Something inside me tells me this is real

//gameover med Shane tännenäi :)//

Valtava koiranjärkäle liikahti levottomasti ulko-ovella kun emäntänsä napsautti keittiöstä valot pois ja suunnisti laittamaan kenkiä jalkaansa. Caty veti toisen pitkävartisen, mustan ja korkeakorkoisen saapikkaan jalkaansa, ennen kuin vilkaisi ovelle jämähtänyttä koiraansa.
"Ei, Trix, me käytiin jo lenkillä", Catie huomautti jääräpäiselle koiralleen samalla kun veti toiseenkin jalkaansa kengän. "Trix, pois", tummaverikkö komensi ääni värähtämättä ja viittoi koiralleen tietä pois tukkimasta ulko-ovea. Eteistila asunnossa ei muutenkaan ollut kovin suuri, siihen ei oikeastaan sisältynyt muuta kuin naulakko kenkätelineineen oven aukeamiseen tarvittavan tilan lisäksi, joten suuremman puoleinen koira siellä ruhonsa kanssa ei oikein edistänyt Catien lähtöaikeita. Naisen onneksi koira ei mikään kamala riiviö ollut, vaan se kiltisti löntysteli vähän kauemmas kuolavana perässään roikkuen. Trix kääntyi tapittamaan emäntäänsä, ennen kuin istahti lattia tömähtäen alas ja huokaisi raskaasti.
"Hieno tyttö, en mä kauaa viivy", Catie hymyili rapsuttaen järkäleensä korvanalusia pari sekuntia. Caty taisi kertoa saman virren joka kerta kun oli lähdössä jonnekin, mutta ei se mitään, ehkä Trix ymmärtäisi. Nainen nappasi vielä naulakosta mustan rotsinsa ja veti sen ylleen, ennen kuin astui ulkoilmaan ja työnsi oven kiinni perässään.

Yö oli vasta aluillaan ja oli oikeastaan harvinaista, että Catie jo tässä vaiheessa poistui kotoaan. Eipä hänellä sen kummemmin sielläkään nyt mitään tekemistä ollut, joten väliäkös tuolla. Vaikka juuri nyt ulkona ei satanukkaan, niin siitä huolimatta viileä tuuli yritti väkipakolla tunkeutua Catyn takin alle ja palelluttaa tämän. Eipä hänellä kyllä rotsinsa alla ollutkaan kuin valkoinen toppi ja jalassaan tummat farkut joita ylhäällä piti paksumman puoleinen vyö.
Vähän kuin automaattisesti Catyn jalat suuntasivat oitis Rasheelle päin, tuskinpa hän täällä kotikulmillaan itseään kovin kauaa viihdyttäisi, vaikka helposti keksisikin ties mitä tekemistä. Ja onneksi sitä matkaakaan ei kovin paljoa ollut, vaikka mieluummin Catie oikeastaan olisikin soittanut vaikka taksin, juurihan hän oli Trixinkin kanssa tehnyt valtavan pitkän lenkin.

Kauaa Catiella ei mennyt, kun tuo jo tarkasteli katseellaan Rasheen ympäristöä, eikä oikeestaan saanut silmiinsä mitään järin mielenkiintoista. Juotavan kaipuussa naisen askeleet suuntasivatkin Rasheraspin ovista sisään. Nenä nyrpistyi aavistuksen hänen haistaessa jo monena iltana tutuksi tulleen tunkkaisen ilman, mutta siitä huolimatta Caty asteli peremmälle. Tuon kasvoilta tuskin pystyi mitään lukemaan hänen katsellessaan ympärilleen ja lähestyen baaritiskiä. Naisen silmiin ei osunut ketään tuttua, eikä oikeestaan toistaiseksi ketään kovin mielenkiintoisenkaan näköistä ihmistä, joten tuo tyytyi istuutumaan baarijakkaralle ja tilaamaan itselleen heti alkuun pari kaljaa.

/ ppsst.. sama otsikko on pelattu aikasemmin, mietin vaan että menevätköhän sekaisin.. (:/

Koko päivä oli ollut yhtä juoksemista, ja vasta kahdeksan jälkeen Herra Dawson oli päässyt rauhoittumaan ja ottamaan sen kylmän oluen käteensä. Tietenkin sen piti jäädä vain pariin mutta Shanen tuntiessaan niin ei todellakaan käynyt, se olisi varma että mies olisi tänään aivan naamat - niinkuin lähes joka kerta. Kovinkaan kauaan mies ei jaksanut viihdyttää itseään kotonaan vaan nosti kytkintä ja lähti Reckless bändistä tutun rumpalin luokse ottamaan paria kaljaa lisää. Koko porukka oli kasassa ja miehet katsoivat telkkaria ja vetivät kaljaa naamaansa. Toiset olivat päättäneet että ne parit kaljat jäisivät tosissaan pariin ja ehdottivat samaa hänelle, mutta siinä vaiheessa Shane oli päättänyt että mikäli toiset eivät hänen kanssaan jatkaisi iltaa niin hän kyllä itse menisi jatkamaan iltaansa jonnekkin muualle jossa muutkin ihmiset eivät vielä halunneet mennä nukkumaan eli baariin. Sieltä löytyi aina seuraa niin miehistä kuin naisista, ei ainakaan tarvinnut olla yksin.

Ilma oli aika viileä, mutta ei se haitannut mustatukkaa siinä humalatilassa. Kävely oli vielä suoraa ja ei edes montaa horjahdus askelmaa miehen täytynyt ottaa. Onneksi Jordan oli jäänyt tänään kotia niin saivat koiratkin seuraa toisin kyllähän ne olisi pärjänneet yksinkin mutta pääasia että ne pääsivät vielä lenkkeilemään. Siskon pojasta puheen ollen mies oli tuosta erittäin huolissaan, jotenkin poika oli ollut poissaoleva viimeaikoina mutta varmaan johtuikin vain koti-ikävästä - eihän tuo ole vasta ollut kuin kolmisen viikkoa hänen luonaan. Shane potkaisi kiviä tieltään ja päämäärä alkoikin tulla mukavasti näkyviin.

Shanella oli sen verran hyvä maine että vaikka hän olisi kuinka kännissä häntä ei ikinä käännytettäisi takas - toisin oli niitäkin ihmisiä jotka eivät häntä vain yksinkertaisesti tunteneet mutta no okei, bändihän oli lähes nuorempien ihmisten musiikkimakua - tai no kaikenikäisille loppujen lopuksi. Mies tervehti portsarii joka totesi että ei hirveen paljon ihmisiä sisällä ollut jonka mustatukka kyllä huomasikin. Jonkun verran silti joka riitti hänelle. Siinä samassa Shanen päämäärä oli baaritiski ja sinnehhän mies kävelikin.

"Pistäppä yks jack daniels!" mies totesi ja katsoi baarimikkoa vaativasti joka siirtyi täyttämään lasia. Juoman saadessa käteen ja pienen maistiaisen jälkeen herra Daweson huomasi vasta varsiin miellyttävän tapauksen melkeen vieressään. Mustatukka siirtyi lähemmäksi ja istahti naisen viereen. "Miten noin kaunis nainen on päätynyt Rashee Roadin puolelle?" mustatukka kohoitti kulmiaan ja tutkaili toisen kasvoja. Nainen ruokki hänen silmäänsä hyvinkin paljon, hyvännäköiseltä pakkaukselta toinen näytti. Eniten miestä ihmetytti että toisen edess olikin kalja eikä mikään drinkki. "Tarjoisin kyllä drinkin mutta sulle näyttää kaljakin maistuvan, hyvä vaan - naisen pitää juodakkin kaljaa" Shane naurahti ja jatkoi "mutta mielelläni tarjoon jossain vaiheessa jos vaan neiti x'lle sopii?" mies katsoi toista edelleen, "vai onko tällä tuntemattomalla kauniilla naisella nimikin?" Herra Dawson jatkoi ja veti lasin huulilleen. Mmmhh.. Viskiä, sitä hän ei ollut juonutkaan pitkään aikaa.

//Oho katos, en vielä ole kauheesti kerenny muiden pelejä katseleen ja nappasin tuon vaan ekasta biisistä joka tuli mieleen, mutta vaihtelen kohta sen :---)//

Naisen kasvoilta saattoi lukea pienen kyllästyneisyyden, kun tuo kerta toisensa jälkeen kohotti kaljatuopin huulilleen. Olihan hän ehkä vähän jotain arvannutkin, että tänään tuskin kovin vilkasta olisi, mutta silti. Ei Catien yleensä kovin kauaa tässäkään baarissa tarvinnut odottaa, että saisi seuraa. No, pari minuuttiahan hän tässä vasta olikin istunut, mutta Catyn hermoilla se pari minuuttia tuntui vähintään parilta tunnilta.

Catie kerkesi juuri parahiksi kääntää päänsä tutkaillakseen vaihteeksi baarissa olevia ihmisiä, kun kuulikin toiselta puoleltaan miehen puhetta. Naisen silmät lipuivat tarkastelemaan uteliaasti toista ja korvat kuuntelivat harvinaisen tarkkaan miehen sanoja. Catyn silmissä saattoi parin sekunnin ajan nähdä pienen, arvostelevan katseen tuon tutkiessa katseellaan miestä, ennen kuin hänen huulensa kaartuivat pieneen hymyyn. Kyllä Catie tuon näköistä miestä jaksaisi pidempäänkin katsella, vihdoinkin pelastus tällekin illalle.

”Mä oletan, että toi oli kohteliaisuus”, Caty hymähti pieni hymy kasvoillaan, tummien silmiensä tarkkaillessa miestä. Tummaverikön katse siirtyi hetkeksi edessään olevaan kaljatuoppiin miehen mainitessa siitä.
”Oon ihan samaa mieltä”, Catie naurahti miehen sanoessa että naisten pitääkin juoda kaljaa. Mitä sitä suotta hienostelemaan, kun ei Caty muutenkaan siitä hienostelusta järin pitänyt. Totta kyllä sekin, että joskus hänkin ihan mielellään pukeutuu ties mihinkä pitsihepeneisiin ja varsinkin pienempänä olikin melkoinen prinsessa, mutta ajat muuttuu. Naista enää tuskin kovin siveelliseksi, saati sivistyneeksi tai järin hienostuneeksi voisi sanoa. Ei sillä, kyllä sekin Catylta tarvittaessa onnistuu.

”Toki mä ihan mielelläni drinkkejäkin juon, varsinkin jos joku hurmaava mies tarjota haluaa”, naisen kasvoilla kävi veikeä hymy tuon kohottaessa taas kaljatuoppinsa huulilleen.
Catie kuului ihmisiin, joilla oli harvinaisen huono ihmismuisti. Vaikka hän olisi jonkun kanssa joku ilta viettänyt aikaa baarissa useammankin tunnin, ja tuo sama henkilö parin viikon päästä kadulla kävelisi vastaan, niin Catie tuskin häntä tunnistaisi. Vaikka Catie ei uskonutkaan ennen nähneensä tätä miestä, niin ei tullut mitenkään yllätyksenä, ettei hänen muistinsa sanonut mitään tämän tapittaessa miestä. No, ei se muisti oikeastaan sanonut yhtään mitään kenenkään muunkaan baarissa olevan kohdalla.

”On mulla itseasiassa nimikin”, Catie naurahti miehen sanojen myötä. ”Catie”, tummaverikkö lisäsi perään.
”Entä onko itselläsi?”, Caty kysyi kulmiaan kohottaen, heilauttaen pienellä liikkeellä vapaana roikkuvat, kihartuneet hiuksensa olkansa yli.

// mä oon niin pahoillani etten oo vastaillu ja siitä ettei mun netti vieläkää toimi, nyt oon mokkulalla ja päätin vastailla peleihin.. hävettää kunnolla //

Mustatukan huulille nousi toistamiseen viski lasi, kerrankin se tuntui siltä kuin siitä nauttisi sillä välillä viskiä juotiin sillä lailla että se tuntui ihan pakkopullalta mutta nyt se maistui niin pirun hyvälle. ”Sä oletat sitten ihan oikein” mies totesi lyhyesti ja tutkaili hetken aikaa toisen kasvoja. Erittäin hyvännäköinen kaunotarhan se siinä oli, ei mitään mistä voisi valittaa. Osasi näköjään pitää kropastaankin huolta jota Herra Dawson arvosti naisita vaikka kyllä vähän pyöreyttä saisi olla mutta liikalihavuutta hän ei sulattanut. Miten ihminen voi päästä sellaiseen kuntoon, Shane tuumaisi mielessään ja havautui ajatuksistaan. ”Siitä saat kunnon pointsit ittelles” Shane totesi ja iski silmää kun lasi kohosi taas huulille.

Herra Dawsonin kulmat kohosivat hieman ylös ja nyt se katsoi naista kysyvästi, ”vihjailetko että olen vähemmän hurmaava?” mustatukka totesi ja samassa hetkessä tilasi jo naiselle hieman hienostuneemman juoman nimittäin Cosmopolitanin ja kun juoma ojennettiin baari tiskille mies kääntyi paremmin vierellä istuvan naisen suuntaan. ”Heitätkö juoman pois vai kelpuuttaako neiti cosmon.. voin kyllä itse juoda jos olet tosissaan sitä mieltä että en kuulu niihin hurmaaviin miehiin” Shane totesi ja katsoi herkänoloisesti toista mutta ihan tarkoituksella.

Catie, Catie, Catie.. Shane joutui hetken toistamaan päänsisällään tuota nimeä sillä hänellä oli niin huono nimimuisti että sitä sai oikeasti hävetä. ”Se on kaunis nimi.. Kuten nimen omistajakin” Shane totesi flirttaillen jonka jälkeen huikkasi baarimikolle että hän olisi bisseä vailla ja nopeastihan tuo tarjottiin naamaneteen. Nyt viimeiset viskit kaadettiin kurkusta alas. ”Voi olla että mulla on nimi, mutta loppujen lopuksi mahdatko tehdä sillä mitään?” Shane kiusoitteli toista mutta jatkoi päätä ravistellen.. ”Sano vaan Michael..” mies hymyili naiselle. Hän harvoin esittäytyi omana itsenään varsinkaan baareissa saatikas jos nainen vietäisiin kotiin.

”No Catie, mahdatko seuraa odotella vai ihanko yksin tulit ottamaan olutta?” Herra Dawson kohotti kysyvästi kulmiaan. Hän oli kiinnostunut naisesta ja sen seurasta, muussa tapauksessa hän olisi jo häipynyt mutta jokin hänessä sanoi että tässä oli hyvä olla. ”Ja tosiaan jos alkaa naama ottaa päähän niin sano suoraan että lähe menemään – arvostan rehellisyyttä jos jotain.. ei tartte esittää sitä mitä ei oo” Shane totesi ja nosti nyt vuorostaan olut lasin huulilleen.