. Usein hän pukeutuu melko avonaisiin ja paljastaviin vaatteisiin - toppeihin ja kesäisin olkaimettomiin mekkoihin. Jotkut paheksuvat, että keski-ikäinen nainen kulkee tuollaisissa vaatteissa, mutta Kitty ei tahdo vielä vanhentua. Hän elää vielä kasarikautta, jolloin hän oli nuori ja erityisen hurmaava.
Kittyn hiusten todellinen väri on punainen - ei tietysti niin kuparin värinen kuin tällä hetkellä, mutta hänellä on punapikmenttiä. Pisamiakin on nuoremana löytynyt, mutta ne ovat kaikki häipyneet ajan kuluessa. Kittyltä löytyy kuitenkin viisi syntymämerkkiä. Yksi takaraivosta/niskasta, toinen alaselästä, kolmas nilkasta, neljäs vatsasta ja viides käsivarresta. Kittystä ne ovat kauniita ja hän ei yritäkkään peittää niitä.
Kittyn ihonväri on vaalea. Hän ei käytä paljoakaan meikkiä, perussiistiytymiseen vain. Paitsi kun hän lähtee juhlimaan, hän pistää miekkivoidetta, hieman enemmän väriä silmien ympäristölle ja käyttää lakkaa runsaasti väkerellessään omia kampauksiaan.
Kittyn vasen silmä on sokeutunut, eli se on väriltään sininen. Hän näkeekin vain erilaisia varjoja sen kanssa, mutta on tottunut elämän yksisilmäisenä.







Kittyn luonnetta ei saa kuvailtua kolmella sanalla, sillä monikaan ei tiedä millainen hän oikeasti on.
"Kitty on... no en voi sanoa, että hän on kovinkaan hyvä ystävä. Hän on todellisuudessa minun siskoni, mutta en minä häntä näiden vuosien jälkeen siskokseni enää oikein voi sanoa. Kitty on melko hajamielinen, unohtelee tapaamisia ja hukkailee tavaroitaan milloin minnekin. Kun hän oli vielä pikkutyttö, minä sain aina pitää hänestä huolta siihen asti kun hän karkasi kotoa. Kitty on kuitenkin onnellinen, hän ei ikinä valita mistään ja yrittää aina miellyttää kaikkia. Mutta kyllä hänestä löytyy kovakin puoli, jos häntä joku uhkaa. Kitty on kokenut elämänsä aikana paljon, hän on nähnyt Perun rannikot ja Skandien vuoristot. Hän tietää, että maailmassa joillakin menee paljon huonommin kuin hänellä.

Kitty on aina ollut hyvin musikaalinen. Hän osaa soittaa montaa eri soitinta, mutta piano on hänen suosikkinsa. Hän työskentelee paraa'aikaa tarjoilijana jossakin pikkukahvilassa, missä hän joskus hankkii hieman lisäkahisevaa lurauttamalla pari pianoesitystä. Ihmiset tykkäävät ja arvostavat hänen musiikkiaan. Pienestä pitäen Kitty on osannut myös laulaa ja soittaa kitaraa. Ikinä hän ei ole soittotunneilla tai missään sellaisessa käynnyt, hän on opetellut kaiken itse.
Lisäksi Kitty on mitä mainioin kokki! Kun hän aikoinaan pääsi Constantinukselle töihin, merimiehet vihasivat hänen ruokiaan. Kuitenkin hän alkoi ahkerasti opetella erilaisia ruokia, osti satamista paikallisia tarvikkeita ja pian hänessä pilkahti huippukokin ainesta. Kitty tekee mielellään erilaisia pastoja ja kanaa. Hänen bravuurinsa on salaiseen reseptiin perustuva kanapasta, siinä on jokin salainen ainesosa, jota eivät muut kanapastan valmistajat älyäisi ikimaailmassa ruokaansa tunkea. Kukaan ei tiedä mikä se on, Kittykään ei varmaan tiedä miksikä tätä ainesosaa kutsutaan.

Noniin... kuten sanoin jo heti alussa, Kitty on helko huolimaton. Lisäksi hän ei oikein osaa muodostaa kestäviä ihmissuhteita vaan usein hän tutustuu johonkin ja heistä tulee hyvät ystävät kuukaudeksi-vuodeksi, mutta sitten ystävyys hiljalleen kuihtuu.Kitty on vähän sellainen oman tiensä kulkija.Hän ei ajattele, mitä muut hänestä puhuvat tai ajattelevat. Hän vain on juuri sellainen kuin on. Kitty osaa kyllä olla kovin tomera ja tiukkakin tarvittaessa, mutta muuten hän on hyvin tuttavallinen ja lempeä.
Ja mikä yllättävintä, Kitty on myös hyvin uskovainen. Merionnettomuuden (missä hänen miehensä menehtyi) jälkeen Kitty alkoi luottaa Jumalaan vaikeina aikoina. Ja edelleen hän tunnustaa olevansa uskovainen. Hän käy mielellään kirkossa ja pianoa soitellessaan laulaa uskonnollisia lauluja. Kitty on evankelis-luterilainen.

Tavatessaan uusia ihmisiä Kitty kohtelee heti heitä kuin vanhoja tuttujaan. Hän tervehtii usein jokaista vastaantulijaa ja hymyilee paljon. Kitty myös lenkkeilee ja joka kerta hänellä tuppaa olemaan uusi lenkkikaveri. Kitty viihtyy erilaisilla festareilla (vaikka monet sanovat hänen olevan jo hiukan liian vanha sellaiseen meininkiin).
Paheena Kittyllä on satunnainen tupakanpoltto. Ei hän jatkuvasti polta, mutta saattaa joskus pari-kolme päivässä. Hän tietää tupakoinnin vaarat, mutta silti häntä houkuttaa tupakasta saatava hyvä olo. Hän yrittää lopettaa polttamisen. Siis tupakan polttamisen - kynttilöitä hän rakastaa poltella. Hänen talossaan palaa aina muutama kynttilä.

Toisaalta taas, vaikka Kitty onkin sosiaalinen ja jokaiselle ystävällinen, hänessä asuu mysteeripuoli myös. Kitty ei kerro menneistä tai tulevasta mitään ja monet kuvailevatkin häntä oudoksi nuorekkaissa vaatteissaan. Monet eivät ota selkoa tästä naisesta ja sellaisena hän haluaakin olla. Mysteerinen sosiaalineiti.. Kittyssä asuu salainen henkilö, jota kukaan ei tunne, villi ja vaarallinen meripeto joka odottaa vapautumista. Lisäksi hän on minulle joskus pienenä kertonut, että vaikka hän näyttää ulospäin enekeliltä, hyvätapaiselta ja ystävälliseltä, hänellä on usein murheellisia ajatuksia, mutta hän vain kätkee ne kovan kuorensa alle.

Aah, sitten teitä joitakin varmaan kiinnostaa miten Katherinen nimi on muuttunut aikojen saatossa Kittyksi. Pikkutyttönä häntä kutsuttiin aina Katherineksi. Katherine sitä, Katherine tätä. Asuimme tuolloin vielä Lontoon pohjois-osassa. Kun hän sitten karkasi omille teilleen kymmenen vanhana, vanhempamme eivät enää ikinä puhuneet Katherinesta mitään.
Kuitenkin vuosien kuluttua Kitty kirjoitti heille ja allekirjoitukseen kirjoitti nimen "Kat Honslow", Kittyn alkuperäinen sukunimi oli Scott. Niinpä selvisi, että merillä ollessaan häntä oli alettu kutsua laivassa nimellä Kat.
Kun hän sitten noin kolmekymppisenä asettui aloilleen ja hakeutui töihin paikalliseen kuppilaan. Siellä hänen persoonallinen, nuorekas tyylinsä huomattiin ja Kat muuttui Kittycatiksi, joka taas lyheni pelkäksi Kittyksi.
Siinä on Kitty-nimen tarina.

Ja itseasiassa siinä olikin koko Kittyn luonnekuvaus."
Kittystä kertoi hänen siskonsa Margaret Scott.



-Kitty oli perheen villi ja vapaa-
"Katherine syntyi hyvin sateisena yönä Lontoon pohjoisosassa. Monet ovat sanoneet, että koska Kittyn syntymähetkellä myrskysi kauheasti ja vettä tulvi taivaalta satamäärin, hän innostui vedestä ja merestä heti pienestä pitäen. Kitty rakasti aina uimista, hän rakasti vettä ja usein leikki omia vesileikkejään toiletissa. Leikkien jälkeen koko toiletti aina lainehti vedessä, kun oli hana jäänyt päälle tai oli leikeissä roiskunut vettä lattialle.
Perheemme lapset on kasvatettu hyvin. Minä itse olin perheen esikoinen - muutaman vuoden vanhempi Katherinea. Olin ystävällinen ja rehellinen, kuten kunnon lapsen kuuluukin olla. Mutta Kitty oli aina meistä se villimpi, joka usein sai meidät pulaan. Mutta toisaalta, hän oli aina siellä pelastamassa meidät siitä pulasta. Olimme hyvin läheisiä. Paitsi kun Kitty lähti kouluun, hän alkoi liikkua "vääränlaisissa porukoissa."
Hän alkoi muuttua. Meidän välimme viilenivät huomattavasti ja vanhemmat alkoivat hermostua häneen. Hän alkoi polttaa tupakkaa hyvin nuorena. Kitty vietti hyvin rattoisia iltoja uusien ystäviensä parissa. Uudet ystävyyssuhteet eivät kuitenkaan kestäneet kauaa ja Kitty ajautui aina uusiin porukoihin. Katherine ja vanhempamme taistelivat usein, kunnes erään hyvin rajun riidan jälkeen Katherine ilmoitti lähtevästä ja huusi, ettei ikinä palaa. Eikä hän ikinä tullutkaan takaisin."
- Margaert Scott

Katherine lähti kotoa ollessaan kaksitoista vuotta. Viisi vuotta hän eli kaduilla. Hän toimi siivoajana, koiranulkoiluttajana, leikkasi ruohikkoja ja teki lumitöitä tienatakseen rahaa. Koskaan hän ei ollut toimeton, vaan aina hän keksi ongelmiina ratkaisut. Kesäisin hän nukkui milloin missäkin, joskus leirintäalueella, joskus pari yötä hostelleissa tai motelleissa. Talvisin hän löysi jostakin aina yösijan. Nämä muutamat vuodet katujen armoilla rauhoittivat Kittyä. Hän aikuistui nopeasti ja osasi pian huolehtia itsestään... Kunnes hän taas löysi vääränlaista seuraa. Hän tapasi Joaquin "Jack" Honslown jengin, joka pyöri Lontoossa noihin aikoihin, eikä virkavalta ikinä saanut viiden pojan jengiä pahanteosta kiinni. Katherine liittyi poikien seuraan, mutta huomasi, ettei tuntemattomiin kannata luottaa. Eäänä yönä pojat varastivat kaikki hänen rahansa ja lavastivat hänet koruliikkeen varastajaksi.
Kittyn vanhemmille soitettiin, mutta nämä eivät halunneet tulla auttamaan lastaan pulasta. Mutta sitten kaikista epätodennäköisin henkilö sai pelastettua Kittyn virkavallalta. Joaquin Scott, jengin johtaja. Jack vetäisi Kittyn mukaansa isänsä laivalle. Myöhemmin selvisi, että Jack oli palavasti rakastunut Kittyyn.Kitty ihmetteli, miksi Jack oli jättänyt jenginsä. Jack kertoi hänelle, että hän ei ollut ikinä ollut oma itsensä poikien seurassa ja oli jo pitkän aikaa halunnut eroon niistä.
Nuorukaiset työskentelivät muutaman vuoden isänsä laivalla, kunnes Jack sai villin idean. he olivat vasta kaksikymmentävuotiaita, mutta tunsivat olevansa valmiita omaan laivaan. He ottivat suuren lainan ja ostivat itselleen paatin. He lähttivät kiertämään maita ja mantuja meriteitse onnellisena ja yhdessä pienen miehistön kanssa. He matkustivat purjeveneellä.

Sattuipa eräänä yönä käymään vahinko ja Kitty tuli raskaaksi ollessaan 25 vuotias (lapsi on nyt iältään 13 vuotta jos Suntsulle käy. Luvut saattavat muuttua vielä.) Lapsen synnyttyä he palasivat Lontooseen ja jättivät lapsen Margaretin hoitoon seuraavan kirjeen kera:
"Rakas sisko,
en voi pitää tätä lasta. En yksinkertaisesti vain pysty. Otatko lapsen ja huolehdit siitä kuin omastasi, tiedän että olet aina halunnut lapsen, Mara.
Kiitos, rakkaudella Kat.
ps. Annatko rukean kirjekuoren äitille ja isälle, kerron hieman kuulumisiani jos heitä kiinnostaa. Kiitos." Lapsi oli saanut kodin, ei huolia, ei vastuuta. Adoptiopaperit käytiin täyttämässä pikaisesti ja kaikki oli kunnossa.

Rakastavaiset jatkoivat vielä useamman vuoden yhdessä elämäänsä onnensa kukkuloilla, kunnes myrskyisänä yönä Kittyn elämä valahti sirpaleiksi. Laiva joutui haaksirikkoon ja pieni purjevene tuhoutui täysin. Kittyn vasen silmä sokeutui, kun puusälää lensi siihen. Kitty selvisi haaksirikosta kuin ihmeen kautta. Hän ei itse muista, mitä tapahtui, mutta lähellä ajallut vene nosti hänet ja muutaman merimiehen kyytiin ja pääsi näin maihin. Kukaan ei tiedä, mitä Jackin kävi, monet sanovat hänen kuolleen tai hukkuneen onnettomuudessa, mutta kukaan ei tiedä varmasti .
Kitty lähti takaisin Lontooseen ja hakeutui asumaan Devon Streetille. Hän eli vuoden erakkona, astui harvoin omasta talostaan ulos, mutta totuteltuaan yksinelämiseen hän hankki töitä ja palasi takaisin normaaliin elämäänsä.
Nyt hän on elänyt leskenä 12 vuotta, hän on kieltämättä sitoutumiskammoinen eikä harrasta yhden yön suhinoita.

Kuitenkin menneisyys painaa hänen sydämessään ja hän ei kestä katsella rakastavaisia pareja kiehnäämässä toistensa kimpussa..