Theodore Lyons

Theodore oli kolmevuotias kun sai ensimmäisen kerran kuulla, ettei mies saanut itkeä. Vanhemmat eivät tuntuneet käsittävän eroa kolmevuotiaan ja kolmetoistavuotiaan välillä, poikaa käskytettiin säälimättä alusta asti vedoten varhaisvuosien tärkeyteen käytöksen suhteen. Vuosien saatossa sääntöjä ja omaksuttavia ajatus- ja käytösmalleja tuli aina vain lisää, alkaen ehdottomasta kiellosta käyttää alkoholia ja muita huumausaineita päättyen esiaviollisen seksin harrastamiseen ja "muihin synteihin, jotka johtaisivat helvettiin, josta ei pakotietä olisi". Kotona ei saanut koskaan puhua ohi suunsa, uhmata vanhempia tai mitään, mitä he edustivat. Kun poika sai ensimmäisen kerran isän kädestä oppi hän nopeasti hiljenemään ja pitämään kaikki ajatukset itsellään. Se ei jäänyt viimeiseksi kerraksi. Jos Theodore joskus olikin toivonut, että vanhemmat hellittäisivät vaatimuksistaan, oli hän täysin väärässä. Koko lapsuutensa ja teini-ikänsäkin poika oli jatkuvasti tarkan syynin alla. Kaikki mitä hän teki oli väärin, tai vähintäänkin tehty vääristä syistä jos muuta vikaa ei löytynyt.
Alkuun poika kunnioitti vanhempiaan pelonsekaisissa tunnelmissa, koitti parhaansa mukaan tehdä mitä nuo ikinä toivoivatkaan. Vanhemmat eivät silti olleet tyytyväisiä; heidän poikansa ei ollut se sosiaalinen, iloinen ja urheilullinen nuori menestyjä, jota he olivat toivoneet. Sen sijaan tuo oli hiljainen, arka ja alistuva, kummajainen ja luonnonoikku, kuten äiti tapasi poikaansa nimittää. Aivan kun tämä ei olisi vielä riittänyt, kaiken lisäksi poika oli vielä pieni ja sirokin, kuin tyttö ikään, ei koskaan laittanut vastaan, tuli kotiin usein silmä mustana, vain saadakseen kuulla isänsä huutoa siitä, kuinka mies ei koskaan saanut nöyrtyä, kuinka hänen olisi pitänyt antaa samalla mitalla takaisin ja seistä selkä suorana ja pää pystyssä loppuun asti.

Theo uhmasi vanhempiensa suoraa käskyä ensimmäisen kerran kolmetoistavuotiaana kun tarttui viinapulloon. Nopeasti poika ymmärsi niiden niin ankarasti kiellettyjen päihtymystä aiheuttavien aineiden olevan se pakotie todellisuudesta, jota hän oli jo vuosia kaivannut. Kokeilu ja käyttö ei rajoittunut vain alkoholiin, mukaan tuli nopeasti myös erinäiset tabletit, joiden sisällöstä ei pojalla itselläkään ollut mitään käsitystä. Isoveljen muutettua pois kotoa, tuli tuon asunnosta se paikka, johon Theodore saattoi paeta vanhempiaan missä kunnossa tahansa. Liian monta kertaa piti Oliver huolen kaatokunnossa olevasta pikkuveljestään, katsoi tuon perään ja koitti muistutella kohtuudesta. Oppi ei mennyt perille.
Ei Theodore koskaan ymmärtänyt mitä pahaa muutamassa ryypyssä tai tabletissa voisi olla, miten mistään niin ihanasta voisikaan seurata mitää pahaa? Poika taisi ensimmäistä kertaa käsittää tilanteen ja sen vakavuuden siinä vaiheessa, kun seitsemäntoistavuotiaana löysi itsensä mielisairaaalasta vieroitusoireiden kourissa. Eliah, se ainut henkilö josta poika tässä vaiheessa ymmärsi välittää, oli päässyt irti ja kuiville, Theo ei ollut. Viimeiset kuukaudet olivat mielessä vain yhtä sumua, nyt Theodore kuitenkin tajusi tekemänsä virheen suuruuden.

Vanhemmat kuolivat muutaman viikon sisällä toisistaan (äiti pitkälle edenneeseen syöpään ja isä oman käden kautta) Theodoren edelleen ollessa sairaalassa, kummasti pojan kunto alkoi tämän jälkeen kohentua merkittävästi. Isoveli lähti kaupungista, mutta sekään ei haitannut, Theolle riitti loistavasti vain yksi ystävä ja läheinen. Sen varaan ei kuitenkaan olisi kannattanut laskea. Maailma romahti uudelleen siinä vaiheessa, kun Eliahkin lähti, mitään sanomatta ja täysin varoituksetta. Nopeasti Theodore palasi taas vanhoihin tapoihinsa, hän ei kuitenkaan ehtinyt saavuttaa pohjaa, kun tutustui Sarahiin, naiseen josta tuli nopeasti hänen elämänsä keskipiste. Tai Eliahin korvike. Theo ei koskaan täysin osannut päästää pojasta irti, olihan tuo ollut hänen elämänsä pääasiallinen tarkoitus jo hyvin pitkään.
Theodore ei nähnyt mitään outoa siinä, että oli menettänyt sydämensä toiselle pojalle, kaikki vanhempien saarnat homoseksuaalisuuden inhottavuudesta olivat unohtuneet aikoja sitten. Sitä paitsi, hänhän seurusteli vakavasti Sarahin kanssa, minkä täytyi tarkoittaa, ettei hän ollut homo. Bi-seksuaali oli, ja on edelleen, Theodorelle täysin tuntematon käsite - kuten kaikkien muidenkin asioiden kanssa, on hänelle olemassa vain kaksi ääripäätä, ei mitään niiden välillä.

Sarah oli juuri se, mitä Theo oli tarvinnut saadakseen taas kiinni elämästä. Theodore alkoi viihtyä enemmän ihmisten seurassa, ottaa osaa keskusteluihin muulloinkin kun ollessaan humalassa, sietää kosketuksia, joita ennen oli kavahtanut, sietää paremmin pientä ilkeilyäkin ja pitää päänsä kylmänä myös niissä tilanteissa, joissa tunsi itsensä epävarmaksi. Hymy alkoi taas koristaa yleensä niin vakavia kasvoja, kurkussa kupli alkoholin sijaan nauru eikä herääminen joka aamu tuntunut enää ylitsepääsemättömältä.
Poika muuttui myös ulkonäöllisesti. Pituutta tuli lisää ja pitkän huumeidenkäytön sakottamaan kehoon alkoi muodostua lihaksia, ei merkittäviä määriä, mutta sen verran, että poika pystyi tarvittaessa puolustamaan itseään (tai juoksemaan pakoon tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi pitkälle). Auringon haalistamat, ennen suklaanruskeat hiukset värjättiin vaaleiksi ja ulkonäköön kiinnitettiin muutenkin aikaisempaa enemmän huomiota. Luiseville kasvoille palasivat pehmeät muodot, mikä vaikutti heti yleisilmeeseen positiivisesti. Menneisyydestä muistuttavien ja huonosti tehtyjen tatuointien poistattamista Theo on harkinnut useita kertoja, muttei koskaan ole saanut aikaiseksi. Selässä on (huumehöyryissä) arpitatuointina toteutettu ouroboros, rintakehässä risti, olkavarressa ja käsivarren sisäpuolella tekstinpätkät. Alahuulesta saattaa edelleen erottaa arven siitä, missä ennen oli huulikoru, nyt ainut lävistys on vasemmassa korvassa oleva venytyskoru.

Pari eli rauhassa muutaman vuoden, mutta kuten aina ennenkin, joku tuli ja pilasi näennäisen täydellisen elämän. Eliah. Ensin Theon oli äärettömän vaikea hyväksyä se, että toinen oli lähtenyt selvästikkin vailla omantunnon pistostakaan ja nyt palatessan kuvitteli pääsevänsä takaisin samaan asemaan mitään asian eteen tekemättä. Pian hän kuitenkin huomasi, että oli tehnyt juuri niin kun Eliah oli olettanutkin. Ottanut toisen lähinnä säälistä takaisin ja dumpannut Sarahin, joka vain tovi siten oli ollut tärkein asia hänen elämässään. Selvästikkin hän oli edelleen taipuvainen romuttamaan oman elämänsä aina kun mahdollisuus tuli.


Kuvissa Toby Hemingway

29.Kesäkuu -- Kaikki tekstit uusiksi