But don't sleep get on the run, stop thinkin' and have some fun!

(( Riesu & Andy peliseuraksi! :) ))

Tänään ei tarvinut vaivautua töihin - se oli yksi niistä harvoista hyvistä puolista, joita Kenneth osasi kyseiselle illalle listata. Hän huokaisi syvään istuessaan sohvalla, vaihdellessaan kanavia päämäärättömästi edestakaisin. Kello lähenteli yhdeksää, eikä Kennethillä ollut mitään tietoa siitä, mitä hän todella voisi tehdä. Kaikki suunnitelmat olivat avoinna. Television ruudulla pyöri -90 luvun alun komediaelokuva, joka ei kuitenkaan saanut kiinnitettyä Kennethin huomiota ollenkaan. Häntä ei oikeastaan kiinnostanut edes katsoa telkkaria - kunhan hän nyt vain oli avannut sen paremman tekemisen puutteessa. Hitaasti, harkiten, Kenneth nousi sohvalta ja käveli asuntonsa ikkunalle. Siitä näki sopivasti alas kadulle. Vilinää ei ollut kovinkaan paljoa, mutta ihmekös tuo - ilta oli sentään sunnuntai, se tavallisin ilta, jona Kenneth yleensä oli tottunut pelaamaan pokeria. Pokeria? Kenneth ei ollut pelannut pokeria pitkään aikaan. Todella, todella pitkään aikaan. Mitä eriskummallisimmat ajatukset alkoivat viritä päässä, kun Kenneth mietti vaihtoehtojaan. Hänhän todella voisi mennä tänään jonnekin kasinolle pelaamaan, ei hän siinä mitään häviäisi. Hän ei ollut tuhlannut palkastaan lähes mitään, ja vuokrakin seuraavalle kuulle oli jo maksettuna. Aavistuksenomainen virnistys levisi nuoren miehen kasvoille, kun hän edes ajatteli asiaa. Omalla, kummallisella tavallaan tavallinen, mitätön sunnuntai-ilta oli saanut kummasti eloa ja mielenkiintoa.

Kenneth avasi tietokoneensa ja alkoi selailla netistä erilaisia kasinoita, joita Lontoolla oli tarjottavinaan. Kuten arvata saattaa, vaihtoehtoja oli useita. Lopulta Kenneth kuitenkin päätyi selailemaan Coyote Casinon kotisivuja vain todetakseen, että kyseinen kasino oli yllättävän lähellä hänen kotiaan. Taksilla hän silti joutuisi sinne menemään, mutta se oli pieni paha siihen nähden, että Kenneth pääsisi pitkästä aikaa todella pelaamaan niin kovin paljon rakastamaansa pokeria. Ei kestänyt kauaakaan, kun Kenneth oli ottanut osoitteen ylös ja oli lähtenyt suuntaamaan makuuhuonettaan kohden. Hänen oli ehdottomasti löydettävä joku soveltuva puvuntakki - eiköhän hän muutamia niistä ollut ottanut mukaansa Espanjasta. Hetken penkomisen jälkeen Kenneth löysi kaapistaan harmaan, liituraidallisen puvun ja siihen soveltuvan kauluspaidan, jotka soveltuivat illan tarkoitukseen paremmin, kuin hyvin. Turhia empimättä Kenneth nyki päällään olevat vaatteet myttyyn lattialle ja vaihtoi ylleen uudet, iltaan sopivammat asusteet. "Taksi Devon Streetille, kiitos", Kenneth sanoi kaivettuaan puhelimensa taskusta. Taksi olisi paikalla viidessä minuutissa, joten Kennethille ei jäänyt kuin pieni hetki ottaa mukaansa kaikki tarpeellinen. Lompakko - kyllä, henkilöllisyystodistus löytyi lompakosta, samoin rahat - kotiavaimet ja puhelin. Kenneth suki hiuksiaan peilin edessä edes joten kuten siedettävämpiin asetelmiin, kunnes oli lopulta tyytyväinen. Asunnosta lähtiessään hän lukitsi oven perässään huolellisesti ja lähti kävelemään rappukäytävää alaspäin portaita pitkin.

Taksi oli oven edessä ajallaan. Kennethin ei tarvinut kuin hypätä kyytiin ja olla tyytyväinen. Kuljettaja oli tunnistanut jo pelkän Coyote Casinon nimen, joten tästä selvittiin lopulta oikein helpolla. Itse taksimatka ei jäänyt maksamaan paljoakaan, joten Kenneth saattoi hyvällä omallatunnolla marssia sisään kasinon ovista. Tunnelma oli juuri oikeanlainen. Heti Kennethiä vastapäätä odottivat monet pöydät, joiden ääressä pukuihinsa pukeutuneet naiset ja miehet pelasivat. Hieman kauempana Kenneth erotti baaritiskin, joka juuri sillä hetkellä tuntui kaikkein houkuttelevimmalta. Enempiä empimättä hän päätti suunnata kulkunsa siihen suuntaan. Kenneth ei ollut ollenkaan varma siitä, että hänellä oli yhä tallella sama ote pelaamiseen, kuin aiemminkin. Ehkä lasillinen viskiä saisi hänen ajatuksensa rentoutumaan sen verran, ettei hän jännittäisi ainakaan itse pelaamista. Niinpä hän käveli baaritiskille ja jäi odottelemaan vuoroaan. Kauaa hänen ei tarvinut odottaa, kun barista tuli jo kysymään hänen tilaustaan. "Viski tuplana", Kenneth totesi värittömällä äänellä ja alkoi kaivaa lompakkoaan. Maksettuaan juomansa Kenneth ei kuitenkaan kokenut äärimmäisen kovaa tarvetta poistua paikalta, vaan hän kääntyi ympäri tarkkailemaan tilannetta kasinolla, viskiään siemaillen. Tarkalleen ottaen hän tutkaili, mihin pöytään hän mahdollisesti pääsisi pelaamaan. Samalla hän arvioi mahdollisia vastustajiaan. Kokemusta Kennethiltä ei puuttunut, mutta näin alkuun hän ei halunnut joutua ottamaan turhia riskejä sen suhteen, etteikö onnistuisi maksimoimaan voittojaan. Kenneth nosti viskilasin huulilleen ja jäi odottelemaan. Hänellä oli koko ilta ja yö aikaa.

Andy suuntasi askeleensa kohti Coyote Casinoa ja naisen mustien korkokenkien korot kopisivat vasten tien asfalttipintaa. Päällään naisella oli tulenpunainen iltapuku, jonka kangas nuoli jokaista Andyn vartalon kaarretta. Puvun kaula-aukko oli avoin ja halkio ylsi helmasta melkein lantiolle saakka. Paljaita olkapäitä peitti valkea, bolerotyppinen minkkiturkki Kädessään Andy kantoi mustaa, kiiltonahkaista kirjekuorilaukkua. Laukusta löytyi avaimien ja pienen setelinipun lisäksi joitakin ehostusvälineitä, savukeaski, sekä puhelin. Sytkärin nainen oli unohtanut asunnollensa, muttei ollut enää jaksanut kääntyä takaisin, kun oli huomannut sytkärin puuttumisen. Kaipa sitä jollain olisi kasinolla tulta, jossei olisi, niin se olisi ihme. Andy näki jo kasinon valot kulman takaa hohtavina ja kiristi tahtiaan, kuullessaan muutamien humaltuneiden alkavan huudella perään ja huomasi osan heistä jopa lähteneen seuraamaan naista. Olisihan se pitänyt arvata, ettei kaduilla voinut kävellä tuon näköisenä.

Nopeasti Andy kipaisi kasinon portaat ylös ja väläytti hymynsä portsarille. Mies ei kysynyt naiselta papereita, koska Andy ja portsari olivat jo vanhoja tuttuja. Andy nimittäin kävi joka viikonloppu vähintään kerran kasinolla. Olipa nainen jopa joskus työskennellytkin kasinolla tarjoilijana ja myös pelinhoitajana. Päästyään sisälle Andy suuntasi suorilta baaritiskille.
”Jack, tee mulle taas se sun ihana drinkkis”, Andy pyysi baarimikolta ja istui baaritiskin ääreen.
”Ai hei Andy, en odottanut sinua tänään”, Jack naurahti ja alkoi sekoitella drinkkiä Andylle. Pian mies työnsikin lasin Andyn eteen ja nainen vilkaisi lasiaan. Lasissa oli vaaleanpunaista nestettä, sekä jääpaloja. Andylla ei ollut mitään hajua siitä, että mitä juomassa oli, mutta se maistui sen verran hyvältä, että nainen ei edes halunnut tietää.

Andyn huomio kiinnittyi heti naisen vierelle tulleeseen mieheen, jolla oli päällään harmaa liituraitapuku. Jos Andy olisi ollut hetero, olisi nainen heti alkanut tutustumaan kyseiseen mieheen taka-ajatuksilla varustettuna. Luultavasti ilta olisi päättynyt jommankumman asunnolle hyvin vähissä vaatteissa. Andy vilkuili miestä sivusilmällä ja siemaili juomaansa rauhassa. Nainen huomasi miehen vilkuilevan pöytiin ja kumartui tämän puoleen.
”Suosittelen tällä hetkellä blackjackia. Tuo herra tuolla, jonka vieressä on sinipukuinen nainen, pelaa holtittomasti ja luultavasti menettää jokaisen penninsä alle puoleen tuntiin”, Andy kuiskasi hiljaa miehelle ja väläytti nopean hymyn.
”Jack, teetkö toisen?” Andy pyysi ja hymyili ystävällisesti baarimikolle. Jack naurahti ja nyökkäsi.
”Yksi ehto, lähet mun luo illalla”, Jack sanoi ja iski silmää Andylle. Andy nauroi ja pudisti päätään.
”Jack, ei siitä mtiään tulisi”, nainen sanoi ja hymyili baarimikolle.

Kenneth oli pyöritellyt viskilasiaan käsissään jo jonkin aikaa, eikä hän ollut edes lähestulkoon huomannut muita ihmisiä ympärillään. Hän oli turhankin keskittynyt katselemaan pöytiin arvioiden, yrittäen päättää, missä pelaaminen luonnistuisi parhaiten. Kenneth kuitenkaan ei osannut päättää, sillä pieni jännitys nosti päätään. Olihan hän ennenkin pokeria pelannut, mutta hän ei halunnut menettää rahojaan. Hän tahtoi tehdä kaiken mahdollisimman tarkasti. Huomiokyky herpaantui pöytien tarkkailusta vasta siinä vaiheessa, kun hän kuuli puhetta viereltään. Puhetta, joka oli kohdistettu hänelle. Kenneth nosti katseensa viskilasistaan ja nyökkäsi hyväksyvästi. "Niin mä vähän katselinkin. Toisaalta... Ehkä alkuun on ihan hyvä tarkkailla, ettei ole heti persaukinen", hän sanoi hymyssä suin, nostaen viskilasin takaisin huulilleen. Hän seurasi puolella korvalla tiskillä käytävää keskustelua. Samainen nainen keskusteli baarimikon kanssa. Ei siitä mitään tulisi? Naisen kommentti sai Kennethin hieman hämmentyneeksi. Olihan tämä tietenkin nainen ja pukeutunut naisellisen kauniisti, mutta jollakin tapaa kyseinen nainen oli ehdottomasti hieman äijämäinen. Hyvällä tavalla. Kenneth pohdiskeli asiaa mielessään, muttei päätynyt mihinkään yksiselitteiseen ratkaisuun. Kenneth ei jaksanut analysoida asiaa kuitenkaan enempää, vaan tyytyi maistelemaan viskiään nautiskellen samalla juoman kehoon luomasta, lämmittävästä tunteesta. Viskiä oli vielä jäljellä, Kenneth halusi olla pitämättä kiirettä. Muuten hän joutuisi tilaamaan toisen, kolmannen ja neljännenkin, eikä Kennethin illan tarkoitus ollut kuitenkaan humalluttaa itseään toimintakyvyttömäksi.

Katseltuaan aikansa ympärilleen Kenneth vilkaisi toiselle puolelleen. Samainen nainen oli yhä siinä, siemaili juotavaansa. "Koskaan pelannut pokeria?" Kenneth huomasi kysyvänsä. Huulilla keikkui itsepintaisesti pieni virnistys, jonka Kenneth kuitenkaan ei antanut haitata olotilaansa. Vaikka nainen olikin hänelle entuudestaan tuntematon, saattoihan hän silti hymyillä? Siinä vaiheessa Kenneth muisti myös tietyt kohteliaisuussäännöt. "Kenneth Armstrong. Ja mitä siihen pokeriin omalta kohdalta tulee, sitä on tullut pelattua jonkin verran", Kenneth sanoi, nyökäten naisen puoleen kohteliaasti. Ei Kenneth mitenkään voinut tietää, tulisiko illan aikana viettämään aikaa naisen kanssa yhtään enempää, kuin tämän pienen hetken, mutta eipä esittäytyminen ketään voinut satuttaakaan. Mistäs sitä tietäisi, vaikka Kenneth saisikin iltaseuraa pokerinpeluuseen? Yksin oli kovin tympeää pelata. Toki voitonmahdollisuuksista ei tarvinut silloin huolia, kun ketään tuttavaa tai puolituttavaa ei ollut samassa pöydässä, mutta ainakin hän pystyisi keskittymään muiden pelaajien lisäksi samalla muuhunkin. Viski lämmitteli kurkunpohjalla mukavasti, eikä ilta tuntunut ollenkaan hullummalta. Ajatuksissaan Kenneth oli kuin olikin tyhjentänyt viskilasinsa, jonka nakkasi baaritiskin toiselle puolelle. Hän ei kuitenkaan halunnut ottaa heti perään toista terävää, vaan jäi katselemaan juomavalikoimaa. Jospa vaikka terästettyä Red Deviliä? Hän kertoi tilauksensa samalle baarimikolle, joka oli jututtanut hänen vieressään istuvaa naista aiemmin. Hetkeä myöhemmin Kennethin käsissä oli kirkuvan punainen tölkki alkoholipitoista energiajuomaa. Vinosti hymyillen Kenneth sihautti tölkin auki ja maistoi.

Andy hymähti miehen vastaukselle ja kohautti harteitaan.
”Tiedän tuon miehen taktiikan. Aina kun saa voittoja, edes pieniä, hän käyttää rahojaan melko uhkarohkeasti ja häviääkin rahansa nopeasti”, nainen selitti ja hymähti. Andy huomasi vierellään olevan miehen kuuntelevan hänen ja Jackin keskustelua ja huomasi tämän ilmeessä pienen muutoksen Andyn kieltäytyessä Jackin asunnolle lähdöstä. Nainen hymähti itsekseen taas ja kääntyi takaisin miehen puoleen.
”Mä en ole ennen nähnyt sua täällä”, Andy sanoi ja hymyili Kennethille. Nainen kaivoi laukustaan savukeaskin ja pian baarimikko toikin Andyn eteen tuhkakupin. Palvelu toimi Coyotella erittäin hienosti ja varsinkin Andyn kohdalla, olihan nainen sentään kasinon entinen työntekijä. Tummatukka rakasti kasinon tunnelmaa ja työilmapiiriä, mutta oli kuitenkin lopettanut työt siellä kyllästyttyään ainaisiin isomahaisiin, jotka yrittivät saada Andyn mukaansa ja puristelivat mistä sattuu, kun nainen käveli ohi. Myös Andyn aggressiivisuudenkin takia, oli nainen lopettanut työnsä kasinolla. Monen monituiset kerrat oli joku asiakas saanut Andyn kättä muistuttavan jäljen poskeensa, kun olivat tarttuneet naisen takamuksesta kiinni. Toki oli asiakkaita, joista Andy piti ja monesti nämä asiakkaat yrittivät saada Andyn takaisin töihin. Muutaman kerran Andy oli melkein juossut pomon huoneeseen ja oli valmis anomaan vaikka polvillaan työpaikkaansa takaisin, mutta melkein ovella Andy oli aina pyörähtänyt ympäri ja lähtenyt pois.

Andy nauroi kuullessaan miehen kysymyksen, mutta vastasi kuitenkin: ”kyllä, ainakin ennen, mutta sen jälkeen kun olin täällä töissä, en enää pahemmin ole kaivannut pöydän ääreen. En kummallekkaan puolelle”. Nainen hymyili vieressään istuvalle miehelle ja pyöritteli nestettä lasissaan.
”Andromeda Darch, mutta sano vain Andy”, tummatukka esitteli itsensä ja väläytti normaalin lumoavan hymynsä. Andy joi loput juomastansa ja nyökkäsi Jackille, joka toi heti naiselle uuden.
”Kiitos”, nainen sanoi ja hymyili Jackille pienesti. Pian Andyn luo ilmestyi eräs työntekijöistä.
”Andy, et haluais tänään korvata Annieta puolisen tuntia?” työntekijä kysyi ja Andy hymähti.
”Miksi? Taasko te yritätte saada minut takaisin töihin?” nainen nauroi ja pudisti päätään.
”Ei, kun Annie joutuu lähteä hakemaan lapsensa äitinsä luota ja vie sen sitten ex-miehensä luo”, punatukkainen nainen selitti. Andy kohautti harteitaan ja vilkaisi pöytiin päin.
”Mikä pöytä ja monelta?” Andy kysyi ja vilkuili edelleen ympäri kasinoa.
”Blackjack ja tunnin päästä”, punapää ilmoitti ja oli jo lähdössä.
”Yrittäkää hommata joku muu, mutta jos ei onnistu, niin eiköhän tuo onnistu”, Andy myöntyi ja kääntyi takaisin Kennethin puoleen hymyillen.

Jollakin hyvin kieroutuneella tavalla tieto siitä, että nainen - Andy - oli ollut täällä töissä, ei kummastuttanut Kennethia. Hän osasi hyvin kuvitella Andyn hääräämään tänne pelipöytien taakse, siitä ei ollut epäilystäkään. Itseään Kenneth ei osannut kuvitella töihin näin suurelle kasinolle. Espanjalainen, hämärä peliluola oli ollut ennemminkin hänen paikkansa, sinne Kenneth oli tuntenut sopivansa. Hän siemaili kaikessa rauhassa Red Deviliään, kuunnellen vain puolella korvalla keskustelua. Vai oli Andylle mahdollisesti tiedossa töitä tälle illalle? Mikäli Kenneth haluaisi viettää vapaata, hän ei välttämättä tulisi entiseen työpaikkaansa. Etenkin, jos oli olemassa mahdollisuus, että hän saattaisi joutua töihin. Toisaalta, eihän Kenneth voinut tietää sitä, mitä mieltä Andy oli asiasta. Ehkä se sopi hänelle, mistäs Kenneth sen saattoi tietää. Lisää Red Deviliä kiduksiin, se auttoi ajatuksia selkeytymään. Tai sitten ei. Hieman sumeampi mielentila olisi ehdottomasti vain ja ainoastaan tervetullut, oli Kenneth sentään sen verran kauan pysynyt vesilinjalla.
"Vai että töitä, vapaailtana", Kenneth naurahti hymyillen ja kohotti jälleen juoman huulilleen.
"Tuon vaaran takia mä en koskaan mene Ronnie Scott'siin silloin, kun oon vapaalla", hän jatkoi vielä hymyssä suin. Hän rakasti työpaikkaansa ja työkavereitaan, mutta ei väen vängälläkään haluaisi joutua tekemään töitä silloin, kun hän yritti kaikin mahdollisin voimin rentoutua ja irrotella töistä. Toisaalta... Niin. Eihän Kenneth edelleenkään voinut arvata Andyn ajatusmaailmaa.

"Mä olin aiemmin vähän samankaltaisessa paikassa töissä, tosin paljon pienemmässä", Kenneth sanoi pohdiskellen. Mitään muuta yhteistä kahdella paikalla tosin ei ollut, kuin uhkapelit. Sekin kuitenkin oli riittävän paljon, jotta voisi sanoa työskennelleensä hieman samankaltaisessa paikassa.
"Se tosin oli hyvin pieni ja Barcelonassa, mutta kuitenkin. Näki vähän tätäkin maailmaa", Kenneth jatkoi. Kenneth nosti uudelleen Red Devilinsä huulilleen, siemaisten siitä hieman juomaa itseensä. Juuri sitä kauttahan Kenneth oli tutustunut pokeriin ja jollain tapaa jäänyt koukkuunkin. Toisaalta... Se oli antanut Kennethille myös aivan uudenlaisia taitoja. Kenneth osasi tätä nykyä lukea ihmisiä - ainakin jonkin verran ja tarpeeksi siihen, että hän pystyi päättelemään näiden pelityylit eleistä, ilmeistä ja käytöksestä. Se helpotti huomattavasti siinä kohtaa, kun halusi todella voittaa vastustajansa ja putsasta pöydän.
"Olisitko halunnu ottaa kierroksen rulettia?" Kenneth kysäisi hetken päästä.
"Ajattelin vaan, etten ole pitkään aikaan kokeillut ja ehkä naisen läsnäolo toisi edes vähän onnea", hän naurahti. Ruletti ei todellakaan ollut niitä Kennethin vahvimpia osaamisalueita, mutta sitä oli hauskaa kokeilla silloin tällöin, pienellä panoksella. Sitä ennen Kennethin tosin pitäisi vaihtaa itselleen muutama pelimerkki, mutta senhän nyt ehtisi.

Andy kääntyi takaisin Kennethin puoleen punapään lähdettyä ja vilkaisi kelloa. Pian punapää tuli takaisin ja ilmoitti, ettei Andya tarvittukaan, koska Annien ex-mies oli suostunut hakemaan lapsen. Nainen nyökkäsi ja punapää katosi sinne mistä oli tullutkin.
”Onneksi ei”, Andy naurahti Kennethin lauseelle ja viittasi Jackin tuomaan itselleen tällä kertaa valkoviiniä.
”Kyllä mä sillon tällön voin töitä tehdä, mutta tänä iltana ei olisi oikein inspiroinut”, Andy sanoi hymyillen ja nyökkäsi Kennethin selittäessä miksei käynyt Ronnie Scott’ssa.
”Ymmärrän hyvin”, nainen nauroi ja joi hieman viiniä. Andy vilkuili Kennethiä hieman tarkemmin ja huomasi miehen olevan hyvännäköinen ja jos Andy olisi hetero, niin varmasti heillä jotain tulisi. Eihän nainen tietenkään täysin lesbo ollut, mutta suurin osa suhteista oli ollut naisten kanssa. Poikkeuksen voisi toki aina tehdä, mutta osaisiko Andy enää miesten kanssa olla mitään muuta kuin kaveri?
’Aina voisi kokeilla’, Andy ajatteli ja ajatus sai pienen virneen nousemaan naisen punaisille huulille.

”Ai, missä päin sä olit töissä?” Andy kysyi ja hymyili miehelle valloittavasti. Kuunnellessaan Kennethin selitystä millainen miehen entinen työpaikka oli ollut, Andy tajusi kuinka matala ja hypnotisoiva Kennethin ääni oli. Andy olisi mielellään kuunnellut vaikka koko loppuelämänsä Kennethin ääntä.
”En taida pelata, mutta toki voin tulla onnettareksi”, Andy naurahti ja siemaisi taas viiniä. Nainen tunsi pikkuhiljaa lievän humalatilan tulevan ja kaikki alkoi muuttua harvinaisen mukavaksi ja sumeaksi. Andyllä oli aivan surkea viinapää ja jo muutaman drinkin jälkeen nainen oli valmis lähtemään kotiin.

Kennethin olematon ajatuksenjuoksu keskeytyi Andyn kysymykseen. Hymy nousi huulille väkisinkin ja Kenneth puntaroi, kuinka paljon hän voisi Andylle paljastaa. Toisaalta - se oli kaikki mennyttä ja Kenneth ei tulisi palaamaan Espanjaan, joten hänellä ei ollut mitään hävittävää. Sitäpaitsi Kenneth oli lähes sataprosenttisen varma siitä, että hänen entinen työpaikkansa Espanjassa oli jo vaihtanut nimeä ja osoitetta. Kennethinkin aikana työpiste oli vaihtunut useampaan kertaan samoin, kuin paikan nimikin. Välillä he olivat majailleet jossakin hylätyssä teollisuushallissa, välillä he olivat saaneet joidenkin yhteyksien kautta käyttöönsä rapistuneen baaritilan kaupungin keskustasta tai sen liepeiltä.
"Mä olin Espanjassa, Barcelonassa. Mutta oikeastaan tällä paikalla ja mun entisellä työpaikallani ei taida olla muuta yhteistä, kuin uhkapelit. Täällä tämä on ihan laillista, meillä se oli... Vähemmän laillista", Kenneth sanoi.
"Siinä oppi aika paljon, kun oli itse pelipöydän takana tai sekoitteli juotavia pelaajille. Vaikka tuskin mä samaan hommaanenää alkaisin", hän jatkoi.
Siihen oli moniakin syitä. Kenneth ei halunnut sekaantua mihinkään laittomaan enää, vaikka Kennethin omassa työssä ei varsinaisesti mitään laitonta ollutkaan. Kuitenkin jo se, että Kenneth yhdistettäisiin kyseiseen paikkaan, herättäisi varmasti useimpien epäilykset.

Mies ei kuitenkaan jaksanut ajatella enempää. Hän nyökkäsi Andyn vastaukselle, siemaisi sen jälkeen hieman omaakin juomaansa. Ehkä hän todella voisi vaihtaa muutamat pelimerkit ja käydä ottamassa muutaman kokeilun verran rulettia - ihan vain vanhoja muistoja verestääkseen. Kennethin juomasta alkoi paistaa läpi lasinpohja - muutamalla siemauksella hän olisi saanut kulautettua kaiken alas. Hän ei siis vielä pitänyt kovinkaan suurta kiirettä juomisen suhteen. Illan mittaan nautitut, muutamat viskit olivat saaneet pään mukavan sumeaksi, vaikka Kenneth kyllä vielä ymmärsikin, missä mentiin. Kuningas Alkoholi oli saanut miehen rentoutumaan hieman, eikä häntä kauhistuttanut enää edes ajatus ruletista. Eipä sillä - itsehän Kenneth oli tietysti rulettia ehdottanutkin. Suu alkoi tuntua kuivalta, joten loputkin juomat nautittiin kerralla ja lasi laskettiin pöydän pinnalle, josta baarimikko voisi sen myöhemmin poimia.
"Mm, jaaha - josko sitä parit pelimerkit sitten vaihtaisi", Kenneth sanoi.
Hän ei kuitenkaan ehtinyt puusta pidemmälle, kun tiskin taakse oli jälleen ilmestynyt henkilökuntaa. Tällä kertaa kyseessä oli kuitenkin nainen, ja hyvällä onnella Kennethin ei tarvitsisi lähteä metsästämään pelimerkkejään yhtään kauempaa. Muutama poikamainen hymy ja mukava äänensävy - se olisi hoidettu sillä.
"Tuolla näyttäisi olevan ruuhkaa - olisinko mä voinut vaihtaa muutamat pelimerkit tässä?" Kenneth kysyi.
Naisen poskille kohosi aavistuksenomainen puna, mutta Kenneth hymyili entistäkin rohkaisevammin. Lopulta hän kuitenkin onnistui suosuttelemaan naisen muutamalla lauseella vaihtamaan pelimerkit jo baaritiskillä - sata puntaa oli vaihtunut muovisiin, pyöreisiin nappuloihin. Nyt he voisivat lähteä pelaamaan, tai no - Kenneth pelaamaan, Andy onnettareksi.

Andy hymähti Kennethin selittäessä entisestä työpaikastaan ja nyökkäsi: ”onhan tuota itselläkin joskus tullut työskenneltyä ei-niin-laillisissa paikoissa. Silloin alkuvuosina pyöritin omaa laitonta kasinoa”. Andy naurahti muistolle ja ravisti päätään hieman, jolloin mustat kiharat heilahtivat kasvoille. Nainen huitaisi hiuksensa takaisin paikoilleen ja katseli Kennethiä. Ei mies mikään pahannäköinen ollut, ei ollenkaan. Jos Andy vain olisi hetero, niin nainen iskisi kyntensä kiinni. Toki nytkin Andy voisi vietellä miehen ja raahata tämän asuntoonsa yön pimeydessä.

Andy nyökkäsi Kennethille, kun tämä harkitsi vaihtavansa pelimerkkejä. Nainen viittasi punapäisen työntekijän paikalle, joka viilettikin heti Andyn ja Kennethin luo. Kenneth ei luultavasti huomannut Andyn pientä elettä ja alkoi taivuttelemaan naista, että tämä vaihtaisi muutamat pelimerkit. Niinhän punapää tekikin ja pian Andy ja Kenneth suuntasivatkin kasinon puolelle.

(sori lyhyys ://)

((Ei haittaa! Mun puolestani anteeksi hirveän paljon tästä kestosta. Ensin katkesi netti - nytkin on netin toimivuus vähän niin ja näin - ja netin katkeamisen ohella meni sitten inspis, kun ei päässyt pelaamaan. Mutta tässä tätä vastausta omalta osalta olisi vihdoin!))

Kenneth ei voinut kuin naurahtaa Andyn toteamukselle omasta, laittomasta kasinosta. "Oikeastaan meidän menneisyys näiden työpaikkojen osalta taitaa olla pitkälti samanlainen", Kenneth naurahti. Alkoholi oli saanut hänen ajattelukykynsä sumentumaan jo sen verran, että naurahdus lauseen perään oli ehkä hieman tavallista äänekkäämpi ja röhöttävämpi, mutta ennen kaikkea se oli aito. Kenneth ei voinut kuin pyöritellä päätään kaikesta epäuskoisuudesta. Millä todennäköisyydellä sitä sattui tapaamaan ihmisen, jolla oli edes näinkin paljolti samankaltainen menneisyys? Todennäköisesti prosentuaalinen osuus tavata vastaava ihminen väkijoukosta oli katoavan pieni. Kenneth naurahti ajatuksenjuoksulleen vielä kävellessään peremmälle kasinon puolelle. Mistä hän aloittaisi?

Pokeri - se oli aina varma valinta. Oli Kenneth kokeillut muitakin pelejä, erityisesti black jackia, mutta pokerin parissa Kenneth oli omimmillaan ja oli myös täysin varma, että saisi kasvatettua vaihtamiensa pelimerkkien arvoa mukavanlaisesti. Niinpä Kenneth alkoi katsella ympärilleen suuressa salissa. Yhdestä pöydästä vapautui juuri sopivasti kolme paikkaa, eikä pöydän ympärillä näyttänyt olevan pahemmin ruuhkaakaan. "Mennään vaikka tuonne. Pistetään pelimerkit tekemään tuottoa", Kenneth naurahti hyväntuulisena.