Ready to kill another promise again /s

// sovittu peli, twilightyeyo ja Rafael Lloyd kiitos. :--)

Nuori nainen asteli äänettömin askelin kujalla yhä synkkenevässä yössä eteenpäin. Tummat silmät vilkuilivat vähän väliä ympärilleen, kädet oli tungettu syvälle mustan tupakankatkuisen nahkatakin taskuihin. Vaaleat farkut olivat risaiset, lahkeet kääritty hieman ylöspäin mustien saappaiden varsien tieltä. Hitaasti käsi onki taskun pohjalta tupakkatarvikkeet, kääräisi tottuneesti sätkän ja löi tulta savukkeeseen yksinkertaisella, hopeisella sytkärillä.

Rasherasp baarin ovi kolahti auki neitokaisen astahtaessa sisään sätkän lojuessa tuon huulien välissä, luoden pikaisen yleissilmäyksen ympärilleen. Käynnissä ei näyttänyt ainakaan tällä hetkellä olevan minkään näköistä tappelua, ihme kyllä. Aiko Kuroda asteli baaritiskille ja heilautti itsensä lähimmälle baarijakkaralle, nojaten käteensä. Tälle, eikä seuraavalle, eikä varmaan sitäkään seuraavalle illalle ollut minkään näköistä keikkaa tiedossa, mikä tarkoitti sitä, että hän hyvin voisi kuluttaa aikaansa jotenkin muuten – vaikka sitten ryyppäämällä. Rahaa oli tullut viime aikoina kiitettävästi eikä hänellä ollut siitä pulaa, joten nopeasti oltiin tultu siihen päätökseen, että ryyppäämäänhän sitä lähdettäisiin, tai etsimään jonkinlaisia muita huvituksia itselleen.

Hienoinen käsimerkki baarimikolle ja nainen tilasi itselleen tuopin. Hetken odottelun jälkeen se ilmestyi hänen eteensä, Aiko nyökkäsi lyhyesti alkaen siemailla sitä hitaasti kurkkuunsa. Toisessa kädessä roikkunut sätkä tipahti lattialle, naisen painaistessa sitä pikaisesti saappaansa kärjellä. Ai analysoi illan mielessään, tullen siihen tulokseen, että mitä luultavimmin hänellä tulisi olemaan tylsää. Hoikat sormet keskittyivät naputtelemaan baaritiskiä, toisen käden kohottaessa tuopin vähän väliä huulille, kaataen osan sisällöstä tytön suuhun.

//Täältä tullaan : D//

Ilta oli pimentynyt ja yö oli saapunut myös Rashee Roadille.
Rafael ei ollut käynyt kotonaan sitten viimeyön, vaan oli juossut ympäri Lontoota ja joutunut kerran jopa poliisin satimeen, mutta oli onneksi päässyt karkuun muutaman muun tyypin aiheutettua hälinää parin metrin päässä.
Raf oli alkanut selvetä ja pystyi nyt ajattelemaan selkeämmin.
Askel ei enää horjunut, joten Raf päätti suunnistaa kohti Rasherap baaria.
Kaveri oli viimein maksanut velkansa ja nyt miehenalun taskun pohjalla killui muutama kymppi. Sillä pääsisi alkuun. Aamuyöstä voisi sitten maksattaa juomiaan muilla.

Rafael asteli baariin ja pysähtyi ovelle. Ympärillä näkyi muutama tuttukin, joille Raf kovaan ääneen toivotti hyvät yön jatkot ja lampsi baaritiskille. Mies tilasi oluen silmää vinkaten tiskin toisella puolella pyörivälle naisetarjoilijalle. Toinen baarimikko loi pahansuovan ilmeen Rafaelille ja nainen käänsi katseensa pois tuhahtaen.
Raf kohautti olkapäitään ja kääntyi selkä tiskille päin.
Katsellessaan ympärilleen miehen silmään osui itämaalaisen näköinen nainen, joka siemaili oluttaan vähän matkan päässä.
Rafael kuiskasi jotain baarimikolle ja tämä alkoi laskea uudestaan olutta lasiin, jonka sitten vei naiselle.
Baarimikko sanoi jotain, vinkkasi Rafaeliin päin ja poistui paikalta. Raf hymyili ja odotti jonkinlaista reaktiota naiselta. Vaikkakin vain katsetta tai pientä nyökkäystä.

// jei. :----D

Viimeiset juoman rippeet tipahtelivat tuopin pohjalta Aikon suuhun tuon laskiessa lasin takaisin pöydälle hienoisen kolahduksen saattelemana. Hän oli jo aikeissa kohottaa kätensä uuden merkiksi, kun hänen eteensä laskettiin toinen tuopillinen. Baarimikko mutisi jotakin epäselvää hänen korvaansa, josta Aiko ei liiemmin saanut selvää ja viittasi vähän matkan päässä istuvan mieheen ja poistui sitten jakamaan juomiaan muille.

Sormien naputus tummaa baaritiskiä vasten pysähtyi, Ain katsoessa ensin olutta, kääntäen sitten päänsä tuon tuntemattoman nuorukaisen suuntaan. Pieni tuhahdus karkasi naisen huulilta, mutta tuo kuitenkin tuijotti toista kiinteästi, nyökäyttäen sitten hitaasti päätään. Ilmaiset juomat kelpasivat aina, vaikka ne olisivat minkä näköiseltä hyypiöltä.

Käsi kiertyi tuopin ympärille, Aikon edelleen tuijottaessa viileän välinpitämättömästi toista. Lasi kohosi huulille, tyttö nielaisi osan tarjotusta juomasta alas. Baaritiskiä naputtanut käsi oli laskeutunut lepäämään rennosti reidelle, mutta silmät tarkastelivat ja arvioivat edelleen juoman tarjoajaa. Ei tainnut ainakaan iällä olla pilattu, korkeintaan hänen ikäisensä, kenties nuorempi. Ei kovin huomiota herättävä, hukkui Rashee Roadin roskasakkiin kuin silakka Itämereen. Hymyili varsin ärsyttävän näköisesti.

Rafael lopetti hymyilemisen ja virnisti ilkikurisesti. Toinen näytti tympääntyneeltä, mutta kiittipähän sentään oluesta.
Rafael nappasi hattunsa, sen iänikuisen lätsän, jota hän kantoi aina mukanaan, tiskiltä toiseen käteensä, oluen toiseen käteen ja nousi tuoliltaan suunnistaen askeleensa kohti naisen vieressä olevaa tyhjää tuolia.
Vaikka toinen vaikutti kylmältä, oli tämä jotenkin mystisyydessään kiinnostava.

Istahdettuaan naisen viereen ja laskettuaan hattunsa takaisin tiskille tämä avasi suunsa.
"Mitäs neiti täällä yksin tekee?" Rafael kysyi kuullostaen tunkeilevammalta kuin oli tarkoitus. Jos toinen ei pitäisi miehestä, tämä luultavasti toisi sen erittäin hyvin esille, mutta Rafael ei helpolla luovuttaisi, kovapäinen kun oli. Ehkä lyönti tai juoman kaataminen päälle saattaisi karkottaa miehen, mutta muuten Raf voisi roikkua kohteensa perässä vaikka loppuyön ja mikäli se ei kauheasti haitannut, myös seuraavan päivän.

//Lyhyttä T-T Anteeksi : <//

// traagista, nyt kyllä lähtee pää ! ... ei edes ollut niin lyhyt. :---D

Miltei mustat silmät tuijottivat rävähtämättä jätkää, ja tuon noustessa baarijakkaralta ja tullessa lähemmäs ilme muuttui viileästi melkeinpä jäätäväksi. Reidellä ollut käsi pyöräytti nopealla liikkeellä korkealle takaraivolle koottua poninhäntää, silmien siristyessä parin asteen verran.
Ihmiset omistivat usein aimo kasan uteliaisuutta, eikä tämä näyttänyt olevan poikkeus. Tungetteleva tapaus, tunki vain seuraa kysymättä odottiko hän jotakuta... No, mitä muuta saattoi olettaa kun vietti aikaansa tällaisessa räkälässä?

Lyhyt tuhahdus karkasi Ain huulilta tuon kohottaessa kulmaansa toiselle. Tuoppi kohosi takaisin huulille, naisen ottaessa pidemmän puoleisen kulauksen juomastaan. Hiljaisena hän tuijotti tuota seuraan tuppautunutta muukalaista, laskien kätensä takaisin hiuksistaan reidelleen.
"Kuuluneeko sinulle", vastattiin hiljaisuuden jälkeen matalalla, aavistuksen tupakan käheyttämällä äänellä naisen kääntäessä kroppansa baaritiskin puoleen, antaen ymmärtää, ettei mies ollut tervetullut seuraan.

Jos tuo olisi fiksu, lopettaisi tuo alkuunsa ja ottaisi jalat alleen, lähtisi vaikka pokaamaan jotakin muuta. Jos taas vähemmän fiksu... No, Aiko saattaisi keksiä itselleen jotakin viihdytystä illaksi.

Huh, kylmä vastaanotto. Mutta sehän ei Rafaelia pysäyttäisi.
Raf tyhjensi tuoppinsa ja tilasi uuden. Rahaa oli vielä pariin, joten hätäpäivää ei olisi.
"Mä oon Rafael, mikäli sattuisi yhtään kiinnostamaan." Miehenpuolikas heitti ja tarkasteli lähemmin tätä mystistä naista, joka loi kylmiä katseita Rafille.
Rafael oli tarpeeksi tyhmä jäädessää nuohoamaan naisen ympärille, mutta muita varteenotettavia seuralaisia ei baarissa ainakaan sillä hetkellä ollut. Joku vanha poka ja muutama tyyppi, jonka kanssa oli tullut joskus jotain kinaa.

Rafael tyhjensi pikapikaa toisen tuoppinsa. Hyvä olo alkoi jo tulla, joten miekkonen kaivoi mustan nahkaliivinsä povitaskusta mustan taskumatin, jonka hän oli täyttänyt miestä väkevämmällä paria tuntia aikaisemmin.
Raf tarkisti, että baaritiskin takana puuhaava henkilökunta ei nähnyt ja otti huikan.
"Haluatko sä?" Tämä kysyi naiselta vieressää ja ojensi putelia.
Aikaisemmin Rafael oli joutunut vaikeuksiin kuljetettuaan omia juomia baariin ja sai melkein porttikiellon, joten nyt täytyisi olla varovainen.
Muutama kännikala käveli kohti vessoja toisistaan tukea ottaen ja vihelsivät pitkän vihellyksen Rafaelin ja naisen suuntaan.
Raf vain katsoi tyyppien perään, kun nämä rymysivät vessoille ja äänestä päätellen kaatuivat juuri ovesta päästyään yhtämatkaa lattialle, joka oli varmasti täynnä oksennusta ja kaatuneita juomia, ainakin viimeksi oli, kun Rafael oli siellä käynyt.

// tälläsella hahmolla on vähän vaikeeta pistää peliä etenemään, mutta noh... ehkä tää tästä :-----D

Taasko näitä yltiö sitkeitä tyyppejä, jotka seuraisivat kuin hai laivaa koko helvetin illan, eivätkä kaikkoaisi vaikka läimäyttäisi tuopilla päin näköä? Aiko ei jaksanut kohottaa lasiaan saati uhrata muutamia tippoja juomastaan tuollaisen jätkän takia, joten nainen keskittyi siemailemaan oluttaan. Rafael ei kuulostanut tutulta, ei juuri sellaiselta, että se olisi tärkeä nimi ja pitäisi muistaa, mutta mistä sitä koskaan tiesi. Nainen vilkaisi nopeasti tämän Rafaeliksi esittäytyneen jätkän suuntaan, painaen tuon kasvot ja nimen mieleensä. Ehkä siitä olisi vielä joskus hyötyä.

Sivusilmällä hän pisti merkille toisen kaivavan liivinsä taskusta mustan taskumatin. Rafaelin tarjotessa sitä myös hänelle, nainen kohotti kulmaansa, napaten nopealle liikkeellä sen itselleen. Juomistahan ei koskaan kieltäydytty, vai kuinka? Pullon suu teki nopeasti tuttavuutta naisen huulien kanssa, Aikon kallistaessa toisen taskumattia reilumman puoleisesti. Hän ojensi pullon takaisin nuorukaiselle, pyyhkäistessään nopealla liikkeellä suupieltään. Mitähän tököttiä tuossakin oli ollut, jäi kirvelemään epämiellyttävästi kitalakeen.

Jos Ai olisi ollut reippaammalla ja ärtyneemmällä päällä, hän olisi varmaan lampsinut noiden viheltelijäjätkien perään ja vääntänyt niiden kielet solmuun ja laittanut huulet uuteen uskoon, eivätpä olisi vähään tai vähän pidempään aikaan vihellelleet. Nyt hän tyytyi vain seuraamaan noiden menoa jäätävällä katseella, kuulostellen vessoilta kuuluvaa ryminää hyvillään. Toivottavasti olivat murtaneet luunsa.

Rafael virnisti, kun nainen otti pullosta pitkän kulauksen. Kaverin itsetekemää sekoitusta tuo oli, muttei ollut vielä ainakaan poikaa sairaalaan vienyt.
Samainen kaveri välitti huumeita kadulla, mutta niihin miehenalku ei koskenut. Rafaelin ymmärrys ei riittänyt siihen, mitä hienoa oli kayttää huumeita, kun alkoholilla sai aikaan melkeinpä samankaltaisen, epätodellisen olotilan.
Raf tilasi taas oluen ja kaatoi kurkkuunsa osan juomasta heti kun sen sai käsiinsä. Nainen ei ollut esitellyt itseään, mutta kai sille oli hyvä syy.
Rafel kaivoi taskustaan ainokaisen tupakkansa. Lisää pitäisi ostaa, kunhan vain rahaa saisi. Ehkä pitäisi etsiä töitä, mutta laiska kun oli, ei miekkonen ollut jaksanut raahautua minnekkään pidemmälle kuin baariin tai johonkin muualle juomaan.
Rafael kaiveli taskujaan ja löysi vihdoin sytkärin. Hetken aikaa räplättyään sytytintä, mies sai kuin saikin sätkän syttymään.
Tuhkakuppia, jos siksi voi sanoa jonkun tiskille jättämää shottilasia, vedettiin lähemmäs aivan Rafin nenän eteen. Täytyi olla tarkkana, ettei varistaisi omaan juomaansa, sillä niinkin oli käynyt pariin otteeseen, eikä sitten ollut miellyttävää juoda tuhkanmakuista kaljaa.

Raf ei sanonut mitään, vaan antoi naiselle puheenvuoron, jos tämä nyt ylipäätään tahtoisi sanoa mitään. Ei tainnut olla sitä sosiaalisinta tyyppiä tämä typy.

Sivusilmällä nainen seurasi tiiviisti vieressään istuvan nuorukaisen tekemisiä, hörppien välillä juomastaan. Tupakan savu tavoitti neitokaisen nenän, muodostaen mieliteon tuolle ties mitä sairauksia aiheuttavalle savukkeelle. Huokaisten Aiko alistui mielitekoonsa, laski tuopin käsistään baaritiskille, kaivaen nahkatakin taskusta esiin tupakkatarvikkeensa. Toinen sätkä kääräistiin, sytkäri löi tulta. Nainen jätti savukkeensa lepäämään huuliensa väliin, keräten tarvikkeet takaisin mustan takkinsa suojiin. Tuoppi siirrettiin hieman kauemmaksi, naisen imiessä savu sisäänsä.

Pää kääntyi hivenen sivummalle, kun Aiko tutki hämyisän baarin läpi katseellaan, tavoittamatta ketään tuttua - onneksi. Ihmisiä kyllä oli, hänen mielestään liiaksikin asti. Se ongelma tässä oli, että kävi Rasheraspissa - aina ihmisiä. Vaikkakin hän ihmetteli, miksi tällainen räkälä ylipäätään oli niin suosittu, mutta niin se vain oli.

Tuhkat varistettiin puolihuolimattomasti lattialle, sätkä siirrettiin hetkeksi kauemmaksi huulilta, sen tehdessä tilaa olutlasille, joka tyhjeni jälleen yhden kulauksen verran. Nainen vilkaisi nuorukaiseen päin, toinen ei näyttänyt olevan lähdössä yhtään mihinkään suuntaan. Lyhyesti huokaisten nainen kääntyi tuohon Rafaeliin päin, ristien jalkansa, tuijottaen toista herkeämättä.
"Meinasitko sinä kauankin siinä istua?" kysyttiin sitten viileästi sätkän siirtyessä huulilta pois, naisen nojatessa toisella kyynärpäällään baaritiskiin.