Just pray for me tonight.

(( Sovittu. Reaper tänne Rotteninsa kanssa! Ja sori typerä otsikko. Niitä on vaikea keksiä, joten oli pakko ottaa yhden biisin virke. ))

Oli myöhäinen perjantai-ilta ja kello oli luultavasti jotain yhdentoista paikkeilla. Rasheraspissa oli se tavanomainen perjantaimeininki päällä, joskin siellä istui nyt tavallista enemmän porukkaa kuin aikaisemmin. Johtuiko se sitten ilman viilenemisestä tai sitten ihmisillä oli vain todella huono maku baarien suhteen, sillä ei Rasherap nyt mikään maailman viihtyisin juottola ollut. Paremman puutteessa se kyllä kävi, sillä sieltä sai alkoholia nopeasti ja suhteellisen halvalla, mutta hygieenialtaan ja viihtyisyydeltään paikka oli täysin miinuksen puolella.
Jamie jopa ihmetteli, että miksi oli tänne vaivautunut, mutta laittoi syyksi sen, ettei muita parempia paikkoja ollut juurikaan tarjolla. Siis toki hän olisi voinut kävellä ihan toiselle kadulle, mutta miksi vaivautua, kun alkoholia sai näin läheltäkin? Lisäksi miehen rahatilanne oli taas varsin tiukka, joten tämä sai luvan kelvata. Mies huokaisi ja pyöritteli ajatuksissaan olutlasia jokseenkin kulahtaneella, puisella baaritiskillä, vilkuillen aina vähänväliä ympärilleen. Hänen perjantainsa oli ilmeisesti taas kääntynyt tällaiseksi, sillä seuraa ei kerta kaikkiaan näyttänyt löytyvän mistään. Ei ystävämielessä tai oikeastaan missään muussakaan mielessä. Hän ei tajunnut, miten tämä oli kääntynyt näin, sillä silloin joskus Jamiella oli ollut vientiä melkeinpä jokaiseksi perjantaiksi. Nyt hän kuitenkin vain istui baarin kulahtaneella jakkaralla, siemaillen kaljaa ja huokaillen itsekseen.

Jamie päätti kääntyä baarijakkaralla toisinpäin ja tarkastella tämän illan tarjontaa. Hän nojasi selkäänsä tiskiin ja vei aina välillä lasin huulilleen, kuljettaen katseensa baarin ympäri yhä uudestaan ja uudestaan. Ei kerrassaan mitään. Ja hän kun oli odottanut, että tänään tapahtuisi edes jotain jännittävää. No, vähän riippui mitä sillä jännittävällä tarkoitti. Ei Jamie nimittäin mitään tappelua tai mitään sen tapaista halunnut. Niin kuin oli vuosi sitten sattunut ja hän oli saanut tuntea nahoissaan, mitä suuren suunsa takia tapahtui. Jamie ei todellakaan osannut osottaa, että hänelle sattuisi jotain sellaista, mistä sai lukea yhtenään paikallisista lehdistä. Eihän sitä koskaan uskonut sattuvan omalle kohdalleen, mutta silti se aina vain tapahtui. Jamie muisti varsin hyvin, miltä se oli tuntunut ja vieläkin se sama kohtaus välähteli hänen mielessään yhä uudestaan ja uudestaan. Helvetti, hän oli saanut siitä ikuiset traumat, eikä varmaan enää ikinä uskaltaisi lähestyä miehiä yhtä rohkeasti kuin ennen. Saattaisikohan se seuranpuute sitten johtua tästä? Että hän pelkäsi tulevansa puukotetuksi uudestaan? Jamie puraisi huultaan ja hörppäsi taas lasistaan. Se saattoi olla paljon mahdollista, mutta ei mies sitä halunnut myöntää. Omien heikkouksien myöntäminen oli kaikille todella vaikeaa, etenkin Jamielle, joka halusi niin kovasti olla vahva.
Äkkiä Jamien kännykkä alkoi soida ja turhautuneena mies alkoi kaivaa sitä mustien pillifarkkujensa taskusta, aivan kuin arvaten kuka siellä soitti. Ja se arvaus oli osunut tälläkin kertaa ihan nappiin. Mikä helvetin hinku Jamien äidillä oli soitella pojalle nykyään ihan koko ajan? Kaikki oli alkanut vuosi sitten siitä, että ne helvetin lääkärit olivat (Jamien ollessa vielä täysin tiedottomana leikkauksesta) tonkineet pojan vanhemmat jostain esille ja soittaneet näille. Tottakai äidin huolen ymmärsi, mutta tämä alkoi mennä liiallisuuksiin. Oli totta, että he eivät olleet nähneet toisiaan pitkiin aikoihin ja Jamie oli silloin työntänyt nämä vain kylmästi pois, mutta silti. Ei se tarkoittanut sitä, että hän halusi vanhempansa takaisin elämäänsä. Jamie tuhahteli ja painoi kännykän pois päältä.

Rotten oli ollut vapaalla jalalla kohta kuukauden, mutta vasta nyt hän eksyi ensimmäistä kertaa baariin. Hän oli juonut pienet pohjat yhdellä niistä harvoista kavereistaan, jotka vielä olivat maisemissa, mutta tuo oli häätänyt hänet pois, kun tuon tyttöystävä oli tullut asunnolle. Ilta oli kuitenkin vielä nuori, joten nuorukainen oli päätynyt tulemaan juomaan vielä muutaman oluen viimeisillä rahoillaan. Hänen vanhempansa olivat hänen uloslähtiessään tarkistaneet jälleen kerran taskut, jottei hänellä ollut mitään teräaseita mukanaan. Se oli kuitenkin turhaa, sillä nuorukainen oli läksynsä oppinut; hän ei enää aikonut puukottaa ihmistä, sillä linnareissu ei ollut todellakaan ollut mikään mahtava elämys. Siellä hän oli kuitenkin onnistunut verkostoitumaan muutaman muun nuoren skinin kanssa, joten ei se ehkä kuitenkaan täysin turha reissu ollut. Hän ei silti voisi enää jatkaa elämäänsä niin väkivaltaisesti, mitä aikasemmin, sillä jos hän saisi uuden syytteen pahoinpitelystä tai ihan mistä tahansa, hänen ehdonalaisensa olisi vaarassa. Ja nyt, kun hän oli vihdoin päässyt pois nuorten kriminaalien lomahotellista, hän ei todellakaan hinkunut sinne takaisin. Piti siis yrittää käyttäytyä.

Nuorukainen jätti takkinsa narikkaan ja lähti kävelemään kohti baaritiskiä. Hän ei aluksi kiinnittänyt mitään huomiota muihin tiskillä notkuviin henkilöihin, mutta odotellessaan olutlasiaan, hänen silmänsä pysähtyivät muutaman penkin päässä istuvaan jätkään, jonka hän sattumalta tunsi. Uusnatsi oli toivonut, ettei tuo enää olisi maisemissa, mutta ilmeisesti kaikki toiveet eivät toteutuneet. Nuorukainen mietti hetken, ennenkuin päätti käydä jututtamassa tuota tyyppiä, jonka takia hän oli nuorisovankilaan päätynyt. Tosin ehkä hän olisi ilman toistakin saattanut sinne joutua, mutta oli paljon helpompaa ajatella asiat mustavalkoisesti ja pistää koko reissu tuon homon syyksi. Skini nappasi oluttuoppinsa käteensä ja käveli toisen luokse.
"Katos säkin oot vielä hengissä", hän aloitti äänensävyllä, joka kieli, ettei hän ollut asiasta erityisen riemuissaan. "Sääli.." hän lisäsikin hetken päästä ja vei lasin huulilleen ottaen pitkän kulauksen ohrapirtelöstään. Olisi melkein tehnyt mieli vetää toista pataan samantien, mutta hänellä ei ollut varaa ruveta rettelöitsemään uudelleen yleisön edessä, sillä jos hän pahoinpitelisi toisen ja joku muiden asioihin sekaantuva mulkku tulisi todistamaan häntä vastaan, hän saisi heittää hyvästit vapaudelleen. Tietenkin eri asia olisi, jos hän vain ärsyttäisi toisen siihen pisteeseen, että toinen löisi ensimmäisen iskun. Hän voisi sen jälkeen pistää koko tappelun itsepuolustuksen piikkiin ja välttyisi ainakin toivottavasti sillä tavalla ongelmilta.

Jamie tuijotteli ihan rauhassa tyhjyyteen ja kalja tuntui hupenevan, kuin huomaamatta. Eikä hänellä luultavasti olisi edes rahaa toiseen, sillä enimmät rahoista oli mennyt viimeisimpään vuokraan, joka oli muutenkin ollut hivenen myöhässä. Jamie oikeastaan jo ihmetteli sitä, että oli saanut pysyä kämpässään. Ehkäpä tällä vuokranantajalla oli mielessään monet muut keikat, kuin miehen vuokra. No, parempi Jamielle, sillä silloin hänen ei tarvinnut ottaa minkäänlaisia paineita vuokrasta, mikäli se sattuisi olemaan vähäsen myöhässä. Tietenkin vuokranantaja saattoi joskus yllättää ja tulla oven taakse perimään rahoja, mutta ei Jamie jaksanut tästä stressata.
Miehen katse harhaili edelleen ympäri baaria, eikä aikaakaan kun hän huomasi hivenen kauempana pöydässä istuvan, vaaleatukkaisen nuoren miehen ja heidän katseet kohtasivat hetkeksi. Ei Jamie voinut kuitenkaan olla tuntematta sitä tiettyä sähköä, joten ehkei tästä illasta tulisi sittenkään kovinkaan tylsä.
Hivenen toista kulmaansa kohottaen, Jamie oli jo nousemassa baarijakkaralta lähteäkseen tuon blondin luokse, mutta hänen matkansa tyysäsi jo ennen kun se alkoikaan. Se äskeinen vaaleatukkainen nuorukainen unohtui ihan siltä seisomalta ja Jamie luuli sydämensä pomppaavan pois rinnastaan. Nimittäin hän kuuli seuraavaksi todella epämielyttävän tutun äänen viereltään ja toivoi, ettei olisi tänään ollenkaan päättänyt lähteä ulos. Eikä varsinkaan tänne.

Jamie käänsi lievästi järkyttyneen katseensa nopeasti vierellään seisovaan skiniin ja nielaisi. Hän oli tosiaan luullut, että tuo oli telkien takana ja pysyi siellä nyt ainakin sen neljä vuotta. Mutta silti tämä oli tuossa. Kalja kädessä ja puhui erittäin inhottavalla äänensävyllä Jamien hengissä olemisesta. Jamien oli pakko myöntää, että kyllä häntä hivenen pelotti toisen läsnäolo, vaikkei sitä ääneen voisi ikinä myöntääkkään.
Hän ei hetkeen voinut muuta, kun tuijottaa toista ja yrittää rauhoitella itseään. Hän ei todellakaan halunnut alkaa taas tappelemaan tuon kanssa tai ylipäätään tehdä mitään muutakaan. Jamie oli todella peloissaan juuri nyt, sillä se viimeisin tapaaminen kummitteli yhä hänen mielessään. Miksi helvetissä häntä oikein rankaistiin näin? Mitä hän oli tehnyt väärin? Lopulta mies tajusi, ettei vain voinut istua hiljaa, sillä muutenhan toinen arvaisi häntä pelottavan.
"Samaa voisin sanoa susta. Mä ehin tässä jo toivoakkin, että joku puoliläski homo ois pannu sulta aivot pellolle", Jamie sanoi ja yritti mahdollisimman rauhallisesti ottaa kulauksen juomastaan. Vaikeaa se olikin, sillä käsi tärisi hivenen ja vielä kauheampaa tässä oli se, että toinen oli ihan varmasti huomannut häntä pelottavan.

Rotten ei huomannu lainkaan toisen iskeneen silmiään johonkin, mikä oli onni, sillä hän silloin hän tuskin olisi malttanut odottaa toisen avaavan tappelua, jonka hän halusi tuon kanssa käydä. Sen nuorukainen kyllä pisti merkille, että toinen taisi olla hermostunut hänen näkemisestään, ainakin siitä päätellen, ettei tuo sanonut pitkään aikaan sanaakaan. Se sai hänet hyvällä tuulelle, sillä oli mukavaa huomata, että toinen taisi hieman jopa pelätä häntä. Oli siitä puukotuksesta näköjään jotakin hyötyä, jos toinen sen takia suhtautui häneen tietyllä varauksella. Vittuilua tuo ei silti näköjään osannut lopettaa ja nuorukaisen ilme valahtikin toisen sanojen myötä hieman. Häneen ei oltu onneksi koskettu seksuaalisesti kertaakaan vankilajakson aikana, mutta hän tiesi sellaistakin tapahtuvan. Onneksi hän oli sentään välttynyt siltä kohtalolta, sillä siitä hän tuskin olisi kovin nopeasti toipunut. Mitään kamalampaa hän ei osannut kuvitellakaan kuin tulla jonkun kiimaisen homon raiskaamaksi.

"Mun pitäis itseasiassa kiittää sua sen syytteen nostamisesta. Mä satuin tutustumaan linnassa pariin tyyppiin jotka varmasti mielellään haluis tapaa.. anteeks, mä sanoin väärin; tappaa sut", Rotten totesi toiselle ja otti pitkän huikan bissestään. Tietenkin hän liioitteli hieman, sillä ei kukaan hänen tutustumistaan uusnatseista alkanut tappamaan ketään ilman hyvää syytä ja suurin osa ei silloinkaan, mutta varmasti nuo mielellään leipoisivat toista lättyyn, sillä hän tiesi, etteivät nuokaan homoista pitäneet. Harmi, ettei kukaan hänen vankilakavereistaan asunut kovin lähellä, joten hän ei noita tulisi luultavasti näkemään kovin usein, jos koskaan. Osa oli päässyt pois hänen vielä jäätyä istumaan tuomiotaan ja osa taas oli kaltereiden takana edelleen. Hän oli nauttinut jonkinlaisesta arvostuksesta vankilassa johtuen sedästään, joka oli ennen linnaan joutumistaan toiminut erään nazibändin solistina. Nuorukainen piti edelleen setäänsä melkeinpä jumalolentona, jota hän ihaili valtavasti. Tuo ei tosin ollut ollut ilahtunut kuullessaan kummipoikansakin joutuneen kiven sisään, mutta kuullessaan puukotuksen kohteen, tuo oli sanonut hänen olevan oikeilla jäljillä. Rottenin isä olisi halunnut kieltää häntä olemasta enää missään yhteydessä setäänsä, sillä tuo oli vakaasti sitä mieltä, että setä oli erittäin huono roolimalli pojalle, mutta valitettavasti hra Gibson ei yhteydenpitoa voinut mitenkään estää, sillä nuorukainen pystyi kyllä nyt vapaalla ollessaan lähettämään kirjeet salaa kaikilta ja pyytämään setäänsä lähettämään vastaukset Poste-Restante osoitteeseen, jotteivat vanhemmat edes tietäisi hänen olevan tuohon edelleen yhteyksissä

Jamie yritti rauhoitella itseään parhaan mukaan, sillä tällainen hermostelu näytti varmaankin todella säälittävältä ja ihan varmasti toinen tuntisi siitä jonkinmoista mielihyvää. No, ei ollut ihme, sillä mieshän oli aluksi vain vittuillut tuolle ihan kunnolla ja nyt hän hädintuskin uskalsi edes suutaan avaamaan. Tämä toi toiselle varmaankin jonkinmoista vallantunnetta, joten Jamien olisi parasta rauhoittua ja palautua takaisin viileäksi omaksi itsekseen. Harmi vain, että se oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä ei muistikuva siitä viime tapaamisesta hävinnyt mielestä mihinkään ihan heti. Eikä varmaan tulisi häviämään niin kauaan, kun toinen seisoi tuossa vieressä.
Jamie kuuli tuon toteamuksen sekä korjauksen tähän ja käänsi katseensa nopeasti tähän. No, sen hän pystyi uskomaan, sillä hänelle oli jäänyt todella huono kuva kaikista skineistä sekä uusnatseista (joita toisen mainitsemat tyypit aivan varmasti olivat, sillä tuskin kukaan täysin järkevä ihminen omistaisi moisia aatteita) ja toinen oli suurin syylinen siihen. Jamie todellakin toivoi, etteivät nämä tyypit olleet vapaalla jalalla juuri nyt tai eivät nyt ainakaan tulisi toista kamalan usein tänne tapaamaan. Tuskinpa tämän vanhemmatkaan olisivat kauhean iloisia, kun nuorempi lähtisi tapaamaan entisiä linnakavereitaan, jotka olivat yhtä pahoja skinejä kuin poika itse.
"Oikein mukavaa. Ootkin varmaan sitten niille selittänyt ummet ja lammet, että kuinka ihana ja seksikäs mä oon", Jamie sanoi ja yritti hymyillä hivenen ivallisesti, mutta sekin jäi vain onnettomaksi yritykseksi. Pikemminkin hän vain onnistui muodostamaan kasvoilleen ruman irvistyksen ja äänensävykin kuulosti lähinnä vihaiselta. Hitto, hänhän on menettämässä otteen itseensä ja sen takia pelkäsi olla jonkun toisen ihmisen seurassa. Ei miehelle ollut ikinä näin käynyt, mutta häntäpä ei oltu puukotettu aiemmin. Ja nyt sen aiheuttamien traumojen takia, hän joutui vilkuilemaan kokoajan olkansa yli, eikä haastaa riitaa kenenkään vähänkään homofoobisen ihmisen kanssa.

Jamien katse poukkoili vuorotellen olutlasissaan, baarissa olevissa ihmisissä ja kieltämättä toisessakin. Hän ei tajunnut yhtään, miksi tuo oli hänen seuraansa tunkenut, vaikkeivat he pitäneet toisistaan ollenkaan. Halusiko tämä kenties kostaa Jamielle sen, että oli joutunut viettämään vuoden pelottavassa nuorisovankilassa? Jälleen kerran, sillä tämähän oli tuon jo toinen kosto samalle ihmiselle. Miten ihmeessä Jamie osasi järjestää asiansa niin, että sai puukon kanssa heiluvia hulluja peräänsä? Vaikka, eikai tuolla olisi pokkaa pahoinpidellä Jamieta uudestaan aivan keskellä täyttä baaria? Joutuisi vielä uudestaan vankilaan, jota Jamie ei kieltämättä laittaisi pahakseen. Sinne tuollaiset kuuluivatkin.
"Mitä helvettiä sä musta vielä haluat? Johan mä jo kerran sun puukosta sain ja jopa kaksi kertaa sun nyrkeistä. Lisäksi sä olet istunut nyt sen vuoden jossain linnassa, joten musta me ollaan aika sujut", Jamie tokaisi hivenen hermostuneena ja käänsi katseensa toiseen.

Rottenin vanhemmat olivat tosiaan kieltäneet poikaa pitämästä yhteyttä linnakavereihinsa heti, kun noille oli paljastunut, miten syvällä aatteissaan nuokin olivat. Oikeastaan pojan vanhemmat olisivat halunneet lähettää esikoisensa johonkin erityiskouluun, jossa tuo ehkä oppisi tavoille, mutta ilmeisesti sellaiset koulut olivat turhan kalliita noiden kukkarolle, joten nuorukainen sai jatkaa opiskelujaan vanhassa koulussaan ja vanhassa luokassaan. Hän oli onnistunut jäämään luokalleenkin, sillä vaikka vankilassa oli toki ollut peruskoululaisille opetusta, ei hän ollut tullut opettajansa kanssa toimeen, mikä lievästi sanottuna oli syönyt motivaatiota, joten hänen täytyi käydä samat asiat vielä uudelleen läpi erityisluokalla, mikä kyrsi nuorukaista, joka ei voinut kehua rakastavansa opiskelua.
Toisen kommentti sai nuorukaisen tuhahtamaan. Olihan hän toki pröystäillyt linnakavereilleen puukottaneensa erästä homoa, mutta sen enempää asiasta ei oikeastaan oltu puhuttu eikä varsinkaan toisen niinsanotusta seksikkyydestä, joka nuorukaisen mielestä oli olematonta. Toisen yritys hymyillä ivallisesti jäi tosiaankin vain yritykseksi ja Rotten pisti tämän merkille saaden siitä mielihyvää. Hän nautti vallantunteesta, joka tuli, kun hän huomasi toisen pelkäävän häntä. Jotain tämänsuuntaista hän olikin pidemmän aikaa tavoitellut, sillä pelko oli riittävän lähellä kunnioitusta, jota nuorukainen mielellään olisi halunnut saada joka suunnalta.

Toisen katseen poukkoillessa milloin missäkin, tyytyi nuorukainen siemailemaan oluttaan rauhassa. Hän oli juuri ottamassa kulausta lasistaan, kun toinen kysyi, mitä hän toisesta halusi saaden lasin pysäyttämään matkansa huulille palaten takaisin pöydälle, johon nuorukainen sen laski. Kehtasi vielä väittää, että he olivat sujut. Nuorukainen ei ollut lainkaan samaa mieltä, sillä jos he olisivat olleet sujut, ei hän olisi tietenkään tullut edes juttelemaan toiselle vaan jättänyt tuon omaan arvoonsa. Syy, miksi uusnatsi oli kostonhimoinen oli yksinkertainen; hän oli saanut tuomion sen takia, että toinen ei ollut osannut jättää heidän kahden välisiä asioita heidän välilleen vaan oli turvautunut oikeudelliseen apuun hankkien hänet vankilaan. Siitä hän ei pitänyt ollenkaan, sillä vaikka oli sanomattakin selvää, että hän olisi saanut rikosrekisterin varmasti muutenkin, ei 16-vuotias ex-linnakundi ollut mikään kovin mieltäylentävä titteli. Toinen vaikeutti hänen tulevaisuuttaan, sillä kuka nyt nuorisovankilassa istuneen henkilön töihin haluaisi? Oli muutenkin alaikäisenä vaikeaa saada mitään työtä ja linnareissu hankaloitti sitä vielä enemmän. Hän oli saanut vanhan paikkansa lehtienjakajana takaisin vain siitä syystä, että hän oli ehtinyt ennen linnareissua tekemään sitä kunnialla riittävästi, jotta hänet tiedettiin hyväksi työntekijäksi.
"Ai sun mielestä me ollaan sujut? Kumman tulevaisuus on pilalla? Kumman on vaikeempaa saada duunia? Sä teit virheen ku hoidit mut vankilaan ja sen virheen mä aion sulle kostaa", hän sanoi kieltämättä hieman kimpaantuneena siitä, että toinen taisi tosissaan kuvitella heidän olevan sujut. Asia ei ollut sinne päinkään ja sen nuorukainen aikoi takoa toisen paksuun kalloon vaikka väkisin. Harmi, että hänen täytyi odottaa toisen lyövän ensin, sillä muuten hän olisi varmasti jo pamauttanut nyrkkinsä tuon ärsyttävään naamaan.

Jamie vilkuili jälleen baarissa olevia ihmisiä ja tajusi varsin nopeasti, että se eräs vaaleatukkainen nuorukainen oli kadonnut täysin jäljettömiin. Ilmeisesti löytänyt jotain kiinnostavampaa seuraa ja lähtenyt sitten menemään koko baarista. Ja juuri kun Jamie uskoi saavansa seuraa illaksi, niin se heti luiskahti irti näpeistä ihan jonkun typerän syyn takia. Ja tällä kertaa se typerä syy oli tuo nuori nahkapää, jota miehen olisi tehnyt mieli vähän läiskiä. Ilmeisesti se mies oli kuvitellut, että joku muu ehti tähän apajalle ensin ja päätti sen takia luopua leikista. Että tuo toinen osasikin tulla juuri oikeaan aikaan ja pilata Jamienkin ilta typerillä kommenteillaan sekä uhkailuillaan. Periaatteessa Jamien olisi pitänyt pelätä henkensä edestä, mutta nyt se pelko oli edes vähäsen laantunut ja tilalle oli tullut silkka inho. Tottakai siihenkin sekoittui pienehköä pelkoa ja hermostuneisuutta, mutta se ei kuitenkaan ollut niin hallitseva mielentila. Jamie halusi vain mahdollisimman äkkiä päästä toisesta eroon ja varmistaa, ettei nyt vahingossakaan törmäisi tuohon uudestaan. Tämä kuitenkin tuntui todella mahdottomalta juuri nyt, sillä toinenhan väitti kivenkovaan, etteivät he todellakaan olleet sujut. Miksi tuo oikein häntä luuli? Että muka pysyisi hiljaa, kun oli saanut puukosta vatsaansa ja maanut sitten puolitoista viikkoa sairaalassa? Oliko tuo ihan pimeä! Kyllä nyt toinenkin vaatisi jonkinmoista oikeutta, mikäli itse saisi puukosta, sillä jokaisella oli oikeus siihen. No, ei Jamie silloin osannut ajatella, että toinen pääsi jonakin päivänä pois vankilasta ja vanhoista kaunoista johtuen, tämä ihan varmasti vaatisi oikeutta myös itselleen. Mies oli kuitenkin uskonut, että tämä istuisi vankilassa paljon kauemmin kuin vuoden, jonka aikana hän olisi voinut ihan hyvin voinut vaihtaa maisemaa. Tuskinpa toinen nyt olisi alkanut häntä ihan työkseen etsimään, sillä ei tämä nyt niin iso juttu ollut.
"No tolle mä en valitettavasti voi yhtikäs mitään. Kuka käski toimia sillä tavoin, kuin toimit. Olisi se aivoillaan ajatteleminen varsin suotavaa, vaikka mä edelleenkin epäilen vahvasti niiden olemassaoloa", Jamie tuhahti, eikä tällä kertaa yrittänyt peittää niistä tihkuvaa inhoa ja vihaa. Hänellä oli täysi oikeus olla vihainen toiselle, sillä tuonhan takia hän oli melkein voinut kuolla.

Jamie käänsi katseensa taas eteenpäin ja joi jälleen kulauksen oluestaan. "Ja kerta sä olit tullut kostamaan mulle, niin ihan vapaasti kuule. Odotan sitä todella innolla, sillä sä jo onnistuit pilaamaan mun illan ja oikeastaan koko elämän, joten ole hyvä", tämä tokaisi ja kohotti toiselle nopeasti kulmiaan. Hän todella jaksoi uskoa, ettei tuolla ollut pokkaa alkaa tappelemaan julkisella paikalla uudestaan ja ottaa syytteitä vielä toisesta pahoinpitelystä. Se tuskin tietäisi entiselle linnakundille hyvää, joten jäi nähtäväksi, mitä tuo oikein päätti. Niin, ellei Jamie sitten löisi ensimmäistä iskua, sillä se alkoi näyttää jo varsin mahdolliselta. Hänen pinnansa oli tunnetusti varsin lyhyt ja ensimmäinen lyönti voisi ihan hyvin tulla hänen suunnaltaan. Varsinkin nyt, kun mies oli valmiiksi hyvin kyllästynyt ja koki itsensä todella uhatuksi.

Rotten kantoi omasta mielestään täysin oikeutetusti kaunaa Jamielle, sillä hänen mielestään asiaan ei olisi pitänyt sotkea lain kouraa mukaa lainkaan. Sen hän olisi vielä sulattanut, jos toinen olisi lähettänyt puukotuksen takia hänen peräänsä väkeä, mutta että hoitaa hänet vankilaan? Toisaalta niin tyhmä hänkään ei ollut, etteikö tiennyt tavallaan ehkä jopa ansainneensa sen, sillä olihan hän kuitenkin toista puukottanut eikä sitä käynyt kieltäminen. Moni muukin oli ollut samaa mieltä, sillä muutama McDonaldsissa silloin paikalla ollut tukari oli todistanut häntä vastaan. Mutta asian olisi voinut hoitaa myös ilman vankilaa ja toinen olisi voinut täysin oikeutetusti tulla itse kostoreissulle. Se olisi ollut molempien kannalta reilumpaa. Uusnatsin oli helppo ajatella sitä näin nyt, kun oli istunut vuoden vankilassa ja tuomiota oli vielä kolme vuotta jäljellä, mutta ikävä tosiasiahan oli se, että vaikka toinen olisi kostanut hänelle turvautumatta lakiin, olisi nuorukainen kuitenkin kostanut takaisin senkin. Oli oikeastaan aivan sama, mitä toinen teki tai ei tehnyt, sillä uusnatsi tulisi luultavasti joka tapauksessa olemaan toisen kimpussa aina, kun sille päälle sattui.
"Mä elättelin koko linnareissun ajan toivoa, et joku ois tajunnu sut tappaa", hän sanoi vastaamatta varsinaisesti toisen sanoihin, sillä ei keksinyt mitään nasevaa kommenttia niihin. "Mut ehkä mun pitää hoitaa se ite", hän vielä lisäsi ja kulautti taas lasistaan huikan. Tavallaan ajatus hoitaa toinen hengiltä houkutteli, mutta totuus oli se, ettei nuorukainen ollut riittävän kova tehdäkseen niin. Uhkailuun hänen pokkansa kuitenkin riitti, sillä eihän sanat aina tarkoittaneet, että täytyi siirtyä tekoihin.

Toinen sanoi nuorukaisen mielestä varsin mukavat sanat. Hänkö oli onnistunut pilaamaan toisen elämän? Se oli jo melkein imartelevaa, sillä juuri se oli nuorukaisen tarkoituksenakin, sillä hänen mielestään homojen ei kuulunut olla onnellisia. Hän ei kuitenkaan voinut avata tappelua vaikka olisi kovasti niin halunnut tehdä, sillä hän ei halunnut ottaa riskiä joutuakseen takaisin vankilaan pahoinpitelysyytteen takia. Olisi muutenkin hieman kyseenalaista alkaa ylipäätään edes tappelemaan toisen kanssa varsinkin näin suuren yleisön edessä, sillä uusnatsilla oli paljon pelissä. Hän ei halunnut takaisin vankilaan nyt, kun tiesi, mitä vapauden menettäminen oli. Hänen täytyisi siis tehdä jokainen siirtonsa harkitusti, jos he tappeluun asti pääsisivät. Yhtä lyöntiä vastaan hän voisi lyödä vain yhden lyönnin ja jos toinen näyttäisi siltä, että tuo olisi valmis luovuttamaan, pitäisi hänenkin lopettaa, jottei saisi syytteitä hätävarjelun liioittelemisesta.
"Mulla on olut kesken", hän vastasi toiselle ikään kuin se olisi ollut ainoa syy, miksi hän ei ladannut jo nyrkkiään toisen naamaan. Nuorukainen tajusi, että hänen täytyisi siemailla juomansa hitaasti, jottei se ehtisi loppua ennen kuin toinen löisi nyrkkinsä hänen naamaansa. Hän ei yksinkertaisesti voisi antaa ensimmäistä iskua tällaisen yleisön edessä tai koko tappelu käännettäisiin häntä vastaan ja sitähän nuorukainen ei todellakaan halunnut.

Jamie puri vimmatusti huultaan, kun kuuli toisen seuraavat sanat. Mies ei nimittäin epäillyt ollenkaan, että toinen oli hartaasti toivonut jonkun päästäneen hänet päiviltä. Olisi ehkä jopa kummallisempaa, mikäli ei olisi. Vaikka tietenkin tämä tekisi sen omin käsin, sillä mikäli Jamie olisi vainaa, niin silloin tämä ei pääsisi kostamaan hänelle yhtikäs mitään. Jamie ei nyt kauhean innolla odottanut, että saisi tietää miten tuo aikoi kostaa hänelle, sillä se ilman muuta tietäisi jälleen kerran tappelua ja veristä naamaa. No, kyllä hän verisen naaman kestäisi, mutta mikäli toinen alkaisi jälleen yhtä väkivaltaiseksi kuin viimeksi niin silloin taitaisi hyvät keinot olla vähissä. Tuskin Jamie nyt pääsisi helposti pakoon, mikäli toinen alkaisi heilua taas puukon kanssa, sillä tuo aivan varmasti halusi päättää sen minkä oli viimeiksi aloittanutkin. Ehkä perääntyminen tässä vaiheessa olisi todella järkevä veto, mutta Jamie ei tiennyt pystyisikö siihen. Hän nimittäin oli varma, vaikka pääsisi nyt pakoon, niin toinen ei varmaankaan jättäisi tätä tähän. Sillä tuohan oli sanonut kostavansa ja luulisi tuon nyt pitävän lupauksensa. Jamie puraisi huultaan ja kulautti lopun oluestaan kurkkuunsa.
"Harmi, ettei sun hartain toiveesi ole toteutunut. Olisi sitten ainakin yksi homo vähemmän maailmassa ja jäljellä olisi vielä vähintään puoli miljoonaa", tuon lauseen loppuosan mies lähinnä mutisi, eikä viitsinyt kommentoida toisen lisäykseen mitään. Olihan tuo jo arvaamattakin selvä. Lisäksi Jamie oli kuullut monia melkein samanlaisia tappouhkauksia, joskin ne eivät olleet tulleet keneltäkään tällaiselta ihmiseltä. Joka oli jo kerran puukottanut häntä ja oli meinannut tappaa. Ne joidenkin tappouhkaukset olivat sentään jääneet vain uhkauksiksi, mutta tästä toisesta hän ei ollut niinkään varma. Oli todella hämmentävää, että jollakin oli näinkin kova halu kostaa jollekulle. Ei Jamie ollut tottunut sellaisiin ihmisiin tai etenkään sellaisiin, joiden kanssa hänellä oli sukset ristissä vain hänen suuntautumisensa takia. Kyllä hän ymmärtäisi, mikäli olisi tehnyt jotain todella nöyryyttävää (ja niin hän olikin) ja aloittanut koko tämän sopan. Mutta kun ei ollut ja kaikki tämä johtui vain ja ainoastaan hänen seksuaalisuudestaan, jonka toinen oli arvannut niistä silmiä reunustavista kajaaleista. Olisikohan tätä tapahtunut, mikäli Jamie ei olisi juuri sinä iltana meikannut? Vaikkei hän ikinä suostunut lähtemään ulos ilman, että oli saanut laittautua jotenkin ja kajaalit kuuluivat niihin ehdottomiin.

Jamie pyörähti jälleen istumaan kasvot kohti baaritiskiä ja pyöritteli tyhjää olutlasia käsissään. Hän ei todellakaan nauttinut tästä seurasta, mutta ei tiennyt miten pääsisi toisesta eroon. Luultavasti siten, että hän myötäisi tehneensä väärin ja katui sitä syvästi. Vaikka tuskin toisella oli kauhean suuria ongelmia hänen asenteensa tai tekemiensä asioidensa kanssa, sillä miehestä tuntui hänen seksuaalisuutensa olevan tässä se suurin juttu. Ne tekemiset ja sun muut tulivat vain mausteena päälle, joten tuloksena oli täysi katastofi.
Toisen seuraavan lauseen jälkeen Jamiella yksinkertaisesti vain pimahti. Häntä ei huvittanut kuunnella toista enää ollenkaan ja senpä takia yritti napata olutlasin tuon kädestä ja heittää nesteen tämän päälle.
"Siis mä en yksinkertaisesti jaksa sua. Mistä helvetistä mua rankaistaan, että mun elämään tupsahti tuollainen keskenkasvuinen uusnatsi, joka suorastaan kerjää ikävyyksiä", Jamie huusi tuolle ja kohotti vihaisesti kulmiaan. Hänelle oli ihan sama, kuulivatko kaikki vai ei, sillä hän aikoi puha suunsa puhtaaksi. "painu helvettiin mun elämästä!" ja tuon sanottuaan, mies siirtyi erääseen vapaaseen pöytään istumaan ja alkoi kaivaa taskustaan tupakoitaan.

Rotten ei oikein saanut selvää toisen mutinoista, sillä baarissa oli jonkin verran meteliä. Jos hän olisi toisen kommentin kuullut, olisi hän varmasti todennut siihen, että koska urakkaa oli paljon, pitäisi varmaankin aloittaa heti eräästä tietystä henkilöstä. Mielellään hän olisikin aloittanut, mutta hänellä ei riittänyt siihen uskallus eikä hän niin tyhmä ollut, että olisi halunnut pitkän tuomion vain yhden ärsyttävän hinttarin takia. Ei tuo ollut sen arvoinen. Vaikka toisaalta olihan hänen setänsäkin päätynyt vankilaan vain muutaman mitättömän hintin takia ja koska hän niin paljon tuota ihaili, olisi hän ehkä kuitenkin tahtonut seurata tuon jalanjäljissä, mutta ainakaan vielä hän ei ollut siihen valmis.
"Puhu lujempaa jos sä haluut et sun asias kuullaan", uusnatsi tokaisi toiselle pilkkaa äänessään. Hän ei tiennyt, oliko toinen mutissut jonkun loukkauksen, mutta oletti niin. Ehkä tuo ei vain ollut uskaltanut sanoa sitä lujempaan ääneen. Ajatus oli kieltämättä ihan mukava.

Rotten oli juuri nappaamassa lasia käteensä, kun toinen veti sen häneltä. Hän ei ehtinyt sanoa mitään, kun sai jo oluet naamalleen. Nuorukainen katsoi toista yllättyneenä tästä vedosta, mutta heti sen jälkeen tuli puhdas raivo. Miten toinen kehtasi? Toisen sanat saivat hänen raivonsa vain yltymään. Toisen poistuessa paikalta läheiseen pöytään, uusnatsi rynni perässä. Hän nappasi jälleen kerran toisen paidankauluksesta kiinni.
"Jumalauta!" oli ainoa sana, jonka hän sai sihahdettua hampaidensa välistä ennen kuin täräytti sen enempää miettimättä nyrkkinsä toisen naamaan. Hän tajusi kuitenkin heti tehneensä virheen ja päästi toisen irti astuen muutaman askeleen taaksepäin. Hän vilkaisi ympärilleen baarissa tarkistaakseen kuinka paljon huomiota he olivat saaneet osakseen. Muutamat kasvot tuijottivat heitä, mutta suurin osa ihmisistä keskittyi omiin asioihinsa. Hänen täytyi hillitä hermonsa, jottei vahingossakaan saisi uutta syytettä ja joutuisi heittämään hyvästejä vapaudelleen.

Jamie suorastaan kihisi raivosta juuri nyt ja tupakan sytyttäminen tärisevillä sormilla oli todella vaikeaa. Hän kuitenkin onnekseen sai sen sytytettyä, sillä nikotiini tunnetusti rauhoitti mieltä roimasti ja niin se teki Jamiellekin. Ei se kuitenkaan viennyt kokonaan kaikkea sitä stressiä ja pelkoa pois, sillä hänellä oli todella pahat aavistukset tuosta nuoremmasta. Tuo nimittäin ei varmaankaan pitänyt tuota hänen viimeisintä tekoa mitenkään nautittavana, joten tämä voisi tehdä ihan mitä vain Jamielle. Miksi hän sitten teki sen, vaikka tiesi sen suututtavan toisen entistä enemmän? Mies ei tiennyt, sillä oli menettänyt hermonsa ihan totaalisesti, eikä hän todellakaan suttuneena miettinyt yhtään tekemisiään. Hän vain teki, jonka jälkeen yleensä kävi huonosti. Ja niin luultavasti käy tässäkin, sillä tuskin nuorempi nyt ihan lopullisesti Jamien elämästä lähtisi pois, vaikka hän oli käskenytkin niin.
Jamie puhalsi tupakansavuja ulos ja painoi silmänsä nautinnollisesti kiinni, avaten ne kuitenkin nopeasti. Hän nimittäin kuuli varsin nopeiden askeleiden kulkevan aivan hänen pöytäänsä kohti, eikä tulijaa ollut vaikea arvata. Jamie pyöräytti silmiään ja vei tupakan jälleen huulilleen. Että toisellekin piti vääntää ihan kaikki rautalangasta.
"Enkö mä sanonut tarpeeksi selvästi. Jätä mut rauh-" Jamie ei kuitenkaan ehtinyt sanoa lausettaan loppuun, sillä toinen päätti tarttua häntä jälleen paidan kauluksesta ja huudahduksen johdattelemana tämä täräytti nyrkkinsä jälleen Jamien naamaan. Isku osui poskeen ja Jamie pystyi tuntemaan suussaan verenmaun. Hän oli jo ehtinyt ihmetellä, että milloin toinen kävisi hänen kimppuunsa ja löisi ensimmäisen lyöntinsä. Oikeastaan, tuo oli päässyt jo melko pitkälle, mutta se putki katkesi tähän.

Jamien tupakka tuppui puiselle pöydälle, josta mies nosti sen poskeaan pidellen muoviseen tuhkakuppiin. Ei hän nyt sentään halunnut aiheuttaa tulipaloa ja polttaa koko paikkaa. Vaikka senkin hän olisi voinut jollakin keinolla laittaa toisen syyksi, sillä tämähän häntä oli lyönnyt ja sen seurauksena palava tupakka oli tippunut puiselle pöydälle.
"Sä olet oikeasti säälittävä. Ei kenelläkään voi olla noin isoa kostamisenhalua, kuin sulla! En edes tajua, mikä ongelma mä sulle oon. Okei, passitin sut vuodeksi vankilaan, jonne sä olisi muutenkin joutunut ennemmin tai myöhemmin", Jamie huusi tuolle, eikä välittänyt niistä muutamista katseista, jotka olivat kohdistuneet heihin päin. Hoitakoot omat asiansa ja Jamie aikoi tehdä ihan kaikessa rauhassa selväksi toiselle, ettei hän ollut tälle mitään velkaa. Se asia oli pikemminkin toisinpäin, sillä hänelle oli luultavasti jäänyt ikuiset traumat tuon puukottamisesta, eikä vankilatuomio tuntunut ihan riittävältä.
Jamie ei kuitenkaan aikonut heittäytyä tässä siksi heikommaksi osapuoleksi, vaikka sattuikin pelkäämään tuota vähän, joten hän latasi nyrkkinsä kohti toisen kasvoja sellaisella voimalla, ettei mitään rajaa. Hän halusi nimittäin niin palavasti toisen jättävän hänet rauhaan ja mikäli se tappelemalla onnistui paremmin, niin sitten Jamie tappelisi.

Rotten tiesi mokanneensa, sillä hänenhän oli ollut tarkoitus odottaa toisen lyövän ensimmäisen iskun. Nyt hän oli itse avannut tappelun, jota ei sen jatkuessa voisi enää helposti laittaa itsepuolustuksen piikkiin. Nuorukainen kirosi mielessään omaa räjähdysalttiuttaan ja mietti, mitä tekisi seuraavaksi. Edes se, että hän oli nähnyt toiseen sattuvan, ei helpottanut oloa, sillä hän oli todellakin mennyt mokaamaan pahemman kerran. Tietenkin toinen löisi takaisin, se oli itsestään selvää. Toinen huusi hänelle saaden muutaman katseen kääntymään heitä kohti. Hienoa, nyt koko baari tiesi hänen olleen vankilassa. Tosin ei se mikään suurempi vahinko oikeastaan ollut, sillä moni Rasheelainen oli pyörähtänyt elämänsä aikana linnassa, mutta harvempi hänen ikäisensä sinne kuitenkaan oli päätynyt. Tuskin ketään kuitenkaan pahemmin hänen asiansa kiinnostaisivat, tai niin nuorukainen ainakin toivoi. Tappelu tosin tuntui olevan kaikkien mielestä hyvää viihdettä, mutta sekään ei ollut tässä räkälässä mitään uutta. Kiinnostunutta yleisöä ne silti vetivät puoleensa.

Nuorukainen ei ehtinyt vastata toisen sanoihin, kun tuo jo latasi nyrkkinsä hänen kasvoihinsa. Iskussa oli voimaa niin paljon, että hän oli lennähtää selälleen maahan. Olisi varmasti lentänytkin, jos hän ei olisi sattunut törmäämään keski-ikäiseen mieheen, joka oli juuri kiikuttamassa juomia pöytäänsä. Lasien sisältö roiskui lattialle ja sai aikaan närkästyneisyyttä juomien ostajalta, joka alkoi samantien vaatia häntä korvaamaan vahingot.
"Käänny ton hintin puoleen", nuorukainen ärähti toiselle ja kokeili nenäänsä, joka tiputteli verta hänen vaatteilleen. Jälleen yksi kauluspaita olisi pilalla ja se oli tuon homon vika. Nuorukainen marssi takaisin toisen eteen, muttei tehnyt mitään, sillä huolimatta siitä, että toinen oli lyönyt häntä, hän ei voinut tämän yleisön edessä alkaa rähisemään, jos ei halunnut uudelleen ongelmiin.
"Mä haluun selvittää tän sun kanssa rauhallisemmassa paikassa. Lähetään Elm Squarelle", hän esitti vaatimuksen, josta pystyi helposti lukemaan hänen pelkäävän tappelua baarissa. Aukio olisi parempi paikka selvitellä välejä, sillä siellä ei olisi kapakkaa täynnä todistajia hoitamassa häntä uudelleen kiven sisään, jos tuo homo päättäisi nostaa tälläkin kertaa syytteen.
"Reilu tappelu ilman aseita", hän vielä lisäsi ja oletti toisen ilman muuta suostuvan. Hänen mielessään ei edes käväissyt, ettei toinen ehkä jaksaisi vaivautua tappelemaan hänen kanssaan, sillä tuolla olisi taatusti parempaakin tekemistä. Uusnatsi sen sijaan kihisi kiukusta ja halusi ehdottomasti päästä leipomaan toista lättyyn, muttei täällä vaan rauhallisemmassa paikassa.

Jamie itsekkin yllättyi yllättävästä voimankäytöstään, sillä hänestä tuntui, ettei ollut koskaan aiemmin lyönyt ketään noin kovaa. Ja suurin osasyy oli se, että hän uskoi olevansa nyt vihaisempi kuin koskaan ennen elämässään ja se jos mikä, oli todella hyvin saavutettu. Jamie nimittäin oli lyhyen elämänsä aikana onnistunut suuttumaan todella monesti ja antanut sen jälkeen nyrkkien puhua, mutta nyt sen sijaan. Raivo toista kohtaan oli jotain sellaista, että sitä oli jopa miehen itsensä oli vaikea käsittää. Eikä hän ihmetellyt yhtään, vaikka tuokin olisi tätä äkillistä voimankäyttöä kummastellut. Sillä eihän hän ollut silloin aiemminkaan käyttänyt tällaista voimankäyttöä, joten sai nyt toinenkin tässä tamalla huomata, ettei hän nyt ihan turha hintti ollut.
Jamie huomasi, että hänen lyöntinsä oli todellakin melkein kaatanut toisen, ellei eräs keski-ikäinen mies olisi sattunut tulemaan tielle. Hiljaa mielessään hän oli ylpeä itsestään, että oli melkein kaatanut toisen, mutta hän myös kirosi tuon typerän ukon alimpaan helvettiin kun oli tullut eteen. Kuulessaan toisen ärähdyksen tuolle keski-ikäiselle miehelle, Jamien olisi tehnyt mieli lyödä tuota uudestaan. Hän ei tykännyt ollenkaan siitä, että toinen haukkui häntä hintiksi myös muille, vaikkei siinä olltukaan mitään suuttumisen aihetta. Mies ei vain pitänyt siitä, että toinen kailotti hänen suuntautumistaan ympäriinsä, vaikka Jamie pitikin varsin avoimesti miehistä sekä naisista. Mutta silti. Ehkäpä Jamie inhosi kaikkea, mitä tuo nahkapää suustaan päästi, eikä ollut kyllä ihme. Ja varmaan toinenkin teki ihan samalla tavalla.

Seuraavaksi Jamie kuuli toisen ehdotuksen (joka kylläkin kuulosti enemmänkin vaatimukselta) ja katsoi toista hetken toinen kulma koholla. Ei nyt oikeastaan ollut ihme, että toinen halusi saattaa tämän aloitetun tappelun loppuun, mutta että Elm Squarelle. Jamielle paikka oli hyvin tuttu ja tiesi varsin hyvin, että juuri sinne ihmiset menivät selvittelemään välejään kun eivät halunneet kenenkään näkevän. Vaikka paikka tietenkin kuhisi aina diilereitä ja muita narkkareita, niin eivät ne välittäneet mikäli siellä kaksi ihmistä juuri yrittivät ottaa henkeä toisiltaan. Jamie oli siellä muutamia kertoja käynyt myymässä sekä ostamassa aineita ja myös tapellut, joten paikka oli tuttu. Sen sijaan toisen seuraava lause oli häiritsevämpi. Eihän Jamie yhtään tiennyt, puhuiko toinen totta vai ei. Tuolla saattoi ihan hyvin olla taskussa jokin veitsi tai paljon pahempi, jolla pääsisi Jamiesta nopeasti eroon.
"Mistä mä tiedän, että suhun voi luottaa?" Jamie kysäisi hetken hiljaisuuden jälkeen ja katsoi toista vihaisesti silmiin. Eihän hän voinutkaan tietää, mutta kun Jamiekin oli yhtä innokas hakkaamaan tuon ihan henkihieveriin, niin miksipäs ei. Toisaalta, mikäli toinen nyt vetäisikin taskustaan puukon tai jonkun muun aseen ja jättäisi Jamien siihen kuolemaan, niin ei siellä ollut kukaan auttamassa. Eivät ne diilerit välittäneet, sillä näillä oli omat ongelmansa hoidettavina. Jamie puraisi jo vaikka kuinka monetta kertaa huultansa ja katsoi toista arvioiden. Hän ei vieläkään ollut lakannut pelkäämästä toista, mutta silti. Tuon ehdotus oli liian houkutteleva, että hän olisi voinut kieltäytyä.
"No okei", Jamie sanoi ja otti jo muutaman askeleen kohti baarin ovea. "mutta älä sitten itke, kun häviät", hän vielä totesi virnistäen ja käveli baarin ovesta ulos, eikä edes katsonut, tuliko toinen perässä. Jamie tiesi myös varsin hyvin, että saattaisi katua suostumustaan paikanpäällä, sillä siellä ei ollut ihmisiä ympärillä ja hän ihan varmasti tuntisi itsensä hyvin epävarmaksi toisen seurassa.

(( Heitämmekö häiskät nyt Elm Squarelle? :D ))

[Laitoin vastauksen tänne]