Witless truth

// Anyel med Lucia ^^ //

Shawn seisoi tien reunassa nojaten harmaaseen katulamppuun. Hän oli saanut soiton Lucialta, ja tuo halusi tavata. Tapaamisen syytä tuo ei kuitenkaan kertonut, ja se häiritsi miestä. Oliko toinen tullut kenties katumapäälle ja olisi nyt valmis haistattamaan paskat? Mies yritti pudistella ajatukset päästään, eikai sen nyt niin vakava juttu sentään olisi.
Hiukset oltiin jälleen vedetty keesille ja silmät rajattu mustalla kajalilla. Vaikka tällä ei ollut takkia, ei hän sen pahemmin kylmää potenut. Shawn vilkuili ympärilleen ja tarkkaili ohitse kulkevia ihmisiä, jotka katsoivat miestä takaisin kuin ruttoa ja sekös vasta otti aivoon. Shawn siirsi kätensä puuskaan ja nojasi sitten kunnolla pylvääseen, katsellen taivaalle. Ilma oli ihan nätti, ja puoliharmaalta taivaalta tiputteli hiljalleen pieniä lumihiutaleita. Mies nappasi pillifarkkujensa taskusta kännykkänsä, mutta mitään ei ollut ilmestynyt ruutuun. Ei edes tekstaria. Shawn vilkuili ympärilleen, muttei huomannut ainuttakaan Lucian näköistä henkilöä kävelevän ohi. Hän alkoi stressata, sillä jos toinen ei tulisikaan? Shawn oli vain saanut käskyn tulla puistoon tiettynä kellonaikana ja siinä se. Lucia oli vain kertonut, että haluaisi tavata. Miehellä ei estettä moiseen ollut.

Eilisiltaisen baarireissun jälkeen päätä jomotti mukavasti, joten hän haluaisi puhua nopeasti. 'Noniin...' mies ajatteli ja siirsi kädet puuskasta suoraa mustan hupparinsa taskuihin. Asia todella häiritsi! Shawn taputteli jalallaan lumikerrosta mustien tennareiden alla kuin aikaa kuluttaakseen. Shawn alkoi tonkia hupparinsa taskuja, mutta kädet löysivät etsimänsä pillifarkkujen taskuista, eli röökiaskin ja sytyttimen. Tuo nosti röökin huulilleen ja sytytti sen ensimmäisellä kerralla pienestä tuulenvireestä huolimatta. Shawn tiputti sytyttimen takaisin taskuun ja veti nikotiiniryöpyn keuhkoihinsa. Odottaminen oli aina ollut hänelle vaikeaa, joten nytkin hän vian odotti sitä hetkeä, että Lucia ennemmin tai myöhemmin saapuisi paikalle.

Lucia oli vihdoinkin kerännyt tarpeeksi rohkeutta ja soittanut Shawnille pyytääkseen tapaamista. Oikeastaan hän ei olisi soittanut, ellei Danny olisi vahdannut vieressä ja vaatinut sisartaan soittamaan.
Nyt Lucia istui hermostuneena penkillä Down Parkiin johtavan kadun varrella ja jänishousuili. Hän oli peloissaan Shawnin reaktiosta, varsinkin kun hänellä oli oikeastaan tuplakerrottavaa. Nuorella naisella oli yllään sään huomioonottaen ehkä hieman liian kevyt vaatetus, muttei hänellä ollut kylmä. Ehkä hän oli vain liian jännittynyt ja se teki hänen olostaan lämpöisemmän. Raskaus oli 24. viikolla ja masulla oli jo kokoa, sitä ei voinut olla huomaamatta.

Hän ei voinut enää viivyttää vauvoista kertomista niiden isälle, joten Lucia nousi penkiltä ja katseli hetken aikaa ympärilleen hermostuneena kuin rikollinen. Sitten hän lähti suunnistamaan kohti puistoa talvikenkien korot kiveykseen kopisten.
Lucia kietoi villatakkinsa tiukasti ympärilleen ja puristi käsiään kevyesti masun ja rintamuksen välimaastossa. Hän erotti Shawnin nopeasti väkijoukosta suunnisti tätä kohti lähestyen miestä tämän selän takaa. Lucia pääsi aivan Shawnin taakse eikä tämä ollut vieläkään nähnyt häntä.
"Shawn...?" Lucia henkäisi odottaen että mies kääntyisi.
Lucia oli tosiaan jonkin aikaa sitten saanut kuulla odottavansa kaksosia. Yhteen vauvaan hän oli varautunut mutta kaksi oli jo hieman liikaa, ainakin yhdellä kerralla.
Siinä hän nyt sitten seisoi, kasvot neutraalisti meikattuina, hiukset laineilla ja vauvamasu villatakin alla.

Shawn ei huomannut Luciaa vieläkään, kunnes samassa toisen lempeä ääni kuului miehen olan takaa. Shawn pystyi vain huokaista onnesta ja puhalsi vielä nopeasti savut pois suustaan ennenkuin kääntyi. Mies oli avaamassa suutaan, mutta nähdessään toisen ilmeen, miehen kasvot muuttuivat hieman kysyviksi. Hän otti huomioon sivusilmällään toisen käsien ooudohkon asennon ja veti uudestaan nikotiiniä henkeensä. Hän ei välttämättä haluaisi tietää mitä olisi tulossa. Shawn siirsi katsensa hitaasti Lucian ruskeista silmistä kohti tuon vauvamasua ja sen jälkeen taas tuon silmiin. Shawn suorastaan jäätyi paikoilleen eikä osannut sanoa mitään, kunnes puhalsi taas röökin savut ilman vietäväksi. Shawn katsoi toista pitkään, hieman painostavalla tavalla, kunnes siirsi katseensa taas toisen mahaa kohti. Mies katsoi toista eikä tuon kasvoilla ollut minkäänlaista ilmettä. "Ei luoja" mies sanoi ja tuon kasvoille syttyi jokseenkin hymyntapainen, mutta sekin johtui vain siitä, että mies oli jokseenkin shokissa asiasta. Hetken päästä Shawn kykeni jälleen katsomaan Luciaa silmiin. "Mä en tosiaankaa tiedä mitä mun pitäis sanoo" Shawn tokaisi ja heitti lopun röökin jämästä hankeen. "Pitää olla iha vitusti rohkeutta tulla kertomaan tollanen asia päin naamaa mut..", mies hiljentyi hetkeksi tuon jälkeen. Hänen jalkansa vapisivat ja tuntui, kuin ne voisivat vain pettää alta. "Sä tiedät minkälainen mä oon... Mikä sai sut pitää ne?" Shawn sanoi ja katsoi toista hieman huolestuneena. Hän ei ikinä ollut ajatellut itseään isänä, jonka takia ei ollut varautunut lainkaan moiseen yllätykseen.

Hetken mies oli hiljaa, mutta alkoi sitten miettiä tulevaisuutta. Hän ei siksi ollut koskaan edes halunnut lapsia kenenkään kanssa, koska hän oli nyt vain pohjasakkaa... Samanlaista sakkaa kuin hänen isänsä oli ollut. Hänen miettiessään kaikkea sitä, mitä hänen isänsä teki, oli hän nyt ristiriidassa itsensä kanssa. Shawnilla ei ollut mitään tulevia lapsiaan vastaan, mutta kieltämättä häntä pelotti, ja se jos vasta mikä oli ihmeellistä.

Shawn ei aluksi näyttänyt edes tajuavan tilannetta, mutta kun asia selkisi miehelle Lucia oli tyytyväinen ettei tämä alkanut rähjäämään.
"Mä tosiaan odotan kaksosvauvoja... Kaksi vauvaa... Ja en mä halunnu tehä aborttia ku mun mielestä se on väärin jos ei anna lapsille tilaisuutta elää... Vaik tiesin et todennäköisesti olisin yksin niiden kanssa", Lucia sanoi hiljaa katse maahan luotuna sotkottaen kengänkärjellään lumeen kuoppaa.
"Ne on tyttö ja poika... Mä aattelin jos sä haluaisit antaa niille jotkut nimet. Mulla on jo omat suosikkini, mut halusin kuulla sunki mielipiteen", Lucia nosti katseensa lumesta miehen kasvoihin ja yritti hymyillä, mutta tilanne tuntui jotenkin typerältä.
"Mä annan niille luonnollisestikin oman sukunimeni", nainen lisäsi näyttäen koko ajan hermostuneemmalta, vaikkei Shawn vaikuttanutkaan siltä että saisi hepulin.
"Haluutko sä nähä niitä ku ne syntyy?" Lucia kysyi tärkeimmän kysymyksen ja tavallaan odotti sekä pelkäsi vastausta. Hän halusi toisaalta että lapsilla olisi isä, mutta toisaalta hän ei ollut varma olisiko Shawnista siihen hommaan.
Daniel oli luvannut auttaa vauvojen kanssa niin paljon kuin pystyisi, mutta ei nuorukaisesta olisi isänkorvikkeeksi, Dannyhän on lasten eno.
"Mulla on vielä kolme kuukautta jäljellä ennen ku ne syntyy... Mut kaksoset voi tulla aikaisemminkin, yksi lapsi pysyy yleensä kauempaan kuin kaksoset, niille voi käydä tila ahtaaksi", Lucia selitti kasvot ilmeettöminä. Hän ei osannut olla iloinen mutta ei liiemmin surrakaan. Tilanne oli mikä oli ja siihen oli valitettavasti vain sopeuduttava, mutta lapsistaan Lucia aikoisi huolehtia parhaan kykynsä mukaan.

Mies katsoi Luciaa kun toinen puhui, eikä päästänyt katsettaan irti toisesta hetkeksikään. Hän nyökytteli päätään myötäillen toisen sanoja, sillä tajusi mistä toinen puhui. Hän ei voinut alkaa piikittämään toista tilanteesta, sillä hän oli itsekin osasyyllinen lasten alkuun. "Niin, kyllä niillekkin pitää edes antaa mahdollisuus" Shawn sanoi ja otti sitten askeleen Luciaa kohti ja nosi käden toisen olalle. "Teit sä ihan oikein" tuo jatkoi ja loi kasvoilleen hymyntapaisen.
Toisen alkaessa puhua nimistä, Shawnin ilme muuttui pohtivaksi. "Jos sulla on jotkin nimet jo keksittynä, niin sä voisit vaikka antaa ne, sillä mä en tosiaankaan ole hyvä keksimään nimiä" mies naurahti pienesti ja katsoi toista yhä tiiviisti.
Lucian sukunimi olisi se kaikista turvallisin vaihtoehto, sillä Shawn ei todellakaan halunnut lapsille tai Lucialle hankaluuksia. Toisen kysyessä, haluaisiko Shawn nähdä noita syntymän jälkeen, nyökkäsi Shawn vaisusti. "Mut jos tuun huonoon aikaan, eli oon sekasin tai jotain, ni mä pyydän, älä ota mua huomioon. En meinaa haluu et kellekkää tulee paha mieli siitä et tuun sinne riehuu" Shawn sanoi Lucialle. Hän ei todellakaan haluaisi, että lapset saisivat maailman kamalimman käsityksen isästään.
Lucian sanoessa, että kaksosten syntymiseen olisi vielä kolme viikkoa, niin Shawn nyökkäsi. "Soitat sitte" tuo sanoi hymy kasvoillaan.

"Musta vaan tuntuu pahalta et sä joudut kasvattamaan ne..." tummaverikkö sanoi hieman apeasti ja tiesi, että pienen ihmisen huolehtiminen, kahden pienen ihmisen huolehtiminen, olisi aivan järkyttävän suuri taakka. Shawn oli vain kerran elämässään hoitanut koiranpennun, mutta se ei ollut läheskään sama asia. Tuo katsoi toista ja yritti luoda tuohon rohkaisevan katseen, sillä Lucia vaikutti hermostuneelta. "Kyllä sä pärjäät. Jos tarviit apua, niin mä pyrin tulemaan mahdollisimman nopeesti, kunha vaa pyydät apua" Shawn sanoi.

Lucia katsoi Shawnia tyytyväisenä miehen ilmoitettua ettei tällä ollut nimiehdotuksia.
"Mä aattelin tytölle Abigailia ja pojalle Gabrielia...", Lucia sanoi hymyillen. Hän oli suunnitellut että tyttärestä tulisi Abigail Anne Magdalene, samat toiset nimet kuin hänellä itsellään. Poika sitten taas olisi Gabriel Emilio, toinen nimi olisi sama kuin Dannylla. Lucialla ei ollut hajuakaan mikä Shawnin toinen nimi oli, mutta hän jätti sen kysymättä.
"Okei... Danny lupas auttaa mua niin paljon kun vaan voi", Lucia hymyili mielissään siitä ettei Shawn halunnut hylätä lapsiaan täysin. Lapsille olisi tietysti kokopäiväinen isä paljon parempi, mutta olihan tämäkin tyhjää parempi vaihtoehto.
"Kolme kuukautta on melko pitkä aika, mä paisun tästä vielä paljon. Mut ilmottelen kai sitten kun oon joutunu laitokselle... Tai viimeistään kun lapset on syntyny", Lucia puheli siirrellen käsiään masunsa päällä.

"No kyllä mä pärjään. Onhan mulla apua... Ja jos säkin autat joskus niin se on ihan hyvä", nainen hymyili hieman ja suunnitteli elämäänsä yksinhuoltajana... Elämä ei tulisi olemaan ruusuilla tanssimista.
"Aiotko sä tunnustaa ne?" Lucia tiedusteli vielä, hehän eivät olleet naimisissa joten Shawn voisi kieltää isyytensä ja silloin Lucia olisi entistä enemmän pulassa.

// Shawnhan vois tietää Dannyn, nehä asuu Rasheella kumpiki? 8D Mut se ei tietäis että se on Lucian veli? 8)) Shawn vois tarttua tuohon mainintaan Dannysta :D

// Oujee, vois se tunteekki :--) Ei ois oikee hyvät välit noilla? Joku pikku kärhämä olis tullu joskus? //

Shawn katsoi toista hymyillen, kun nainen kertoi lapsille suunnittelemansa nimet. "Voi, ihania" Shawn sanoi ja naurahti pienesti. Hän osasi jo kuvitella tulevan mielessään, kun Lucia huusi noiden nimiä, ja lapsen juoksivat iloisina äitinsä luo. Kuitenkin Lucian sanoessa, että Danny voisi auttaa lasten hoidossa, suurentuivat miehen silmät hieman yllätyksen saattelemina. "Danny Rodriguez... onko se sun veli?" Shawn kysyi hieman epäillen ja äänestä paistoi pieni sarkasmin tapainen vivahde. Hän oli tuosta kuullut, ja ehkä joskus kuukausia sitten nähnytkin. Tai sitten siitä oli enemmän kuin kuukausia. Dannyn hän oli kuitenkin nähnyt, eikä mies pitänyt tuosta äskeisestä tiedosta alkuunkaan. Hän ei nyt oikeastaan haluaisi kenenkään kuulevan moisesta, mutta tieto oli jo valunut Dannyn korviin. Olihan tuo sentään yllättäen Shawnin tuurilla Lucian veli.
"Mä uskon sen. Ja soittele millon haluat, tai ehit. Voin mä sinne sun mukaanki tulla mut... Jos joku alkaa kysellä ni on ehkä parempi et pysyn pois tieltä?" Shawn sanoi ja kohotti toista kulmaansa hieman kysyvästi ja siirsi kätensä pillifarkkujensa taskuun.

"Joo, mä autan sua millon vaan apua tarviit" Shawn sanoi ja virnisti toiselle. Lucia tulisi pian huomaamaan hymyn tilalla virneilyn, sillä Shawn ei osannut hymyillä kunnolla, koska ei ollut oikein perehtynyt siihen aijemmin.
Lucian kysyessä tunnustamisesta, nielaisi Shawn erittäin kuuluvasti. "Mä en oikein osaa sanoo. Sä oon pulassa jos mä en tunnusta niitä, mut jos tunnusta ni saatat olla entistä pahemmassa pulassa... Abigal ja Grabriel myös" Shawn sanoi erityisen neuvottelevaan sävyyn, sillä asia oli kaikista hankalin tähän mennessä. "Meinaan osa Rasheesta on sellasta väkee että ois valmis tekemään mitä vaan, jotta sais mut hengiltä" Shawn sanoi ja vilkaisi muualle. "Jos oven taakse ilmestyy epäilyttävän näköisiä miehiä joiden nimi on joko Jeffrey "Jeff", Dayton tai Chris, nii ihan oman turvallisuutes vuoks voi pitää sen oven visusti kiinni" Shawn varoitti, sillä ei todellakaan tahtoisi Luciaa omien ongelmiensa takia pulaan. Tosiaan, se Dannystä ilmoitettu tieto Lucian veljenä häiritsi Shawnia edelleen.

// sori kestosta! ja jotain sellaista juuri ;p

Shawn näytti selvästi ihmettelevältä Lucian mainittua Dannysta, tämä kysyikin pian oliko nuorukainen Lucian veli.
"Joo, on, mitenniin?" Lucia vastasi hieman ihmettelevällä äänellä. Olihan Dannykin tuntenut Shawnin joten ei ollut ihme että Shawn muisti Dannyn jostakin. Dan ei ollut kuitenkaan suostunut kertomaan millaiset välit tällä oli Shawnin kanssa.
"Ne alkaa enemmän kyselee jos isä ei oo paikalla synnytyksessä... Mut jos et ehi tai halua tulla se on ok", Lucia sanoi toisen mainintaan mukaan tulemisesta.

"Lapset kyllä tarttis tiedon et niillä on isä. Mut toisaalta voinhan mä valehdella niille että isä on kuollut tai jotain... Sitten kun ne alkaa ymmärtää asiasta. Mut se tarkottaa ettet sä myöskään olis niiden kaa tekemisissä", Lucia sanoi miehelle hieman kovempi sävy äänessään kuin oli tarkoitettu. Nainen kuitenkin ottaisi kovan kannan siinä että jos toinen ei tunnustaisi lapsia ja kantaisi vastuutaan, tämä ei myöskään tapaisi lapsiaan.
"Tuskin nää sun öykkärikamut kuitenkaan ilmoittaa että tahtovat nirhata muksusi", Lucia lisäsi vielä katsoen toista kysyvällä ilmeellä. Hän ei tiennyt mitä kamalaa Shawn olisi tehnyt että muut suhtautuisivat hänen perheeseensä niin negatiivisesti.
"Jos en avaa ovee ni tuskin kuulen niiden nimiäkään", nainen naurahti ja yritti mietiskellä olisiko Danny koskaan maininnut kyseisiä nimiä. Ei, tämä ei ollut.
"En kyllä tiiä miltä ne tyypit näyttää", Lucia ilmoitti toivoen samalla että saisi jostain tiedon minkä näköisistä tyypeistä oli kyse ja ennenkaikkea kuinka vaarallisista.

// ei se mtn. :)

Lucian mainitessa, että kyllä Danny oli tuon veli, kulkivat kylmät väreet tämän selkärankaa pitkin ja se sai Shawnia puistattamaan. "Pahoja muistoja... kapakkatappelu" pyöräytti tummaverikkö silmiään. Tosiaan, välit ovat viileät noiden kahden suhteen, eikä Shawnia oikein huvittaisi nähdä Dannyä sen jälkeen, kun Shawn itse oltiin heitetty kapakasta ulos kahakan takia, vaikkei tuo enää todellakaan muistanut kumpi riidan edes aloitti.
"Siis kyl mä voin tulla, ei ongelmia" Shawn vastasi Lucian kommenttiin miehen mukaan tulosta.

Toisen sanoessa lauseensa hieman kovemmalla äänensävyllä Shawn vilkaisi muualle. Että osasikin olla hankalaa! Paljon helpompaa olisi jos Shawn erkaantuisi huumeista ja kaikesta nykyisestä ja muuttaisi Lucian luo. Niin se ei kuitenkaan mennyt, ei mitään mahdollisuuksia moiseen. "Mä just sanoin et autan sua aina ku tarviit apua, mut sitte ku ne alkaa myöhemmi kysellä et missä niitte isä on, nii ei niille voi vaan pamauttaa et se asuu Rasheella yms.".
Shawn tuijotti toista pitkään ja veti henkeä syvään, kunnes avasi jälleen suunsa. "Okei, ehkä on vaa parempi et katoon kuvioista siks aikaa... paljo helpompaa, vaikkei se ketää miellytäkkää" mies sanoi purren huultaan. Kamala päätös jättää Lucia hoitamaan heidän yhteiset lapsensa yksin. Tai, tokihan Danny olisi varmasti auttamassa, mutta Shawn ei halunnut miettiä sitä enempää. "Nii, tuskin ne on. Mistä ne ees sais tietää, antaa olla" Shawn sanoi pienen pieni hymy huulillaan. Ehkä he sulkisivat tämän keskustelun pois jaloista, sillä se ei ollut oikein asiaan liittyvä. "Chirstopher, noin 190 cm pitkä ja lihaksikas heppu. Pientä sänkeä ja lyhyeks kynityt tummanruskeet hiukset. Entine linnakundi jonka kaa tuli pikkusta kärhämää kadulla" Shawn selitti ensin Christistä. "Ehkä vaan perempi ettet tiä niistä kahesta yhtää mitää" Shawn sanoi, tarkoittaen Jeffreytä ja Daytonia. Lucian ei olisi myöskään pakko tietää miten Shawn oli noiden kanssa tekemisiin tullut. Toki tämä kertoisi jos toinen alkaisi udella.

"On aika uskomaton ajatus et joudun olla erossa sustaki. Siis, et jos vahingossaki kävellää toisiamme vastaa ja Abigail ja Gabriel on mukana, nii aika vaikeeta tulee olemaan ettei sanota sanaakaa" Shawn sanoi toiselle ja tulisi varmasti myöhemmin katumapäälle, vaikka moinen vaihtoehto onkin vielä poissuljettu.