On the edge of overload

/ radical tänne aden kanssa /

Jenah kaarsi mustan Lamborghini Gallardon ystävänsä pihalle, ja liu'utti pysähdyksiin vasemmanpuoleiseen talliin. Hänen vakipaikallaan oikealla puolella seisoi tummanharmaa Ford Mustang. Hän nousi kevyesti ulos matalasta autosta, vilkaisten ohimennen Mustangin moottorin kimpussa hääräävää miestä. Ammattilainen tai ainakin lähellä sitä, sen verran tottuneesti hän työtään teki. Jen aukaisi Gallardon konepellin ja ehti huomata Mustangia tuunaavaan miehen arvioivan katseen. Naisen kasvoilla kävi pikainen hymy, kun hän ryhtyi levittämään kirkkaanvihreää maalia rapistuneen mustan värin päälle.

Jen ehti värkätä maalin kimpussa puoli tuntia ilman keskeytyksiä, ennen kuin tallin omistaja Keith Joy astui ovista sisään. Nainen nousi ylös lattialta ja paiskasi kättä itseään reilusti pidemmän Keithin kanssa. Jenin jälkeen mies siirtyi tervehtimään Fordin edessä seisovaa miestä. He olivat ilmeisesti hyvissä väleissä keskenään, sillä Keith oli hyvin tarkka siitä, kuka hänen talliinsa autojaan sai tuoda. Jenin kasvoilta kuvastui hämmennys, hän kun luuli tuntevansa koko Keithin kaveripiirin ainakin jotenkin. Mutta tätä miestä hän ei ollut koskaan nähnyt, ainakaan muistaakseen. "Te ette oo varmaan vielä tavannu", Keith sanoi sytyttäen tupakkansa. Jen pudisti kevyesti päätään, keskittyen uudelleen maalauksen pariin. Tuntematon mies nousi vihdoin Mustanginsa takaa, ja Jen erotti hänen käsivartensa, jotka olivat täysin tatuointien peitossa. Keith esitteli hänet Alexiksi, eli Adeksi. Nainen nousi jälleen betonilattialta kertoakseen oman nimensä kohteliaasti, vaikka tuskin Adeksi kutsuttu mies sitä kovin paljoa arvostikaan. Pikaisen tutustumisen jälkeen Jen uskaltautui siirtymään hieman lähemmäs konepelti auki seisovaa Mustangia ja kevyt vihellys karkasi hänen huuliensa välistä. Eipä ollut mikään harrastelijan tekemä auto tämä, sen olisi erottanut vähän vähemmänkin näistä autoista tietävä. Miehen kasvoille nousi jokin hymyntapainen.

/ anteeksi lyhyt heti tähän alkuun ja lievää hittaustakin tuli. pidempää kyllä tulee jatkossa.

Andreas otti pari askelta taakseppäin, pyyhkäisi käsiään tummien collegehousujen taskusta roikkuvaan valkoiseen pieneen pyyhkeeseen ja katsoi kättensä jälkeä arvostelvasti.

Fastback Ford Mustang seisoi paikallaan uudenveroisena - ei enää tietoakaan aiemmasta raadosta jota oltiin oltu kärräämässä romuttamolle. Poissa olivat kolhiintuneet puskurit, ruostunut moottorin jäljitelmä, rikkoutuneet lasit ja maalikerros joka oli useammasta kohdasta hankautunut irti kun päässyt esille. Mies oli pakahtua ylpeydestä katsoessaan sileitä kauniisti kaartuvia linjoja, kiillotettuja puskureita ja maalipintaa josta saattoi erottaa oman peilikuvansa. Paras osa ei ollut edes näkyvillä katsojalle vaan se oli piilotettu konepellin alle. Lähes täydellisesti käyvä moottori joka puskisi auton rungon vauhtiin sinä hetkenä kun käsky kävisi, saisi sen kiitämään baanalla kohti kaukana ammottavaa ruutulippua renkaat maileja niellen.. Adea kadutti auton hankkimisessa ja kunnostamisessa vain se, että hän oli luvannut auton Keithille kisoihin. Toki mies sai siitä runsaasti rahaa omaankin taskuun, mielummin hän kuitenkin olisi pitänyt silmäteränsä itsellään.

Alex jäi autonsa varjoon. Ei sillä, että hän olisi kuvitellutkaan saavansa puoleensa laisinkaan huomiota seistessään vastaavan koneen vierellä, etenkään kun oli oikeasti autoista jotain tietävien saartamana. Mies oli pukeutunut hyvin yksinkertaisesti ja käytännöllisesti, collegehousut ja valkoinen beater. Aiemmin päällä ollut nahkarotsi oli aikoja sitten lentänyt sivummalle. Suupielessä roikkui kevyesti loppuaan lähenevä tupakka jonka Ade pian sieppasikin sormiinsa, pudotti lattialle ja pyöräytti kengänkärjellä sammuksiin.

Andreas ei ollut aiemmin kiinnittänyt muutamaan muuhun paikallaolijaan sen enempää huomiota, hän nosti katseensa työstään vasta Keithin saapastellessa sisään eikä tällöinkään itse ollu se, joka lähti perään. Ade antoi Keithin tulla luokseen, pummasi tältä mitään sanomatta uuden tupakan ja nyökkäsi pienieleisesti kuullessaan nimensä mainittavan. Vaikka Alex vaihtoikin naisen kanssa muutaman sanan ei hän sen suuremmin tuolle lämminnyt, oikeastaan kiinnostus heräsi vasta siinä vaiheessa kun nainen alkoi tutkia Fordin moottoria aivan kun oikeasti tietäisi asiasta jotain.

"Kyllä sillä ajaa kehtaa", Ade vastasi puhallettuaan ensin savut jonnekkin naisen kasvojen paikkeille kuin vastaukseksi tuon vihellykseen.