How you supposed to find the one when anyone will come with you?

Lissu och Kieran♥ ja Becksin look (brunettena kylläkin).

"Okei... No, soitellaan huomena. Minäkin sinua... Moi"

Becky laski puhelimensa olohuoneen pöydälle. Vaihdossa käteen tarttui illan yhdeksäs siideri, ja kieltämättä nainen alkoi olla pienoisessa hiprakassa. Ei se päällepäin näkynyt, mutta olo oli huomattavan rento ja avoin, juuri oikeanlainen fiilis pieneen baarikierrokseen.
Kovin vauhdikasta iltaa tuskin olisi luvassa, koska Kenneth oli lähtenyt yöksi töihin ja näin lyhyellä varoitusajalla Becks ei edes yrittänyt saada ketään mukaansa. Sitä paitsi, The Elegnance and Preciousiin voisi aivan hyvin mennä yksinäänkin - sitähän nainen oli harrastanut sinkkuaikoinaan paljonkin, muutamaan otteeseen mukaan oli tarttunut yöseuraa ja toisinaan hän oli palannut asunnolleen yksin.

Yökerhossa olisi luultavasti järkyttävä ruuhka, mutta hei, Becky voisi nauttia julkisuuden tuomista eduista ja kurvata suoraan sisäänpääsyjonon ohi sisätiloihin. Tuumasta toimeen ja sentistä kortistoon, nainen nousi sohvalta seisomaan ja suunnisti suoraan vaatehuoneeseensa, puki ylleen ensimmäisen silmäämiellyttävän mekon ja etsi samaan syssyyn sopivat kengät ja asusteet. Pikaisen siistiytymisen jälkeen hän soitti Davelle, kuljettajalleen ja jäi vartioimaan keittiön ikkunan eteen miehen saapumista. Siideriä kului ahnaaseen tahtiin ja Becky ehti avaamaan vielä yhden ennen kuin tuttu auto kaartoi Yellow Avenuelle, hulppean kerrostalon edustalle.

Nopeasti näyttelijätär nappasi mukaan iltalaukkunsa, vajaaksi jääneen siiderin ja lähti asunnostaan korkeat korot lattiaa vasten kopisten.

"Sä varmaan tiedätkin jo, mihin mä olen menossa", Becky naurahti istuessaan auton etupenkille. Dave nyökkäsi virnistäen ja lähti kuljettamaan naista määränpäätä kohti. Tyytyväisenä Becky nautiskeli siideriään ja tutki Lontoon hämärtyneitä katuja katseellaan, valopylväiden vilahdellessa hänen ohitseen yksi toisensa jälkeen.
Kenneth tuskin suuttuisi tällaisesta todennäköisesti lyhyeksi jäävästä baarireissusta. Sitä paitsi nainen aikoisi käyttäytyä ihmisiksi, eihän hänen mieleensä edes juolahtanut ajatus toisen pettämisestä! Jos mies ei olisi tässä vaiheessa suhdetta oppinut luottamaan häneen, niin sitten vika tuskin olisi enää vain hänessä itsessään, vaan myös Kennethissä. Moiset ajatukset kuitenkin sysättiin täysin taka-alalle, olisi turhaa maalailla piruja seinille tämän vuoksi. Becky oli menossa vain muutamalle, rentoutumaan ja tapaamaan mahdollisesti tuttuja.

"Perillä ollaan", Dave ilmoitti ja pysäytti auton The Elegnance and Preciousin eteen. "Kiitos, mä soittelen kun haluan kotiin", Becks lausahti ja astui autosta ulos. Tyhjä siideritölkki oli jäänyt etupenkin jalkatilaan, mutta eiköhän mies sen sieltä siivoisi viimeistään huomenissa - tai sitten, kun tuo edes havaitsisi moista roskaa autossaan.
Aivan kuten brunette oli arvellutkin, yökerhon sisäänkäynniltä alkoi varsin pitkä jono - oli paikka ollut pahemminkin täynnä, mutta silti jonon hännillä roikkuvilla kestäisi vielä pitkään päästä sisään.
Mekkonsa helmaa suoristettuaan Becky käveli itsevarmasti suoraan portsarin luokse ja pääsi nopeasti sisään. Helppoa kuin heinän teko ja yksi julkisuuden mainioista puolista!

Klubimusiikki ja kuumimmat listahitit raikasivat, ihmiset tanssivat ja toiset käyskentelivät syrjemmällä kallista shampanjaa ja hienoja drinkkejä litkien. Nopeasti silmäiltynä paikalla ei ollut yhtäkään tuttua, mutta hetken päästä asia saattaisi olla toisin. Niin isosta ihmislaumasta olisi vaikea erottaa tuttuja kasvoja muutamalla katseella, joten Becky säästi itsensä samantien vaivalta ja asteli baaritiskille, josta hän automaattisesti raivasi oman tilansa.
"Moi Becky, mitäs neidille saisi olla?", baarimikko kumartui tiskin yli ja kohotti kysyvänä kulmiaan. Hetken mietinnän jälkeen Becky päätyi jälleen kerran siideriin, aluksi olisi ehkä ihan viisasta pelata kirjaimellisesti miedoilla panoksilla.
Nainen sai nopeasti juoman eteensä ja kiipesi korkeahkolle baarijakkaralle istumaan. Muutamat ihmiset pysähtyivät vilkuilemaan häneen pidemmäksikin aikaa, mutta yllätys yllätys, kukaan ei kuitenkaan uskaltautunut ihan juttusille asti. Tai sitten kyse oli rutiinista, olihan The Elegnance and Precious ollut aina isojen ja vähän pienempienkin nimien suosiossa.

((K:n Armani-farkut & kauluspaita))

Nyt hän oli vapaa. Hänen ei tarvitsisi enää kantaa huolta Harrietista, ei siitä, että hän jäisi kiinni. Toisaalta, näin oli paljon tylsempää, mutta eipä hän ainakaan olisi enää velvollinen selittelemään tekemisiään kenellekään. Hitto, hän voisi tehdä jotakin, lähes mitä vain. Mikään ei estäisi häntä.

Televisiossa pyöri jokin elokuva. Kieran ei tiennyt edes sen nimeä, mutta yhden ainokaisen näyttelijän hän ruudulta tunnisti. Se oli Becky Kennedy - näyttelijätär, jonka Kieran oli muutamaan otteeseen nähnyt The Elegance and Preciousissa. Se tarkempaa tuttavuutta Kieran ei ollut naiseen koskaan tehnyt, mutta kyllä hän oli naisen toki nähnyt. Niin, tämä oli Lontoo - täällä saattoi törmätä lähes keneen tahansa kadulla. Joten se siitä. Mmh - The Elegance and Precious? Miksipä ei, miksipä ei. Kieranilla ei ollut seuraavana päivänä vuoroakaan, hänen tarvitsisi mennä töihin seuraavaksi vasta arkena. Ja sekin iltavuoroon. Kieran voisi hyvinkin ottaa muutamat tai useammatkin, kukapa häntä estäisi. Pieni, omahyväinen ajatus sai Kieranin naurahtamaan pienesti. Hän todellakin voisi lähteä hieman tuulettumaan!

Kieran valitsi päälleen ensimmäiset vaatteet, jotka hänen käsiinsä sattuivat ja olivat siistit. Valkoinen kauluspaita muutaman viikon vanhojen Armanin farkkujen kanssa olisi tarpeeksi hyvä valinta - ainakaan häntä ei voitaisi heittää baarista ulos vääränlaisen pukeutumisen vuoksi. Jos jossain baarissa piti näyttää olevansa jotain, se oli The Elegance & Precious. Kieran suoristeli kauluspaitaansa peilin edessä mietiskellen, pyytäisikö ketään mukaansa. Rockya? Ei, ei todella. Hän oli yllättänyt Rockyn ja Harrietin hänen omasta asunnostaan täydessä toiminnassa, joten hitot Rockysta ja vielä enemmän, hitot Harrietista! Kyllä Kieran löytäisi muitakin ystäviä - esimerkiksi sellaisia, jotka eivät lohduttaisi hänen eksäänsä aivan niin kuvainnollisesti. Ehkä nyt olisi Kieranin vuoro lohduttaa itseään, vaikka hän olikin vasta muutama ilta sitten tehnyt saman tempun. Mitä siitä? Hän oli nuori ja ainakin omasta mielestään menestyvä lääkäri, hän oli vapaa ja täysin kauniiden naisten käytettävissä. Mikäpä sen parempaa.

Aivan liian laiskaksikin sitä piti vielä heittäytyä - Kieran ei todellakaan jaksanut harkita kävelemistä, joten hän otti autonsa avaimet kouraansa ja päätti ajaa itse The Elegance & Preciousiin. Hän voisi aina tilata itselleen taksin kotiin, jos hän innostuisi juomaan yhtä tai kahta enemmän. Niinpä hän lukitsi asuntonsa oven ja lähti kävelemään rappuja alaspäin. Auton päälle oli satanut muutaman millin kerros lunta - sen verran, ettei sitä tarvitsisi erikseen ruveta puhdistamaan. Niinpä Kieran siis hyppäsi autoonsa ja lähti ajamaan baaria kohden. Aivan baarin viereen hän ei kuitenkaan jättänyt autoaan - vaikka tämän baarin asiakaskunta koostuikin suurimmaksi osaksi korrekteista tyypeistä, Kieran ei halunnut ottaa auton rikkoutumisen riskiä.

Ja tietenkin - tietenkin The Elegance & Preciousiin oli todella, todella pitkä jono. Pikaisella pohdinnalla Kieran mietti, kuinka hän voisi ohittaa jonon, jolloin hän keksi sen. Hän selasi nopeasti lompakkonsa läpi ja kyllä, hänen lääkärinlisenssinsä oli edelleen siellä, missä sen pitikin olla. Lompakon uumenissa, valmiina käyttötarkoitusta varten. Kieran myhäili aavistuksen omahyväisesti - hän tulisi pääsemään tästä helpolla. Hän lukitsi autonsa ovet, käveli kohti sisäänkäyntiä ja ohitti äärimmäisen sujuvasti jonon. Hän sai toki osakseen useita, vihaisia katseita, mutta mitä sitten - olihan Kieranilla äärimmäisen pätevä syy mennä jonon ohitse. Jonossa odotteli vuoroaan myös useita sellaisia henkilöitä, joita Kieran oli nähnyt televisiossa tai nämä olivat yksinkertaisesti muuten vähintäänkin pikkujulkkiksia. Aivan kuten arvata saattaa, portsari pysäytti Kieranin ja vaati pätevää syytä miehen jononohitukselle. "Tulin tänne kyllä ihan muuten vain, mutta kuulin ystäväni saaneen kohtauksen. Olen lääkäri, minun pitäisi päästä tapaamaan hänet", Kieran sanoi mahdollisimman uskottavasti. Selitys kuitenkaan ei mennyt läpi - mikä kohtaus ja miksi ei ambulanssia? "Hän on diabeetikko - hyperglykemia. Hain hänelle hänen kotoaan insuliinia. Hän ei halunnut ambulanssia, ei halunnut herättää huomiota. Tiedät varmaan..." Kieran sanoi hieman hiljempaa. Nimi, nimi, nimi - hänen olisi pakko keksiä nimi.

"Becky Kennedy", Kieran sanoi portsarille lähes kuiskaten. Se oli ensimmäinen hänen mieleensä tullut nimi juuri sillä hetkellä - hän oli nähnyt tänään naisen tähdittämän elokuvan ja myös tämä paikka toi naisen mieleen, sillä Kieran oli nähnyt hänet täällä aiemminkin. Kun Kieran lopuksi vielä vilautti lisenssiään, hän pääsi sisään - jonon ohi. Kätevää ja toimi. Nyt vain täytyi toivoa, että portsari ei lähtisi etsimään kyseistä naista baarista, jolloin Kieran luultavasti saisi potkun takamukselleen. Ehkä - ehkä hän oli ollut tarpeeksi uskottava.

Ensimmäisenä Kieran suuntasi tietenkin baaritiskille. Kello oli vielä siinä mielessä vähän, ettei ihmisiä ollut ehtinyt paikalle kovinkaan paljoa. Kohta tulisi ruuhka, ja kunnolla tulisikin. Niinpä Kieran päätti ottaa ensimmäisen mieleensä tulleen hyvän juoman, joka oli tietenkin G&T. "Gin&tonic, kiitos", Kieran sanoi, ojentaen samalla kerralla myös luottokorttinsa. Hinnat täällä olivat kieltämättä suolaiset, mutta eipä Kieran pitkään aikaan ollut viihteellä ollutkaan. Lähinnä hän oli viihtynyt satunnaisten hoitojensa sekä Alician luona, yrittänyt unohtaa kaiken ikävän tapahtuneen. Ja kun Kieran lopulta kääntyi Gin&tonic kädessään, hän näki eteensä, kunnolla. Siellä hän oli, ilmielävänä. Becky Kennedy. Mikä sattuma! Täytyi toivoa, ettei kukaan kyselisi naiselta tämän mahdollisesta diabeteksestä tai tulisi voivottelemaan sitä, että insuliini oli jäänyt kotiin. Tämä kuitenkin oli aivan liian hyvä sattuma ollakseen totta, joten Kieranin yksinkertaisesti oli pakko mennä juttusille. "Becky Kennedy", Kieran sanoi asteltuaan naisen viereen. "Ihme, jos vähintään puolet tämän puljun asiakkaista ei tule tämän illan aikana juttusille sun kanssa. Olit tänään telkkarissa", Kieran virnisti ja hörppäsi hieman juomastaan. "Mutta sivumennen sanoen - Kieran", mies esittäytyi vielä.

((Ja sorisorisori kun en kauheasti vieny nyt eteenpäin, mun aivot lagaa :D))

Becky oli keskittynyt lähinnä siiderinsä juomiseen, eikä hänellä ollut harmaintakaan aavistusta siitä, että baaritiskille tupsahtanut mies oli juuri käyttänyt häntä tekosyynä päästä jonon ohi sisään yökerhoon. Hahhah, se olisi ollut oikeastaan surkuhupaisaa, jos nainen olisi saanut tietää. Tosin, hänen reaktiotaan olisi paha kuvailla ennakkoon, mutta kuitenkin... Hauska ja varsin ovela veto.
Satunnaisia vilkaisuja lukuunottamatta Becky ei kiinnittänyt sen suurempaa huomiota Gin&Tonicin tilanneeseen mieheen. Komeahan tuo oli, sitä ei käynyt kieltäminen, mutta ajankohta miesten ulkonäön arvostelulle oli erittäin huono. Kenneth oli töissä, sillä aikaa näyttelijätär vietti perinteikkäästi iltaansa yksin The Elegnance and Preciousissa, aikamoinen sattuma. Vielä kun juoma tuntui maistuvan kohtalaisen hyvin.

Brunette pyöritteli hiuksiaan etusormensa ympärille ja katseli muutamaan otteeseen olkansa yli paikan menoa. Tuttuja ei näkynyt edelleenkään, mikä oli pienoinen pettymys, koska Becks olisi todellakin kaivannut juttukaveria. Ja nimenomaan vain juttukaveria, missään muussa mielessä sosiaalinen kanssakäyminen ei tullut mieleenkään.
Kun joku (tarkemmin sanottuna äsken paikalle pyyhältänyt mies) lausui hänen nimensä, Becky kääntyi ympäri ja katseli toista muutaman sekunnin ajan varsin mittaileva ilme kasvoillaan. Automaattisesti nainen luokitteli miehen mielessään ärsyttävien seuraantuppaantujen sakkiin, mutta toki toinen voisi todistaa olevansa jotakin muuta, kuin rasittava hännystelijä joka heittäytyi avausrepliikistään alkaen liian tuttavalliseksi.
Miehen avattua suunsa uudemman kerran Becky naurahti, "No mä toivon, että suurin osa näistä ihmisistä eivät olleet television ääressä juuri silloin", hän vastasi jokseenkin vaatimattomasti ja soi miehelle pienen hymynpoikasen. "Mun lienee turha esittäytyä, mutta kuitenkin... Hauska tavata", näyttelijätär jatkoi. Kieran. Okei, Mister Mystery - toinen jätti sukunimensä paljastamatta. Joko epähuomiossa tai tahallaan. Moinen oli tarpeeksi herättämään Beckyn mielenkiinnon ainakin hetkeksi aikaa, vaikka mielessä pyörikin vain ja ainoastaan ajatus Kennethistä ja siitä, ettei Kenneth tainnut edes tietää missä hänen tyttöystävänsä parhaillaan vietti aikaansa.

Oikeastaan Becky ei sitten keksinytkään mitään puhuttavaa. Tuntemattomien kanssa oli yleensä helppo puhua, mutta edelleen nainen oli varuillaan juuri siksi, ettei hän antaisi itsestään väärää vaikutelmaa, jottei tilanne pääsisi etenemään epätoivottuun suuntaan.
"Täällä on aika paljon väkeä tänään", brunette lausahti ääntään korottaen. Suuri ihmismäärä ja musiikki loivat varsinaisen metelin, eikä järkevä ja säännöllinen keskustelu olisi onnistunut lähes millään. Siiderilasi kohotettiin jälleen huulille ja lasi tyhjeni ihan kiitettävän verran. Heikko viinapää ei kyllä sopinut yhteen sellaisen juomavauhdin kanssa, sen Becky oli huomannut jo ennen baariinlähtöään. Näkökenttä vaikutti sumealta ja meteli varmasti kaksi kertaa kovemmalta, kuin mitä se todellisuudessa oli. Mutta kuitenkin nainen nautti ainakin toistaiseksi rennosta olostaan ja päätti sysätä Kennethin edes hetkellisesti pois mielestään, eihän viattomassa hauskanpidossa olisi mitään väärää! Sitäpaitsi, ilman mahdollisuutta pieneen irroitteluun Kenneth olisi saanut kärsiä Beckyn kiukuttelusta.

Kun siideri oli viimeinkin juotu loppuun, näyttelijätär käännähti takaisin baaritiskin puoleen ja viittoi baarimikkoa luokseen. "Laita mulle kaks vodkashottia", Becky tilasi tiskin toisella puolella käyskentelevälle miehelle silmää iskien ja odotti hetken aikaa, kunnes hän sai pienet shottilasit eteensä. "Kieran... Juoto sä tuon toisen, vai juonko mä molemmat itse? Älä luule, että mä yrittäisin juottaa sua humalaan. Mä koitan vain hyvittää sulle sen, että en saa minkäänlaista keskustel-- oikeastaan unohda koko juttu, kun mäkään en enää muista, mitä mun piti alunperin sanoa. Otetaan pienet sille", nainen lausui ja tarttui omaan shottiinsa, kohottaen sen sitten huulilleen ja kumoten vodkan kerralla kurkustaan alas. Kasvoille levinnyt irvistys kieli varmasti siitä, ettei vodkan maku erityisesti miellyttänyt.
Ja Beckynhan piti tulla vain parille, juoda koko illan aikana vain pari ja mennä sen jälkeen kotiinsa nukkumaan. Ja odottamaan Kennethiä. Mutta mitenpä sattuikin käymään niin, että hän onnistui juomaan itsensä nopeasti varsin kovaan humalaan ja kaiken lisäksi miesseurassa? Hyi, typerä, typerä Becky. No mutta... Toistaiseksi kaikki oli pysynyt vain viattomana ja tuttavallisena jutusteluna, ei mitään pahaa, eihän?

Esittelyjen - tai ainakin yksipuoleisten sellaisten - jälkeen seurasi aavistuksen kiusallinen tilanne. Kumpikaan heistä ei keksinyt puhuttavaa juuri sillä hetkellä, mutta silti tuntui kohtalaisen vaikealta lähteä toisaalta poiskaan tilanteesta. Jokin naisen lausahduksessa sai Kieranin naurahtamaan hieman - juuri sitä pakotettua, kahden tuntemattoman välistä kanssakäymistä. "Kieltämättä", Kieran sanoi hetken päästä, ottaen itsekin hieman omasta juomastaan. Hän alkoi katsella ympärilleen - väkeä alkoi pakkautua hetki hetkeltä enemmän ja luultavasti vähintäänkin Becky saisi seuraa kohtapuolin. Olisi lähes kummallista, jos monet mieshenkilöt eivät tunnistaisi näyttelijätärtä - olihan Kierankin tunnistanut hänet. Kieran itse ei tarkalleen ottaen edes tiennyt, mitä hän enää teki tässä - Beckyhän oli ollut hänelle alun perin vain tekosyy päästä nopeasti sisään baariin. Ja silti, siitäkin huolimatta Kieran oli pysytellyt Beckyn lähistöllä. Eiväthän he edes tunteneet toisiaan. Toisaalta... Kenen muunkaan kanssa Kieran olisi ollut? Olihan baari kieltämättä pullollaan upeita naisia, mutta siitäkään huolimatta Kierania ei kiinnostanut lähteä liikkeelle juuri sillä hetkellä. Hän voisi aivan hyvin tyytyä olemaan tässäkin, jos Becky ei varta vasten hätistelisi häntä toisaalle.

Lopulta Kieranin huomio kiinnittyi Beckyyn ja tämän uuteen tilaukseen. Vodkashotteja - ei ollenkaan huono valinta. Kieran tosin itse olisi ehkä ottanut ennemminkin jotain - hmm, niin - mitä? Hän ei tiennyt itsekään. Kieran oli saanut oman juomansa juotua loppuun, joten Beckyn tarjous toisesta vodkashotista sai Kieranilta vain ja ainoastaan positiivisen vastaanoton. "Passaa mulle", Kieran virnisti, tarttuen toiseen shottilaseista. Jo pelkkä vodkan haju sai Kieranin haluamaan nyrpistää nenäänsä, mutta hän ei kehdannut. Hitto, oliko hän mies vai hiiri? "Älä nyt viitsi", Kieran naurahti naisen sanoille hetken päästä. "En mä oletakaan, että sä välttämättä keksisit mitään sanottavaa. Ehkä mun olis aivan ensimmäisenä pitänyt mainita olevani gastroenterologi ja sitä rataa - siinä aiheessa riittäis juteltavaa", Kieran naurahti puolisarkastisesti Beckylle. "Ja otetaan pienet sille", hän jatkoi, kumoten shotin alas kurkustaan. Se oli kieltämättä pahaa, mutta nostaisi kyllä Kieranin hyvään humalaan. Sitten aikanaan. Onneksi myös Becky irvisti vodkan mausta, joten Kieranin vääntyneet kasvot eivät olleet ainoat sen baaritiskin äärellä. "Ei niin kauhean hyvää", Kieran sanoi hetken päästä, päätään pyöritellen.

Kieltämättä tuntui vain typerältä nojailla baaritiskiin puolituntemattoman ihmisen kanssa. Vaikka Kieran todella olikin etsimässä itselleen seuraa täksi illaksi, hän ei pistänyt Beckyn seuraa pahakseen. Mistä Kieran sitäpaitsi tiesi, mitä Beckyn mielessä liikkui? Ei Kieran niin tarkasti ollut naisen yksityiselämää seurannut, että olisi tiennyt, seurusteleeko tämä vai ei. Jopa The Elegance & Preciousin kaltaisessa baarissa kuului tanssimusiikkia, ja se tieto todella miellytti Kierania. Mikä parasta, sitä eitoa todella saattoi käyttää hyväkseen. "Tule. Napataan parit paukut mukaan ja mennään tanssimaan", Kieran sanoi. Baarimikko oli juuri kantamassa kahta, erittäin värikästä paukkua kahden korkeintaan juuri täysi-ikään päässeen tyttösen luokse. Kieran kuitenkin ehti sillä välin napata nopein liikkeen taskustaan viisikymppisen, jonka sujautti toisen tytön käteen. "Sori, me tarvitaan näitä nyt", hän virnisti ja nappasi paukut tarjottimelta. Hän ojensi toisen Beckylle pienen virneen kera, pitäen toisen omassa kädessään. Kuten arvata oli saattanutkin, ainakin Kieranin käteen päätynyt juoma oli lähes karamellisen makeaa. Mitään muutakaan tuskin olisi kahdelta teini-ikäiseltä tytöltä osannut olettaakaan. Ihmiset tungeksivat ja tönivät, mutta lopulta Kieran ja Becky todella pääsivät kuin pääsivätkin tanssilattialle. Toisessa kädessään Kieran piteli drinkkiä, toisen kätensä hän vei tanssin ajaksi Beckyn lanteille - täysin viattomasti ja vailla taka-ajatuksia. Korjattakoon, että ainakaan vielä Kieranilla ei ollut minkäänlaisia taka-ajatuksia.

(anteeksi kesto ja paska laatu:C lyhyekskin tais jäädä)

Harkintakyvyn ja sen sellaisten (välttämättömien taitojen) kadotessa jonnekin, Becky nautti olostaan entistä enemmän. Tätä hän tavallaan oli kaivannutkin, vapautta ja samanlaisia iltoja, kuin sinkkuaikoinaan. Totta kai hän oli onnellinen Kennethin kanssa, ehkä onnellisempi kuin sinkkuna, mutta olihan tällaisessakin hyvät puolensa. Sai elää vain ja ainoastaan itselleen, eikä ratkaisuissa tarvinnut ottaa muita ihmisiä huomioon. Sitä paitsi, tilanne ei ollut edennyt sellaiseen suuntaan, että se olisi aiheuttanut mielipahaa kummallekaan osapuolelle.
Kieranin ammatti meni täysin ohi näyttelijättären korvien, joku gast... Siihen se sitten jäikin. Raikuva musiikki vaikeutti keskustelua muutenkin. Pientä flirttiä oli aistittavissa Beckyn suunnalta, aivan viatonta ja viihdyttävää sellaista - flirttihän kuului jokaisen ihmisen elämään, eikä siitä kenenkään tulisi ottaa nokkiinsa.
Niiden vodkashottien jälkeen maailma näytti taas yksinkertaisemmalta, eikä edes Kenneth pysynyt ajatuksissa läsnä niin paljoa, kuin aikaisemmin. Becky olisi voinut harkita kahteen kertaan niin nopean juomatahdin seuraamuksia, mutta tässä vaiheessa se taisi olla jo myöhäistä. Ehkä hän koitti todistella itselleen, että teki vain hyvää tutustua uusiin ihmisiin ja ottaa pientä etäisyyttä. Vain siksi, että jossain alitajuntansa sumentuneessa sopukassa nainen tunsi huonoa omaatuntoa jo nyt, ihan ilman syytä.

Ehdotus parista paukusta ja tanssimisesta saivat oitis myöntävän vastauksen, Becky lähti Kieranin vanavedessä baaritiskiltä kohti tanssilattiaa. Vähintään yhtä nopeasti hän sai uuden juoman käsiinsä, katsellen pahoittelevasti tyttöjen suuntaan, joilta Kieran oli juomat ryövännyt. "Hei, me oltaisiin voitu tilatakin nuo", Becky huomautti päätään huvittuneena puistellen. Eihän sellaiset makeat drinkit yleensä olleetkaan miesten makuun, mutta näyttelijättärelle se maistui. Juominen olisi sujunut vaivattomammin ja nopeammin, jos tanssilattia ei olisi ollut tupaten täynnä toisiaan töniviä ihmisiä.
Becky antoi kehonsa liikkua jokseenkin hillitysti musiikin tahtiin, siemaillen aina tilaisuuden tullen juomaansa. Miehen käsi hänen lanteillaan ei häirinnyt, tämähän oli vain tanssimista. Biisin päätyttyä DJ ei suonut edes muutaman sekunnin hengähdystaukoa, vaan äskeisen biisin jälkeen ilmoille kajahti välittömästi seuraava. Vaistomaisesti (tai sitten ei) Becky siirtyi aavistuksen, jos toisenkin lähemmäs Kierania ja ujutti vapaan kätensä miehen niskaan. Okei, nyt hän alkoi olla todella, todella lähellä Kierania, tuskin Becky sitä edes itse tajusi. Tai tajusi, siis, mutta ei pistänyt sitä lainkaan pahakseen. Kuitattakoon moinen sitten vaikka uutuudenviehätyksenä, mutta kuitenkin.
Sellaisessa ihmistungoksessa tanssiminen oli oikeastaan ihan hauskaa, vaikka meininki olikin kirjaimellisesti kuumaa - ulkoilma olisi tehnyt todella hyvää tähän väliin. Mistä moinen idea tuli? Sitä on vaikea sanoa, tuskin kukaan olisi edes arvannut tai tiennyt, ei edes Becky itse. Oli miten oli, täysin yllättäen nainen painoi huulensa Kieranin omille, painautuen vartalollaan toista vasten. Suudelma ei ollut mikään maratoonin mittainen, mutta tarpeeksi pitkä saadakseen Beckyn unohtamaan viimeisetkin ajatuksensa Kennethista. Draaman aineksia, selkeästi... Juomansa näyttelijätär kumosi loppuun pienen pientä hetkeä myöhemmin ja johdatteli miehen kädestä pitäen pois tanssilattialta.

"Tuonne läkähtyy!", Becky naurahti sammaltaen päästessään takaisin baaritiskin ääreen. Lisää juotavaa? Miten fiksua ja filmaattista olisikaan, jos Becky talutettaisiin oksennuskunnossa ulos Elegnance & Preciousista! Selkeä ja ennen kaikkea tukevahko humala suorastaan huokui naisen olemuksesta, päällepäin ei (onneksi) oltu havaittavissa minkäänlaista pahoinvointia tai väsähtämistä - päin vastoi, Beckyhan oli elämänsä kunnossa! "Mä en tiedä, onko kauhean soveliasta kysyä, mutta lähdetkö mun luokse jatkoille?", nainen kysyi suorasanaisesti kääntäessään katseensa Kieraniin. Jos tuo vastaisi myöntävästi, hän olisi valmis lähtemään vaikka saman tien. Baarimikko keskeytti tilanteen tiedusteluillaan ja vaikka Beckyn oli hankalaa keskittyä siinä kunnossa kahteen asiaan samaan aikaan, hän onnistui tilaamaan itselleen valkovenäläisen. Juoma katosi hyvää vauhtia parempiin suihin, vaikka Becky ei edes erityisemmin pitänyt valkovenäläisistä. Ehkä humala sitten turrutti mieltymyksetkin niin hyvin, että alas meni oikeastaan mikä vaan.
"No? Lähdetäänkö?", näyttelijätär virnisti, katsellen Kierania hetken, ennen kuin kumosi viimeisetkin juomastaan.

Kieran hörppi satunnaisesti juomaansa samalla, kun hän yritti keskittyä pauhaavan musiikin tarjoamaan tahtiin. Se tuntui kuitenkin liian vaikealta juuri sillä hetkellä - oliko Kuningas Alkoholi todella tehnyt tepposensa jo näin varhaisessa vaiheessa? Tai sitten se oli seura - olihan Beckyn seura humalluttavaa, ei Kieran sitä voinut kieltää. Drinkkiään Kieran kiskoi yhä vain kiihtyvässä tahdissa alas kurkustaan, sillä lasi hänen kädessään tuntui suorastaan häiritsevältä. Mitä nopeammin paukku olisi kumottu kurkkuun, sitä nopeammin Kieran voisi jälleen keskittyä kunnolla tanssimiseen, kun lasi olisi laskettu pois kädestä. Kappale vaihtui seuraavaan, eikä DJ suonut heille hetkenkään hengähdystaukoa. Aivan, kuten arvata oli saattanutkin. Kieran katsahti Beckyyn hieman kysyvä ilme kasvoillaan, kun hän tunsi naisen siirtävän toisen kätensä hänen niskansa taakse. Mieleen tulvahti yksi pieni lehtiartikkeli - Beckysta ja jostakin miehestä, jonka nimeä Kieran ei kuitenkaan muistanut. Sen verran kyseisestä artikkelista hän kuitenkin muisti, että Becky seurusteli - oli seurustellut jo pidemmän aikaa. Kieran ei kuitenkaan sanonut mitään, antoi vain itsensä eläytyä musiikkiin ja siihen, että Becky oli siinä hänen kanssaan tanssimassa. Mistä sitä tiesi, vaikka naisella ei edes olisi ollut mitään flirttiin viittaavaa mielessään? Naiset olivat omituisia olentoja muutenkin. Ja milloin Kieran oli muka välittänyt pätkääkään siitä, oliko joku varattu vai ei? Varatussa vara parempi, jos niin olisi pitänyt sanoa. Kyllä Kieran kyseiseen sananlaskuun olisi voinut hyvinkin yhtyä.

Seuraavassa hetkessä Kieran sai kuitenkin yllättyä. Hän tunsi huulet omillaan - puoliummessa humalatilan ansiosta olleet silmät rävähtivät auki ja katsoessaan lähettyvilleen Kieran huomasi huulien kuuluvan Beckylle. Asiaa ei auttanut vähääkään se, että Becky oli painautunut koko omalla kropallaan Kierania vasten. Jo pelkkä suudelma sai Kieranin kehon reagoimaan Beckyn läsnäoloon. Tällainenkö hänestä oli tullut eron jälkeen? Ilmeisesti sitten. Kieran ehti vastata suudelmaan vain lyhyesti, ennen kuin se oli jo ohi. Kaikki mahdolliset ajatukset Beckyn mahdollisesti olemassaolevasta poikaystävästä oli haudattu jonnekin todella kauas, Kierania ei kiinnostanut enää pätkääkään. Oikeastaan hän vain halusi saada selville, mihin asti Becky oli valmis menemään. Beckyn esimerkkiä seuraten Kieran kumosi oman juomansa loppuun ja laski lasin jonnekin pöytätasolle lähettyvilleen. Täysin tyytyväisenä, vailla omia ajatuksia Kieran lähti kulkemaan Beckyn perässä pois tanssilattialta - kuin omistajaansa täydellisesti totteleva koira konsanaan.

Kieran "Kultainennoutaja" Crawley oli kohta johdateltuna, no - jonnekin, Beckyn toimesta tietenkin. Hetken aikaa ympärilleen katseltuaan mies huomasi saapuneensa baaritiskin ääreen. Häntä alkoi naurattaa lähes väistämättömän paljon - he molemmat olivat Beckyn kanss aivan liian humalassa, sitä ei voinut kierrellä mitenkään. Se vain oli totta. Kieran höristi korviaan - jatkoille Beckyn luokse? Hän oli juuri vastaamassa naiselle, kun baarimikko tuli keskeyttämään heidän hetkensä ja vaati saada tietää heidän juotaviaan.
"Viski tuplana", Kieran sanoi yksioikoisesti ja keskittyi sen jälkeen kokonaan Beckyyn.
Ainoa todellinen ongelma humalatilan lisäksi oli myös se, että Kieranin ajatus oli katkennut. Mitä Becky olikaan sanonut? Jossain kauempana soivat hälytyskellot: 'Aivan liikaa alkoholia, Kieran', mutta moisista alitajuisista varoituksista ei välitetty pätkän vertaa. Kohta molemmat olivatkin saaneet juotavansa eteensä ja Kieran alkoi kumota viskiään alas melkoisella vauhdilla. He olivat onnistuneet tekemään tuhoa juomistaan ennätystahdissa, liekö molemmilla vain ja ainoastaan yksi ja sama ajatus mielessään. Kieran virnisti Beckyn kysymykselle - aivan, tätähän he olivat pohtineet. Tai Becky oli pohtinut ja Kieran oli ollut vastaamassa ennen, kuin se mokoma baarimikko oli tullut päsmäröimään.
"No tottakai mä lähden", Kieran sai sammallettua virneen kera Beckylle.
Hän kumosi viimeiset viskinrippeensä alas kurkusta ja lähti johdattelemaan naista ulos The Elegance & Preciousista, herrasmiehenä Kieran soitti tietenkin taksin matkalla baaritiskiltä narikkaan.

He onnistuivat kulkemaan narikalle ja ulos kohtuullisen siveellisesti - Kieran ei ainakaan halunnut aiheuttaa yhtään enempää hälyä Beckyn seurassa ihan vain senkään vuoksi, että se saattaisi puolestaan aiheuttaa ikäviä tilanteita töissä. Se, jos hän sattuisi pääsemään otsikoihin Beckyn omituisena seuralaisena. Vasta siinä vaiheessa, kun he molemmat istuivat turvallisesti taksin takapenkillä, katsoi Kieran Beckyyn lähes vaativasti, ennen kuin tällä kertaa itse teki ratkaisevan liikkeen. Hän kumartui nopeasti lähemmäs Beckya ja kietoi samalla hetkellä kätensä naisen selän ja niskan taakse, vetäen tämän suudelmaan. Siinä ei ollut merkkiäkään siitä samasta tunnustelevasta ja pienestä suukosta, jonka he olivat vaihtaneet tanssilattialla. Kieran ei tiennyt, mikä Beckyn suunnitelma oikeastaan silloin oli ollut, mutta tämä oli Kieranin suunnitelma nyt. Hän käytti koko taksimatkan pelkästään siihen, että tunnusteli Beckyn huulia - lähinnä omilla huulillaan ja hampaillaan. Ajan- ja paikan taju katosi pitkiksikin ajoiksi, eikä Kieran edes huomannut välillä näykkivänsä naisen kaulaa ja kuljettavansa käsiään ympäri naisen selkää vähintäänkin levottomasti. Lopulta taksi pysähtyi - olivatko he todella muistaneet jossakin välissä myös antaa kuljettajalle osoitteen oikeaan paikkaan? Ilmeisesti.
"Mä voin kyllä maksaa, mä oon meistä se herrasmies", Kieran tyrskähti leikillisesti ja kaivoi rahapussinsa.
Näin ollen hän ei antanut Beckylle toivoakaan maksamisesta. Olihan naisella takuulla rahaa, sen Kierankin tiesi. Mutta vaikka koko homma päättyisi tähän - pariin paukkuun Beckyn asunnolla, ei Kieran halunnut huonoa mainetta epäkohteliaana seuralaisena. Ei, kyllä hänelläkin oli varaa maksaa tästä lystistä.

Jollakin ihmeen kaupalla Becky ja Kieran olivat lopulta päässeet naisen asunnon seinien sisäpuolelle. Kieran heitti puolihuolimattomasti takkinsa jonnekin lattian ja naulakon välimaastoon, ennen kuin kävi jälleen Beckyn kimppuun. Tällä kertaa ei kuitenkaan aivan niin konkreettisesti, kuin hetkeä aiemmin.
"No, onko sulla jotain erityistä mielessä? Parit paukut ja musiikkia?" Kieran leikitteli, vaikka itse toivoikin jotain aivan muuta.
Enempiä kyselemättä Kieran veti naisen jälleen itseään vasten ja suuteli - tällaisista jatkoista mies itse piti.