Bryant Collins //K 18 materiaalia//

Jälleen heidän osansa vaihtuivat, tosin tällä kertaa naisen mieliksi pääsi hän miehen alle. Bryantin sormi valui hieman syvemmälle naisen pyhintä, eikä tämä voinut olla pikkasen taas haukkomassa henkeä. Naisen käsi pysähtyi täysin miehen housuissa, hän ei yksinkertaisesti kyennyt enään liikuttamaan kättään, se vain tärisi miehen tuottamasta nautinnosta. Pikkusen Jesse kohotti lantiotaan anellen mieheltä lisää, hän ei kestänyt sitä, että mies pysähteli koko ajan pitkiksikin aikaan. Oikeastaan hän sekoaisi pian kiihkosta!

Jesse suuteli miestä ahnaasti koskettaen tuon elimen päätä peukalollaan varovasti alkaen silittelemään sitä, mutta vain ehkä viisi kertaa, kun hänen kätensä taas pysähtyi.
Jesse nirhasi alahuultaan nyt vähän enemmän, toinen saisi nyt luvan koskettaa häntä paremmin tai jäisi pian ilman. Nainen naurahti ajatuksillensa jälleen suudellen miestä. Oikeastaan, tuo nyt ei jäisi ilman millään, sillä Jesse varmasti tyrkyttäisi itseään tuolle jos tuo yhtäkkiä sanoisikin, ettei tahdokkaan tai stondis menisi ohi, se olisi oikeastaan todella surullista.

"Oot muute iha vitu nätti ku punastut.", Bryant sanoi ja Jesse pyöräytti silmiänsä nopeasti.
"Oo hiljaa.. ", nainen naurahti ja alkoi repiä miehen viimeistäkin vaatekappaletta tuon päältä, niistä pitäisi päästä eroon ja nopeasti, vaikkei nainen olisikaan valmis, ei vielä.

Jessen päätyessä alle, alkoi homma luistaa paremmin.. paljon paremmin.
Nainen ei voinut olla haukkomatta henkeä kun miehen sormi upposti hieman syvemmälle kohti toisen pyhintä, jolloin miehestä tuntui että todella onnistui toisen jonkilaisessa tyydyttämisessä.
Vaaleatukkainen kohotti lantiotaan ylemmäs, koska halusi mieheltä lisää kosketusta ja kyllähän se Bryantille passasi paremmin kuin hyvin. Mies halusi tuottaa toiselle mahdollisimman hyvän tunteen tästä illasta.

Jessen suudellessa Brayntia ahnaasti, vastasi mies toisen suudelmaan yhtä ahnaasti ja himoisesti, tuon kuitenkin jättäen suudelman kesken, kun toinen alkoi jälleen liikutella sormiaan..
Bryant ei voinut sanoni kuvailla miten hyvältä ja kiduttavalta se tuntui, mutta päätti purra hampaitaan yhteen.
Tunne kuohusi miehen sisällä ja tuo rakasti Jessen kosketusta enemmän kuin mitään muuta.. nainen todella osasi hommansa paremmin kuin hyvin!

"Oo hiljaa.. ", kommentoi Jesse Bryantin kommenttiin, johon mies vastasi vain naurahduksella, suudellen sitten naisen solisluuta.
Braynt antoi Jessen repiä viimeisenkin vaatekappaleen hänne yltään ilman vastalauseita.
Mies ei kyllä selviäisi siitä yksin, eli toinen saisi auttaa siinä jonkin verran.
Mustatukka siiris kummatkin kätensä toisen selän alle, avaten tuon rintaliivit ja heittäen ne lattialle. Seuraavaksi Bryant siirsi kätensä toisen alushousujen raunalle, ja alkoi vetää niitä pois tuon jaloista. Sen jälkeen olisi Braynt valmis jatkamaan juttuja.

Aina kun Bryant liikutti sormeaan, ei Jess voinut olla haukkomatta happea kuin mikäkin kala kuivalla maalla. Toisen kädet kietoutuivat naisen seläntaakse alkaen avaamaan tuon rintsikoita. Nainen kuhuttautui hieman, jotta se olisi helpompaa ja pian oli hänellä yksi vaatekappale vähemmän..
Ei mies näköjään keampaa jaksanut odottaa ja pian löytyivät naisen pikkaritkin jostain lattian tasosta, aivan sama.. Kunhan ne aamulla löytyisi.

Jesse hamuili miehen huulia intohimoisesti kietoen toisen jaloistaan toisen miehen jalan ympärille, ikään kuin lukiten tuon siihen paikkaan, ettei tuo pääsisi livahtamaan. Vaikka tuskin tuo mihinkään edes olisi livahtamassa, taino.. Mistä sitä ikinä tietää.

Jalka silitteli miehen jalkaa vasten ja käsi miehen etumukseltakin oli noussut ylemmäksi.. Miehen hiuksille. Kaksiväriset silmät katsoivat hetken miestä silmiin ennen kuin huulet taas painettiin vasten miehen huulia.

Lopulta alushousutkin päätyivät lattialle, mutta aivan sama. Bryant silitteli toisen poskea toisella kädellään, kunnes painoi suudelman Jessen huulille. Hän tunsi toisen käden hiuksissaan, ja niinpä mies päätti jatkaa siitä mihin olikaan jäänyt.
Tosin jessen kietoessa jalka miehen jalan ympäri, ja alkaen silittää omallaan miehen jalkaa.. se oli melko ihanaa.

Bryant antoi Jesselle uuden suudelman, kunnes meni vain alemmas ja alemmas kunnes näykki toisen herkkää ihoa tuon rinnoilta.. samalla toinen käsi ohjautui kohti naisen pyhintä, painautuen hieman enemmän sisään kuin viimeksi.
Sitten Bryant nousti kasvonsa toisen kasvojen kohdalle ja painoi tuon huulille mielettömän kimokkaan suudelman samalla, kun työnsi sormensa sisään naiseen.
Hän piteli sormeaan siellä ja tunnusteli hetken toisen sisintä alkaen sitten hieman painaa sormeaan syvemmälle, aloittamatta kuitenkaan mitään sen suurempaa liikettä.
Braynt niin nautti tästä koko tilanteesta.. oli hyvä että hän oli tavannut Jessen.

Nainen sai osakseen suudelman mieheltä, ennen kuin toinen valui hänen vartalollaan rintojen kohdalle alkaen näykkimään tämän rintoja.
Jesse puri alahuultaan, hän tunsi kuinka miehen sormi eksyi taas naisen pyhimmälle painautuen tällä kertaa syvemmälle. Jälleen naiselta purkaantui pieni huokasu ja kun sormi painui vielä syvemmälle, ei nainen voinut olla puristamatta sormillansa miehen hartioita nautinnosta. Hampaatkin näykkivät miehen olkapäätä vain siksi, että hän olisi hiljentänyt itsensä.

Mies selvästi nautti siitä, että nainen kitui toisen alla suorastaan inisten lisää kosketusta, ei nainen voisi saada Bryantista koskaan tarpeeksi, tuo oli kuin jumalan lahja hänelle. Paitsi ettei hän uskonut jumalaan, ihan sama.
Huulet painettiin taas Bryantin huulia vasten ja jalkojen asentoa huomaamattakin leveennettiin hieman, jotta tosiaan mies saisi enemmän tilaa "työskennellä".

// kauheen lyhyttä koko ajan, anteeks! : < //

Bryant tunsi, että Jesse painoi käsillään hänen hartijoitaan ja näykkikin vielä kaiken lisäksi.. täydellistä. Mies upotti sormensa vielä vähän syvemmälle kunnes aloitti edestakaisin työnnön kovaan tahtiin.
Hän sai näköjään toiselta enemmän tilaa tehdä hommia, eikä se kyllä tätä haitannutkaan. Bryant painoi suudelman Jessen huulille ja toisella kädellään hän silittei tuon poskea, kunnes siirisi sen hyväilemään toisen rintoja. Bryant ahmi toisen huulia yhä uudelleen ja uudelleen, painautuen aina välillä toista vasten todella tiiviisti.

Mustatukka otti hieman "paremman" asennon ja hidasti sormella tahtiaan hieman hitaammaksi. Lopulta hän lopetti kokonaan kiusoitellakseen toista, mutta jottei nainen ihan räjähtäisi, niin tuo jatkoi tuota samaa kova vauhti yllä.
Hänestä tämä oli mukavaa.. Jessen kanssa. Nainen oli hänelle täydellinen. Tuossa ei ollut mitään moitittavaa.
Braynt suuteli toista himoisesti ja näykki tuon alahuulta aina välillä.

//Täältäki lyhyttä, pahoittelen!
EDIT: Peli näköjään tyssäsi nyt hieman pidemmäkiskin aikaa, joten aloittelen uutta peliä nyt tähän. Eli jos haluat jatkaa peliä, niin lähettelet yksäriä yms? (://

//Eli Citykid kera Em! Huom: Aloitimme tämän pelin pelaamisen yksäreillä, joten teksit saattaa lukijan silmissä näyttää hieman oudolta. :'D

Lopulta rannalta lähdön jälkeen, Em ja Bryant saapuivat pojan kodille ja sitten aloitettiinkin pedin miettiminen. Tyttö kieltäytyi kaikista mukavuuksista ja täten joutuisi nukkua sohvalla ilman tyynyä yms. Bryant ei viitsinyt laittaa jääräpää tytölle vastaan.
Sitten kaksikko alkoi jutella, ja Bryant sai tietää tytöstä enemmän ja enemmän, esim. miksi tyttö inhosi isäänsä. Seuraavaksi kaksikko siirtyi sohvalle juttelemaan, ja silloin Bryant sai tilaisuuden paljastaa musiikilliset taitonsa esim. kitaran soiton. Sitten Em ja Bryant jatkoivat juttelua, ja nyt kaksikko on ajautunut puhumaan siitä, että miten Em saisi Bryantin jäämään paikoilleen, jos poika alkaisi jälleen harrastamaan unissaan kävelyä.

. . .

Bryantin kasvoille kohosi ihmeen leveä hymy, kun Em selitti, ettei ehkä haluaisi lyödä poikaa täysillä, mutta tuoli olisi kyllä hyvä keino. "Joo, tuoli käy paremmin kuin hyvin", Bryant sanoi ja virnisti toiselle.
"Saan sit tiedustella, et mitä tapahtu kun herään. Sit mun päässä on varmaa kuhmu ja sä seisot siinä mun edessä tuoli kädessäs", Bryant lausahti samalla vähän kysyvään sävyyn ja kohotti toista kulmaansa aavistuksen.

//oukei joo eli ny tuli mun vuoro. :DDD//

Em katsoi toista hetken miettien jotain täysin järjetönsä, kunnes havahtui mietteistään. Katsoi Bryantia pienesti virnistäen, ja vilkaisi nopeasti kelloon. He olivat istuneet sohvalla jo yli tunnin, eikä tyttöä väsyttänyt vielä paljoakaan.
"Ehkä en sittenkään lyö sua millään, kait mä muullakin tapaa pystyn sut herättään." sanoi toiselle virnistäen ja rupesi heti miettimään itseään tuoli kädessä lyömässä poikaa hereille. Kylmät väreet kohosivat Emin selkää ylös, sillä tyttö ei missään nimessä halunnut satuttaa ketään edes vahingossa, vaikka joskus mieli tekikin.

//jepulis :'DD//

Poika tuijotti toista takaisin hetken ja venytti sitten käsiään. Niissä oli ärsyttävä pistävä tunne, sillä olihan poika nojannut käteensä yli puolisen tuntia. Bryant siirsi katseensa jälleen Emin jälkeen kelloon, mutta ei katse siinä kauaa pysynytkään, kun Bryant jo siirsikin katseensa takaisin tyttöö.
"Nii", Bryant naurahti hiljaa ja jatkoi "Saattaa olla etten kävelekkää unissani, eihä sitä koskaan tiedä". Sitten mustatukkainen virnisti toiselle ja vilkaisi ulos ikkunasta, josta paistoi muutaman katuvalon heijastus sisään. Ulkona oli oikeastaan jo täysin pimeää, mutta kyllä vastapäätä olevat talot erotti, koska katulamput olivat niin lähellä taloja. Bryant ei kyllä olisi mistään hinnasta vielä mennyt nukkumaan, koska väsymys ei painanut ollenkaan. Bryant ei kaksinyt mitään puheenaihetta, koska oli kysynyt jo kaikki perustietoihin liittyvät jutut. Niinpä olohuoneessa vallitsi kiduttava hiljaisuus, ja vain kellon viisari piti ääntä. Mitä nyt välillä jonkun naapurin koira pääsi haukkumaan ulkona.

Em katsoi poikaa hiljaa kun toinen venytteli käsiään. Pian toinen sanoi ettei edes välttämättä kävelisi unissaan, johon tyttö virnisti toiselle ja mietti hetken.
"No yritä nyt kuitenkin, haluun nähä mihin kuljetat ittes." sanoi Bryantille ilkikurisesti hymyillen. Kun toinen siirsi katseensa ikkunaan ja siitä ulos, Emilykin kiinnostui katsomaan mitä poika siellä näki.
Em koki pienoisen pettymyksen, sillä näki ulkona vain tummaa. Vain katulamput olivat näyttämässä tietä myöhään kaduilla kulkeville. Bryantin kämpille tuli nopeasti hiljaista, kun kumpikaan ei sanonut mitään. Emilykin päätti olla hetken hiljaa, sillä teki joskus hyvää vain miettiä, tai olla tekemättä mitään. Vain olla.
"Sano nyt jotain, tää hiljasuus on ärsyttävää." sanoi toiselle rikkoen hiljaisuuden. Samalla mietti miten poika reagoisi siihen että Em oli rikkonut hiljaisuuden, vaikka tuskin Bryant itsekään paljoa äänettömästä hetkestä piti.

Bryant vilkaisi tyttöä samalla, kun toinen katsoi häntä hiljaa. "No voihan sitä aina koittaa" Bryant naurahti Emin vastaukselle. Seuraavaksi saapuva hiljaisuus oikein riipi korvia, eikä kumpikaan sanonut mitään. Bryant oikeastaan vain vilkuili ympärilleen, sillä täläiset tilanteet alkoivat hermostuttaa poikaa. Hän ei ollut koskaan pitänyt hiljaisista hetkistä. "Sano nyt jotain, tää hiljasuus on ärsyttävää", sanoi Em ja sitten Bryant virnisti, muttei sanonut mitään toisen kiusaksi, ennenkuin vaihtoi jälleen asentoaan melkein huomaamattomasti. "Okei", hän tokaisi ja katsoi toista, miettien sitten hetken mitä sanoisi tai kysyisi. "Muute onko sul nälkä tai jano?", Bryan kysyi ja hymyili toiselle, sillä hän oli kokonaan unohtanut kysyä moista. Mistä hän tiesi oliko tyttö kuolemassa nälkään näillä sekunteilla, no ei nyt ehkä ihan. "Vieraanvaraisuus kymppi, ku en edes tolalsta muistanu kysyä", Bryant naurahti ja virnisti jälleen tuon jälkeen.

Em katsoi toista odottaen että poika puhuisi, edes jotain. Yksikin sana riittäisi. Tyttö huokaisi pienesti, melkein huomaamattomasti kun Bryant kysyi oliko Emillä nälkä tai jano. Virnisti toiselle ja mietti hetken.
"Ei mul nälkä oo mut jos haluut jotai juoda nii mikäs siinä, nimittäin yksin en rupee tekee mitään. Voin kyl kattoo vierestäkin jos haluut." sanoi toiselle uudestaan virnistäen ja ajatteli hetken, oliko puhumisesta pian tulossa pakkopullaa. Hymähti ajatuksilleen vaisusti ja katsahti sitten poikaan. Ei tiennyt mistä syystä, mutta jotenkin Emilyn teki mieli vetää kunnon kännit, muttei siltikään halunnut tyhjentää toisen varastoja hetkittäisillä päähänpistoillaan.

//sorry kun kesti, ja lyhyttä taas.

Bryant katsoi Emilyä hetken, kunnes nojasi sitten kokonaan sohvan selkänojaan ja hieroi pienesti kasvojaan käsillään. "Okei, onko sulla mitään ideoita mite tätä iltaa vois jotenki parantaa?", Bryant kysyi ja vilkaisi sitten tyttöä, sillä hänellä itsellään ei olisi mitään ideaa.
Tällä menolla jos tulisi vielä kaksikin hiljaista hetkeä, ei Bryant tietäisi enää ollenkaan sen jälkeen mitä sanoa. Kaikki oltiin jo käyty läpi, sillä jos Em nyt keksisi jotain, niin Bryant olisi todella onnellinen.

//Anteeksi kesto ja lyhyttäkin tuli//

Emily virnisti toiselle, kun huomasi pojan olevan selvästikin tylsistynyt. Tyttö katsoi pari kertaa kelloon varmistaakseen että oli nähnyt oikein..miten helvetissä se kulki niin nopeasti.
"Jaa parantaa? Eiks meillä muka oo nyt jo iha saakelin hauskaa?" kysyi Bryantilta pienesti virnistäen, ja toinen varmastikin tajuaisi että Em oli sanonut tuon vitsillä. Tällä hetkellä tytöllä oli kaikkea muuta paitsi hauskaa, ja samaa voisi varmasti sanoa pojastakin. Yritti keksiä jotain sanottavaa, vaikka väkisin ja jotain hullua, kunhan vain puhuisi.
"No öö.. Jos sanoisin et voidaan tehä ihan mitä vaan." sanoi hetken mietittyään, sillä ei oikeastikaan keksinyt mitään muuta sanottavaa. Varmasti Bryant keksisi jotain tekemistä, toinen tiesi mitä kaikkea omassa asunnossaan voisi tehdä.

//sori et lähin eilen sanomatta, ku piti herätä aikasi siivoon taloo..//

Bryant katsoi toista, kun tuo mietti tekemistä. Tosiaan tyttö ei keksinyt mitään, joten se olisi siis Bryantin tehtävä. Mustatukka vilkuili ympärilleen ja kohotti kulmaansa pohtivasti. "Oon tosi huono keksimään tekemistä", Bryant naurahti ja katsoi Emiä virnistäen.
"Kaikki puheenaihe kait meni jo..", Bryant sanoi ja katsoi toista vilkaisten taas kelloa, se oli liikkunut jo viitisen minuuttia eteenpäin.

//Sori... en keksinyt mtn.//

Em virnisti toisen yritykselle yrittää keksiä jotain puhuttavaa.
"Ei meiän oo pakko puhua jos et haluu, voidaan pitää mykkäkouluu tai jtn.." sanoi toiselle pienesti naurahtaen ja katsoi toista hiukan odottavasti. Poika oli varmasti enemmän kuin ihan helvetin tylsistynyt Emilyn seurassa, eikä ihmekään. Tyttö ei ollut mitään parasta seuraa, sen tämä oli oppinut jo monta vuotta sitten.

//joo ei multakaa mitää pitkää, pitäs keksii jotai ettei iha pasko koko rope.. :/

//anteeks kesto. yks tuttu meni kaataa oluen näppäimistölle ja sit ne sekos enkä voinu kirjotta. mut nyt on uudet näppäimet yms. ni nyt voin vastailla :'D//

Bryant näytti miettivältä, mutta sitten kun Em sanoi, että voisivat he hiljaakin olla, loi Bryant toiseen nopeasti hieman yllättyneen katseen. "Mä inhoon mykkäkoulua", Bryant koitti pitää kasvoillaan perusilmeen, mutta pieni hymynripe nousi tuon kasvoille. Sitten poika siiris katseensa kohit keittiötä ja näytti miettivältä. "Kyl ny mun luulis jotai keksivän...", Bryant sanoi ja vilkaisi sitten toista. Yleensä Bryantin päivät kuluivat niin, että joko oli liikaa tekemistä, tai sitten ei ollenkaan.

//nii, vois keksiä jotain. alkaa mennä perustekstiks mun osalta, ja mä inhoon sitä :s vois viiä kaksikon johonki? :o esim. baariin? tai jtn.//

//joo ei haittaa, on mullaki täs ollu muutakin tekemistä etten oo ees huomannu :D ja joo, kyl nää vois jonneki sit lähtee//

Em katsoi toista hiukan tylsistyneenä ja yritti itsekin keksiä jotain tekemistä. Pian Bryant sanoi että inhosi mykkäkoulua, ja tyttö naurahti lyhyesti. Ei siinä mitään, kyllähän Emilykin inhosi sitä, varmaankin yli kaiken. Varsinkin riitatilanteissa, voisihan sitä puhua asiat selviksi.
"Huvittaisko sua vielä lähtee tohon viereiseen pubiin?" kysyi toiselta pieni hymy huulillaan ja odotti toisen vastausta. Mikäs sen parempi kuin ilta pubissa hyvän seuran ja juomien kera. Ja tuskinpa siellä tuttuja olisi, ainakaan niitä jotka olisivat jollain lailla harmiksi.

Poika katsoi toista pitkään ja kuullessaan sitten tytön kysymyksen. Bryantin kasvoille kohosi hymy ja hän katsoi toista entistä pitempään, suoraa silmiin. "Mikäs siinä. Kyl se mykkäkoulun ainaki voittaa", Bryant sanoi ja virnisti toiselle vilkaisten kelloa. Se oli yli kaksitoista, joten lähibaarissa saattaisi olla kova meno päällä. Yleensä kaikki kahakat tapahtuivat kolmen jälkeen, joten ainaa oli, jos aikoi ehtiä pois tappelijoiden jaloista.
"Eli mennää vaa", Bryant naurahti ja hymyili toiselle nousten samalla sohvalta ylös. "Mä voin tarjota", Bryant sanoi, vaikak uskoi, että Em olisi sitä vastaan. "Ihan sen takii että keksit meille tekemistä", Bryant sanoi ja käveli jo ovea kohti. Yleensä rahapussi kulki mukana taskussa, eikä baari ollut kaukana, joten ei Bryant ajatellut tarvitsevansa edes hupapria. Hänellä ei ollut aikeena ottaa edes takkia mukaan, lyhythihainen bmth:n fanipaita riitti hyvin.

Em katsoi poikaa hetken kunnes toinen vastasi tytön kysymykseen. Virnisti Bryantille pienesti kun toinen sanoi että kapakkaan lähteminen voittaisi ainakin mykkäkoulun. Emily nousi ylös ja laittoi kengät jalkaansa, kun kuuli toisen sanat siitä että tarjoaisi pelkästään sen takia että Em oli keksinyt tekemistä.
"Älä ny, kyl mä voin itekin juomani maksaa. En mä sentään mikään peeaa oo." sanoi pojalle virnistäen, mutta toivoi kuitenkin että toinen luopuisi yrityksestään tarjota tytölle juomat, tai mitä nyt ottaisivatkaan.

//sori lyhyttä.. :/

Bryant laittoi myös kengät jalkaansa ja asteli tytön perässä ulos asunnosta laittaen oven sitten kiinni. Samalla kun Bryant käveli portaita pitkin alas tytö vieressä, hän naurahti kun Em sanoi, ettei kuitenkaan ollut iha peeaa. Poika virnisti toiselle ja kohautti olkiaan. "Okei", tuo naurahti ja kiinnitti sitten huomionsa rappusiin.

Rappukäytävän kirkas valo sammui noin puolessa välissä, ja sitä Bryant inhosi. Hän etsi matkan varrella seuraavan oranssina hohtavan anpin ja painoi siitä, jolloin valo jälleen syttyi päälle. Kuka olikaan keksinyt, että valon pitäisi sammua itsestään?

//Kunpi tekee töpön tuonne baarille? ;D//

//näköjää haluisit et mä teen sen, mut en jaksa XD//

Em käveli toisen vierellä ja oli koko matkan alas asti hiljaa. Katsahti välillä Bryantiin ja hymyili toiselle hennosti. Mietti samalla ketäköhän pubissa tähän aikaan pyöri, ja siitä ajatukset siirtyivätkin suoraan epäilyksiin. Olisikohan Emilyn entiset ystävät, tai vielä pahempi - isä istumassa baarissa kun he astuisivat sisään..?
Yritti poistaa ajatukset mielestään, sillä ei ollut kovinkaan suurta mahdollisuutta että Emin isä olisi nostanut perseensä sohvalta kaljakasojensa ja pikaruokiensa keskeltä ja suunnannut kapakoihin hortoilemaan.
Alhaalla tyttö aukaisi oven ja asteli ulkoilmaan.

Bryant vastasi tytölle hymyillen, kun toinen hymyili hänelle. Bryant astui ulos kerostalon käytävältä tytön perässä.

//voi vittu.. lyhyyden huippu! :----D kait mä sit voin sen pelin tehä. :'D
tuleeko peli nyt sitten baariin vai pubiin? kun on kaks eri paikkaa.//

//Jatkoa baaripelistä! Citykidddd... :')//

Bryant avasi kämppänsä oven ja vilkaisi sisään muuten vain, kunnes astui oven toiselle puolelle odottaen, että toinen astuisi sisään ja sulki sitten oven.
Tummaverikkö vilkaisi kelloa sivusilmällä ja kierittel ihuulikoruaan hiukan levottomasti, tietämättään edes itse, että miksi. Kello näytti jo viittä vaille kolme aamuyöllä. Aikahan oli sujunut ihan käsittämättömän nopeasti!
Mustatukkainen siirsi katseensa tyttöön, kun oli tajunnut, kuinka paljon kello oli.
"Väsyttääkö sua?", Bryant kysyi toiselta ja virnisti, kunnes tynki huonesiton avaimet taas taskuunsa. "Siis et ehin varautua, jos nukahdat pystyyn", Bryant sanoi virnistäen, vaikka tiesi, että toinen voisi olla allapäin.
Hän ei ollut ikinä pitänyt siitä, että jollain meni huonosti, sillä nopeasti Bryant itsekin alkaisi käyttäytyä samanlailla.
Mutta nyt sitä ongelmaa ei ollut, koska hän tosissaan halusi auttaa.

Musta huppari lojui edelleen sahvankaiteella, kun Bryant istui sohvalle ja vilkaisi toista.
Hän tosissaan olisi valmis nousemaan ylös sohvalta hetkenä minä hyvänsä, jos toinen sanoisi, että tuon teki mieli nukkumaan. Kiltämättä ilta oli venynyt aivan kamalan pitkäksi, muta mikäs siinä, kun oli hyvää seuraa.

//voe helevetti, anteeks taas ku on jääny kirjottelematta. mut jos keksit vielä kirjottaa tähän ropeen niin voin kyll jatkaa//

Emily hieroi käsivarsiaan hetken kun oli tullut sisälle Bryantin asuntoon. Ulkona viipynyt tuuli oli erityisen kylmä, ja tummatukkainen tyttö ei ollut siitä lämminverisimmästä tai pulleimmasta päästä. Enemmänkin aivan toisesta ääripäästä. Em katsoi toista hetken ja hymähti pienesti kun kuuli toisen kysymyksen. Jaa, että väsyttikö? Tyttö olisi suorastaan nukahtanut pystyyn jos ei olisi miettinyt vähän aikaa sitten tapahtunutta, tai olisi halunnut vielä olla Bryantin seurassa.
"Öö.. Ei kait. Jos et ite oo menossa nukkuun niin en mäkään." sanoi hiljaisesti ja käveli lähemmäs toista. Lopulta istahti sohvalle pojan viereen, nosti jalat ylös sohvalle ja painoi päänsä toisen olalle. Ei sillä hetkellä ajatellut mitä toinen tuumaisi siitä että Emily nojasi poikaan, muttei varmaankaan luullut sen olevan haitaksikaan. Tyttö vaipui hetkeksi mietteisiinsä, ja kertasi monta kertaa mielessään illan tapahtumat.