People are people

(( Guinnevere & Naomi! :> Otsikkovalinta muuten kusee, joten älä välitä siitä. ))

Ilta oli hämärtynyt jo aikoja sitten ja se alkoi jopa hiljalleen kääntyä yöksi - olihan kello sentään jotain kaksitoista. Fiksut ja erittäin kunnolliset ihmiset olivat tähän aikaan jo nukkumassa tai ainakin kotonaan, mutta sen toisen puoliskon kanssa oli vähän eri juttu. Tähän aikaan sitä nimittäin juuri lähdettiin liikkeelle ja suunnatiin askeleet kohti baareja tai yökerhoja - mikäli siis ikää riitti. Ne nuoremmat kerääntyivät yleensä jonnekin puistoon ryypiskelemään tai sitten ainakin talvisin esimerkiksi jonkun kotiin. Kuten esimerkiksi nyt, vaikka ei ulkona kylmä ollut eikä luntakaan ollut juurikaan. Sen verran kuitenkin, että ihmiset hakeutuivat mieluiten sisätiloihin viettämään iltaansa.

Kuten teki myöskin 25-vuotias Jojo, joka lampsi nyt mustilla lenkkareillaan kohti erästä strippiklubia, missä hän oli muutamia kertoja vieraillutkin. No ei ehkä yksinään, mutta se nyt sattui olemaan hänen jenginsä tavallisin huvittelupaikka, kun Rasheraspin meininki ei jaksanut innostaa. Sitä paitsi, eihän siellä Rashee Roadin pahamaineisessa juottolassa tanssinut mitään vähäpukeisia naisia työkseen, ja tunnetusti jokainen tämän ikäinen herero- ja sinkkumies katseli ihan mielellään eroottisesti liikkuvaa naiskauneutta. Tai ehkä ei nyt ihan kaikki, mutta useimmat ainakin Rasheen jengiläisistä. Jojolle tuo asia oli melko yhdentekevä, sillä toki hän vähäpukeisia naisia tykkäsi katsella, mutta ei se ollut mikään välttämättömyys. Ei hän edes kauheasti ymmärtänyt niitä, jotka tulivat tänne katelemaan naisia ihan telat tanassa, mutta voimatta koskea näihin mitenkään. Tuskin se telttaefekti ihan itsestään häviäisi.

Tummatukkainen jengiläinen saapui klubin edustalle, veti viimeiset henkoset tupakastaan ja liiskasi sen asfalttiin, kävellen paikan ovesta sisään. Valaistus oli hämärä, johon tottuminen ei kuitenkaan vienyt kauhean paljoa aikaa - olihan ulkonakin ollut pimeää. Tummatukkainen tervehti oven lähettyvillä seisoskelevaa, kaapinkokoista portsaria, joka oli hänelle ihme kyllä melko tuttu kasvo. Pidemmäksi aikaa hän ei kuitenkaan jaksanut jäädä tuon kanssa vaihtelemaan kuulumisia, joten mies käveli sisälle hennosti valaistuun klubiin, jossa soi hiljainen musiikki. Ympärillä oli enemmän tai vähemmän humaltuneita miehiä, joista suurin osa suuntasi kohti lavaa, jossa varmaan pian alkaisi esitys. Tarjoilijat täällä olivat ihan sellaisia, kuin klubin varsinaiset vetonaulat: vähäpukeisia, isorintaisia naisia.
Jojo hymähti ja kaivoi toisen kätensä nahkatakkinsa taskuun. Ei hän täällä ollut ihan muuten vaan pistäytymässä, sillä hänen piti toimittaa yhdelle häiskälle kamaa. Muutama gramma kokaiinia vakioasiakkaalle, vaikka eihän siitä nyt paljoa rahaa saanutkaan. Sen verran kuitenkin, että mies saattoi laittaa sitä säästöön ja käydä myöhemmin ostamassa ruokaa itselleen sekä koiralleen.

Hetken aikaa mies katseli ympärilleen ja ehti jopa luulla, että se toinen osapuoli oli livistänyt, kunnes näki tuon istuskelevan baaritiskillä ja katselevan ohitsekäveleviä naisia. Jojo pyöräytti silmiään ja käveli tuon viereen, yskäisten pikaisesti. Tuon ruskeatukkaisen narkomaanin katse riistäytyi eräästä isopovisesta blondista Jojoon ja tuon kasvoille ilmestyi jokin hymyntapainen.
"Paljonko?" nisti kysyi ja kaivoi vähäisiä rahoja taskustaan. Ihmeellistä, että tuolla riitti rahaa aineisiin, vaikka tuskin söi yhtään mitään.
"No saman verran kuin viimeksikin", Jojo sanoi matalasti, katsahti nopeasti ympärilleen, kunnes uskalsi sujauttaa pienen pussin tuon narkkarin taskuun. Samalla rahat vaihtoivat omistajaa ja pienen murahduksen saattelemana ruskeatukkainen hoiperteli matkoihinsa. Jojo ei voinut muuta kuin hymähtää ja päätti sitten tilata baaritiskin takana häärivältä baarimikolta yhden oluen, kun ei tänään muutenkaan mitään hohdokasta tekemistä olisi luvassa.

Naomi oli illaksi nakitettu tarjoiluhommiin jonkun hupakon sairastuttua. Miten naurettavaa! Aivan kuin brunette ei olisi aikaisemmin saanut tarpeekseen tarjottimien kantamisesta ja pöytien tyhjentelystä, huoh. Sitten kun se mimmi ilmaantuisi takaisin töihin, Naomi tekisi harvinaisen selväksi sen, että hän ei taatusi tuuraisi yhtäkään tarjoilijaa. Enää ikinä. Sitä paitsi hänen olisi kuulunut nimenomaan esiintyä tänään, eikä tyytyä vähempään huomioon ja kuljettaa kuolaaville, janoisille miehille lisää paukkuja ja kaljaa. Helvetin nöyryyttävää, tylsää ja rankkaa. Tippiä olisi parempi herua enemmän kuin yleensä, tai Naomi todellakin nostaisi myrskyn pystyyn.

Paljastavaan, lyhyeen ja muotojahivelevään pikkumustaan pukeutunut nuorikko keräili tyhjiä kaljatuoppeja asiakkaiden täyttämistä pöydistä. Toisinaan jokunen mies livautti setelin tai pari Naomin anteliaaseen kaula-aukkoon, toiset tyytyivät ihailemaan ilmaiseksi, vaikka jos totta puhuttiin, Naomi oli yksi paikan pienirintaisimmista työntekijöistä.
Kun tarjotin oli täynnä tyhjiä laseja, brunette lähti kuljettamaan sitä baaritiskin kautta takahuoneeseen, mutta mitäpä hän näkikään? Huumeiden välitystä suoraan näköpiirissä, hahha! Naomi ei todellakaan olisi kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta koska diilerin roolia hoitava mies sattui olemaan harvinaisen tutunnäköinen, nainen jäi käyskentelemään tuon taakse jätettyään tyhjistä laseista täyttyneen tarjottimen takahuoneeseen.
Hetkeä myöhemmin strippari tajusi sen tosiseikan, että mies oli kuulunut siihen samaan seurueeseen (tai tarkemmin sanottuna jengiin), joka oli yrittänyt (tai siis onnistunut) viemään Naomin tipit eräänä iltana pari kuukautta takaperin.

Kun säälittävän näköinen narkkari oli kaikonnut paikalta, Naomi käytti tilaisuuden hyväkseen ja asteli hitaasti miehen viereen ja nousi istumaan korkeahkolle baarijakkaralle.
"Jojohan se oli? Miten mä voisinkaan unohtaa", Naomi tervehti teennäisesi ja naputti kynnellään baaritiskin pintaa. Hänestä näki hyvin, että jokainen sana oli tarkkaan harkittu, eikä brunette tehnyt yhtään mitään täysin spontaanisti - ainakaan viellä. "Mä uskon että poliisit on täällä vartin sisällä, eikä ne varmastikaan ole mielissään siitä, mitä mä pystyn todistamaan", Naomi jatkoi vihjailevaan sävyyn ja hymyili pirullisesti ottaessaan mieheen varsin tiiviin katsekontaktin.

"Mä haluan mun rahat takaisin", nainen vihdoin esitti vaatimuksensa, jota vahvisti kasvoille levinnyt uhmakas ilme. Tämä ei todellakaan jäisi tähän, ainakaan jos se olisi Naomista kiinni.

(( Mä olen nyt vähän kipeenä, joten varaudu tosi hupsuun tekstiin! >.< ))

Kun se narkkari oli hävinnyt näköpiiristä, Jojo oli vain jäänyt istuskelemaan paikoilleen juomaan juuri tilaamaansa olutta, eikä oikeastaan edes kiinnittänyt minkäänlaista huomiota ympärillään oleviin ihmisiin. Ei häntä voinut oikeastaan vähempää kiinnostaa, että oliko täällä klubilla ketään tuttuja tai mahdollisesti jotain muuta seuraa. Kyllä tuossa vieressä kävi joku vaaleatukkainen tytönhupakko tyrkyttämässä Jojolle tissejään, jotta hän olisi antanut tuolle hivenen tippejä, mutta mies oli kuin ei olisi huomannutkaan. Hetken siinä oltuaan, tuo lähti niskojaan nakellen pois paikalta ja parkkeerasi itsensä erääseen pöytään, joka näytti olevan täynnä limaisia kolmekymppisiä äijiä. Varmaan iltaa istumassa jonkun työporukan kanssa tai jotai siihen suuntaan. Nämä rikkaat bisnesmiehethän olivat tämän koko paikan suola, sillä näiltä tosiaankin riitti tippejä ihan suhteellisen paljon. Toisin kuin Jojonlaisilta, tavallisiakin tallaajia alempana olevalla jätkällä, joka hädin tuskin sai syödäkseen ja maksaakeen vuokrat.

Mies haroi hivenen tummaa tukkaansa ja vei lasinsa jälleen huulilleen, naputellen sormiaan laiskasti vasten baaritiskin pintaa. Eikä aikaakaan, kun viereen pamahti taas jostain yksi tämän paikan työntekijöistä, joka sai Jojon pyörittelemään silmiään. No, työtähän nämäkin vain tekivät, joten miehen pitäisi kaiketi osata arvostaa sitä...
Tosin... Tämän naisen suusta ei purkautunut niitä tavallisia sanoja, joita yleensä klubin työntekijöiltä kuuli. Ensiksi tämä nainen nimittäin sanoi miehen nimen ja tokaisi jotain siihen suuntaan, että miten voisikaan unohtaa. Jojo kurtisti kulmiaan ja käänsi katseensa tähän tummatukkaiseen naiseen. Äänensävykin oli hivenen teenäinen, joka kyllä särähti korvaan.
"Joo. Ja sä olet?" hän kysyi ja katsoi naisen kasvonpiirteitä erittäin tarkkaan. Eipä tullut, joka ei ollut sinänsä mikään yllätys. Eihän Jojo ikinä muistanut yhtään ketään.

Sitten tuo nainen kuitenkin alkoi höpöttää jotain siitä, että poliisit olisivat täällä vartissa eivätkä olisi kauhean mielissään siitä mitä tuo äsken näki. Ja mitähän tämä nainen oli edes nähnyt? Ehkä sen, että Jojo oli diilannut sille yhdelle raukalle huumeita, mutta niinhän kaikki täällä tekivät eikä kukaan ilmoittanut poliisille. Joten... Joko tämä nainen oli joku helvetin uusi ja tajuttoman tunnollinen, joka ei halunnut katsella minkäänlaista laitonta silmissään? Toisaalta... Miksi tällainen ihminen edes sitten olisi jossain strippiklubilla töissä?
Kaikki alkoi mennä jo ihan yli ymmärryksen kun nainen ilmoitti haluavansa rahansa takaisin.
"Siis mitä sä oikein sekoilet? Alkaa mennä jo vähä paksuksi tää homma..." Jojo tokaisi ja yritti parhaansa mukaan saada päähänsä, että oliko tuolle velkaa tai jotain... Niin. Tai sitten tämä oli juuri se nainen, joka oli "viihdyttänyt" hänen porukkaansa tässä pari kuukautta sitten ja siinä samalla ne muut jätkät olivat vähän... No, käyttäytyneet epäkunnioittavasti tuota kohtaan ja varastaneet tippirahat. Ja Jojokin oli tainnut syylistyä ainakin siihen muiden mukana naureskeluun, mutta tuskin tämä nainen siitä välittäisi. Haluaisi vain rahansa takaisin, joita Jojolla ei ollut. No on nyt helvetin kiva. Kaikkien muiden jätkien töppäilyt kaatuivat hänen niskaansa.

Naomi ei voinut olla naurahtamatta Jojon yllättyneelle reaktiolle. Sen sijaan, että hän olisi jäänyt hekottelemaan pidemmäksi aikaa, nainen kumartui toisen puoleen ja laski kätensä miehen reidelle.
"Naomi, ja musta tuntuu että sä muistat mut hyvin. Tai riippuu, missä sun katsees oli silloin", strippari myhäili itserakkautta tihkuen ja puraisi huultaan. Kyllä, hän todellakin nautti tästä! Ei toki siksi, että hän joutui käyttäytymään luonteensa vastaisella tavalla, vaan siksi, että hän taitaisi saada Jojon vain entistä enemmän hämilleen.
Okei, Naomilla oli vielä muutama valttikortti hihassaan - kunhan hän vain keksisi ne. Toisekseen, toinen saattaisi poistua paikalta ovet paukkuen ja herättää huomiota sen verran, että Naomi saisi kuulla tästä vielä pomoltaan. Häätää nyt potenttiaalisia ja ennen kaikkea maksavia asiakkaita häiritsevällä ja päällekäyvällä käyttäytymisellään!

Hiljalleen (Jojon edelleen esittäessä täysin järjettömiä kysymyksiä) miehen reidellä levännyt käsi lähti lipumaan ylemmäs ja ylemmäs. "Mä voin virkistää sun muistias. Pari kuukautta sitten, vastapäisessä pöydässä. Sä, ja sun helvetin kaveris. Harmi kun mä joudun perimään rahojani sulta, muru, mutta kuten varmaan huomaat - sun kaveris ei taida olla täällä", Naomi valaisi ja hivuttautui lähemmäs miestä, painaen huulensa tuon korvan lähettyville. "Sataviiskymppiä on aika iso ja ruma summa ilman lupaa otettavaks", strippari torui kuiskaten ja kallisti hieman päätään.
"Ja sori, mulle ei voi maksaa luonnossa", tämä pahoitteli hetkeä myöhemmin ja peruutti parinkymmenen sentin verran kauemmas Jojosta. Naomi olisi valehdellut, jos hän olisi väittänyt tuntevansa olonsa rauhalliseksi ja tyyneksi - sisäisesti hän oli sillä hetkellä kaikkea muuta. Mies sai stripparin ärsyyntymään, mutta kuitenkin tuo ei tehnyt toistaiseksi elettäkään poistuakseen paikalta.

- sori kesto, paska laatu ja lyhyys :C

Jojo tuijotteli tätä viereensä pamahtunutta naista joskeenkin hämillään, sillä eipä miehellä ollut hajuakaan siitä mistä rahoista tuo puhui. Tai ehkä olikin, mutta ei sitä naisen tarvinnut tietää. Ehkäpä tämä tapaus hetken tivattuaan kyllästyisi ja jättäisi homman siihen. Tai sitten uskoisi erehtyneen tyypistä, joten lähtisi kävelemään... Se tosin olisi varmaan liian hyvää ollakseen totta, sillä tämä nainen vaikutti liian varmalta ja jääräpäiseltä - eikä tuo edes ollut niiden rahojen suhteen väärässä. Mikäli tämä edes oli se sama strippari, joilta Jojon porukat oli ne rahat vieneet.

Sitten, aivan yhtäkkiä. Naisen käsi etsiytyi Jojon reidelle, joka sai miehen värähtämään aavistuksen sekä vilkaisemaan kättä nopeasti. Tuo oli kuulemma Naomi ja Jojon pitäisi muistaa tuo erittäin hyvin. Niinkö Naomi meinasi? No ehkä miehen muisti sitten alkoikin hiljalleen palautua kyseisen asian suhteen, mutta ei naisen sitä edelleenkään tarvinnut tietää.
"Pahoittelen, että ei kyllä nyt tule mieleen. Mä en kato vieraile tällaisissa paikoissa kauhean usein, mutta jos satunkin tulemaan, niin ei mulla ole tapana varastaa kenenkään työntekijän tippirahoja", Jojo valehteli mahdollisimman uskottava ilme kasvoillaan ja yritti sulea päästään pois sen ajatuksen, että naisen käsi liikkui hänen reidellään ylöspäin.

Totta totta. Jojon kaverit eivät ollet täällä, vaikka niiden vikahan tämä koko sotku oli, joten mies itse sai tämän naisen vihat niskaansa. Helvetti, hän oli sattunut tänne ihan väärään aikaan. Naomi kuitenkin toi huulensa aivan Jojon korvan viereen ja sanoi summan olleen sellaiset 150 puntaa. Sekin vielä. Miten ihmeessä hän meinasi saada Naomin pois kimpustaan? Heittäytymällä ilkeäksi tai erittäin välinpitämättömäksi paskiaiseksi? No se ei tulisi olemaan Jojolle ongelma, vaikka muuten melko leppoisa kaveri olikin.
"Se nyt ei ehkä käynyt ekana mun mielessä - varsinkaan kun mä en ole edes sulle mitään velkaa. Eli voit ihan rauhassa palata takaisin työhösi ja hoitaa se niin helvetin hyvin, että vanhat ukot laukeilee housuihinsa kun kävelet pikkumekossas niiden ohi." Okei. Eli mies päätti heittäytyä ilkeäksi.

Naomi peruutti kauemmas ja samalla myös käsi Jojon reidellä hävisi. Ihan hyvä niin, ettei alkaisi syntymään mitään epämiellyttäviä reaktioita.
"Kuule. Mulla ei ole mitään tarjottavaa sulle, joten ole hyvä ja poistu. Tai mä menen ja ilmoitan sun pomollesi, että tulit häiritsemään maksavien asiakkaiden rauhaa", Jojo tokaisi hyytävästi ja vielä tehostaakseen sitä, että keskustelu oli päättynyt, hän kääntyi takaisin oluensa puoleen ja joi siitä kunnollisen kulauksen.