Keep Going.

Kyllä Vegas suhteellisen hyvin hallitsi vartalonsa liikkeet, eikä nyt konjakki tai pari saanut päässä tuntumaan paljoa ollenkaan, edelleenkään. Hän vain hymyili leveämmin pään ollessa juuri mukavasti Assun sylissä. "Vegasista ei voi odottaa koskaan mitään.. Ei sitä tiedä milloin tapahtuu.", hän tarkensi ja totesi alustan muuttuvan vain paremmaksi. Eihän De'vegas haluaisi nousta tästä tätä menoa ollenkaan.. Mies tuijotti lähinnä naisen leukaa ja silmiä vuorotellen , kun toinen asetti konjakkinsa pois kädestään. "Kissa..", eip, ei Assumpta ollut nukahtanut. Rennosti mies pisti kätensä osittain päänsä alle, mutta toisinsanottuna vain painamaan naisen reittä. Ei kuitenkaan liian häiritsevällä tavalla. "Älä nyt siihen nukahda..", hän nappasi tumman naisen kädestä kiinni, joka oli laskeutunut lämpimästi Vegasin rintakehälle. Mies katsahti Assun sormia ja asetti kämmenen hieman ylemmäs kaulan juureen, siinä se oli parempi..

"Tiedätkö, että mulle tulee tylsää jos sä päätät simahtaa, ja aamulla löydät mut sun vierestäs.", mies totesi laiskasti. Hän ei kyllä usein vieraillut lähes tuntemattomilla, ellei ollut jotain kahta parempaa tekemistä.. Krhm. "Onhan chillaus kaverit aina kivoja, mut sun huulet näyttää vielä kivemmiltä täältä alhaalta päin katottuna.", Vegas naurahti ja tökkäisi kädellään kevyesti Assun kylkeen. Mies ei ainakaan välttellyt mitään kosketus kontakteja. No, hänen kanssaan oli varmaan mahdotonta olla tekemisissä ilman, että edes kättelisi tai halisi..

"Okei diili, jos sä nukahat siihen nii mä voin kantaa sut sänkyyn sillä ehdolla et voin jäädä tänne nukkumaan.", mies nosti sormensa Assun kasvojen eteen, kohottaen aavistuksen ylävartaloaan ihan vain saadakseen naisen kuuntelemaan. "Mun ei nimittäin tee mieli mennä jäätymään tonne ulos.", siinä ainakin hyvä syy, jos Assumpta ei muuten kelpuuttanut. "Ja mulle kelpaa nukkuma paikaks vaikka lattia..", kyllä vain Vegas saattoi nukahtaa usein omassa kodissaankin lattialle teeveen katselun jälkeen. Ei sitä aina jaksanut raahautua minnekkään, ja kaikenlisäksi hän oli muutenkin aamu uninen..

Hetken aikaa, Assumpta vannoi hutaisevansa Vegasia. Mieshän käyttäytyi kuin omistaisi paikan. Se saattoi olla hyvinkin ärsyttävää. Assumpta kuitenkin vain tuhahti ja katsoi miestä, kuin sanoen: Darling, suksippa kuuseen”. Mies kuitenkin oli melko paksupäinen ja vain asetti Assun käden kaulalleen. Se huvitti Assua sen verran ,että ei hän enää ollut edes ärtynyt. Hän tunsi miehen sykkeen ja se oli rauhoittavaa.

Toinen kulma singahti ylös, kun Vegas kommentoi Assun huulia.
”Kultaseni, nämä huulet kätkevät hampaat, jotka purevat. Mieti sanaa puremisen käyttöä ja jos nukahdan tähän, omapahan on sohvani”, hän totesi ja kumartui Vegasin ylle, niin, että mustat hiukset hipaisivat miehen kasvoja. Nainen kuitenkin vetäytyi piaan ja katsoi rennosti, miten hänelle ”tarjottiin” diiliä.

Vegas siis jäisi hänen luokseen, jos Assu suostuisi. Ilmeisesti mies jäisi muutenkin, joten...
”Peittelet kanssa. Mä vihaan kylmyyttä. Nuku vaikka suihkukopissa, kunhan et aiheuta mun kaverilleni sydämmen tykytyksiä”, Assu vastasi ja taputti Vegasin päälakea hieman alentavaan tyyliin. Eipä hän uskonut miehen alkavan häntä raiskaamaan tai mitään, toinen oli liian nalle mainen sellaiseen ja jos mies haluaisi, Assu olisi hemmetin helposti vieteltävissä. Loppujen lopuks, hänhän oli vain nainen, jolla oli... tarpeita. Tosin, jos Vegas tekisi niin, chillaus voisi olla hankalaa. Eiväthän he vielä tunteneet toisiaan.

Pieni haukotus kertoi tulostaan ja Assumpta venytteli hieman.
”Joten, miten sä aiot pitää mut hereillä, kun mä olen valmis nukahtamaan. Huomenna on iso päivä, keikka”, Assumpta virnisti ja nosti Vegasin pään pois sylistään ja oikaisi itsensä miehen vierelle, vaikka toinen kyllä vei tilaa, Assumpta teki sitä itselleen. Hän ei antaisi kenenkään hyppiä nenilleen omalla sohvallaan, no way.

Näköjään Vegasin piti enemmän varoa mitä sanoi, kunhan muistaisi. Musta nainen suuttuessaan ei tekisi mukavaa jälkeä. Oli mies saanut törmätä siihen jo muutamaan kertaan.. Ne kyllä riittivät. "Hei, peace, nainen.", De'vegas ja peace merkki eivät selvästi kuuluneet yhteen, mutta sai sitä yrittää. Ei hän ollut ketään tässä raiskaamassa.. Ei todellakaan. Hän kuitenkin jäisi tänne, sillä ulkoilma ei houkutellut luokseen ollenkaan.. "Mä peittelen kyllä.", hän virnisti ajatellen tilannetta, vaikka päähän taputus keskeytti aivokäyrän jokaisen sanan kohdalla. Varsin huvittavaa, piti vain varoa, ettei Vegas iskisi matkalla Assun päätä vahingossa oven karmiin.. Mies kun ei kannellut naisia nukkumaan jokapäivä.

Lopulta Vegas joutui suoristautua istumaan Assumptan toimesta. Nainen ei siis halunnut pysyä enää tyynynä, harmi, siinä oli ollut mukavaa. "Sä kutsut mut tänne sänkyyn nukkumaan kantajaks. Now I get it.", mies naurahti ja nojautui olkapäällään sitten Assun olkapäähän. Hetkeksi Vegas suostui hiljenemään ja nostamaan kätensä puuskaan rintakehälleen vain keskittymään musiikkiin. Kappale oli tainnut vaihtua välissä.

"Niiin joo... Mustat naiset on aina hankalia.", mies rikkoi hiljaisuuden mukamas ahaa- elämyksen kokeneena, vaikka ei se aina mennyt ihan noinkaan.. Kunhan Vegas halusi vain yleistää ihan vain herättääkseen Assun huomion. "No.. Mä pidän siitä.", hän kallisti katseensa vieressä istuvaan hieman kulmiensa alta. Vegas ei silti kovin usein pitänyt vaikeista ihmisistä, sillä hänen tapaan ei kuulunut loputon jaariittelu. Asioista piti selviytyä eteenpäinkin. Vegas kun oli liian laiska yrittämään liikaa.. Eikä Assumpta hänen mielestään mikään vaikea ollutkaan. "Älä sentään lyö jos löydät mut aamulla tästä sohvalta nukkumasta. Tai jostain muualta.. Mä nään usein pahoja unia.", Vegas jos nauraisi ääneen, varmasti koko naapurusto heräisi, joten mies koetti hiljentää itseään pyyhkäisemällä käsivarrellaan suunsa edestä lähes koko ajan, mukamas huomaamattomasti. Äh, hän ei saisi ajatella mitään huvittavaa.. Mutta Vegas pystyi silti kuvittelmaan syynsä Assumptan viereen tulemisessa. Pahoja unia vain.. Mies painoi huulensa tiukasti toisiaan vasten, ettei edes tirskahtaisi.

Huvittunut pilkahdus kävi Assun silmissä, kun Vegas oli peace-merkkeineen lopettanut. Se oli liian huvittavaa ja sai naisen melkein nauramaan, vain melkein. Virneeseen musta nainen vastasi omallaan ja naurahti. Hän kyllä varmaan itse kävelisi sänkyynsä ja nukahtaisi sinne, mutta ei sitä koskaan tiennyt. Hiljaisuuden aikana mies nojautui naiseen. Sinänsä asetelma oli hullunkurinen, sillä Assulla oli paljon vähemmän voimia pysyä pystyssä, kuin Vegasilla, joten eikö naisen pitäisi nojautua? Kuka nyt ymmärtää miesten logiikkaa.

Kuullessaan yleistyksen Assumpta katsahti Vegasia alta kulmain ja kohotti kulmaansa.
”Tietty ollaan hankalia, ei siit muuten mitään tuli kun miehet on niin paksupäisiä”, Assu totesi takaisin ja hymyili kauniisti: ”Mutta onneksi me ollaan sitten heikkoina siihen.” Musta nainen kyllä pitäisi puolensa sanaisella puolella. Vegasin kertoessa ”pahoista unistaan”, Assun ilme värähti kerran, pari, ennen kuin tämä alkoi nauraa. Assun mielikuva Vegasista hänen vierellään kitisemässä pahasta unesta sai naisen nauramaan kahta kauheammin, ei hyvä jumala.

Sulavasti Assu asettui makaamaan ja painoi vuorostaan päänsä Vegain syliin. Naurahdellen yhä, Assu katsoi Vegasia: ”Jos ne on ihan hirveitä niin mä voin tarkistaa möröt sohvan alta”. Eihän miestä voisi vastustaa, jos tämä vetäisi kasvoilleen oikein säikähtäneen luttumuttu ilmeen ja kömpisi viereen. Ei siinä naisen sydän voisi muuta kuin ottaa ”turvalliseen kainaloon”.

Hetken aikaa Assumpta asettautui Vegasin syliin ja kaappasi sohvatyynyn kainaloonsa. Huokaisten hän sulki silmänsä, mutta naisen huulille jäi suorastaan naurava hymy. Mielikuva jäisi niin elämään hänen päähänsä, Vegas rukka.
"Kohta sä kai kerrot mulle, että kävelet ja juttelet unissasi", nainen totesi ja hymähti huvittuneena. Olikohan ollut sittenkään viisasta antaa Vegasin yöpyä? Noh, ei sille enää kyllä mitään voinutkaan.

Vegas koetti naurahtaa tympeästi Assun yleistäessä miehiä paksupäisiksi. Tosin oli Vegaskin yleistänyt mustia naisia hankaliksi, ei kuitenkaan tarkoituksenaan loukata. Assumptankin sanoille mies vain naurahti ja kohautti kulmiaan kuin päätään pudistaen. Naisen seuraavat sanat saivatkin Vegasille jopa jotain toivoa aikaan, että katsekkin terävöityi. "Mm-m.", hän myötäili alta aikayksikön. Niinhän se menikin. Taisivat olla miehetkin heikkoina hankaliin naisiin, kun eivät helposti jättäneet rauhaan.. Vegas naurahti uudelleen. Ihme kun hän oli jaksanut edes tulla tänne asti, mutta kai se vain todisti sitä mantraa.

Käteen itsensä tukahduttaminen oli näköjään harvinaisen oiva vaihtoehto, vaikka Assun nauru kajahtikin mukavasti De'vegasin korvaan. Hyvä, ettei mies ollut tässä ainoa, joka ajatteli asioita huvittavalta kannalta. Hän sai jotenkuten hiljennettyä itsensä kröhimällä vähänväliä, sillä se olisi tuskin hyvä idea saada valittavia naapurieita ovelle Vegasin naurun takia. Tietäisi vielä miehen ulos kävelemistä, eikä häntä huvittanut mennä kotiin.. Sensijaan mies nosti kätensä, että Assu sai laskettua päänsä Vegasin syliin. Jaahas, nyt näinpäin. Jokin takaisin maksun aika?
"Joo, ehkä sun kannattais. Mä en yleensä saa vierailla ekana yönä unta..", ihme kun Vegas onnistui puhumaan täysin totisella sävyllä.. Kyllä hän tiesi mitä pikkulapset ajattelivat, sillä olihan hänen vanhimmilla sisaruksillaan jo lapsi tai pari. Huvittavia kersoja. Syvä rauhoittunut huokaus karkasi kurkusta, ehkä hän onnistuisi nyt rauhoittumaan? Aina sai koettaa.

Mies väistämättä piti katsettaan koko ajan Assumptassa toisen makoilessa rennosti pää yhä Vegasin sylissä. Mies ei muutenkaan pysähtynyt tällä tavalla kuin ystäviensä kanssa, joten ehkä pientä jäätymistä saattoi olla tiedossa, kunnes Assu avasi suunsa. "Jos sä haluat, että mä teen niin..", voi kyllä Vegas saattoi kävellä unissaan ihan, öh, tietoisestikkin Assumptan viereen. Mies kyllä tajusi, ettei ollut hetkeen ajatellut mitään muuta kuin naisen viereen lysähtämistä.. "Älä nuku.", Vegas osoitti sanansa myös itselleen, mutta myös Assulle läppäistessään kevyesti naisen poskea. "Muuten mä tuun ihan tälleen sun viereen.", siis ei unissa kävellessään.. Sen enempää ajattelematta Vegas kaappasi Assumptan säälittävän helposti syliinsä kuin lapsen. Hän ei lähtenyt paikantamaan asunnon makuuhuonetta, vaan laski naisen sohvalle pienen heiton kera. "Mut jos sä haluut siihen nukahtaa nii mähän menen tonne.", mies osoitti lempeästi sohvaa ja sitten näkemäänsä ovensuuta, josta varmaankin pääsi makuuhuoneeseen. Vegas astahti jalallaan sohvan reunalle ja siitä käsinojalle, hypähtäen näin lattiallle, varoen kuitenkin päänsä ja katon väliä..
"Mä nimittäin nukun sitä paremmin mitä pehmeempi alusta..", hän pölisi keksittyään selvän pätevän argumentin ja istuuduttuaan pedin reunalle. Tadaa. Vegasin väsymys oli kyllä aika lailla tipotiessään. Yleensä hänen unirytminsä meni miten sattui..

Voi herran tuuteli sentään. Hyvä kun Assumpta sai itsensä rauhoittumaan, ennen kuin Vegas kertoi totisella naamalla, että ei saisi vierailla yleensä ensimmäisenä yönä unta. Hyvä kun tumma nainen sai pidettyä ilmeensä vakavana. Mistäköhän saattoi sekin johtua... Assu ei antanutkaan kaksimielisten ajatustensa mennä sen pidemmälle. Hänen piti hillitä itsensä tai nukkumisesta ei hänen osaltaan tulisi mitään.
”Voi ei... Bubu on onneksi aika lohduttava”, Assu totesi suu vakavana, mutta silmät olivat kyllä kaikkea muuta kuin vakavat. Chinchillan voisi myös usuttaa kimppuun, jos kova paikka tulisi.

Kun mies kertoi selvästi, että jos Assu haluaisi niin tämä kävelisi unissaan, mutta nainen päätteli sen olevan enemmän tietoista kävelyä.
"Voivoi, miten tää on nyt sitten mahdollista? Jos sä meetkin vahingossa rappuun?", mutta jokin katkaisi kokonaan ajatuksen ennen kuin Assu sai sitä edes loppuun. Saattoi johtua kevyestä kiusoittelu läpsäisystä poskelle, jolla nainen tuhahti ja mulkaisi Vegasia.
”Mäy... ” nainen valitti ja ei todellakaan varautunut siihen, että hän joutuisi Vegasin syliin. Oli jotenkin niin nöyryyttävää tulla vain kaapatuksi ja siitä hetken päästä kevyesti heitettynä sohvalle. Koko ajan Assu puristi sohva tyynyään halvauksen omaisesti. Vegasin sylissä tuli muutenkin tarpeeksi pieni olo, niin oliko pakko sitten vielä viskata siitä pois, kuin Assu ei olisi painanut mitään?

Hetken aikaa Assu katsoi kummissaan miten mies sohi sormellaan hänen sohvaansa ja sitten makuuhuoneen ovea... Eipä hän ehtinyt mitään juuri tekemään kun toinen oli esittänyt hieman kiipeily taitojaan ja taitavaa perustelua. Paha vain, että Assu oli aika itsepäinen toisinaan ja hän piti eniten sängyssään nukkumisesta, joten sitä ei häneltä niin vain vietäisi.
"Paikka, istu, maahan, kieri", Assu ehti sanoa ennen kuin Vegas oli jo hänen makuuhuoneessaan. Siinä kohtaa Assu siunasi hieman siisteyttään, sillä muuten hänen huoneessaan olisi voinut olla hieman likaisia vaatteita, mutta edellisen päivän siivouspurkauksen takia huone oli suhteellisen siisti. Typerää sellaisestakin huolehtia.

Makuuhuoneeseen ehdittyään, Assu näki Vegasin istumassa sängyllään kuin tämä olisi omistanut koko paikan.
”Mun sänky!” Nainen ilmoitti kävellen miehen luokse ja kaataen tämän selälleen patjalle: ”Mun säännöt. Uskallappas viskellä mua enää”, nainen murisi kevyesti ja nousi istumaan Vegasin vatsan päälle kädet ristissä rintansa päällä. Hän pitäisi huolen, että Vegas muistaisikin säännöt, mutta... Olihan mies aika valloittava. Kuka nainen sitä voisi kieltää? Ei ainakaan Assumpta, joka oli todennut nauraneensa tänään enemmän kuin pieneen hetkeen.
”Päätätkö sä jäädä siihen mun armoille vai kipitätkö sohvalle?” Assu kysyi virnistäen. Toki Vegas saisi siinä nukkua, mutta samalla toinen joutuisi huomaamaan olevansa sitten henkilökohtainen tyyny. Mikään ei voittanut miehen rintaa tyynyn sijaan, se oli raju tosi asia, jota tiukka feministipuolikaan ei voinut kieltää.

Ei Vegas onneksi sen kummemmin kävellyt unissaan, ainakaan muistaakseen. Hän oli varmaan silloinkin liian laiska tehdäkseen mitään, joten parasta vain pysyä pehmeällä alustalla. "Jos mä meen rappuun niin herätän sut..", hän varoitti, joten edes itsensä ulosheittäminen ei kävisi hyväksi Assumptan kannalta..

Mies hymyilen ennätti katsahtaa olkansa yli, muttei ollut aikeissa leikkiä mitään koiraa.Ainakaan nyt. Vegas oli enemmän kiinnostunut vapaammasta kyynärpäätilasta istahtaessaan makuuhuoneen sängyn reunalle. Miehellä ei ainakaan ollut ongelmia asettua taloksi.. Näköjään se oli Assumptan silmissä huono merkki kun kuului omistava äänen kajahdus ja Vegas oli selällään. Mies olisi voinut olla liikahtamattakin, mutta mielummin laskeutui siihen laiskempaan asentoon.

Hän katsoi väsynein katsein Assua, joka oli tullut miehen vatsan päälle kuin tappelun voittaja. Kai se piti myöntää, että Vegasin mielestä tuo oli hauska ele. “Kivan pehmee sänky.”, mies totesikin vastaamatta mitään Assumptan sanoihin, sillä naisen viskely oli ollut kivaa.. Sitäpaitsi yllätyksellisyyshän oli hyvästä! Eikä Assu ollut selkäänsäkkään rusauttanut, sentään siitä Vegas piti huolen, kun taas sääntöjen ainaisesta noudattamisesta ei. Ei kannattaisi luvata mitäsattuu..

Assumptan kysymys sai kuitenkin miehen taas havahtumaan. Ai nytkö hän sai jo valitakkin? “Jos sä koitit saada ton kuulostamaan mahdollisimman luotaan työntävältä nii epäonnistuit ja pahasti, my lady. Siks et ensinnäkin et sä istut mun päällä ja toiseks tää ympäristö ei vakuuta sua.”, hän oikein perusteli tietäväisellä ilmeellä ja viittoi käsillään koko huonetta. Kyllä nyt näin olivat asiat. Vegas hymähti matalasti ja siirsi kätensä seuraavaksi hoitamaan tyynyn virkaa päänsä alle. “En mä taida jaksaa nousta tästä enää.”, hän sanoi laiskasti, nyt vähän kiusaten Assua naisen omassa kodissa. Mikä unelma vieras mies olikaan, mutta De'vegas oli jo aikaisemmin bongannut Assumptasta sen mukavan rentouden, jonka takia ei ollut jättänyt naista rauhaan, joten uskoi, ettei nainen vetäisi kovin pahasti hernettä nenäänsä.
“..Kunhan et nyt ulos heitä, jookos?”, mies mutristi huuliaan luoden kasvoilleen oikein pikkupoikamaisen ilmeen. Hyvin vakuuttavaa kun Vegas näki koko ajan naista tästä kuvakulmasta. Tietysti mies katsoi, ei hän mikään typerä ollut.

Hän liikahti hieman puolelta toiselle koettaen leikisti päästä pois. “Sä vangitsit mut tähän, niin en pääsis muutenkaan.”, mies totesi kurottaen kädellään yläpuolella olevaan tyynyyn, vetäen sen sitten rintakehänsä 'suojaksi'. Sydämmen tykytys tuntui ehkä vähän turhan nopeana ottaen huomioon, että Vegasin piti vain laiskotella, mutta nyt hän tyytyi vain virnistämään osittain pehmusteen takaa.

Katsellessaan selällään olevaa Vegasia, Assua alkoi naurattaa hillittömästi, mutta vielä hän ei alkanut nauramaan. Lisäksi päällä oleminen toi tiettyä vallan tunnetta, jota nainen ei tietenkään laittanut pahakseen. Hänen valtansa oli kuitenkin horjuvaa, sillä Vegasilla kun oli huomattavasti enemmän lihasta.
”Tietty se on pehmeä ja lämmin ja mukava. Ihan niin kuin mä”, Assu totesi täysin vakavalla naamalla samalla kun hän napautti miehen nenää hellästi pitkällä sormellaan. Kyllähän sängyn nyt mukava piti olla, jotta sillä saattoi nukkua ja tehdä vähän muutakin.
”Kyl mä kuvittelin olevani aika vakuuttava mister. Kun mä istun sun päälläs, sä et pääse mihinkään mun ohitseni”, pokerinaama melkein petti, mutta vielä hetken aikaa Assumpta kykeni pitämään ilmeensä hallinnassaan. Tummat silmät seurasivat miten rennosti Vegas asetti kätensä tyynyksi, mutta kun toinen veti kasvoilleen pikkupoika ilmeensä ja sanoi: jookos niin Assu repesi.

Nauraen nainen painoi miestä lujemmin patjaa vasten, kun vahva mies ”rimpuili” hänen allaan, mutta lopulta Assun oli varottava enemmänkin tipahtamista naurun voiman takia. Hekottaminen sattui jo vatsassa ja meni pieni hetki ennen kuin Assumpta rauhottui ja sai vedetyä henkeäkin.
”Herra jumala, jookosta joo...” Assu pyyhkäisi silmäkulmaansa ja yskäisi kevyesti.
”No kun sä väsytit mut jo noin ovelasti, niin en mä sua ulos jaksaa heittää ja Bubu on lomalla portsarin hommistaan”, nainen totesi ja sieppasi tyynyn Vegasilta itselleen ja halasi sitä.

Mustan naisen kasvoilla pysyi yhä hymy. Hän ei kyllä ajaisi Vegasia mihinkään vaan ruinaisi jäämään ja pitämään hyvää seuraa. Toisessa oli kyllä jotain niin letkeää ja nallekarhu maista, että tämän seurassa viihtyi aivan pakostikkin.
”Kosto siitä, että sait mut nauramaan itteni kipeäksi”, Assu totesi ja hellästi läimäisi miestä tyynyllä rintakehään. Mokoma vei hänen sänkynsä ja kehtasi vielä naurattaakkin kaiken huipuksi.

Jos Assumpta vertasi sänkyä tuolla tavalla itseensä Vegas ei varmasti nousisi! Hän nyrpisti aavistuksen nenäänsä naisen napauttaessa sitä sormellaan. Mies harkitsi takaisin tökkämmistä, muttei vaivautunut. “Mä kyllä pääsen sun ohitse jos haluan, mut annan sun tällä kertaa kuvitella ittes voittajana.”, mies virnisti. Tosin voisihan hän olla pieni ja laihakin joka sanoisi samat sanat, mutta se ei olisi enää vakuuttavaa.. Nyt se oli vain pelleilyä, sillä jos Vegas päättäisi nousta pois, niin hänhän vain menisi.. Assumptan vastaiskuista De'vegas ei ollutkaan enää niin varma, mutta nyt nainen pyrki jopa pitämään miehen paikallaan.

Hän oli tyytyväinen saadessaan Assumptan helposti nauramaan ja Vegas piti siitä, että joku viihtyi hänen seurassaan, eikä katsellut oudosti isoa miestä edessään tai vieressään. Tottakai Vegas pyrki myös pysymään sellaisten kanssa.. Assun naureskellessa hänen yläpuolellaan tyynykin katosi Vegasin otteesta. “Äläää.. Se oli lämmin.”, mies hymähti pehmusteen perään. Hommasta ei saisi totista tekemälläkään.. Ja vaikka kuinka nainen olisi kostanut Vegas tarttui tyynystä yhtäkkiä kummallakin kädellään. Hän osasi näyttää totiselta halutessaan ja nytkin kohdisti sinisten silmiensä katseen suoraan Assun tummiin silmiin. Vegas siristi silmiään ja kallisti päätään mahdollisimman paljon patjaa vasten. “Anna se, shawty”, hän sanoi puristaessaan tyynyä nyrkkeihinsä, vaikka leveä hymy kohosi kasvoille takaisin sanojen myötä. “Sä oot niinku muuttanu mun päälle, ihanaa..”, Vegas kommentoi vetäen tyynyä lähemmäs itseään, samalla luutavasti Assuakin. Tietty naisen lähemmäs saaminen oli enemmän tähtäimessä kuin toisinpäin. Hymy muuttui entistäkin leikkisämmäksi kun tyyny oli melkein kokonaan De'vegasin halausotteessa.. Se luutavasti vähän paljasti mitä miehellä oli mielessä... Ennenkuin nainen ennättäisi sen enempää epäillä Vegas kiepsautti Assumptan yläpuoleltaan viereensä. Äkkiä vielä käsi ympärille ja tadaa..

“Sentään portsari lomalla. Se oliskin varmaan heittäny mut ulos..” Tähänhän voisi jopa nukahtaa, mutta Vegas ei pistänyt edes silmiään kiinni nukahtaakseen.

Tietenkin machomäänin piti mitää machoutensa.
”Hah, etkö sä oo nähny tätä mun lihas määrää?” Assu kysäisi ja näytti aika pientä habaansa, mukamas kovinkin voimakkaana. Todellisuudessa se näytti aika säälittävältä. Hekotellessaan ja tyynyä halatessaan mies valitti siitä, että hän oli vienyt miehen lämmittimen.
”Yhyy crybaby”, nainen tokaisi ja virnisti.

Kun Assu tajusi, että hän oli menettää tyynystä otettaan, hän roikkui siinä kuin henkensä hädässä.
”Never Darling, sä tiiät hinnan”, Assu totesi ja huomasi olevansa hyvinkin lähellä miestä ja hän todellakin oli muuttanut siihen päälle.
”Mutta sä oot mun sänkyni päällä, joten on vähintäänkin kohtuullista, että mä olen päälimmäisenä ja ethän sä vielä mitään vuokra vaatimuksiakaan oo tehnyt”, nainen tokaisi takaisin ja alkoi epäillä jotain tapahtuvan, kun Vegasin hymy tuntui koko ajan levenevän.

Kevyt kiljahdus ja Assu tajusi olevansa kuin sievä pikku paketti Vegasin kainalossa.
”Hei! Tää ei oo reilua!” nainen kitisi ja oli yrittävinään päästä pois. Hän rimpuili kevyesti miehen sylissä ja tuhahti sitten ja uuvahti vasten Vegasin leveää rintaa.
”Mä sanoin ettei heittelyä”, nainen mutisi närkästyneenä ja kurottautui ottamaan yhden koriste tyynyn ja hutaisi sillä kevyesti miehen selkää ja taisi se osua hieman tiukan ja timmin takalistonkin päälle, mutta siitä Assu ei voinut sanoa mitään, sillä hän ei oikein nähnyt mitään.
”Et sä vois ees siirtyä ylemmäs niin me ei roikuta tässä puoliksi ulkona?” nainen kysäisi ja vilkaisi sängyn päätyä, joka oli melkoisen matkan päässä. Vegas kykenisi hyvinkin nukkumaan sängyssä niin, että tämän pään yläpuolelle jäi parisenttiä, vaikka tämä olisi tikku suorana.

Vegasia ei haitannut tippaakaan, vaikka Assu olisikin muuttanut hänen päälleen. No ei ehkä ihan niin kirjaimellisesti, mutta nainen ainakin oli lämmin. Mies piti vain kättään päänsä alla samalla varmistaessaan, että toinen ei pääsisi ainakaan heti vapaaksi. Juuri kun hän oli osoittamassa jotain rauhoittumisen merkkejä tuntui tyynyn lyönti, joka sai Vegasin havahtumaan ja suoristamaan selkäänsä tahtomattaankin. "Senki pervo.", tuota ei saanut kuulostamaan naiselliselta, ei sitten millään. Mies vain virnisti pirullisesti asettautuessaan takaisin, mutta Assu ehdotti jo siirtymistä. Nytkö? Hän kohotti päätään katsahtaen samaan suuntaan Assumptan kanssa. Tosiaan.. "Okeeii." Vegas laski päänsä takaisin näyttämättä mitään liikkumisen merkkejä, mutta ennenkuin Assu ennättäisi edes laskea katseensa mies otti tehtäväkseen näykkäistä naisen kaulanjuurta ja nousta äkkiä ylös. Hämäystä, hämäystä. Sen saattoi laskea kostoksi siitä tyynyn lyömisestä..

Vegas kääntyi sängyllä paremmin ja laski päänsä tällä kertaa vuoteen oikeaan päähän. “Varmaan kauheesti haittaa, että oon päivävaatteilla tässä..”, hän totesi huvittuneesti kääntyessään takaisin kyljelleen. Mies kurotti tarraamaan Assumptan käsivarresta, saadakseen unilelun takaisin viereensä. Ehkäpä nyt oltiin leikit leikitty? Vegas ei kuitenkaan ummistanut silmiään, vaan jäi tuijottamaan Assumptan kasvoja. Miehen olisi ollut tarkoitus tehdä se enemmän vaivihkaa, mutta ikkunasta tuleva valo kajasti osittain Vegasin kasvoihin. Valoa tai ei, miehen katseen huomaisi varmasti muutenkin.

Tyyny olikin taitanut osua vähän timmimmeille alueille, eikä se haitannut Assua yhtään. Ehkä hänessä oli vähän pervon vikaa, mutta se oli kokonaan Vegasin syytä! Pervo syytteelle nainen siis vain tuhahti ja jätti omaan arvoonsa. Tosin, Las Vegasin ilme ei niinkään lupaillut mitään hirvittävän hyvää... Mies kuitenkin sentään hyväksyi siirtymis ehdotuksen, mutta ei tehnyt mitään sen eteen. Assumptakaan ei ollut täysin vapaa ryömimään eteenpäin. Hän oli kuitenkin valmis yrittämään. Yllättävä näykkäisy sai mustan naisen kuitenkin äännähtämään yllättyneenä ja unohtamaan miten liikutaan. Eikä Assu olisi kuolleen ruumiinsakkaan yli myöntänyt sitä, että hän piti tuosta. Mieluummin hän söisi Bubun papanoita juuri sillä hetkellä tai ei, Vegasissa ei ollut mitään vikaa. Toinenhan oli melkoinen.

Muristen musta kaunotar kuitenkin ponnahti ylöspäin, kun sai takaisin liikkumis kykynsä. Huomautuksen jälkeen hän katsoi pitkään Vegasia ja tämän vaatteita.
"Todellakin häiritsee, kun ties missä oot mennyt ja möyrinyt. Puhtaat hyvät lakanat ja kaikkea", Assu totesi ja mutristi täyteläisiä huuliaan. Enempää hän ei ehtinytkään motkottamaan, kun huomasi päätyneensä jälleen Vegasin kainaloon. Mikäs siinä, mies oli mukavan lämmin. Oli kuitenkin häiritsevää, kun joku katsoi niin inntensiivisesti. Ei nainen kuitenkaan alkanut huomautella asiasta yhtään sen enempää. Katuvalo osui ehkä eniten häneen, mutta kyllä hänkin erotti jykevät ja miehiset piirteet pimeässä. Eikä Vegasin kasvoja muutenkaan unohdettu niin vain.

Silmät melkein vakavina Assumpta katsoi suurta järkälettä vierellään ja hymähti.
"Jos mä jäädyn yön aikana, laitan sut jäätymään parvekeelle", Assumpta totesi mutisten ja sulki silmänsä. Hän ei todellakaan pitänyt kylmästä ja hetkeäkään hän ei epäröisi heittää miestä parvekkeelleen jököttämään, jos tämä ei edes lämmittäisi. Sen selvitettyään Assu painautui lähemmäs lämmintä kehoa. Ehkä häntä vähän paleli, sillä makuuhuone oli hieman viileähkö. Kaikki lämpöjutut olivat bubun takia olkkarissa. Chinchillan elin ympäristön piti olla lämmin, jottei raukka jäätyisi.

"No anteeks.", Vegas sanoi laiskasti, kun lakanatkin kuulemma menivät likaiseksi. Ei mies koskaan omassakaan kodissaan katsonut.. Hän vain lysähti johonkin ja nukahti. Niin yksinkertaista se oli. Sitäpaitsi sittenhän sänky oltiin jo 'liattu'. Turha enää edes vaivautua. "Unohin ottaa yöpuvun ja hammasharjan mukaan.", mies mutisi itsekseen. Nyt vihdoin ja viimein voisi nukahtaa. Ties kuinka pitkään pelkkään pelleilemiseen oli mennyt aikaa? Mutta hei, sillehän elämän piti perustua. Vegas ei halunnut ylimääräisiä huolia, hän halusi pitää hauskaa. Nytkään mies ei ollut vielä kyllästynyt, mutta paras hiljetä edes välillä, ettei hän löytäisi itseään oven ulkopuolelta.
"Et sä jäädy." Vegas tiivisti kätensä otetta Assumptan ympäriltä vakuudeksi. Miehellä ei ollut kylmä, joten toivottavasti ei Assullakaan. Kaikkein vähiten hän haluaisi parvekkeelle, joten parasta pysyä lämpimänä. Hän koetti vielä katseellaan varmistaa, että nainen ei varmasti palellut.

Johan alkoi vartalossa rentoutua, kun mies sulki omatkin silmänsä. Vegasilla ei ainakaan ollut vaikeuksia saada unta. Hän saattoi nukahtaa vaikka huvipuiston penkille jos hyvin kävi. Tämä paikka oli varmasti sata kertaa parempi paikka nukahtamiseen, joten mies oli hetkessä unenmailla.

-

Aamu- tai aamupäivävalon kajastaessa ikkunasta Vegas raotti aavistuksen silmiään saaden heti häikäisyn. Mies kierähti nopeasti selälleen hieraisemaan kasvojaan. Kotona hän harvemmin sai ensimmäisenä aurinkoa silmäänsä, eli hän ei ollut nähnyt unta menevänsä Assumptan luo. Hetken kasvojaan hierottuaan ja ympärilleen väsyneesti katseltuaan Vegas muisti paikan täysin. Eihän hän missään humalassa ollut illalla.. Mies kääntyi haukotellen takaisin kyljelleen, katseen osuessa oikein sopivasti Assuun. De'vegasin kasvoille kohosi hymy samalla kun hän veti tyynyä paremmin päänsä alle. Hän ei jaksanut nousta vielä. Vegas jäi vain miettimään miten se tuntui hassulta mennä jonkun luo 'yökylään'. Hehän olivat vain nauraneet ja nukahtaneet. Miten tapahtumarikasta.

Parasta kuitenkin tehdä naiselle selväksi, että Vegas oli yhä täällä. Mies kohottautui laskemaan kyynärpäänsä Assun molemmin puolin, että sai nojauduttua leualla kämmeiinsä naisen yläpuolella. "Kello sooooi.", Vegas hymyisi herätyskellona huvittunut katse uinuvan naisen kasvoissa. Miehenkin ilme oli kyllä sitä luokkaa, että hyvä kun ei torkahtanut tähän paikkaan. "Hanipuppeli, mikä lie. Mulla loppuu sanat kesken tähän aikaan.", hän koetti jatkaa oikein hienon riimityksen kera, mutta sanat tosiaan loppuivat sen hanipuppelin jälkeen.. Vegas ummisti silmiään, vaikka tämä tuskin olisi maailman paras kohta nukahtaa. "Pitääkö antaa aamu suukkokin?", ainakin mies uskoi saavansa Assumptan hereille. Kun kerran oli seuraa, niin turha pitää sitä unessa!

Jotain toinen vielä mutisi siinä korvan vieressä ja Assu tyytyi vain ynähtämään. Tuntiessaan lämpimämmän kehon painautuvan tiukemmin häntä vasten, nainen huokaisi tyytyväisenä ja nukahti jopa ennen Vegasia. Hänhän oli sanonut olevansa väsynyt ja silloin kun hän oli väsynyt, se tarkoitti todella väsynyttä.

---

Koko yön oli ollut mukavan lämpöistä ja Assu oli käyttänyt pitkälti Vegasin käsivartta tyynynään. Hän ei ollut juuri liikkunut tai mitään. Vegas oli osoittautunut loistavaksi peiton korvikkeeksi. Niinkin hyväksi, että Assumpta todella nukkui pitkään. Se oli aika hyvin se. Unta kuitenkin häiritsi heräävän miehen liikeett. Aurinko sivuutti kätevästi tumman naisen, sillä tämä oli yön aikana kääntynyt nukkumaan melkein kasvotusten.

Herätys kello soi kovin oudosti sinä aamuna ja ynähtäen Cathy koetti kääntyä, mutta ei voinut. Hanipuppeli? Mitä helvettiä? Kaikkea muuta kuin hereillä Assu raotti silmiään ja näki yllättävät kasvot aivan yläpuolellaan. Vegas, se hauska tyyppi. Hetken aikaa Assumpta kuitenkin möllötti heräämisen ja unen keskivaiheilla.
"Jos se sisältää kahvia niin toki", hän mutisi ja räpytteli silmiään.
"Onko pakko nousta?" Assu tiedusteli ja käpertyi pieneksi ja sulki silmänsä. Hän ei halunnut herätä, ei vielä. Nyt oli hänen vapaa päivänsä! Eikö silloin edes saanut nukkua?

Vaikka kuinka mieli teki Assumpta venytteli hitaasti ja haukotteli. Hän oli kankeana nukuttuaan koko yön samassa asennossa. Vanhuus tai jotain. Nyt vasta Assumpta alkoi oikeasti olla hereillä. Hän katsahti kelloa, mikä ei ollut paljoakaan vaille yksitoista. Ehkä hän voisi nousta, ehkä. Tosin oli jo vähän nälkäkin ja kahvia teki mieli.

Vegas näytti puhuvan hetken kuuroille korville, tai paremminkin sellaisille jotka eivät olleet vielä takaisin tässä maailmassa. Mies halusi silti hölistä ja hän voisi puhua vaikka sellaiselle, joka esittäisi kuuntelevansa. Kyllähän Vegas aika-ajoin puhui siskonsa koirallekkin, joka aina vain kallisteli päätään.. Nyt Vegasin puheissa ei ollut päätä eikä häntää, mutta mitä muuta aamulta voisi odottaakkaan? Hän toimi hyvänä herätyskellona ja hiljalleen alkoi Assumptastakin löytymään heräämisen merkkejä enemmänkin kuin käden liihakahdus. "Sori, ei oo kahvia.", mies puhui kuin olisi vetänyt muutaman lasillisen konjakkia pää alaspäin: käheästi ja hieman nenän kautta. Hän painoi kämmenillä leukaansa, kohottaen katseensa hetkeksi sängynpäätyyn. Assumpta ei näköjään ollut vielä halukas nousemaan. "En mä varsinaisesti käske, mut.. mm.", mies hymähti haukotellen uudelleen. Hän oli usein hyvinkin aamu-uninen, laiska ja kaikkea maan ja taivaan väliltä, muttta tämä pieni satunnainen pirteys johtui varmasti paikan vaihdoksesta.

Lopulta mies kierähti selälleen Assumptan vierelle, että nainen sai enemmän tilaa suorittaa kaikki mahdolliset aamuvenyttelyt, eikä tarvitsisi Vegasille valittaa liian ahtaasta tilasta. Mies katsoi kattoa ja valutti toisen jalkansa vuoteen ulkopuolelle, kuin hän olisi valmis nousemaan tästä. Juu ei. Hän mieluusti tuijotti tyhjää ja maksi paikallaan. Vielä kun olisi ollut kunnon musiikkia niin perfecto!
"Vielä muistat mut eilis illasta?", pää nuokahti Assun puolelle varmistamaan asiaa, vitsillä vain. Hemmetti, miksi nainen oli aikaisemmin maininnut kahvin? Vegasista tuntui, että hän voisi juoda sitä. Aurinko paistoi juuri sopivasti Assumtpan asuntoon, että se näytti juuri sopivalta kahvin juomiseen.
"Hmm. Onks sulla kiire heittää mut ulos? Mä nimittäin aattelin vähän, et voisin pummia sitä kahvia ennenkun meen.. Kun ei mulla muutenkaan mitään tekemistä olis." Selityksiä ei ainakaan puuttunut.

Kuten varmasti Vegas oli huomannutkin, aamut eivät aina olleet Assua varten. Joskus hän heräili todella aikaisin ja joskus ei. Se oli sellaista vuoristorataa. Sääli ettei ollut kahvia... Hetkonen, missä yhteydessä hän oli siitä kysynyt? Ei Assu saanut kuollakseen sitä päähänsä. Vegasin haukotus sai Assumptan haukottelemaan ja hän piaan mies köllötti hänen vieressään. Ei Assu sen kummemmin venytellyt, mutta jäi makaamaan vähän tilaa vievästi ja vasta nyt heräämään silmiään räpytellen.

"Ei, kun mä tulin niin kauheaan tuiskeeseen, että ei mitään rajaa", Assu vastasi ja vilkaisi vegasia vallattomasti hymyillen. Hän kyllä muisti kaiken ja ne vähät juomat eivät olleet aivan nousseet hänen päähänsä. Hänen päähänsä oli sen sijaan taitanut nousta nauraminen ja iloisuus, joten...
"En mä sua ulos heitä. Kyllä mulla kahvia on", Assu totesi nousi istumaan.
"On mulla leipääkin tai ainakin pitäis", hän muisti todeta ja könysi itsensä seisomaan. Hänen teki niin mieli vain lösähtää takaisin sänkyyn ja nukkua vielä jonkin aikaa lämpöisessä kainalossa. Se ei ollut yhtään hassumpaa.

Bubu tervehti unisesti, sillä se oli valvonut yön. Kun se tajusi, että Assu siinä tosiaan oli, se alkoi kujertamaan seuraa kaipaavasti.
"Oonko mä hylännyt sut vai?" tumma nainen kysyi nauraen ja nosti pienen otuksen olalleen, jossa Bubu oli hiljtattain alkanut viihtyä aamuisin. Nytkin se kiehnäsi pehmeällä turkillaan poskea vasten ja päästi hellyyttäviä äännähdyksiä.
"Ei liikaa sosiaalisuutta, mä en oo saanut mun aamukahvejani", hän jutteli otukselle ja varvisti ottamaan suodatin pusseja ja alempaa poroja. Taiteillen yhdellä kädekkä Assu sai kahvin valumaa. Chinchilla kun oli melko huomion kipeänä ja nyt se kuikuili uutta tulokasta hyvinkin uteliaana ja kaveria halaajavana.

Tottakai Assumpta muisti Vegasin, mies hymähti ja mietti milloin häntä ei muka voisi muistaa. Eilisen jälkeen varsinkaan. De'vegas vain varmisti ettei hänellä ollut kiirettä lähteä pois. Siinä sivussa kuuntelipa aamun menunkin. "En mä tarvii mitään ihmeellistä." Niihän Vegas sanoi, mutta aamuisin miehen vatsa kurni, eikä sille voinut mitään. Milloin viimeksi hän oli edes syönyt? Vegas harkitsi vakavasti nousemista katsoessaan Assun laiskaa heräämistä. Vihdoin Vegas suoristautui itsekkin matalan ähkäisyn kera. Herääminen oli aina niin tylsää.. Eikä miehen päässä muutenkaan pyörinyt juuri mitään tähän aikaan. Hän katseli ympärilleen ja asunto näytti jotenkin erilaiselta aamuvalaistuksessa.. Miehen katse kuitenkin terävöityi kysyvästi Assun puhuessa tyhjälle.. "Mitä sä teet?", Vegas venytti käsiään seinää kohti, kattoa päin hän ei saisi käsiään aivan suoraksi. Mies tajusi myös, että Assumpta oli ottanut vain lemmikkinsä papukaijaksi olkapäälle.
"Mini piraatti. Nice.", Vegas tuli varoittamattomasti lähemmäs Bubua sipaisten sormellaan sen turkkia.

Mies ei jaksanut kauaa huomiotaan Bubulle jakaa. Hän oli liian laiskalla päällä, sitäpaitsi Assumptaa oli mukavampi katsella. Vegas ei silti tuijottanut suoraan, vaan jäi seuraamaan mukamas kiinnostuneena kahvipannua. Hän nojautui kyynärpäillään pöydän tasoa vasten haukotellen uudelleen. "Eiks me sovittu eilen jotain tästä päivästä?" Hänelle tuli yhtäkkiä mieleen se keikka, jonne mies sai tulla oikein katsomaankin. Eli tämän kaksikon taival ei olisi ihan heti ohi!

Pitkään Vegas ei jaksanut tihrustella Assua kahvipannun kautta, vaan loi väsyneen katsekontaktin. "Siis tänäänhän se keikka oli?", hän tarkisteli. Ei sitä koskaan tiennyt, sillä jos Vegas ei muistanut mennä edes töihin, niin miten kävi muille sovituille tapaamisille?

Kuullessaan kysymyksen, joka selvästi heijasteli Assun mielenterveyden epäilyä, hän vastasi äkkiä: "Juttelen mielikuvitusystäväni kanssa". Valitettavasti Vegas näki bubun ja nainen ei saanut annettua itsestään totaalisen skitsoa kuvaa. Bubu sen sijaan hullaantui saamastaan pienestä sipaisusta ja oli heti kinuamassa lisää.
"Apina enemmänkin", hän tokaisi ja nauroi apinalleen, joka koetti keksiä keinoa iskeä jättiläiseen kiinni. Sitten se tyytyi vain kiehnäämään vasten omistajansa kaulaa ja häntä hipaisi poskea. Sen karva oli niin suloisen pehmoista.

Hyräillen kevyesti Assumpta otti pienen elukan olaltaan ja laski sen huolellisesti pöydälle ja laittoi näkkärin nenän eteen. Pikku kaveri oli tavaassa ja nopeasti se vilisti pöydällä olevaan purkkiin syömään "saalistaan".
"Joo, tänään on se mun keikkani, jolle sä sait tulla", Assumpta vahvisti ja kumartui nostamaan tipauttamansa veitsen ja viskasi sen lavuaariin. Pieni haukotus karkasi jälleen ja nokoset tuntuivat hyvältä idealta. Jääkaapin kylmyys tuntui vähän paremmalta ja voikkarin tarpeet alkoivat ilmestyä pöydälle.

"Siinä, tee-se-itse leipänne", musta nainen totesi ladottuaan pöydälle kaapissa olleen juuston, leikkeleen, kurkun, voin ja leivät pöydällä. Hymyillen aurinkoisesti Assu katsoi sinisiin silmiin ja virnisti ilkikurisesti kaiken päätteeksi.
"Kun sä kokoot leipääs ja kyttäät kahvia niin mä käyn herättämässä itteni", Assu totesi ja jätti Bubun onnellisesti näkkärinsä pariin ja Vegasin olemaan itsenäinen ihme mies. Herätyksestä kestäisi jonkin aikaa selvitä siitä, eikä Assu aikonut pestä kuin naamansa ja harjata hampaat ja hiukset. Ei hän muuta tarvinnut.

Tässä pienessä siistiytymiseesä meni vähän yli viisi minuuttia ja Assu tallusti takaisin huomattavasti enemmän hereillä.
"Mä häädän sut kyl sitten aamiaisen jälkeen kun mun pitäisi ehtiä tänään tehdä kaikkea muutakin kuin nauraa ja olla hyvässä seurassa", nainen varoitti ja voiteli omaa leipäänsä rennosti pöytätasoon nojaillen. Jos Vegas olisi lähellä hän ei tasan saisi mitään tehtyä. Pyykkäys päivä ja kaikkea. Lisäksi illan asu pitäisi hakea pesulasta. Siitä tulisi upea asu ja ei se turhaan ollut Assun yksi suosikeista.

“Nii, ihan sä annat luvan, että saan tulla..”, mies toisti virnistäen. Hänen mielestään tämä aamu tuntui yhä niin oudolta.. Kaverit eivät varmasti uskoisi jos Vegas sanoisi menneensä vain viattomasti yökylään. Mies naurahti itsekkin mietittyään miten surkealta se kuulosti. Yleensä miesporukassa joko enemmän tai vähemmän puheet kääntyivät naisiin, usein vain leikkimielisesti.. No, uskokoot mitä halusivat. Vegas heräsi 'kaverit kun kuulis tästä'- ajatuksistaan huomatessaan voileivän tekoaineksia edessään. “Kai mä tässä selviän..”, mies väisti Assua, joka viilettikin ohi. Naiset.. Vai piti mennä ihan erikseen herättämään itsensä? “Älä hukuta ittees.”, mies huikkasi vetäistessään leipäpalan pussista. Hänen katseensa kuitenkin pysyi varmistellen Bubussa.. Ei hän koskaan tiennyt milloin otus päättäisi ryhtyä puolustuskannalle ja hyökkäisi sormille. Se ei kuitenkaan edes vilkaissut Vegasin leipää.. Mies hymähti ja rapsutti Bubua vaivihkaa sen niskasta. Syökööt siinä onnellisena omaa näkkäriään.

Vegas söi pian omaa aamiaisleipäänsä. Hän etsi mukin voikkari hampaidensa välissä ja sai kaadettua siihen onnistuneesti kahviakin. Kaikenlisäksi Assun viisiminuuttinen tuntui pidemmältä kuin viisiminuuttia.. “Noni. Jätit mut vahtimaan lemmikkiäs.”, mies sanoi leipäpala suussa sekoitellessa kahviaan. Kun sitä piti olla nykyään niin omatoiminen...

Hän nyökäytti päätään Assun antaessa ensimmäisen häätövaroituksensa.
“Mjoo, mä vaan chillailen sen aikaa ja ilmestyn sit sinne.. mm. Rhythm baariin.”, hetken piti pinnistellä mikä sen paikan nimi olikaan. “...Niinku tre-e-effiit. Paitsi, et sä laulat, mut tietty tuut lavalta joskus alaski.”, hän kallisti päätään, vain vähän kiusaten naista heti aamusella. Eihän Vegas nyt kenenkään tylsän kertakäyttö naisen tekemisistä olisi kiinnostunut sen enempää. Tässä nyt vain oli jotain.. outoa. Kaikkea ei onneksi tarvinnut selittää.
“Sun pitäs olla ylpee ittestäs. Mä nimittäin ku lysähdän johonki, nii mä en siitä nouse kovin helposti, kun vasta sitte ku tekee mieli.. Nyt mä nousen sun takias.”, Vegas osoitti Assumptaa jo tyhjenneellä kahvimukilla. Leipäkin oli kadonnut kummasti.

"Annan ihan luvan", Assu vahvisti virnuillen ja tehden normaaleja aamu asioita rutiinillla. Vegasin vakuutellessa selviävänsä leivästään, nainen taputti miehen kättä.
"Älä loukkaa itteäs veitsellä", nainen sanoi ja nauroi hukuttamiselle. Ei hän juuri koskaan käyttänyt kylpyammeita, sillä suihku oli nopeampi. Aamutoimien aikana musta nainen alkoi pohtia koska oli viimeksi vain nukkunut jonkun miehen kanssa. Ystävättärien kanssa se nyt oli ihan normaalia, mutta ei miehen. Assumpta totesi, että siitä oli pitkä aika. Olisiko ollut... ei hän edes tiennyt!

Palatessaan Assumpta oli vilkaissut Bubun toimia ja hymyili nätisti harjatuilla hampaillaan.
"Enemmänkin toisinpäin", hän totesi ja otti omaan mukiinsa kahvia, johon ei kyllä tullut mitään. Hänen oli pakko juoda se aina mustana. Raaka maku se naisen tiellä pitää tai jotain. Aivan sama. Nyökäten hän vahvisti baarin nimen oikeaksi.
"Taitaakin olla eka kerta kun mulla on keikka päivänä treffit", nainen totesi nauraen ja katsoi vegasia hymyilevin silmin. Tosin Vegasin selittäessä jotain, että Assun piti olla ylpeä itsestään nainen asetti pitkäsormisen kätensä vasten rintaansa ja näytti äimistynyttä yli dramaattisesti.
"Oih, mikä kunnia herra Vegas", hän voihkaisi ja räpsytti silmiään. Kahvikuppi peitti hyvin hymyn.

Aamut eivät olleet syömistä varten, joten Assumptan leipäkään ei ollut mitenkään iso, mutta kahvia hän kulutti. Kai sitä sai jo sanoa riippuvuudeksi.
"Mut siin menee aina sit hetki ennen kuin mä pääsen eroon mun faneistani", Assu totesi virnistäen ja näytti kieltään kujeilevasti. Tosin kujeilevaisuus loppui kun naisen käsi esti vikkelien jalkojen liikkeen, joitta kaveri oli selvästi pyrkinyt johonkin piiloon. Se oli uskomattoman taitava menemään kaiken maailman rakoihin.
"Dodi kaveri. Sun aamuliikuntas on ohi", Assu jutteli ja laski kuppinsa pöydälle saaden pikku rääpäleen syliinsä, jossa se kuikutteli omiaan.
"Mene nukkumaan", Assu sanoi ja silitti hetken pehmeää karvaa ennen kuin laski Bubun omaan häkkiinsä.
"Se tykkää aina piiloutua ja se mahtuu uskomattoman pieniin rakoihin. Paras paikka tähän mennessä on olluut mun sohvan sisälmys", hän kertoi Bubun edesottamuksista hymyillen. Varsinkin alussa se oli ollut ongelma, mutta ei enää niinkään.

Vegas väläytti hymynsä Assumptan ottaessa tämän oikein kunniana. Mies nyt muutenvain halusi tehdä selväksi, että tämä ei ollut hänen tapaistaan.. Hän vetäisi tuolia kauemmas pöydän äärestä ja istuutui sitten siihen. "Nii fanit tietysti.", hän jäi pyörittelemään tyhjää kahvimukia pöydän pintaa vasten. "Ai sulla on paljonki faneja?" Vegas tajusi ajatellakkin mitä Assu oli sanonut. Toisaalta mies ei sitä olisi ihmetellyt.. Yleensäkkin lauluäänen lisäksi hyvän ulkonäön omaava nainen sai faneja ihan riittämiin.Vegas seurasikin katseellaan naista tuon pistäessä lemmikkiään takaisin häkkiinsä. Ehdottomasti, paljon faneja. "Et onneks istunu päälle.", mies kääntyi tuolilla painamaan leukansa sen selkänojan yläreunaa vasten. Assumpta ainakin näytti pitävän otuksestaan.. Vegas ei voinut estää muutamaa naurahdustaan, jotka hän pisti mukamas väsymyksen piikkiin hieromalla silmiään. "Oaah. Joo.", mies vain ajatteli Bubua sohvan sisälmyksissä.. Olipas hauskaa.

"Etkö sä sit piiloudu mihinkään?", hän virnisti noustessaan tuolilta. Vegas tuli laskemaan kahvimukin tiskipöydälle, jääden hetkeksi ihan Assumptan eteen. Olipas kahvimuki ovela hämäys. "Vielä ainakaan.", mies kohautti kulmiaan kuin säikäyttääkseen mustaa naista, mutta hän epäili vahvasti sen epäonnistumista. Varsinkin kun hymy ei kadonnut hetkeksikään. "Oli.. Kiva yö.", Vegas suukotti Assun alahuulta näin yllätyksenä ja peruutti sitten, tunkien kummatkin kätensä mahdollisimman rennosti farkkujensa taskuihin. Noniin, rauha Vegas. Mies nyökytteli päätään itsekseen suostuen omiin käskyihinsä. "Mä taidan mennä, että sä pääset jatkamaan tyttöjen juttuja.. Tulee varmaan hirvee ikävä.", Vegas kääntyi kannoilla etsimään kenkiään ja huppariaan.

Kengät olivat jalassa nopeasti ja mies kiskoi hupparia päälleen. "Näkyillään sit illalla.", mies totesi ja peruuttaen ulko-ovelle. "Good byeeeee", hän huikkasi matalasti ja kuuluvasti. Suu meni kiinni heti kun Vegas oli pamauttanut oven kiiinni päästyään ulkopuolelle. Mies katsahti ovea muistaakseen sen, ennenkuin lähti kävelemään portaita alas. Illalla tosiaan..

// ding Vegas lähti. Kiitään pelistää >:--) //