Something moved inside him

// Psykobeibi med. Noelle ! (:

Rashee Roadin kyseenalaisimman henkilön elämä oli valunut lähes suorana viivana alaspäin. Shawnin mieli oli niin maassa, että hän ei kuuntelisi pätkääkään, ei sanaakaan, ainuttakaan vittuiluun kohdistuvaa lausetta. Miehen ilmeestä huomasi, että hän tarvitsi nyt vain ja ainoastaa jotain, millä saisi pään niin sekaisin. Mies oli lähiaikoina ajatellut vain isäänsä, tuon kuolemaa, omaa menneisyyttään ja.. Luciaa. Hänen ei pitäisi ajatella sitä naista enää, mutta jostain syystä tuo naikkonen pyöri hänen mielessään päivästä toiseen. Ehkä hänen pitäisi soittaa, tai lähettää kirje.. tai tekstata. Ei, hän ei aikoisi enää ajatella... Shawn istui baarin pitkän tiskin eteen tuolille, ja painoi päänsä käsiinsä. Monet tunsivat Shawnin, mutta päinvastoin kuin ennen, nyt kukaan ei avannut suutaan milliäkään puhuakseen miehelle. Kaikki tiesivät, että nyt miestä vitutti. Vitutti ihan saatanasti.
Baarimikkona toimiva brunette mies käveli miehen eteen, tuijotti tuota hetken, kunnes Shawn alkoi kaivaa mustien, polvista puhi olevien pillifarkkujensa taskusta rahanippua, tuon läimäisten sitten nipun pöytään. "Kossupullo" Shawn murahti ja kohotti katseensa käsistään. "Ja siinä, olkaa hyvät" baarimikko ojensi tummatukan eteen kossupullon, jonka tämä nappasi sitten kouraansa ja alkoi kalppia mahdollisimman kauan täysistä baaripöydistä. Mies istahti nurkkapöytään, joka ei tosiaankaan ollut lähelläkään pöytiä, joissa örvelsivät lähes sammumistilassa olevat ukot ja akat. Shawn tuhahti, kieritti kossupullon korkin auki, ja otti siitä melko suuren kulauksen. Aine poltti kurkkua juuri niin paljon kuin sen pitikin, eikä Shawn maistanut mitään moisesta aineesta. Hän ei tosiaan maistanut lähes mistään aloholijuomasta lähes yhtään mitään, sillä neljän vuoden, melkein päivittäinen juominen oli turruttanut miehen makuaistin viinan ja kaljan suhteen melko täydellisesti.

Mies kaivoi mustan hupparinsa taskusta röökiaskin, nappasi sieltä yhden tupakan ja sytytti sen. Hänen mieltään painoi aivan tarpeeksi, eikä hän halunnut ketään seurakseen... Toisaalta, olisihan se kiva hieman parantaa sosiaalisia suhteita jonkun kanssa, jota vielä ei tuntenut. Toivottavasti se ei kuitenkaan ollut mikään itseään tarjoava huora, joka pomppasi sänkyyn joka toisen vastaantulijan kanssa... Shawn pudisti päätään lähes huomaamattomasti. Hänhän oli itse aivan samanlainen. Ainakaan hän ei halunnut viereensä istumaan mitään vanhalta viinalta haisevia puleja, tai kurppia, jotka selittäisivät miehelle koko heidän elämäntarinansa. Shawnia ei kiinnostaisi. Tummatukka alkoi ajatella tosiasioita. Hän oli tullut isäänsä, sillä vaikka pienempänä hänen isänsä ja noiden muijien touhut eivät kiinnostaneet, oli Shawnista tullut isänsä kopio. Vain ulkonäkö oli tullut äidiltä, ja se jokseenkin kiltti luonne, niin, aina vain silloin kun hän ei ollut päissään. Viinasta, huumeista ja kaikesta muusta oli tullut miehelle hieman liiankin suuri elämäntapa, ja hän tiesi myös tuttujen kommenttien kautta, ettei tulisi elämään kovinkaan pitkään. Hänen olisi pakko rajoittaa...
Shawn otti uuden huikan, sen jälkeen veti hatsin tupakasta ja karisti sitten harmautta hohtavaan, joskus kiiltävänä olleeseen tuhakuppiin, josta ei saisi kiiltävää enää koskaan. Baarissa leijui harmaa tupakansavu, ja vanha viina haisi joka puolella. Kuitenkin Shawnille moisesta yhdistelmästä tuli vain todella kotoinen olo, sillä baaristahan oli neljän vuoden aikana tullut hänelle toinen koti, rupuisen kämppänsä ohella.

'Ei VOI OLLA TOTTA! Vitun sydämettömät siat! Ei jumalauta, nyt meni liian pitkälle. Joku päivä mä vielä...Mä vielä... Ammun ne KAIKKI!', nuori punatukkainen tyttö Noelle kirosi ja manasi mielessään. Hän oli juuri saanut kirjeen vanhemmiltaan, jossa nuo pyysivät sovintoa eräiden sukujuhlien vuoksi. Kirjeessä luki näin:

Hei, Noelle. Toivottavasti olet jo löytänyt itsellesi asunnon, etkä asu kadulla.
Sitä me vaan, että haluaisimme jo lopettaa tämän riitelyn, ainakin joksikin aikaa.
Tiedoksi sinulle, että meillä pidetään parin viikon päästä suuret sukujuhlat.
Ja olisi todella, todella hyvä juttu, tai siis itsestäänselvää, että sinä olisit paikalla myös.
Emme mielellämme myönnä koko suvullemme ja ystävillemme, että tilanteemme on kanssasi hieman..
Monimutkainen. Jos, tai siis kun ilmaannut paikalle, toivomme vielä, ettet kertoisi kenellekään olevasi raskaana.
Toivottavasti ymmärrät, kulta pupunen. Nähdään siis siellä! Rakkain terveisin: Vanhempasi.

Tyttö luki kirjeen uudelleen ja uudelleen, samalla kun juoksi sateista ja hämärää katua pitkin kohti halvinta ja kälyisintä baaria. Sinne oli aika monen korttelin matka, ja se matka tuntui tuskalta. Noelle oli silloin todella itsekäs, hän ei ajatellut lastaan ollenkaan. 'Vitun sama, kuole pois vitun paska! Sun syytähän tää kaikki on!' Niin tyttö kirosi lapsensakin mielessään ja kyyneleet valuivat tuon poskilta. Häntä ei oltu ikinä loukattu näin. Hänen jaloissaan olivat hänen lempi kenkänsä, jotka hänellä oli ollut aina ennenkin jalassa ryyppäämään mennessään. Aivan liian kauan tyttönen oli jo selvinpäin joutunut tätä helvettiä kestämään. Niin paljon rahaa oli hän säästänyt lapsen tavaroita varten, mutta nyt aikoi kuluttaa ne juomisen hankkimiseen. Mikään ei enää estänyt punatukkaista tyttöä vetämästä perseitä olalle, ei lapsi, ei vanhemmat, ei mikään. Näin pahaa oloa hän ei ollut kuuna päivänä kokenut. Viina olisi ainoa ratkaisu, Noelle oli siitä aivan varma. Tyttö juoksi pimeidenkin kujien läpi ja vasta päästyään Rashree roadin baarin eteen hän hengähti. 'Vitun hienoo, halpaa kaljaa ja juoppoo seuraa. Tämmönenhän mä oon. Juoppo, mikä juoppo.', tyttö mietti. Hän otti vielä taskustaan pienen peilin, korjasi meikkinsä ja käveli sisälle. Hänellä oli nyt kaikki lempivaatteensa yllään. Mustat pillifarkut, musta ihonmyötäinen paita, jossa oli sopivasti mahan yllä punainen melko paksu vyö, ja musta nahkarotsi kaiken päällä, joka sekin muistutti Elliotista. Mutta nythän tyttö oli tullut oikeaan paikkaan hukuttamaan murheensa.

Noelle oli jo melkein unohtanut miltä vanha viina ja tupakansavu yhdessä tuoksuivat. Hän otti syvään henkeä ja sulki silmänsä. Jotkut puliukot tuijottivat tyttöä silmät suurina. Tytön ilme ei värähtänytkään. Korkokengät kopisten tuo käveli itsevarmana baari tiskille ja löi pari seteliä pöytään. "Kolme kaljaa pullona, jos millää viittit." Noelle tuhahti. Baarimikko teki työtä käskettyä ja toi pullot Noellelle. 'Noni, Noelle, näillä alotetaa. Nyt et epäröi pätkän vertaa. Vitut sun lapsestas.', tyttö mietti ja otti pullot mukaansa. Hän halusi juoda yksin, tai ainakin aluksi ajatteli niin. Nurkassa näytti olevan tyhjää tilaa, joten tyttö käveli sinne. Hän ei huomannut pimeässä nurkassa istuvaa miestä, vaan epähuomiossa istui miestä vastapäätä, avasi pullon hampaillaan kuin vanha tekijä, tuijotti juomaa hetken ja kaatoi sitten kurkusta alas. "Perkele.." Tyttö mutisi ja löi jo puoliksi tyhjän pullon pöytään. Jotkut pultsarit ja muut baarin ihmiset supattelivat toisilleen ja katsoivat Noellea päin. He ihmettelivät, miten tuo uskalsi muina tyttöinä "astua Shawnin reviirille." Noelle katsoi muita hieman murhaavasti, mutta huomasi tasan sen jälkeen vastapäätä istuvan miehen tuiman katseen ja säikähti hieman. "Ai sori, luulin et täs on tyhjää.." Noelle mutisi miehelle, kuitenkaan paikkaansa vaihtamatta, ja otti toisen ryypyn pullostaan. Ai että, miten hyvältä tuntui kun alkoholi taas helli kurkkua. Mikään ei voisi enää estää Noellea juomasta itseään täysin känniin.

Shawn nojasi nurkkaan, tosiaankin niin pimeään nurkkaan, ettei häntä sieltä erottanut, kuin lähietäisyydeltä. Ovesta tulevia ihmisiä meni ja tuli, enemmän niitä kyllä ajelehti sisälle baariin. Miehen viinanhimo vain yltyi, mitä enemmän hän kaatoi juomaa kurkustaan alas. Pullo oli puoliksi tyhjä, mutta se ei tuottanut Shawnille edes pientä hiprakkaa. Hän oli juonut elämänsä aikana aivan liikaa... Mies otti hatsin tupakasta ja siirsi katseensa aina jokaisiin sisälle baariin astelevaan ihmiseen. Kuvitella, että ne kaikki olivat tulossa vetämään perseet olalle, elleivät ne sitten etsineet omia seurustelukumppanejaan, jotka olivat kadonneet baariin paneskelemaan toisia. Shawn puri hampaitaan yhteen, miksi hänellä pyöri nyt kokoajan päässä seurustelu tai vakavampi suhde. Ei Lucian kanssa hänellä ollut mitään! Ne pennut olivat vahinko, eikä Shawn olisi halunnut tulla isäksi näinkään nuorena. Tupakka pidettiin huulten välissä, ja toisen käden luurankosormet naputtivat kulunutta baarin pöytää. Omapa oli Lucian valinta, että piti kakaransa. Taisiis.. heidän kakaransa, mutta jokatapauksessa. Shawn ei enää ikinä haluaisi kohdata moista kamaluutta kenenkään kanssa. Se oli yhtä painajaista. Mies joi viinapullon puoliksi. Jos alokoholi ei nyt nousisi hiljalleen päähän, jossai vaiheessa se napsahtaisi kunnolla, ja silloin oli leikki kaukana. Kuitenkin, vaikka olo olisikin sen jälkeen aivan hirveä, Shawn rakasti sitä kännissä olon tunnetta niin paljon, ettei hän sitä edes sanoilla pystynyt kuvailemaan. Miehen ajatukset leijuivat Luciassa, rääkyvissä pienissä pennuissa, ja alkoholissa. Kuitenkin kaiken tämän keskeytti muija, joka istui miestä vastapäätä. Oliko toinen tehnyt tuon kenties tahallaan? Shawnin kulmat kurtistuivat aavistuksen, ja tämä otti hatsin tupakasta. Toisen huomatessa miehen, tuo selvästi säikähti hieman. "Ai sori, luulin et täs on tyhjää..", tuo likka sanoi, mutta Shawn vain kohautti olkiaan. "Miten vaan, kunhan et ala vittuilla. On nyt hermot kaikilla sen verra kireellä" Shawn murisi ja huomasi sitten, että kaikki nurkkapöytää lähimpänä olevat tyypit olivat siirtäneet katseensa kiinnostuneina kohti Shawnin ja likan istuttavaa pöytää. Shawn mulkaisi kaikkia, ja noiden katseet kääntyivät nopeasti, tympiintyneinä takaisin jo tyhjiin alkoholilaseihin. Shawnia todella vitutti, jos joku kyyläsi. "No, me ollaan näköjään kummatki täälä vetämässä vuosisadan perseet, eikö? Mikäs sun mieltä noin paljon painaa, että tollanen.." Shawnin katse siirtyi toisen kasvoista tuon hiuksiin ja sitten vaatteisiin. "... perus friidu tänne eksyy?" Shawn kysyi ja kohotti toista kulmaansa.

Hän otti huikan viinasta, ottaen sitten sen jälkeen hatsin tupakasta, kunnes tumppasi ehkä hieman liian pitkän pätkän kuppiin, levittäen sitten mustan, päällän roikkuvan hupparinsa taskun sisällön baaritiskille. Tälläkertaa sieltä löytyi vain valkoinen paperipussi täynnä puruja, filsuja ja muutama rizla. Mies kääri nopeasti sätkän, tunki kaikki purut sun muut takaisin taskuun, ja sytytti sitten uuden sätkän, josta nouseva savu huomautti heti, ettei tuo sätkä sisältänyt pelkkää tervaa ja nikotiinia. Ihan vitun sama.. Shawn poltti miten lystäsi, ja vaikka sätkän haju leviäisi koko baariin, kaikki tietäisivät tekijän. Kukaan ei kuitenkaan tulisi mainitsemaan asiasta, sillä muuten Shawn olisi valmis repimaan tuolta _oikeasti_ pään irti keinolla millä hyvänsä. Tummatulla otti muutaman hatsin, puhalsi savun ulos nenänsä kautta, ja otti viinapullosta hörpyn. "Millä nimellä mä sua oikee kutsun?" Shawn kysyi ja tuijotti toista pitkään ja hartaasti suoraa toisen silmiin.

Ei ollut vaikea huomata, että mies joka Noellea vasta päätä oli Rashreella aika tunnettu, ehkä jopa pelätty. Tytöllä itselläänkin meni hyviä sekä huonoja kylmiä väreitä selkää pitkin, kun mies murahti jotain siitä, ettei hänelle kannattaisi tänä iltana vittuilla.
Noelle kohautti olkiaan, eihän hänellä ollut aikomusta vittuilla kenellekään, muulle kuin itselleen ja huonolle tuurilleen. Välillä tuntui, että tyttö kaivaisi itselleen hautaa, mutta se ja samapa tuo. Hän otti jälleen uuden kulauksen oluestaan, joka olikin aivan loppumaisillaan. Juuri kun tyttö oli avaamassa uutta pulloa, miekkonen avasi suunsa.

"No, me ollaan näköjään kummatki täälä vetämässä vuosisadan perseet, eikö? Mikäs sun mieltä noin paljon painaa, että tollanen...perus friidu tänne eksyy?", toinen sanoi ja katsoi Noellea tarkkaavaisesti. Tyttö siristi silmiään ja katsoi miestä, nähdäkseen mitä tuo ajoi takaa. Eipä saanut selville. Noelle rupesi vittuunnuksissaan miettimään tosissaaan miehen kysymystä ja asioita selittäessään hän sortui sarkasmiin ja lopulta menetti hermonsa. "Joo. Ei tässä mitää, mullahan on maailman ihanin elämä, muutenvaanhan mä vittu ryyppään rahoista joita mä oon säästäny helvetin monta kuukautta että saan ostettua VAUVALLE KAURAPUUROO!" Viimeiset sanat Noelle kiljaisi ulos suoraan sydämestään ja löi olutpullon suoraan pöytään kiinni. Kukaan ei kuullut omien mölinöidensä takaa onneksi mitään. Mutta Shawn kuuli varmasti. Noelle siirsi katseensa pulloon, avasi sen taas hampaillaan ja joi lisää, edes häpeilemättä huutamaansa. Ainakin lähellä istuville tuli viimeistään nyt selväksi, että Noelle oli raskaana, jos heidän oli aluksi pitänyt miettiä asiaa, kun kyllähän tytöllä jo nyt tuota mahaa oli jo. Siitäkin huolimatta, että Noelle oli muulta vartaloltaan täysi tikku.

Shawnin nimikysymykseen Noelle vain huikkasi vastauksen. "Sano mua vaan Noelleks." Kaikesta ärsyyntyneisyydestään huolimatta, Noellea alkoi kiinnostaa myös toisen nimi, ja tämän illan suunnitelman. "No miks ite oot juomassa? Ja mikä sun nimi ees on?" Tyttö tiuskaisi ja katsoi nuorta miestä hetken, juoden taas oluttaan.

Shawn poltteli pilveä kaikessa rauhassa, toisen olemuksen ollessa sellainen, että tuo ei aikoisi vittuilla. Hän vain halusi varoittaa, ja yleensä varoitukset kannatti ottaa kuuleville korville, ellei oikeasti halunnut saada tuolta narkkarilta turpaansa pahemman kerran. ainakaan likka ei näyttänyt mitenkään vittuilevalta tapaukselta, joten Shawnin ei onneksi pitänyt alkaa puhua lisää moisesta aiheesta. Mies otti pullosta hieman suuremman huikan, ja pian pullo oli tyhjä. Mies laski tyhjän pullon paikoilleen pöydälle ja veti sätkästä entistä pidemmän hatsin. Tytön kasvoilla oli loppujenlopuksi Shawnin kysymyksen jälkeen melko vittuuntunut ilme, mutta mies ei liikauttanut lihastakaan kasvoissaan, toisen menettäessä malttinsa. Likka löi pullon pöytään ja alkoi selittää jotain jopa vauvanruuasta. Ahaa, toinen siis oli raskaana. Shawnin ei pitäisi vauvasta kommentoida mitään, sillä eihän toisen raskaus hänelle kuulunut. "Okei, no, välillä on kivempi rentoutua tollasien kiireellisten juttujen ohella" Shawn tokaisi ja virnisti pienesti. Se virne ei ollut mitenkään ärsyttävä, mutta jotenkin mies sai siitä ystävällisen virneen. Kunnon hymy ei ollut kareillut miehen kasvoilla kolmeen vuoteen, mutta sen sijaan kasvot vääntyivät sitä useammin virneeseen, jonka jotkut tulkitsivat eri tavoin. Kuitenkin tästä virneestä huomasi, ettei se ollut uhkaava. Tytön sanoessa nimensä, ja kysyessä sitten, että mitä Shawn teki baarissa ja mikä tuon nimi oli, mies kohautti olkiaan hieman ja tumppasi melkein loppuun palavan makealta haisevan sätkän kuppiin toisen tumpin seuraksi. "Mun nimi on Shawn... Tulin tänne purkamaan vitutusta ja se liittyy mun faijaan ja entiseen.." Shawn mietti hetken. Suhteeseen? Ei todellakaan! "...entiseen yhdenyön juttuun. Ne on saanu mun pään iha sekasin ja nyt on vaan pakko purkaa vitutusta alkoholiin" Shawn sanoi ja pyöräytti silmiään hieman. Hän ei todellakaan aikoisi vetää perseitä vain yhdellä viinapullolla, vaan nousi sitten ylös, käveli nopeasti baaritiskille, työnsi muut jonottavat asiakkaan sivuun ja palasi pian uuden kossupullon kanssa. Hän kieritti korkin jälleen auki, ja otti hörpyn juomasta.

"Sä varmaan tulit tänne keventää mieltäs ton pennun takia?" Shawn kysyi ja kohotti kulmaansa. Hän ei todellakaan tiennyt miten toinen suhtautui vauvaan, mutta Shawn päätteli nyt toisen äskeisestä lauseesta, että toisen mieltä vaivasi juuri se mahassa kasvava pieni ihmisenalku. Mies nojasi kyynerpäillään pöytään ja joi sitten melko nopeasti kossupullon kaulan tyhjäksi.

// sori, nyt tuli lyhyttä :'(

Mies puhui rentoutumisesta, ja Noelle kohautti olkiaan. Eihän tyttö ollut rentoutunut kunnolla aikapäiviin. Mutta ehkä tänäyönä sitten viimeinkin voisi. "Sä varmaan tulit tänne keventää mieltäs ton pennun takia?", mies kysäisi. Noelle vain nyökkäsi vastaukseksi, ja jäi miettimään vauvaansa siksi aikaa kun mies kävi hakemassa toisen pullon viinaa. 'Vitut siitäki saatanan pennusta.', Noelle mietti ja otti ison kulauksen olutta.

Kun toinen tuli takaisin, hän esittäytyi Shawniksi ja kertoi pakenevansa alkoholin avulla ikäviä muistoja jostakin yhdenyönjutusta. Noellen ilme muuttui heti uteliaaksi, kuten hänen mielensäkin. Miten yhdenyön juttu voi jäädä kaivamaan mieltä, jossei se tosiaan ollut mitään muuta? Nuori nainen tapitti hetken seuralaistaan kysyvästi, mutta otti sitten asian puheeksi. Toisen isästä hän ei vielä tässä vaiheessa kehdannut udella, mutta kun mies puhui yhdenyön suhteesta monikossa, ei Noelle voinut olla kysymättä vähän lisätietoja.

"Ketkä saa sun pään iha sekasin? Saanko kysyy, mite yhdeyön suhteesta voi olla jotain päänvaivaa?" Tyttö sanoi jo hieman sammaltaen, vaikka ei ainakaan itse huomannut olevansa vielä pahemmin kännissä. Kaiken lisäksi taustalla soi koko ajan hieman vanhemman aikainen pianolla sonnustautunut rock- musiikki, jonka takia piti lähes huutaa, että toinen kuulisi jotakin.

Shawn otti huikan viinapullosta ja samassa päässä sitten napsahti. Sen jälkeen katse joka suuntaan alkoi hidastua ja puhe olikin sitten hieman vaikeampaa. Shawn tuhahti, mutta onneksi se olo tuli nyt, eikä kolmen tunnin päästä, jolloin hän olisi ehtinyt juoda varmaankin jo viisi pulloa. Noellen udellessa yhdenyönsuhteista, Shawn näytti hieman vaivaantuneelta, mutta avasi sitten suunsa. "Joo saat, vaikken mä kyllä tykkäis vastata... Lyhyesti, kävi vaa pieni vahinko" Shawn sanoi ja puri huultaan. Lauseesta ei paljoa saanut irti, mutta ehkä toinen vähintäänkin ymmärsi sen, että muija oli alkanut odottaa vauvaa... tai vauvoja, mutta muuta lauseesta ei onneksi voinutkaan päätellä.
Mies siirsi katseensa kohti baarissa örveltäviä sammumispisteessä olevia juoppoja, jotka nuokkuivat toistensa kauloissa. Säälittävää, että yhtä kännissä olevat kaverit sitten yrittivät auttaa toista kaveria, kaatuen sitten kaikki samassa mötikässä lattialle... Samassa jostai ilmestyi Shawnille tutut kasvot, joita mies ei todellakaan olisi halunnut nyt nähdä. Kyllä muuten, mutta ei juuri nyt! "Shawn, mä kuulin että sä oot täällä, oisko sul heittää sätkä?" brunette narkkari kysyi, mutta Shawnin ilmeestä huomasi, ettei hän halunnut kuunnella. Noelle varmasti huomasi sen. "..Hei jätkä, kuuliksä?" Shawnin ihan hyväkin kaveri, Joe kysyi, ja kohotti kulmaansa vilkaisten sitten Noellea. "Ai, sä oot muijanki löytäny? Aika kivan näköne kimuli. Hei, sehän on raskaana" Joe pulisi yhteen putkeen, jolloin Shawnin kädet painuivat nyrkkiin. "Joe, mee pois" Shawn murisi entistä uhkaavammin ja puri hampaitaan yhteen. Tämän kasvoilta paistoi tasan se ilme, että kohta joku saisi turpaansa jollei tottelisi. "Mut ooksä jo ottanu siihe Luciaa mitään yhteyttä? Se varmaa pikkuhiljaa alkaa jo ihmetellä et.." Joen lause keskeytyi, kun Shawnin nyrkit painautuivat yhä tiukemmin nyrkkiin. "Joe, mä varotan... Mä tuun katumaan tätä aamulla" Shawn sanoi, ja seuraavasta lauseesta tulisi lyönti niin varmasti.

"Okei, ei sitte. No sä varmaa haluut antaa mulle tosta viinasta huikan?" Joe kysyi ja ojensi jo kättään pulloa kohti, kunnes Shawn pomppasi ylös todella nopeasti, tarraten suoraa toisen mustan hupparin kauluksesta kiinni ja löi nyrkkinsä suoraa päin toisen kasvoja. Joe ei pahemmin ehtinyt tehdä mitään, mutta Shawn tönäisi tuon kauemmas, jottei alkaisi takoa toista hengiltä... Sekin oltiin todettu, että kun mies harmostuu, hän on valmis tappamaan lähes kenet tahansa. Shawn käveli nopeasti takaisin paikoilleen ja yritti istua rauhallisesti, vaikka käsien tärinä ei loppunut hetkeksikään. Mies oli niin raivoissaan, että tämän oli pakko jopa tärisyttää jalkojaan olon himmentämiseksi. Shawn otti huikan viinasta, ja siirsi sitten katseensa Noelleen, ja sen jälkeen vilkaisi ihmisten läpi kulkevaa Joea, jonka kädet olivat aimoisesti punaisen veren peitossa. Tosiaan, kukaan ei halunnut saada Shawnilta turpaan, sillä silloin meni vähintäänkin nenä paskaksi. Shawn sai kaivettua uuden röökin taskustaan, ja sysytti sitten senkin. Toisen tulitikkukäden sormet naputtivat pöytää, ja toinen käsi piteli röökiä paikoillaan.

Itse kullakin alkoi jo alkoholi nousemaan päähän, ja Noelle veti juuri viimeiset hörpyt viimeisestä pullostaan. Miten ihanalta tuntuikaan olla taas humalan vietävänä. Olut, jota hän osti oli promilleiltaan paljon vahvempaa kuin normaalikaljat.
Shawn vaikutti todella vaivaantuneelta tytön kysymyksen jälkeen. Noelle alkoi jo hetken miettiä, olisiko sittenkään kannattanut kysyä. Jonkin ajan kuluttua mies sai kuitenkin vastauksensa kakistettua ulos. "Joo saat, vaikken mä kyllä tykkäis vastata... Lyhyesti, kävi vaa pieni vahinko", hän sanoi vaivaantuneella äänellä. Noelle jäi miettimään asiaa. Vahinko..Tarkoittaa varmasti sitä että muija jonka kanssa Shawnilla oli yhdenyön juttu tuli raskaaksi. Hän siirsi katseensa pöytään. Eihän hänenkään ollut tarkoitus tulla raskaaksi. Tyttö siirsi kätensä vatsalleen ja mietti löisikö vai silittäisikö sitä. Hänen tunteensa vauvan suhteen olivat tällä hetkellä todella ristiriitaiset. Vasta vähän aikaa sitten Noellen mielestä lapsi oli ainoa syy elää, hän rakasti sitä, mutta nyt lapsi teki tytön vain katkeraksi. Lapsi oli vienyt hänen koko elämänsä, Elliotin ja vanhemmat, sekä suurimman osan ystävistä. Tyttö puri hampaitaan yhteen ja otti kätensä pois mahaltaan ja puristi sen kiinni tyhjään olutpulloon. 'En mä haluais ikinä mun pikkusta satuttaa.' tuo mietti ja siirsi katseensa jälleen Shawniin. Kaikki oli niin sekavaa humalatilassa, että tuskimpa toinen oli edes huomannut pientä miettimisvälikohtausta. Juuri kun Noelle oli kysymässä lisää siitä naisesta ja mahdollisesta vauvasta, heidän pöytänsä luokse tuli joku ruskeatukkainen mieshenkilö, joka höpisi jotain sätkistä.

Kauempaakin huomasi että Shawnia suoraansanottuna vitutti tuon miehen läsnäolo. Mies kutsui toista nimellä Joe, joten ilmeisesti he tunsivat paremminkin. Vasta siinä vaiheessa kun tuo Joe käänsi katseensa Noelleen ja sanoi jotain raskaudesta, alkoi tytöllä itselläänkin keittää, mutta hän ei tehnyt mitään, katsoi vain eteensä. Tyttö koetti olla niin ettei muka kuulisi mitään. Pian sen jälkeen Joe mainitsi Lucian, ja Shawnin raivo oli käsinkosketeltavaa. "Shawn älä.." Tyttö sanoi hiljaa, mutta eihän mies kuunnellut. Kun Joe pyysi huikkaa viinapullostaq Shawn nousi penkistään salamannopeasti ja iski nyrkin kaverinsa, tai kuka olikaan, kasvoille. Noelle nousi seisomaan pelästyksestä, samoin monet muut baarin asiakkaat. Jotkut miehet taputtivat käsiään ja viheltelivät, kuin kannustaakseen Shawnia jatkamaan. Tuostakin huolimatta Shawn vain työnsi Joen kauemmaksi itsestään ja meni paikoilleen istumaan. Noellekin istui siinä samassa takaisin aloilleen ja katsoi seuralaistaan silmät suurina. Käsien ja jalkojen tärinä ei varmasti tietänyt hyvää. Onneksi Joe lähti menemään. Shawn sytytti tupakan, mutta Noelle ei hetkeen uskaltanut sanoa mitään. Hieman oudoksuen tyttö nousi jälleen aloiltaan ja haki itselleen toiset kolme pulloa kaljaa. "Kolme samanlaista.", tyttö sanoi baarimikolle ja vilkuili odottaessaan Shawnia. Baarimikko toi juomat tiskille, mutta oli hänellä asiaakin. "Onks siellä nurkassa kaikki okei?",mies kysyi. Noelle tuhahti. "No on on." Hän lähti juomat käsissään takaisin nurkkapöytään ja avasi pullon tapansa mukaan hampailla. Noelle otti kunnon kulauksen kaljaa ja jäi katsomaan Shawnia. 'Ehkä vois vaihtaa puheenaihetta.', Noelle mietti. Ei vain tullut oikein mitään mieleen, pää oli sen verran jurrissa. Vaikka toisaalta, jos tyttö joisi vielä vähän lisää hän kyllä keksisi mitä tahansa puhumista.

Shawn istui pöydässä todella hermostuneen näköisenä, kunnes joi viinapullosta jälleen melko suuren kulauksen. Noellen lähtiessä baaritiskiä kohti, pyöritteli Shawn nahkatakkinsa taskussa olevaa metamfetamiini piikkiä, jota oli säilönyt siellä eilisillasta asti. Vaikutukset siitä olisivat arvattavat, mutta mies oli valmis siihen, hän haluaisi kaiken pois mielestä ja mahdollisimman äkkiä. Hän ei kuitenkaan pistäisi vielä, vaan myöhemmin. Pian Noelle palasi pöytään kolmen uuden, hieman vahvemman bissepullon kanssa. Shawn tuijotti toista hetken, kaivoi jo varmaan kolmatta kertaa tänäiltana pilvikamat kannabiskamat pöydälle, ja alkoi kääriä sätkää, edelleen hieman tärisevin käsin. Että elämä osasi olla vituttavaa. "Haluisitko sä kertoo ittestäs jotain?" Shawn kysyi ja sytytti sitten käärimänsä sätkän, tynkien sätkäkamat sitten pillifarkkujen taskuihin. Ruskeat silmät alkoivat pikkuhiljaa jälleen painaa luomia kiinni, mutta sekin oli aina vain silmien omaa tahtoa, sillä Shawnia ei todellakaan väsyttänyt, eikä hän haluaisi nukkumaan koko yönä. Ei sitten toden teollakaan. Mies ryhdistäytyi ja siirsi katseensa harmaasta pöydän pinnasta tytön suuriin silmiin.
Mies nappasi suuren huikan viinapullosta, ja otti suuren hatsin sätkästä, kunnes karisti sitä hieman tuhkakuppiin... jälleen. Tämä raapi hennosti pienellä keesillä olevia hiuksiaan, ja tuijotti tyttöä lähes liiankin pelottava ilme kasvoillaan. Tosiaan, Shawn ei ajatellut sillä hetkellä mitään, lagitti vain aivan totaalisesti.

"Käytätkö sä aineita?" Shawn kysyi ja kohotti kulmaansa hieman, alkaen pyörittää huulikorua sitten kielellän. Hän itse muisti ensimmäisen kerran kun veti mitään paskaa kehoonsa tupakan lisäksi. Ei tupakoinnissa ollut mitään pahaa, mutta jo ensimmäisen kamanvetämis kerran jälkeen sitä oli vain pakko saada lisää. Ehkä hän oli perinyt kamalan viinapään, tupakan himon, ja aineiden vetämisen isältään. Niin se luultavasti oli, sillä tuon isä oli ainut, joka talossa poltti, pojan ollessa pieni. Jos Shawn voisi näillä sekunneilla muuttaa jotain elämässään, hän olisi jättänyt ensimmäisen pillerin ottamatta, mutta tehty mitä tehty. Hänestä oli ensiksi tullut kamala ketjupolttaja, sitten alkoholisti ja lopuksi yksi kulmien pahimmista narkkareista. Häntä melkein ikinä nähty selvinpäin, ehkä viimeksi vuosi sitten, darraisena hieman useammin, mutta pöllyissä hän oikeastaan olikin kauken aikaa. Onkohan tyttö perustunut kannabiksen vetämiseen? Sitä Shawn ei tiennyt, mutta aikoi mielellään ottaa siitä selvää.

Noelle joi kaljapullostaan, ja välillä Shawnin levoton sekä vaivautunut olemus sai naisen itsensäkin tuntemaan hieman oudoksi. Aina kun he katsoivat toisiaan, syntyi ärsyttävä ja varsin merkittämätön tuijotus kahden päihdeorjan välillä. Hetkeen Noelle ei taas ajatellut mitään, hän vain tuijotti kun Shawn otti sätkäkamat esiin taas kerran ja alkoi käärimään sätkää. Yhtäkkiä Shawn kehotti kaiken "hiljaisuuden" keskellä Noellea kertomaan itsestään jotain, aivan kuin miestä olisi nyt paljoakaan kiinostanut. Noelle pyöritti olutpulloa kädessään ja katsoi sen etikettiä. Omatunto soimasi niin, että korviin sattui. Noellehan rakasti tätä lasta! Miksi hän teki näin? Mikä sai nuoren naisen tähän pisteeseen? Vanhemmat, Elliot, lapsi..Kaikki pyörivät samaan aikaan päässä."Joten.. Mitä kertoisin itestäni? Oon köyhä pee aa, mulla on mahassa lapsi mutta yritän näköjään tappaa sen, koska mun omat vanhemmat on kusipäitä, eikä mun poikaystävä kestäny tätä lasta ja lähti meneen noin vaan." Tyttö sanoi suoraan ja kurtisti hieman kulmiaan. "Ja ei, en käytä huumeita..Tai siis käytin, mut..." Hän änkytti, mutta tunteet nousivat pintaan, kun muistot Elliotin läsnäolosta ja kosketuksesta nousivat mieleen. Kuinka sekavia, mutta silti ihania ja jännittäviä olivatkaan ne siniset yöt olleet kun he polttivat yhdessä pilveä raitilla vuosia sitten..

Kaljapullo iskeytyi taas pöytään nuoren naisen toimesta. "Vittu että osaa ottaa päähän! Miten se voi vaan ottaa hatkat? Ja jättää nyt joku typerä lappu pöydälle, ihanku se nyt kuittais kaiken! Ei jättäny rahaa, eikä hyviä muistoja. Miten raukkamaista voi olla vaan paeta....Vittu mä tapan joka ikisen vitun paskahousumiehen joka ei välitä pätkän vertaa siitä, miten tuskallista naiselle on pitää yksin kakaroista huoli... Jos edes rahallisesti tukis, mutta ei! Vittu näitä paskahousuja..." Noelle alkoi manaamaan suu vaahdossa ja laski päänsä käsiensä varaan. "Se on vaikeeta.." Tyttö mutisi vielä perään ja lomotti loput kaljoista kurkustaan alas. Hän siirsi katseensa Shawniin. "Sori...Mä näköjään saan hermoromahduksen joka kysymyksestä jonka sä kysyt." Nainen sanoi virnistäen omituisesti perään, ja avasi taas uuden oluen hampaillaan.

//Sori kesto

Tummatukan epämääräinen hääriminen ja jalkojen heiluttelu ei näyttänyt loppuvat ikinä. Epämääräiseksi häärimiseksi voitiin laskea marisätkän pyörittely sormissa, ja kaiken mahdollisen pikkutavaran näpeltäminen, tuon korvien vallatessa kamala hiljaisuus. Hiljaisuus oli joskus ärsyttävää, mutta joskus se todellakin auttoi. Varsinkin silloin kun jokin oli pielessä. Tosin tämä hiljaisuus oli vain Shawnin ja Noellen välistä, sillä baarissa muuten kuului toinen toistaan kovempiäänisten ihmisten melu.. Huuto, karjuminen ja epämääräinen mölinä. Ruskeat silmät siirtyivät käsissä pyörivästä sätkästä punatukkaiseen naitiin, joka istui vastapäätä Shawnia. Mies tuijotti tuota vielä hetken, kunnes toinen alkoi kertoa jotain itsestään. Itsestä kertominen ajautui menneisyyteen, ja sitä kautta lähes tarinointiin. Toisen puhe ei tuntunut loppuvan ikinä, mutta ei Shawn halunnutkaan toisen lopettavan. Ennenkuin tuo alkoi puhua jätkistä, jotka jättivät muijansa, ja kakaransa unholaan, ja jatkoivat itse hurjapäistä, osaksi myös todella paskamaista elämäänsä, jälleen kerran yksin. Toisen haukkuessa Shawnin tietämättään lyttyyn, maan alle, kiven koloon, loppui miehen jalkojen tärisyttäminen ja käsissä oleva punainen sytkäri tippui baarin kälyiselle pöydälle. Shawn tuijotti toista kuin kivetetty ihminen, kunnes siirsi katseensa pöytään. Hän puristeli jälleen hampaitaan yhteen. Jos tämä sama peli jatkuisi, hyppäisi mies vasrmasti illan jälkeen, perseet vedettyään ensimmäiseltä sillalta alas. Hänen sisällään myllersi, ja ajatus Noellen sanoista, omasta menneisyydestä, ja Luciasta.... ne saivat Shawnin lähes tahtoessaan oksentamaan. Miehen luurankokasvot olivat vaihtaneet väriä todella kalpeasta, lähes valkoiseen. Shawn näytti nyt suunnilleen zombilta, tai miltä tahansa kuolleellta. Toisen pahoittelu hermoromahduksesta sai Shawnin jälleen palaamaan maanpinnalle. "Joo.. ei se mitään. Sellasta sattuu" Shawn sanoi, mutta tämän kasvoilla oli ilme, joka oli kaikkea muuta kuin hymyyn taittuva.

Niin, sellasta sattuu! Shawnille sitä on sattunut jo tuhat kertaa, mutta muijat olivat itse hoitaneet ehkäisyn.. ennen Luciaa. Shawn nappasi hieman vajaan pullon pöydältä ja joi sen kerralla loppuun, napaten sitten toisen, juoden sen vain puoliksi. Keesipää siirsi kiiltävät silmänsä toista kohti ja tuhahti. "Mä oon ite tehny tyhmästi... Yhtä tyhmästi ku Elliot. Jos sä vaan tajuut mitä mä tarkotan?" Shawn sepitti ja ääni alkoi väristä lauseen loppupuolella, joten lause piti lopettaa niin nopeasti kuin mahdollista. Mies ei pystynyt paeta asiaa näköjään mihinkään, ei edes, vaikka muuttaisi Havaijille. Tummatukka katsoi toista sillä ilmeellä, että toinen saisi nyt huutaa hänelle sydämensä kyllyydestä. "Vaikkei Elliot autakaan sua sen lapsen hoitamisessa, mun tekee mieli vaa sanoo sulle, että se on pikkune josta viel joskus kasvaa kunnon kansalainen. Mut toisaalta, jos sä vielä voit päästä siitä eroon, etkä oo valmis hoitamaan sitä, nii sitte iha oman mieles mukaan" Shawn sanoi toiselle ja joi kaljasta sen verran, että jäljelle jäivät enää pohjat. Shawn oli tavannut ihmisen, joka sai hänet ajattelemaan Lucian kamalaa päätöstä. Nainen oli itse päättänyt, että pitäisi lapset. Mitä Shawn olisi tehnyt toisin? Lucian kysyessä, että aikoisiko mies todistaa olevansa lapsien isä, hän kieltäytyi. Sen hän olisi voinut tehdä toisin, mutta ainakin hän tietää, että Lucia, Abigail ja Gabriel asuvat.. ehkäpä onnellisina New Yorkissa...

Noelle katsoi hieman pitkään Shawnin reaktiota, kun olihan tyttö juuri vuodattanut elämänsä salat baarin pöydässä miehelle päin kasvoja. Yhtäkkiä Shawnista tuli kalpea kuin lakana, kalpeampikin. Sytkäri putosi miehen kädestä pöydälle ja hän vain tuijotti Noellea tyystin ilmeettömänä. Noellea alkoi jo hieman pelottaa toisen täysin hajanainen käytös. Äsken hän oli naputellut ja koputellut joka tavaraa, ja yhtäkkiä mies jähmettyi paikalleen kuin patsas. Noelle katsoi toista kummissaan. Juuri kun tyttö oli kysyä, mikä Shawnille tuli, tuo näytti palaavan taas normaaliin maailmaan. Noel huokaisi helpotuksesta, hän oli jo ihan varma, että Shawn oli saanut jonkin huumehalvauksen. Sellaista sattuu, mies mutisi, mutta oli yhä jossakin ihan muualla kuin baarin penkissä.

Noelle katsoi tuota hieman oudoksuen ja koetti vääntää jonkin väkinäisen hymyn kasvoilleen, juoden sitten kulauksen vasta-avatusta kaljastaan. Hiljaisuus laskeutui taas savuisen baarinpenkin ylle, jossa nämä kaksi onnetonta istuivat iltaa. Yhtäkkiä Shawn sanoi jotakin sellaista, jota Noelle ei ollut uskoa todeksi.. Sanat tuntuivat iskeytyvän tytön kalloon kuin palat kovinta terästä. "Mä oon ite tehny tyhmästi... Yhtä tyhmästi ku Elliot..." Tyttö kuuli, eikä voinut muuta kuin tuijottaa Shawnia. Muu maailma katosi, äänet alkoivat kaikota. Oli vain Shawn, ja Shawnin suu joka puhui uskomattomia sanoja. Tuntui kun kaikki olisi ollut hidastetusta elokuvasta. "Mut toisaalta, jos sä vielä voit päästä siitä eroon, etkä oo valmis hoitamaan sitä, nii sitte iha oman mieles mukaan", mies sanoi, kylmän rauhallisesti. Noelle pyörytti hieman päätään palatakseen takaisin maanpinnalle ja joi kulauksen kaljastaan. Vain nuo asiat hän oli kuullut, tai ne olivat ainoat mihin hän oli kiinnittänyt huomiota, mitkä hänen aivonsa halusivat kuulla. Suurilla silmillään Noelle jäi tapittamaan Shawnia. "Mitä..? Miten sä... Miks..Mitä vittua?", Noelle sai soperrettua ja puristi kaljapulloa käsissään. Hän ei todellakaan löytänyt oikeita sanoja sillä hetkellä. Noelle siirsi katseensa maahan, hän ei tiennyt edes miten suhtautua tähän. Vauva hänen mahassaan potkaisi.. Kyynel nousi tytön silmään. "Miten sä voit??" Tyttö sanoi jo hieman kovemmalla äänellä ja siirsi kätensä vatsalleen, kuin ollakseen lähempänä lastaan. Yhtäkkiä rakkaudentunne lasta kohtaan kasvoi sata nolla. Noelle tuijotti Shawnia kuin vaatien vastauksen.

Toisen hämmentyneet sanat saivat miehen häpeämään. Hän voisi tehdä itsemurhan saman tien, ja olihan hänellä aina mukana ties mitä tietämättömiä nappeja, jotka voisivat tappaa heti, kun niitä oli täysin oikeat napit samaan aikaan. Ei hän kuitenkaan yhdenyön suhteen vahingon takia voisi tehdä itsemurhaa, vaikka ajatus itsarista olikin pyörinyt Shawnin mielessä jo pidemmän aikaa. "Mä oon asunu Rasheella neljä vuotta, ja mulla on täällä kyseenalanen maine just sen takia, että hyppään sängystä toiseen. Yleensä muijat on selvinneet ehkäsystä yksin, mutta Lucia oli poikkeus. Se sano, että se haluaa pitää kaksoset, eikä mulla ollu mitään sitä vastaan. Mä kuitenkaa en voinu myöntää, että mä oon niiden lasten isä. Oon pahimman luokan narkkari, ja jos mä olisin lähteny Lucian mukaan Nykkiin, mä olisin seonnu jos en ois saanu aineita siellä. Ja koska mä oon tälläne kusipää, ne pennut ois joutunu samaan tilanteeseen ku silloin, ku mä olin pieni. Mun isä oli maailman kamalin ihminen, enkä mä olis halunnu pilata niitte pikkusten elämää" Shawn selitti ja tuonkin silmään nousi kyynel. Shawn ei ollut itkenyt sitten sen jälkeen, kun sai kuulla Lucian odottavan kaksosia. Hänen isänsä kuolema ei tuntunut missään, vierähti vain kivi pois sydämeltä, vaikkei hänellä enää ollutkaan vanhempia. "Mä en ikinä ollu aatellu itteeni isänä, mutta mulla on hyvä syy olla sekaantumatta enää niitten elämään. Lucian kanssa päätettiin, että jos ne vanhempana kyselee musta, niin mä kuolin. Onhan se aina ankeeta, mut väistämätöntä" Shawn sanoi ja pyyhki hieman silmäkulmaansa. Hän oli aina vihannut itkemistä, kuten nyt. Se vain tuotti mieleen vanhoja lapsuudenaikoja, eivätkä kyyneleet enää virranneet niinkuin ennen. Hän oli pienenä itkenyt aivan liikaa vanhempiensa riitojen, ja isänsä nyrkin takia.

Mies nappasi kaljapullon kouraansa ja sytytti marisätkän. Hän puhalsi savut ulos keuhkoistaan, ja otti sitten huikan kaljasta. "Mä en tiiä miltä susta tuntuu, mutta varmasti kauheelta. Muuta mä en osaa tohon sanoo" Shawn sanoi ja vilkaisi toista, siirtäen sitten katseensa kauempana huijuviin, tanssiviin ihmisiin. Katse ei kauaa noissa pysynyt, sillä Shawnin käden upotessa taskuun, hän siirsi katseensa Noelleen. Mies kaivoi sieltä pienen napin, jonka nimeä tai alkuperää ei muistanut. Se kuitenkin erosi muista, mutta tuskimpa siitä niin kamalaa oloa tulisi... Shawn pisteli sen naamariinsa, juoden kaljaa päälle, ja katsoi toista sitten todella pitkään. Tosiaan, nyt oli kissa vienyt kielen, eikä hän enää tiennyt pitäisikö jatkaa lapsi-keskustelua, vai ärsyttävästi poiketa aiheesta muualle.

Edelleen järkyttyneenä Noelle kuunteli miehen selityksiä, mitään sanomatta. Hän kuuli kuinka toinen oli oikea "Rasheen playboy", eikä se saanut tyttöä vielä vakuutetuksi siitä, mikä sai miehen tekemään sen minkä hän teki. Noelle siirsi katseensa baarin pöytään ja kuunteli lisää. Noellen oli todella vaikeaa hyväksyä kenenkään tehneen samaa kuin Elliot, mutta tunteellisena ihmisenä korvien lisäksi palasi sydän takaisin kuulolle, kun Shawn alkoi puhua isästään.
Miehen äänestä todella kuuli, ettei asiaa ollut helppo käsitellä. Noelle rykäisi hieman, kun mies oli lopettanut selitykset ja kulautti jonkin pillerin kurkustaan alas. "Tavallaan mä ymmärränkin.. Ehkä lasten on parempi olla ilman isää kun isän kanssa joka kuitenkin tekee..Mitä haluu.." Noelle sai sanotuksi ja harhaili taas ajatuksissaan. Ehkä hänenkin lapsellaan oli parempi ilman Elliotia.. Shawnin tarina sai Noellen ajattelemaan vähän erilailla kuin ennen.

Noelle otti viimeisen kulauksen kaljastaan. "Okei, tää on vähän turhan raskas aihe illalle, jollon mun piti unohtaa kaikki." Tyttö sanoi taas omituinen virne naamallaan ja avasi kuudennen kaljapullonsa - hampaillaan, kuten aina. 'No mutta oon mäkin hyvä äiti...', tyttö ajatteli ja katsoi pullon sisälle, näytti kuin olutta olisi ollut loputtomiin. Tyttö sulki silmänsä hetkeksi ja joi sitten pullosta kunnon kulauksen. "No mut.. Mikä ois hyvä aihe?" Tyttö kysyi sitten jo vähän hymyillen.

Mies katsoi toista hetken, kuullen sitten toisen lauseen siitä, että kuinka lapsien olisi mahdollisesti helpompi elää ilman narkkari-isää. "Niinpä. Ei oo lapsie mutsillekkaa kiva jos ukko heiluu yöt toiste kämpissä joka yö" Shawn sanoi, sai sitten kohotettua pienen virneen kasvoilleen. Hän yritti nyt unohtaa ne masentavat puheenaiheet, mutta kulmat kurtistuivat, hänen muistaessaan jotain kamalaa. Hän oli tavannut Lucian tässä baarissa, juuri normaalina ryyppyiltana. Nainen oli vihjaillut, että tuolla olisi kotono suuri baarikaappi, joka sisälsi suuremman valikoiman kuin baarissa. Ainakin niin tuo vakuutti, mutta loppuilta Lucian kämpässä menikin sitten jotain laatuviiniä juodessa. Sitten.. Voi vittujen kevät!

Shawn nappasi pullon kouraansa ja kuuli sitten toisen kommentin, juoden pullon tyhjäksi. "Joo, niin on. Pitäis keksii jotain parempaaki puhuttavaa" Shawn tuhahti ja vilkaisi baaritiskillä juomia tarjoilevaa brunettea myyjää. Olikohan silläkään edes kunnon elämää? Kuka nyt ehdointahdoin haluaisi tulal räkälään tarjoilemaan juomia jo tarpeeksi sekaisin oleville ihmisille... Shawn siirsi ruskeat silmänsä kohti pöytää, ja yritti etsiä mahdollisesti sätkää jostain. Oliko hän muka jo polttanut kaiken jäljellä olevan? Muisti alkoi viirata, ja mies virnisti toiselle melko outo ilme kasvoillaan. "Okei, noo.. Onko sulla työpaikkaa? Lemmikkejä? Bestiksiä keiden kanssa riehua?" Shawn kysyi samalla kun tonki mustan hupparinsa taskuja melko kärsimättömästi. Lopulta hän löysikin valkoisessa pienessä paperipussissa tulevan sätkän sisällön, ja huokaisi onnesta. Sitähän oli vaikka millä mitalla. Shawn levitti sätkäkamat pöydälle, ja alkoi kääntää sätkää, kunnes sujautti sätkäkamat nopeasti takaisin taskuunsa, jättäen sätkän huultensa väliin. Hän kaivoi sytytintä, ja sytytti sätkän palamaan. Joskus se sätkästä tuleva imelä haju sai Shawnin nyrpistämään nenäänsä. Ei kuitenkaan usein, sillä hänhän ei polttanut sisällä. Ei hän koiraansa haluaisi sen takia tappaa, että itse ei voisi raahata persettään kämpästä ulos käytävälle, ja siitä kolme kerrosta alemmas, suoraa ulko-oven ulkopuolelle.

Shawn puhalsi savun ulos, ja katsoi hieman tyhjästi noita kauempana tanssivia, ja epävireestä laulavia tyyppejä. Tämän käsi ohjautui kaljapullolle, joka olikin sitten hänen viimeisensä. Pian pitäisi käydä ostamassa lisää, tai sitten tyytyä vain nappeihin ja yhteen metamfetamiini-piikkiin. Kyllähän niistäkin pään helposti saisi sekaisin... Tosin tummatukka ei viitsisi käyttää piikkiä ihan baarin tiloissa, sillä muuten piikki jäisi lattialle, ja Shawn olisi yksi ensimmäisistä, ketä syytettäisiin asiasta. Hän ei kuitenkaan kiinnittänyt siihen enempää huomiota, vaan avasi bissen hampaillaan, ja joi siitä kulauksen. Hänen siirtäessä katseensa toiseen, päässä alkoi vipata, ja Shawn siirsi kyynerpäänsä pöydälle. Nyt napsahti, ja mies joutui hetken viritellä aivojaan, jotta tajuaisi maailmanmenosta edes jotain. Alkoholi ja pillerit eivät todellakaan olleet hyvä yhdistelmä, mutta Rasheella se olikin normaali välipala.

Noelle oli omissa maailmoissaan, mutta siitäkin huolimatta jaksoi vielä kuunnella Shawnia. Oli kaiketi ihan totta, että lapsella oli parempi pelkästään sen vanhemman kanssa, joka oikeasti välitti. Noelle siirsi katseensa taas kaljapulloonsa. 'Joka oikeesti välittää...', hän mietti huokaisten. Yhtäkkiä hänelle tuli jotenkin heikko olo, eikä kalja enää maistunut. Hän siirsi vaivihkaa melkein täyttä pulloa kauemmas itsestään. Hänellä ei ollut aikoihin ollut niin ristiriitainen olo. Baarin äänet alkoivat kuulostaa epätodellisilta, niin pahoilta. Nuori punatukka sulki silmänsä hetkeksi, ja ikäänkuin kokosi itsensä. Shawnin kysymys Noellen elämäntavoista havahdutti tytön taas hetkeen takaisin. Hän avasi silmänsä ja katsoi Shawnia. Kysymyksen käsittely aivoissa kesti hetkisen.

"Ööh...Ei mulla oo oikein mitään.. Mä taidan mennä vessaan.", hän sopersi vaivautuneesti ja katsoi ympärilleen, nähdäkseen jossain naistenhuoneen. Ensin sitä ei meinannut näkyä sankan savun keskeltä, mutta lopulta nurkassa näkyi jotain, mikä viittasi siihen suuntaan. Shawn näytti olevan itsekkin jonkinlaisessa hämärätilassa, että tuskin edes huomaisi Noellen poistuneen pöydästä. Punapää nousi penkiltä ja hoiperteli kohti vessaa. Hän pääsi sisälle, eikä ollut aikapäiviin nähnyt yhtä räkäistä vessaa. Nuori nainen nojautui harmaanvalkoista tuhruista lavuaaria vasten ja tuijotti itseään lähes rikkinäisestä peilistä. Lavuaarissa oli verta, ja vessakopista kuului, kun jotkut naivat. 'Mitä helvettiä mä teen täällä?!', Noelle mietti ja nosti kätensä päälaelleen, epätoivon vallassa. Vauva mahassa potkaisi jälleen, kuin kertoakseen voivansa pahoin. Alkoholi vaikutti negatiivisesti myös vauvan keskushermostoon. 'Tää on mun lapsi. Tää on ainoo mitä mulla enää on. Mä en voi antaa sen kärsiä, ja syyttää sitä siitä mitä mä oon tehy.', hän päätti tuijottaessaan peilistä omiin mustiin silmiinsä. Hän laski kätensä vatsalleen ja tunsi vauvan liikkuvan. Hän käveli ulos vessasta ja vaikka ihmiset huusivat ja melusivat, syvä hiljaisuus laskeutui nuoren ylle. Yhtäkkiä hän oli varma, että rakasti lastaan kävi mitä kävi, eikä halunnut satuttaa sitä. Noelle käveli varmemmin takaisin pöydän ääreen, kuin mitä oli lähtenyt ja tarttui kaljapulloonsa kiinni.

Hän kaatoi pullon sisällön viereisessä pöydässä istuvan pulsun tyhjään tuoppiin. "Mä tarjoon.", Noelle tokaisi miehelle ja kääntyi takaisin seuralaisensa Shawnin puoleen. Tuo ei kyllä näyttänyt enää tajuavan mistään mitään, mutta Noelle päätti silti hyvästellä hänet. "Mä lähen nyt, Shawn. Tää ei oo mun juttu. Mä rakastan mun lasta, ja mä toivon että säkin joskus löydät jotain mitä rakastaa.", punatukka sanoi ja siirsi katseensa kannabissätkään, joka lojui pöydällä. "Jotain muutakin, kun toi." Hän lisäsi perään ja heitti sätkän toiseen päähän pöytää kädellään. Tämän jälkeen Noelle käveli baarista ulos niin paljon paremmalla fiiliksellä kuin tullessaan, ja jokaisella askeleella oli varmempi päätöksestään. Tämä lapsi olisi ainoa syy elää, eikä mikään voisi erottaa äitiä lapsestaan. Korot katua vasten kopisten nuori nainen käveli vesisateeseen. Sade huuhteli kasvoja, pesi meikit pois. Ehkä kaikki ei ollutkaan niin pielessä, kuin alussa luultiin...

//Tähän meitsi lopettaa, kun Noellella alko uudet kujeet. Kiitos.