Another wave of tension // sov.

Bryant katsoi Emiä, joka selitti, että olisi parempi jos Bryantilla olisi takki päällä, ei tytöllä itsellään. "Pitäiskö mun uskoo toi?", Bryant naurahti kun huomasi, kuinka Em yritti lämmittää käsiään. "Hei, iha oikeesti. Mulla ei oo kylmä.", Bryant sanoi ja riisui hupparinsa. Hän alkoi kilpailevaksi, ja heitti hupparinsa maahan, Emin eteen. Hän ei laittaisi sitä päälleen, ennenkuin tyttö olisi suostunut laittaa hupparin niskaansa. Bryant hymyili toiselle ilkikurisesti, kunnes valot alkoivat sammua yksi kerallaan ja lopulta oli aivan pimeää. "Et kai pelkää pimeetä?", Bryant kysyi Emiltä ja katsoi tuota, vaikkei tyttö sitä näkisikään.

// Lyhyttä, sori. //

Em virnisti pojalle lyhyesti, eikä uskonut juttujaan yhtään sen enempää kuin toinenkaan. Yritti kuitenkin saada Bryantin pitämään hupparinsa itsellään.
"Mut sulle tulee kylmä jos annat hupparis mulle. Ja mä oon se joka on vastuus jos kuolet kylmyyteen." sanoi toiselle pieni leikkimielinen hymy kasvoillaan ja heitti hupparin pojan syliin.
"Enpä taida, ja vaik pelkäisinkin nii tuskin tommotteen kaapin kaa tarvis pelätä mitään." virnisti ja hymyili sitten toiselle pienesti. Valojen sammuttua Emily näki vain sen verran että osasi suunnistaa tutulla rannalla, mutta pimeys ei paljoa haitannut.
"Etkö oo menos ollenkaa kotiis yöks?" kysyi toiselta hetken kuluttua. Tyttö jäisi itse todennäköisesti ulos tai johonkin baarin nurkkiin viettämään yönsä, sillä ei voinut mennä kotiin. Em ei tiennyt miksi, mutta jollain lailla toivoi että Bryantilla olisi paikka jonne mennä yöksi, toisin kuin tytöllä itsellään.

Bryant virnuili toiselle leikkimielisesti, kun Em selitti, että miski ei muka voisi ottaa Bryantin hupparia. Kun hupapri lensi jälleen pojan syliin, ei Bryant koskenut siihen, vaan piti sen sylissään, laittamatta sitä edes päälleen. Ei hänellä ollut vieläkään kylmä. "Kaapin?", Bryant naurahti ja katsoi toista mukamas ilkeällä ilmeellä, kyllä toinen varmaan hänne ilmeensä näki, sillä kaksikko oli sen verran lähellä toisiaan.
"Kattoo nyt. Vois mennäkki, mitä turhaa ny tänne jäädä virumaan. On sentää katto pään pääl...", Bryant selitti, mutta kun muisti, ettei Em olisi menossa kotiin, hän vaikeni. Siniset silmät tarkkailivat toista hetken, kunnes tämä avasi jälleen suunsa. "No jos mä sitte tarjoon sulle yöpymispaikan", hän sanoi ja virnisti toiselle. Mitä tahansa ystävän tähden!

//Köh, köh... kiireitä oli :33 //

Em hymyili toiselle suloisesti ja katsoi pojan sinisiä silmiä. Huomatessaan Bryantin ilmeen virnisti lyhyesti. Pian poika vastasi tytön kysymykseen, ja vaikka toinen huomasikin aikas nopeasti mitä oli sanonut, Emily oli kerennyt masentumaan. Toinen pelasti tilanteen tarjoamalla tytölle yösijaa, mutta eihän Em voinut mitenkään mennä heti toisen nurkkiin.
"En todellakaan halua olla vaivaksi sulle, kyl mä jostain löydän paikan yöpyy, tai sit oon tääl koko yön." sanoi pojalle pieni hymyntapainen huulillaan, vaikka pelkkä ajatuskin ulkona vietetystä yöstä sai tytön palelemaan. Emily oli aina ajatellut toisten parasta, ei koskaan itseään, joten ei ollut vielä oppinut ottamaan vastaan kohteliaita tarjouksia. Isän syy tämäkin..
Tyttö katsahti nopeasti pitkälle pimeyteen, ja jostain välistä näkyi valoa. Todennäköisesti jokin pieni pubi jonne voisi jäädä yöksi, Em kerkesi jo ajattelemaan vaihtoehtoja.

Bryant loi kasvoilleen hieman vaativat ilmeen kun Em sanoi, ettei olisi niin paha, jos hän jäisi ulos ja löytäisi kyllä jonkun paikan. Toisen hymy sai Brayntin sulamaan sisäisesti, eikä hän tosiaankaan haluaisi nyt jättää Emiä yksin. Bryant kohotti toista kulmaansa ja katsoi Emiä jälleen. "Hei, et oo vaivaks", Bryant sanoi ja tuijotti toista pitkään kunens siirsi katseensa lähellä olevaan pubiin, jonne Emkin oli katsonut.
"Ja ethän sä voi koskaan tietää mitä noissa kapakoissa oikee on", Bryant sanoi, jonka jälkeen siirsi katseensa tyttöön, jolloin pojan hiukset valuivat jälleen tuo silmille, no mutta oli jo sen verran pimeää, että eikai se nyt haitannut kun ei muutenkaan oikein hyvin mitään nähnyt.
"Et ois vaivaks", Bryant sanoi ja katsoi Emiä piktään ja loi pienen hymyn. "Ja jos jäät ulos ni sillon ainaki sairastut ja kuolet", Bryant sanoi ja virnisti, sillä hänelle tuli mieleen ne vitsin, joita kaksikko oli ulos jäämisestä keksineet, juuri vähän aika sitten.

Em hymyili toiselle kun kuunteli pojan puheita. Bryant puhui kapakoista, mitä kaikkea sieltä löytäisikään ja siitä ettei tyttö todellakaan olisi vaivaksi. Emily virnisti taas lyhyesti, ja huoahti kun poika rupesi puhumaan siitä että tyttö sairastuisi ja kuolisi jos jäisi ulos kylmään.
"Sä sitten jaksat yrittää." sanoi huvittuneesti naurahtaen ja katsoi toista pieni hymy huulillaan. Nousi ylös, ja katsahti nopeasti pienestä pubista tulevaan valoon ennen kuin siirsi katseensa takaisin Bryantiin.
"No, lähetään sitte." luovutti ja virnisti toiselle ajatellessaan että ehkä tulisi vielä kohta jossa voisi vielä perua sanomansa.

Bryant pystyi vain huokaista, kun Em sanoi, että kaksikko voisi sitten mennä. "Okei", Bryant sanoi ja nousi hiekasta napaten hupparin mukaansa samalla. Hän ojensi kätensä, jotta voisi nostaa ihan muuten vain Emin ylös.

// Maailman lyhyin! 8DD Muttasiis jatketaanko peliä tuonne Bryantin kämpille? Tosin siellä on vanha peli kesken, mutta jos vaikka pelattais tuo peli yksäreillä, niin voin sitten siirtää sen tuonne kämpille kun se on pelattu? : DD //

//joo vaikka sit silleen.. muuten toi Em oli kyl jo noussu ylös et ei sitä enää tarvii nostaa. :p skipataanko vaik tän kävelymatkan ohi vai miten? ja voit varmaanki lähettää yksärillä alotuksen? (:

// Ahaa, okei. (: Ja voin vaikka alottaa pikapuolii. //