Bryant Collins //K 18 materiaalia//

//Ei se mitään. Sulla oli hyvä syy olla pois koneelta. :) Ja kaipa mä jotain vielä keksin//

Braynt istui sohvalla, ja hän seurasi katseellaan kun tyttö käveli sohvan eteen ja istuuntui sitten. Toinen veti jalkansa sohvalle ja nojasi päätään pojan olkapäähän. Ei Bryant siitä sen pahemmin välittänyt, ei se haitaksikaan ollut.
Hän oli ottanut huomioon toisen käsivarsiensa hieronnan ja päättelikin siitä, että toisella voisi olla kylmä.
"Ootko iha jäässä?", Bryant kysyi ja katsoi toista vaaleansinisillä silmillään. Hän kietoi toisen kätensä Emilyn käsivarrelle ja jokseenkin yritti lämmittää toista.

"Sä oot ollu kivointa seuraa aikoihin, kiitti sulle siitä", Bryant sanoi ja hymyili toiselle.
Hän piti yleensä "normaaleina" päivinä sitä, kun sai mennä ystävien kanssa hillumaan johonkin, mutta nyt kieltämättä kun ei bilettäminen kaveriporukalla maistunut, oli Emily tupsahtanut kuin tyhjästä suoraa hätiin.

Em katsoi hetken lattiaa, vieläkin mietteisiinsä vaipuneena. Pian toinen kysyi oliko tyttö kylmissään, jolloin nosti katseensa hiukan ylemmäs ja sai kasvoilleen jonkinlaisen hymyn.
"Arvaa vaan.." sanoi pieni virne huulillaan ja katsahti toiseen pariksi sekunniksi. Poika laittoi toisen kätensä Emilyn käsivarrelle lämmittääkseen tyttöä, ja kyllähän se hiukan auttoikin. Ei kauaa kerennyt miettimään muuta kuin illan tapahtumia, kerta toisensa jälkeen, kunnes Bryant sanoi jotain.. Että Em oli ollut kivointa seuraa pitkään aikaan, ja kiitti myös.
"Okei.. no kiitti sulle myös kun oot jaksanu olla mun seurassa." sanoi pojalle ja mietti kuinkakohan kauan oli jankannut tuota samaa asiaa. Oli hyvä että Em oli saanut niinkin hyvää seuraa kuin Bryant oli, sitä tyttö tarvitsi juuri nyt..