This game is called surviving //s

/ Radi kera alen siis :---p enkä osaa alotuksia, sori D: /

Kädet olivat jämähtäneet laskemaan pulloista juotavaa baarissa pyöriville humalaisille, sormet oli turtana tunnottomuudesta ja väsymyskin painoi päälle. Eihän sitä kukaan jaksaisi koko iltaa, tai ei ainakaan Denise. Hänen kasvonsa tuntuivat kivettyneen samaan ilmeeseen, leukapielet kiristyneet ja kulmat ärtyisästi rypyssä. Aina hänen pomonsa jaksoi muistuttaa iloisesta ilmeestä ja positiivisesta asenteesta, mutta ikinä Deni ei jaksanut muistaa sitä. Jos tarjolla olisi parempia paikkoja, niin tämä nainen ottaisi riemusta kiljuen lopputilin, vaan kun ei ollut.
"Ja mitäs sulle?" Denise kysyi happamasti kun tiskille huoppui aavistuksen liikaa juonut, päälle viidenkymmenen iässä oleva mies. Tuo vastasi ottavansa tavallisen kaljan, mutta virneestä päätellen hän olisi halunnut paljon muutakin. Päätään pudistellen Denise valutti hanasta varsin villisti vaahtoavaa juotavaa miehelle ja heilautti sitten huolimattomasti lasin tuon eteen, onnistuen tietenkin myös ryöpsäyttämään liki puolet juomasta pöydälle. Mies alkoi valittamaan ettei maksaisi täyttä hintaa, ellei saisi täyttä lasia. Denisen hermojen onneksi lyhyt jäätävä katse ja "maksa sitten vaan puolet"-tokaisu riitti karkoittamaan tuon takaisin sinne mistä oli tullutkin, puolillaan oleva lasi kourassaan.

Denise vilkaisi tuskastuneesti seinällä raksuttavaa kelloa, joka tosin hämärässä näkyi vain juuri ja juuri. Vielä olisi ainakin puolisen tuntia aikaa kestettävänä, sitten hän voisi rauhassa tepastella kotiinsa, käydä lämpimässä suihkussa ja painua pehkuihin. Ja vihdoin hän saisi jopa tämän puoliselkää avonaiseksi jättävän tummemman puoleisen t-paidan ja takamuksensa yli yltävän tiukan minihameen pois, voisi pestä kasvonsa ja harjata hiuksistaan nuo lakkamäärät pois.
Denise havahtui aatoksistaan jonkun huudahtaessa jotain hein tapaista. Nainen vilkaisi ympärilleen ja huomasi erään vaaleaverikön olevan selvästi jotain vailla. Pikaisesti Denise sekoittikin tuon juoman ja ojensi sen miehelle, varomatta enää läikyttämästä lisää juomia. Kääntäessään katseensa muualle punapää sai silmiinsä tummahiuksisen, jonkinsortin rokkaria muistuttavan miehen saapuvan tiskin luo.
"Ja saisko herralle olla jotain?"

/äär, en muistanu että mihin asti puhuit hittaamisesta ja oon liian laiska (ylläripylläri) avaa uutta välilehtee ja menee kattoo pulinasta D:/

Se oli yksi harvoista päivistä kun Alessio ei jaksanut kenenkään seuraa. 'Ystävät' olivat alkaneet käydä rasittaviksi, mies ei tosiaankaan jaksanut kuunnella vuorokauden ympäri irvailua naimisiinmenosta, isosta perheestä ja juristin urasta. Kaikki se roska tunki jo ulos korvista, ja ikävä kyllä sai myös sen sitoutumiskammoisen puolen nostamaan päätään vaikka se kihlojen jälkeen oli pysynyt piilossa lähes koko ajan. Jotenkin asia iskostui mieleen vasta nyt kun rokkari näki kaikki ne vähissä vaatteissa tanssivat nuoret naiset jotka hän olisi ennen vienyt vuorotellen vessaan hoidolle. Nyt hänen olisi pakko pysyä vain yhdessä naisessa jos henki olisi kallis, Quepek voisi tosiaankin saada (petikumppanille) hengenvaaralliset raivarit jos saisi tietää pettämisestä, joten yksi pano ei ollut sen arvoinen.

Rokkari kiinnitti tapansa mukaan huomiota saapastellessaan tanssilattioiden läpi baaritiskille, tahtomattaankin. Mustat hiukset oli pöyhitty jonkinlaiseksi leijonanharjaksi, silmiä korosti musta meikki, pukeutuminen sen sijaan oli hyvin hillittyä, mustat tiukat housut, valkoinen hihaton paita ja sen päälle vedetty nahkarotsi jota koristi kaksi leopardiraitaa. Ei mitään turhan ylilyövää, ei tänään, ei silloin kun oli tarkoitus pysyä poissa niiden kaikkien naisten sängyistä.
Italiaano istui baaritiskin ääressä olevalle korkealle jakkaralle ja yllättyi iloisesti kun punapää tuli heti kyselemään mitä juomia saisi olla. Yleensä tässä baarissa sai odottaa puoli ikuisuutta ja karjua äänensä käheäksi ennen kun sai tippaakaan mitään. Kerrankin hyvin mukava poikkeus tavassa.
"Daniels", Alessio pyysi ehkä hivenen käskevään sävyyn ja pelasi tiskille pari kolikkoa. Jack Daniels, kuten aina. Ihan joka ikinen kerta. Ei täällä paljon muita vaihtoehtoja ollut, jos ei halunnut kaljaa, siideriä tai jonkinlaisia drinkkejä joissa oli pääasiassa vain vettä ja mehua. Todennäköisesti se pullo riittäisi puoleksi illaksi ja sitten Ale sortuisi taas etsimään käsiinsä pari diileriä ja hankkiutumaan niin sekaisin, ettei löytänyt edes lattiaa johon sammua.

Mies tutki baarimikon hommaa hoitavan naisen huomaamattomasti katseellaan. Ei paha, ei paha.. Toinen näytti vähän viattomalta naapurin tytöltä, sellaiselta joka ei koskaan tehnyt mitään pahaa vaan eli koko elämänsä vanhempien siivellä, opiskeli hyvän ammatin ja hankki pienen perheen.

/ ale voi opastaa tän kielletyille teille huumeiden parissa?: D /

/ Ofc >:----p /

Nainen oli tottunut jo liiankin hyvin töissä ollessaan joidenkin komentelevaan äänensävyyn, kai he kuvittelivat että tiskin toisella puolen olevat olivat jotain orjia jotka tottelivat heti kun käskettiin. Kumpikaan ei tosin ollut totta, Denise ei sietänytkään ajatusta itsestään orjana eikä nopeuskaan hänellä hallussa ollut, lasit ja kolikot kun tuntuivat joskus hyppivän itsestään. Tottelevaisesti kuitenkin Denise nappasi pullon hyppysiinsä tiskin uumenista ja laski sen miehen eteen, kerkeämättä vielä ottamaan kolikoita kun jo jotkut olivat toisaalla saamassa hermoromahdusta. Tarjoilisivat itse yksin niin tajuaisivat ehkä Denisenkin 'hitautta' paremmin. Vikkelään nainen laski miehille pari tuoppia kaljaa, ennen kuin palasi tuon leopardiraitaisella varustetun rotsimiehen luo. Deni liu´utti kolikot tiskiä pitkin hyppysiinsä ja keräsi muutkin kolikot, joita ei vielä ollut kerennyt kassaan viedä. Nopeasti Denise naputteli kassakoneeseen tarvittavat tiedot jotta sai rahalaatikon avautumaan. Nainen tiputteli kolikot oikeisiin lokeroihinsa, ennen kuin työnsi kassakoneen jälleen kiinni ja huokaisten seisahtui kassakoneen luo, vihdoin edes muutaman sekunnin mittainen tauko, jolloin kukaan ei kaivannut mitään. Noin ei tosin kannattaisi ajatella, hyvin pian Denise saisi taas huomata juoksevansa ympyrää laskien juomia ja keräillen kolikoita.

Naisen katse hakeutui taas tutkimaan baarissa olevia ihmisiä, pysähtyen mieheen joka juuri oli Danielsin ostanut, hän erottui selvemmin porukasta kuin muut yhteen sulautuvat massajuopot. Toki niitä piloille lellittyjä pentujakin pari tusinaa mahtui aina mukaan, mutta eivät hekään pahemmin huomiota enää herättäneet.

/ lyhytt sorii /

Alessio huomasi hyvin nopeasti ajatusten harhailevan tekemisen puutteessa. Mies suorastaan suunnitteli itselleen surkean illan, mietti kelle kannattaisi soittaa etukäteen, että tulisi hakemaan sitten kun mopo karkaisi käsistä. Sairasta, eikö? Rokkari ei nähnyt yhtään syytä kamppailla tätä 'kohtaloa' vastaan. Hän sortuisi kuitenkin soittamaan diilerille jossain vaiheessa, joten ihan hyvin sen voisi tehdä hyvissä ajoin ja täysin omasta tahdosta ilman refloja kiusana. Hyvää vauhtia kohti itsekuria.
Italiaano kieritti pullonkorkin pois ja otti pitkän siemauksen väkevää ruskeahkoa kirkasta juomaa maistelematta sitä turhaan. Alessio tutki baarissa olijoita ohimennen katseellaan jäämättä tarkkailemaan mitään sen tarkemmin. Ei oikeastaan ketään erityisen hyvännäköistä naistakaan, suurimmaksi osaksi vain niitä anorektisia blondeja joita Que oli aina nimittänyt ruipeloiksi. Ihan jeesh ne tietenkin olivat, mutta kun oli saanut romanialaiselta oikeasti hyvännäköiseltä kunnon naiselta.. Silloin rupesi odottamaan muilta jotain vähän enemmän ja nosti rimaa huomattavasti korkeammalle. Joku tanssibiisi jumputti ärsyttävästi, liian kirkkaat neonvalot välkkyivät ja saivat ihmiset näyttämään sairaalloisen kalpeilta. Todennäköisesti vessoissa oli samanlaiset, narkkareiden pistämisen estämiseksi.

Rokkari käänsi katseensa pois tanssilattialta tajutessaan sen punapään palanneen nyt vasta hakemaan rahoja. Tyttö, vai pitäisikö naiseksi kutsua, ei ollut sen hassumman näköinen läheltä. Tuo erosi niistä kaikista ylimeikatuista vaalennetuista blondeista joilla oli keinotekoiset bikinirajat ja rinnat. Ei ehkä ihan Alession tyyliä, mutta kieltämättä houkutti vähän turmella tuon suloinen viaton olemus, se ei välttämättä olisi ihan mahdoton yritys kun punapää näytti oikeastaan jollain tavalla aidosti kiinnostuneelta ja siltä, että voisi kokeilla keskustelun aloitusta jos ehtisi töiltään vetää henkeä.
Ale loi naiseen ehkä tavallista pitemmän silmäyksen, melkein katsekontaktin.

/ mul kans : ss/