Slap that naughty body - not k18

"Ruususeni, tuopas tänne vähän lishää kaljaa!"

Roselyn Harrisin kasvoilla kävi irvistys, jonka hän kuitenkin loihti nopeasti piiloon viehättävän hymynsä taakse. Nuo huutajat ovat vain strippiklubin kanta-asiakkaita, jotka ovat jälleen kerran juoneet yhden ylimääräisen liikaa. Tällä ajatuksella Rose yritti itseään rauhoitella, mutta vaikeaa se oli. Hän kun oli jo tälle illalle saanut tarpeekseen takapuolensa nipistelemisestä ja irstaista kommenteista, joita vanhemmat miehet hänen peräänsä huutelivat. 'Namupeppu' ja 'Sexybitch' olivat jo sen verran kuluneita nimiä, että joka kerta jomman kumman kuullessaan Rosen teki mieli kumauttaa tarjottimellaan sen lausujaa päähän. Hänhän oli vain tarjoilija, mikseivät nuo irstaat ja himokkaat miehet huudelleet noita niiden ilotyttöjen perään, joita varten miehet olivat strippiklubille tulleet! Joskus Roselyn ei vain yksinkertaisesti tajunnut miesten logiikkaa.

"Rankka päivä?" kysyi baaritiskin takana oleva baarimikko, Evan Renolds, Roselyniltä tämän saapuessa baaritiskille tyhjän tarjottimensa kanssa. Rose nosti närkästyneen katseensa baaritiskin takana virnuilevaan mieheen ja vilautti tälle nopeasti keskisormeaan.
"Jos tunnen vielä yhdenkin käden perseelläni, niin se henkilö saa vastata seurauksista", brunette sanoi uhmakkaasti ja kumautti tarjottimen turhankin äänekkäästi tiskille. Evan kohautti olkiaan ja katsahti lähellä nauravaan mieslaumaan välinpitämättömästi.
"Muru, miks sä sitten oot töissä täällä, jos et halua miesten koskettelevan sun kaunista ja seksikästä takapuoltas?" Evan virnuili ja iski silmää Roselynille.
"Turpa kii, homo. Anna mulle kolme kaljaa. Eiku anna neljä, niin kaadan sen neljännen sun päälles. Katotaa sitten, kellä on rankka päivä."

Pian Rose sitten kiikutti tarjottimensa päällä kolmea kaljaa ja vei ne mieskolmikon pöytään. Mieskolmikko röhähti kerrassaan hirveän kuuloiseen nauruun ja ottivat kaljat heti käsiinsä, kun Roselyn oli ne pöydälle ehtinyt laskea.
"Olkaa hyvä", nainen sanoi heleällä äänellään ja jäi odottamaan normaalia tippiään. Miehet keskittyivät juomaan kaljojaan siihen malliin, että näyttivät unohtaneet Rosalynin olemassaolon. Wohou, Roselyn olisi kyllä saamassa tavallisen tippinsä! Eihän hän nyt ilmaiseksi tällaistä työtä halunnut tehdä.
"Saako olla muuta?" brunette kysyi viattomasti ja hymyili viettelevästi miehille vuoronperään, kun nämä taas muistivat Rosen olemassaolon. Miehet keskittyivät taas vaihteeksi arvioimaan Rosea katseellaan ja Roselyn oli jo aikeissa pyöräyttää silmiään, mutta tiesi, ettei se olisi kovin hyvä teko, jos hän tahtoi yhä tippinsä saada.
"Saiskos yhden sylitanssin, beibi?" yksi miehistä kysyi häpeilemättömästi. Nyt Rose antoi itselleen luvan pyöräyttää silmiään.
"Mä en oo edelleenkään ilotyttö, vaan tarjoilija, jonka työasu sattuu nyt olemaan liian lyhyt hame ja pieni toppi", nainen vastasi jonkin verran kolealla äänellä, mutta tuskin nuo känniääliöt sitä tajusivat.
"Hei camoon! Yks sylitanssi vaa! Älä ujostele!"
"Vastaukseni on yhä kieltävä. Seison tässä aivan eri syistä."
"Mistä syystä sitten?"
"Tippi unohtui."
Sen sanottuaan mieskolmikon kasvoilla olleet virneet katosivat ja kolmikko katsoi Roselynia 'oletko tosissasi' -katseella. Nyt Roselyn puolestaan hymyili leveästi ja suurensi jo muutenkin suurta kaula-aukkoaan kumartuessaan miesten suuntaan. Kauaa ei tarvinnut odotella, vaan pian hänen mustat pitsirintaliivinsä olivat täynnä setelituppoja.
"Kiitos, herrat", Roselyn hykersi tyytyväisesti ja lähti ylpeästi sipsuttelemaan takaisin baaritiskille päin mieskolmikon katsoessa hänen peräänsä kuola valuen.

//Mukaan saa tulla! : ))

// C: //

Toistaiseksi Chrisin tasolla helpolta vaikuttava elämä oli ihan mukavaa. Ei aina tarvinnut olla juoksemassa minnekkään vain sen takia, että piti vältellä jotain, kuten ongelmia nimeltä poliisit. Kuten tänään Chrisistä tosiaan tuntui siltä, että hän tarvitsi jotain silmänruokaa. Muutama seteli ja pennonen mukaan, sekä tupakat ja sytkäri niin mies oli valmis lähtemään. Hän taisi olla jopa kohtalaisen hyvällä tuulella, joka oli sinänsä melko harvinaista, mutta se mieliala voisi myös muuttua nopeammin kuin sormet ennättäisivät edes napsahtaa.. Paikassa kuten strippiklubi ei tarvitsisi kovin paljoa huomiota olla kerjäämässä kuin joku ilotytöistä löytäisi hänen luokseen. Ah, liian helppoa.. Pitäisi luoda vain intensiivinen katsekontakti, joka onnistui tässä mielessä käden käänteessä.

Mies suuntasi sisään ovista, eikä pitkäänkään kun katse löysi juuri sinne, minne jokaisen sisään astelevan miehen katse ensimmäisenä suuntasi. Siinä mielessä ainakaan Chris ei millään tavalla erottunut muista klubin asiakkaista.. Hän puraisi huultaan ja virnisti itsekseen, hidastaen kävelytahtiaan, etsiessään parhaillaan jotain sopivaa pöytää jonka ääreen istua.. Mahdollisimman lähelle 'saaliita'. Samalla mies vetäisi nahkatakkinsa päältään, jonka alla oli musta kireä t-paita. Jalassa olivat harmaat kuluneet farkkujen tapaiset housut, kuten yleensä..

Äkkiä miehen edestä pyyhelsikin nainen, joka tietysti sai Chrisin huomion itseensä tullessaan noin läheltä. Mitä vielä.. Hän näki toisen kaula-aukossa nipun seteleitä. Hetken piti kyllä miettiä mitä tämä nainen teki tarjottimella saadakseen tuon verran rahaa mukaansa... Okei, sai järkeäkin käyttää. Lähellä olevassa pöydästä kuului vain puheet tuon naisen perään, joten ei mikään turha tyttö.. Chris tajusi jääneensä tähän paikalleen, mutta äskeinen neito kyllä käänsi miehen pään ja askeleet itseään kohti. Okei, nainen oli kai tarjoilija, eikä mikään iltapala, mutta.. no jaa..

Chris otti muutaman harppaus askeleen, pysäyttäen naisen matkan astumalla osittain tuon eteen. ”Ikuisuuden yrittäny täällä saada juotavaa. Yks konjakki, kiitos.”, kröhöm, ikuisuuden ja ikuisuuden.. Miehen tuima ilme kesti vain sekuntin murto-osan, kun hän väläytti virneen kareen. Tippi oli näköjään avainsana, ja Chris kaivoi taskustaan muutaman setelin jo valmiiksi, ettei nainen antaisi asiakkaansa jäädä sivusuun, ja joku muu saisi tipin. Voi miten harmillista. ”Mä ootan.”, hän istahti läheisen pöydän ääreen, pyöritellen seteleitä sormensa ympärille, ettei niitä saisi siitä varastettua. Silti sitä halusi itselleen jotain haastetta. Chris ei voisi kuitenkaan loputtomasti tippejä antaa, koska rahathan loppuisivat kesken. Hän myös vilkaisi tuota läheistä pöytää, josta tarjoilija oli hetki sitten tullut.. Eivät näyttäneet miltään Chrisin silmiin. Hah..

Oli lähellä, ettei Roselyn kävelyt suoraan päin sitä pitkää miestä, joka oli kuin tyhjästä ilmaantunut bruneten eteen. Tarjoilijatar pysähtyi ja perääntyi askeleen verran, ettei antaisi turhan läheistä kuvaa tuolla miehelle, joka näköjään tahtoi juotavaa. Olisi sitä kohteliaamminkin voinut pyytää, mutta… No, asiakas oli aina oikeassa. Joten ei kun viehättävä hymy huulille ja asenne takaisin kohdilleen.
“Sori, mä oon täällä näköjään sitten ainoa juokseva tarjoilija”, kääntyi Rose sitä mukaa, mitä mies hänestä loittoni ja lopulta istuutui läheisen pöydän äärelle seteleitä sormissaan. Roselyn kohotti viekkaasti kulmiaan, asetti tarjottimen kainaloonsa ja toinen käsi löysi paikkansa lantiolta. Kun hän vielä siirsi painonsa toiselle jalalleen, hänen kurvinsa näkyivät mitä parhaimmin. Ja sitähän hän halusi, koska hänen kaunis vartalo oli yleensä avain seteleihin.

"Ihan pikku sekka", brunette sanoi, vinkkasi silmäänsä ja lähti jälleen kohti baaritiskiä, joka oli jo äskenkin ollut hänen päämääränsä. Hän pyysi Evanilta konjakkia ja pian Roselyn jo kiikutti konjakkilasiaan tarjottimensa päällä vieden sitä kohti pöytää, johon konjakkia pyytänyt mies oli istuutunut. Rose laski konjakkilasin pöydälle ja hymyili niin hurmaavasti kuin vain osasi.
"Noin, ole hyvä. Saako olla muuta? Esimerkiksi jonkun tytön palvelua kenties?" nainen kyseli ystävällisesti ja viittoi katseellaan toisessa pöydässä parhaillaan keikkuvaan vähäpukeiseen punapäähän, joka tekisi mitä vain pienen rahan eteen. Tai niin Roselyn oli ainakin oppinut vuosien aikana.

Tulihan sieltä juuri sellaista huomiota mitä Chris halusi. Hänen tuijotuksensa ja pälyilynsä ei näkynyt muualta kuin silmistä, jotka kulkivat varmasti jokaista kurvia ja suoraa myöten alas, sekä samaa reittiä takaisin ylös. ”Ehkä saat sen anteeks.”, mies hymähti kohauttaen pian viekkaasti omia kulmiaan. Kannattaisi käydä hakemassa se konjakki ennenkuin rahat menisivät sivusuun. ”Mä odotann..”, Chris jäi seuraamaan brunettea yhä katseellaan tuon suunnatessa kohti baaritsikiä. Hän tuli strippiklubiin ja päätyi tuijottamaan tarjoilijaa.. Hienoa. Pieni virneenkare pysyi kokoajan huulilla, nimittäin mies nautti niin paljon siitä, että muut tekivät juuri niinkuin hän halusi, vaikka nytkinhän nainen teki vain työtään. Noo, Chrisin pää ei toiminut ihan sen kaavan mukaan.

Christopher katsahti konjakkilasiaan, joka oli ilmestynyt hänen eteensä. ”Eeeeip. En mä noita halua, kun ei niistä oo kuitenkaan muuhun kun katsomiseen.”, hän kohautti olkaansa, ottaen hörpyn lasistaan. Chris pisti seteliniput nyrkkiinsä ollen kuin pistämässä niitä naisen kaula-aukosta sisään, kuten muutkin olivat tehneet. Mutta sen sijaan Chris otti yhden setelin sieltä pois, joka pilkotti selvästi sormien etäisyydellä. ”Hups.”, hän piilotti senkin setelin nyrkkinsä sisään. ”Unohin sanoo, et oon vaikee asiakas.”, mies hörppi rauhassa konjakkiaan, vilkaisten välillä toisessa pöydässä lantiotaan keikuttavaan punatukkaiseen. Ja joku samaisesta pöydästä pyysi jo uutta olutta, viittoen äskeistä tarjoilijaa, eli Christopherin edessä olevaa brunettea luokseen.
”Ei se ennätä nyt..”, Chris vastasi takaisin ja ylimielisin katsein toiselle herralle.

”Mä tykkään enemmän brun...” ”Hei! Olut tänne kaunokainenn”, kuului huuto Chrisin sanojen päälle. Ja mitään hän ei vihannut yhtä paljon kuin tyyppejä, jotka yrittivät jyrätä noin. ”Turpa kiinni!”, hän ärähti tulisesti setelit nyrkissään. Hermostuminen onnistui menemään sekuntissa nollasta melkein sataan. Kuinkakohan monta kertaa Chrisin piti laskea kymmeneen.. Mies oli melkein noussut jo tuolistaan, mutta oli tyytynyt vain nopeaan kääntymiseen ja nyrkkinsä nostamiseen. Ainakin tuli hetkeksi hiljaista..
”Mm, ole hyvä..”, hän kääntyi takaisin brunettea kohti, ujuttaen setelit kiltisti tuon paidan kaula-aukkoon. ”Nää ei oo mun viimeset setelit.”

Roselyn kohotti toista kulmaansa ihmettelevästi kuin näin kysyen, mikä vika tuossa punapäässä muka oli. Siellähän se antoi naapuripöydässä oikein kuumaa sylitanssia. Mutta koko ajan tarjoilijattaren huulilla oli pysynyt viekotteleva hymy, kuten se aina hänellä oli asiakkaiden kanssa ollessaan. Huomatessaan miehen antavan hänelle tippiä setelinipun perusteella kyykistyi Rose alemmas ja kuvitteli miehen ujuttavan setelit myös rintaliiveihin, mutta ei. Mitä mies tekikään - nappasi Rosen rintaliiveistä yhden hänen ansaitsemansa setelin! Oli lähellä, ettei Roselyn menettänyt malttiaan miehen teon vuoksi. Hänen hymy ehtikin hyytyä huulilta, mutta onneksi miehen katse oli silloin harhautunut naapuripöydän puoleen, joten brunette ehti loihtia hymyn takaisin kasvoilleen. Tosin se näytti hieman väkisin tehdyltä hymyltä, mutta minkäs sille mahtoi. Tuo mies oli juuri pihistänyt Roselynin vaivoi hankkiman setelin häneltä! ... Vaivoin ja vaivoin, asiasta voitiin ehkä olla hieman eri mieltä.

Ja Roselynia jaksettiin huutaa tarjoilemaan. No, tällaistä se oli melkein aina tähän kellonaikaan. Asiakkaat alkoivat vasta nyt kunnolla ryyppäämään ja tuhlaamaan rahojaan ilotyttöihin, joilta sai vaikka minkälaisia palveluksia rahan suuruudesta riippuen. Paitsi silloin, kun rehelliset poliisisedät olivat paikalla.
Mies, jonka luona Roselyn edelleen oli, ärähti nyt melko voimakkaalla äänellä Roselynia kutsuneelle miehelle ja se sai Roselynin palaamaan takaisin maan pinnalle. Hän oli töissä ja hänen kuului tehdä työtään. Ja hänen kuului pitää rauha asiakkaiden välillä.
"Jos tekee mieli räyhätä, niin tee se ulkona", kuului käsky, jota ei noin vain sivutettaisi. "Mä en nimittäin haluu siivota teidän jälkiä täällä, koska se siivoominen todellakin jäis mun kontolle."

Brunette otti setelit (myös omansa) ilomielin vastaan ja vilautti tarkoitusella rintaliivejään oikein reilusti miehelle, jotta tämä saisi naisesta edes jonkinmoista tyydytystä, jos kerran strippiklubin omat ilotytöt eivät kelvanneet siihen hommaan.
"Kiitoksia oikein paljon. Tuun siis viihdyttämään sua vielä uudestaankin, kunhan vain kutsut mua", Roselyn vihjaili, iski flirttailevasti silmäänsä ja jätti miehen pöydän päästääkseen vihdoin tarjoilemaan myös muita strippiklubin asiakkaita. Toivottavasti tuolta mieheltä heruisi isompikin setelinippu, eikä Roselynin täytyisi tyytyä sen hetkiseen tippisaldoonsa.

Ehkä strippiklubin tarjoilijana piti olla aika kylmäpäinen, mutta kieltämättä Chris hetken mietti miksei bruneten kasvoilta löytynyt mitän ärtymisen tai heromstumisen merkkejä miehen pöllittyä hetkeksi ylimääräisen setelin itselleen. Mies kuitenkin keskeytettiin, josta seurasi muutama äänen korotus. Tarjoilijan käskevä äänensävy oli selvästikkin osoitettu Chrisille, ja varoitukseksi myös olutta kerjäävälle tyypille.. Ei tässä oltaisi mitään tappelua aloittamassa, tai ei se ainakaan enää käynyt mielessä, kun brunette oli saanut taas huomion itseensä. ”Ei tässä oo kukaan tekemässä mitään.”, Chris pakotti olemuksensa pysymään yhtä tyynenä kuin tänne tullessakin.. Hänen kulmansa pysivät silti tahtomattakin aavistuksen totisessa kurtussa. Mies ei nimittäin vieläkään hyväksynyt mitään käskyjä muilta, mutta tällä kertaa hän pelasi hyödyn itselleen.. Tai saattoiko sitä nyt mistään rintaliivin näkemisestä saada juurikaan niin paljon hyötyä. Chris naurahti, ja nyökytteli päätään tyytyväisesti.
”Joo, kannattaa pitää silmät auki.”, hän taputti housujensa taskua. Ihan kuin Chris olisi ollut jollain tavalla hyvinkin varakas, hahhah. Esittäminen oli asia erikseen. Myönnetään kuitenkin, että tällä hetkellä miehen rahallinen varallisuus oli parempi kuin yleensä..

Harmi, että tarjoilija ei pysynyt Chrisin luona sen pitempää, kun tuo lähti hoitamaan töitään. Mies silti teki selväksi, että seurasi brunettea katseellaan varsin tiiviisti, muttei kutsunut kuitenkaan luokseen. Jossakin välissä mies päätyi seuraamaan ilotyttöjen niinkutsuttua työskentelyä. Muutaman juoman Chris oli hakenut suoraan baarimikolta, mutta päätyi aina takaisin samalle paikalleen, antaen ajan vain kulua. Tarjoilija brunettehan kohta luulisi, että jäisivät seteliniput saamatta. Tai muistiko tuo enää, kun ympärillä olevat vähitellen kaatohumalassa olevat pyysivät koko ajan lisää ja lisää. Piti siis jollakin tavalla erottua joukosta.. No, Chris ei ollut kaatohumalassa.

”Onks sulla joku muukin nimi kun ruususeni tai namuperse?”, Chris lopulta kysyi nojautuen kämmenellä leukaansa, toisen tullessa tarpeeksi läheltä. Kaksi ensimmäistä nimitystä tulivat nyt ensimmäisenä mieleen siitä miten muut pyysivät tarjoilijaa luokseen. Hetkessä mies pyöritteli taas muutamaa seteliä sormensa ympärille. Sitä rahaa hän ei olisi ehkä antamassa ihan tuosta vain, nimittäin Chrisillä oli enää yksi seteli taskussaan. Hitto. ”Mä olen Chris. Ja tarviin uuden sytkärin.. Olut olis kiva kans.”, hän oli kaivanut myös tupakka-askinsa pöydälle, mutta sytkäri oli finaalissa.

Roselyn ei voinut olla illan aikana huomaamatta sitä, kuinka mies (joka oli häneltä sitä konjakkia tilannut) seurasi häntä tiiviisti katseellaan. Okei, nyt tuo oli kuulostanut siltä, kuin sellaista ei kävisi muka Roselynille useasti. Kyllä niin valitettavasti kävi, valehtelematta joka iltana useampaakiin kertaan. Minkäs Roselyn sille mahtoi, että oli perinyt vanhemmiltaan hyvät geenit. Hän vain sattui olemaan yksi strippiklubin vetävimmistä naisista, vaikkei toiminutkaan stripparina vain tarjoiliajana. Oh God, mitähän siitäkin seuraisi, jos Rose nyt näin yks ja kaks päättäisi haluta ilotytöksi? Olisiko hänen luokseen joka ilta pitkät jonot? Jonottaisivatko miehet oikeasti, jotta pystyisivät käpälöimään häntä samalla tavalla kuin talon muita ilotyttöjä.
Jotenkin ajatus siitä ei kuulostanut kovinkaan herkulliselta Rosen korviin. Vaikkei hän koskettelua kavahtanutkaan tai seksiä tuntemattoman kanssa, jotenkin ajatus itsensä halvuudesta sai hänen ihonsa kananlihalle silkasta halveksunnasta. Vaikka Roselyn tekikin kahta työtä ja toimi strippiklubilla tarjoilijana, se ei tekisi hänestä samanlaista kuin ilotytöistä. Roselyn ei ollut yhtä halpa ja helppo kuin ilotytöt. Vaikka kyllä seksi kelpasi hänellekin...
Seksistä puheenollen, milloin Rose olikaan saanut itsensä tyydytettyä? Siitä taisi olla jo kokonainen viikko, kun hän oli lähtenyt töistä jonkun randomin miehen seuraan ja lähtenyt kotiin tasan 15 minuutin kuluttua miehen asuntoon astuttuaan. Miksi hän muka jäisi puhumaan itsestään jollekin tuntemattomalle miehelle, kun Roselyn ei todellakaan etsinyt miestä rinnalleen. Hän oli vain tahtonut seksiä, niin kuin myös mies hänen seurassaan.

Brunette havahtui siihen, kun hänelle puhuttiin. Tai ainakin niin hän oletti, sillä ääni oli tullut läheltä ja sen alkuperä oli miehestä, joka oli Roselynia jo jonkin aikaa seurannut tiiviisti.
"No mut kastettiin Roselyniksi, mutta kuten oot huomannut, siitä saa väännettyä vaikka minkälaisia nimiä", tarjoilijatar totesi ja viittoi nyt pään heilautuksella viereiseen pyötään, jossa häntä kutsuttuun namupeppu -nimellä. Rosen katse eksyi hetkeksi aikaa tuijottamaan miehen sormissa olevia seteleitä himoitsevasti. Mutta jos mies - joka esittäytyi nyt Chrisiksi - pyytäisi Roselynia antamaan sylitanssin tai muuten vain lääppimään itseään, niin se jäisi vain haaveilemiseksi. Roselyn ei ollut mikään ilotyttö, eikös se ollut tullut jo selväksi! Ainakin naiselle itselle se oli tullut harvinaisen selväksi.

"Hei vain Chris, joka tarvii uuden sytkärin. Sellasen saa ostettua tiskiltä, mutta ensiks tupakkaseura kelpais", Roselyn vihjasi ja astei sitten baaritiskin luo. Hän laski tarjottimensa siihen ja huikkasi baarimikolle menevänsä tauolle. Sen jälkeen hän katsahti Chrisiin ja otti taskustaan esille valkoisen sytkärinsä. Sitä heilutellen Rose katosi sitten ovista ulos.

Chris oli mielestään odotellut jo ihan tarpeeksi ennenkuin avasi suunsa kysymykseensä, saaden siihen myös vastauksen. Vai Roselyn.. Jos oikein kohtelitaita oltaisiin, niin Chris kutsuisi naista sillä nimellä. Voisi saada paremmin huomion itseensä, kun Roselyn kuulisi oman nimensä kaikkien muiden nimitysten keskeltä.. Hän nyökäytti siis päätään, mutta asia johti toiseen ja Chris kertoi myös syynsä miksi oli Roselynia luoksensa kutsunut. Tai ainakin osan syytä.. Hyvä kun nainen ei yrittänyt saada taiottua Chrisin kädessä olevia seteleitä itselleen pelkällä katseellaan. Toisen harmiksi ne eivät miehen otteesta mihinkään siirtyneet.

Mies kohotti kulmiaan aavistuksen kysyvästi Roselynin periaatteessa kehottaessa tällä kertaa itsepalveluun. Loppu kuulosti kuitenkin vähän paremmalta, nimittäin Christopher ei montaa kertaa joutunut miettimään aikoiko mennä tupakkaseuraksi vai ei. Ei ainakaan tarvitsisi vielä kuluttaa rahojaan uuteen sytkäriin. ”Kunhan sä et siitä kerjää tippiä.”, mies virnisti nousten pöydästä ja napaten nahkatakkinsa, ennenkuin lähti Roselynin perään. Rahansa Chris tunki takaisin sen ainokaisen seuraksi. Mies veti takin päälleen tyrkkäisten oven auki tupakka jo valmiiksi suupielessään. Hyvä kun viereinen pöytä ei ollut ryntäämässä mukaan. Ne olivat muutenkin jo niin änkyrässä, että tuskin pystyisivät ottamaan muutamaa askelta enempää. Ja olihan noilla jo ihan tarpeeksi naispuolista seuraan pöydässä ja melkein sen allakin. Chris lähti siis hyvillä mielin tupakalle.

Ulos päästyään heti ensimmäisenä, ilman mitään temppuiluja, Chris tarrasi lämpimällä kädellään Roselynin sytkäriä pitävästä ranteesta, jotta sai sytytettyä tupakkansa. Samalla hän nappasi sytkärin kokonaan omaan käteensä, sytyttäen samalla tupakan Roselynille, muttei vielä ainakaan palauttanut valkoista sytytintä takaisin sen oikealle omistajalle. Nikotiini ryöpyn henkäistessään Chris rentoutti hartioitaan ja katsoi naista nyt tarkemmin. Ai miten niin tupakka ei vaikuttanut olemukseen? Olihan mies saanut kunnian tulla jopa tupakkaseuraksi. Eli toki katse kävi vähän sielläsuntäällä, mutta palasi joka kerta Roselynin kasvoihin. ”Lainaan tätä hetken. Tarviin vielä toisenkin tupakan”, hän puhalsi savut kohti naisen kasvoja, siirtyen samalla paremmin toisen eteen. ”Kiva työpaikka, hm? Hassuu, että sä oot tarjoilija, mut silti paremman näkönen kun noi tuolla.”, mies pyöritteli sytkäriä sormissaan. Paha tapa pölliä toisten tavaroita antamatta sen enempää vastinetta.. Hupsista vain ja Chris oli kuin unohtavinaan, että se oli Roselynin, kun hän pisti sytkärin omaan taskuunsa.

Roselyn ei ollut ottanut mukaansa mitään takkia, sillä eihän tupakkatuokio kuin kestäisi vain hetken ajan, eikä nainen mielestään ollut minkään sortin vilukissa. Hän oli ehtinyt ulos ennen Christopheria ja oli juuri parhaillaan kaivamassa omaa tupakka-askiaan taskustaan, kun mies oli ilmestynyt hänen vierelleen ja napannut neitosen ranteesta. Ja Chris nappasi nyt hänen sytkärinsä. Hienoa, olikohan toinen joku kleptomaani, kun oli ensiksi yrittänyt pölliä Roselynin tipit ja nyt tuo piteli Roselynin sytkärä siihen malliin kuin omistaisi sen?
Sentään mies osasi jonkinlaiset käytöstavat, kun sytytti myös bruneten tupakan, jonka hän oli ehtinyt huulilleen asettaa.

Rose kohautti olkiaan välinpitämättömän oloisena, kun vieressä oleva herra sanoi lainaavansa sytkäriä vielä toisen tupakan ajaksi. Mikäs kiire tässä oli, niin. Naisella olisi nyt vartin tauko, jonka jälkeen hänen pitäisi taas napata tarjotin kouraansa ja ryhtyä palvelemaan kännisiä asiakkaita, jotka halusivat puristella hänen takapuoltaan.
Christopher siirtyi naisen eteen, jolloin bruneten siniset, ruskeavivahteiset silmät kohtasivat miehen kasvot. Roselyn tuhahti hiljaa miehen sanoille kivasta työpaikasta. Ja hän tuhahti uudestaan, mutta tällä kertaa huvittuneemmin, kun Christopher väitti Rosea paremman näköiseksi kuin paikan ilotyttöjä.
"Siitä kivasta työpaikasta voidaan olla eri mieltä. Mutta pakko saada rahaa. Etkä oo muuten ainoa, joka on huomauttanut mun ulkonäöstä", Roselyn vastasi ja taputti sormellaan kevyesti tupakan vartta, jotta tuhkat putoaisivat sen päästä maahan. "Ilmeisesti tällaisessä työpaikassa ulkonäköni taitaa enemmän olla pahasta kuin hyvästä. Nimittäin harva se ilta noi känniääliöt kohtelee muakin ihan samalla tavalla kuin muita tyttöjä. Minähän en helvetti mikään huora ole", tarjoilijatar tuhahti vielä ja imaisi tupakansavua jälleen keuhkoihinsa.

"Ja mikä ihmeen kleptomaani sä oot, kun oot koko ajan pöllimässä mun omaisuutta?" Niin, Roselyn oli kyllä huomannut, kun Christopher oli pistänyt hänen sytkärinsä taskuunsa. "Mä tarviin vielä sitä tulevaisuudessa."

Tämä tarjoilijahan vaikutti harvinaisen pirteältä heti kun päästiin ulos ulko-ovista. Olisihan se pitänyt arvata, että koko tarjoilijan homma oli suurimmaksi osaksi vain esittämistä, että saisi sen rahan jota tarjottiin. Chris sai kuulla myös siitä, ettei ollut ainoa, joka jotekin huomautti naisen ulkonäöstä. Mies nyrpisti hieman nenäänsä antaen tupakansavun kulkea sieraimista ulos, saaden itsensä vaikuttamaan paremminkin härältä.

Jaa, että katkerakin? Chris kohautti arvioivasti kulmiaan Roselyinin päivitellessä sitä kuinka ei ollut mikään huora. No, suurinosa varmasti ajatteli, että kaikki ne naiset, jotka olivat strippiklubin sisäpuolella kuuluisivat jotenkin viihdykkeeksi. Myönnetään, myös Chris oli ajatellut niin. Kai olisi pitänyt oppia, ettei kaikki ollut aina sitä miltä näytti, kuten miehen seteli varastot.. ”Sun harmi. Olisit varmaan rikas nyt..”, mies pohti turhankin kiusoittelevasti, ja virne huulillaan. Ajatukset kuitenkin katkaisi Roselynin huomautus siitä sytkäristä. Chris oli jo melkein unohtanut sen. ”Rauhotu nainen” Hän ei kuitenkaan ojentanut sytkäriä takaisin. Mies ei vain tajunnut onneaan, miten aina sattui kiinnittämään huomionsa sellaisiin naisiin, jotka olivat lopulta kuin kiviä, jotka eivät olleet saaneet vuosikausiin. Christopherin mielijohteet olivat lievästi epämäärisiä, mutta mitäpä tuosta, jos ne siis pysyivät vain ajatuksina.

”Mä tiedän mitä sä tarvitset juust nyt..”, hän laski kätensä Roselynin olalle, ja nainen ehkä mielessään päätteli suuntaa johonkin intiimimpään, mutta se olisi ollut jo aika.. epätoivoista. ”Tupakan lisäks siis.. Tipin sijaan tarjoan sulle juoman, ehkä toisenkin. Eikä tietenkään tässä paikassa, kun on monia muita josta saa parempia drinkkejä. Lupaan, että sä saat sen määrän, ja vähän ylimäärästäkin mitä saisit loppuillasta. Etkai sä nyt niin työnarkomaani ole, että jättäisit tarjouksen sivusuun?”, Chris oli kyllä tämän illan aikana esittänyt omistavansa enemmänkin rahaa, mutta sen lupaaminen olikin vähän hankalampi juttu (eikä siis toteutettavissa), mutta eihän Roselyn sitä tiennyt...öh, vielä.. ”Saat sillä ehdolla sytkärinkin takasin.”, hän katsoi naista mahdollisimman vetoavasti. Nimittäin kuumeisesti Chris halusi jotain seuraa, vaikka kepulikeinoin ja jotenkin tutui ja turvallisin reitti oli tehdä kaikki mutkien kautta, vaikka kaikkeen olisi voitu päästä suoraa tietä.

Roselynin huulille kohosi tyhjä virne, kun vieressä oleva mies totesi naisen olevan varmasti jo rikas, jos hän toimisi ilotyttönä. Voi kunpa Christopher vain tietäisi, mitä Roselyn oli sukujaan. Jos tuo tietäisi bruneten olevan sukua eräälle rikkalle hotelliketjun omistajalle, ei mies puhuisi rikkauksista Roselynin kanssa. Eikä Rose tehnyt töitä rikastuakseen, vaan hän teki sitä elääkseen ja pitääkseen sen hetkisen elämäntilanteen kohdillaan.
Mutta haha, tätäpä Rose ei todellakaan kertoisi jollekin tuntemattomalle miehelle, jonka nimen ainoastaan tarjoilijatar tiesi.

Sitten mies asetti kätensä naisen olkapäälle ja Roselyn katsahti mieheen toinen kulma kysyvästi koholla pidellen tupakkaansa kahden sormensa välissä huuliensa lähellä. Naisen huulille kohosi kiinnostunut virnistys, kun Christopher sanoi tietävänsä, mitä Rose tällä hetkellä tarvitsi. Oh please! Kyllä, Roselyn ajatteli miehen haluavan päästä vain hänen pöksyihinsä, kun kerta aloitti jo koskettelutkin. Christopher sanoi sitten ääneen tarjouksen, joka sai Rosen katsomaan tätä 'oletko tossisasi' -katseella.
"Ai että mä vaa ottaisin hatkat töistä, jotta pääsisin sun kanssa parille drinksulle?" Roselyn kysyi ääneen varmistaakseen, että oli varmasti ymmärtänyt väärin. Seuraavaksi hän kuitenkin purskahti soinnukaaseen nauruun ja naururemakan jälkeen hän imaisi tupakansavua keuhkoisinsa. "Oot säkin kyllä yks adonis", nainen mutisi huvittuneena ja pyyhkäisi sormenpäällään silmäkulmaansa.

Mutta tosiaan... Ilmaiset drinkit kyllä kelpaisi, eihän siinä mitään.
"Jos jaksat oottaa..." Roselyn aloitti ja kaivoi minihameensa takataskusta kännykkänsä tarkastaakseen kellonajan. "... 45 minuuttia, niin sen jälkeen mä oon sun. Okei?"
Ja näiden sanojen jälkeen Roselyn pudotti tupakkansa ilkikurinen virne huulillaan tumparen sen kengänpohjallaan maahan astellen sitten takaisin sisälle päin.

// Anteeksianteeksi kesto kun oon ollu vähän kipeä ! :C //

Chris ei ehkä odottanut naisen saavan mitään naurukohtausta, joten tällä kertaa mies kohotti huvittuneesti kulmiaan, vaikka saattoikin tuntea pienen adrenaliini ryöpyn vartalossaan. Okei, rauha, rauha.. Eihän Christopher ollut saanut vielä vastausta. ”Mitä?”, mies jopa naurahti kallistaen päätään. Mikä oli noooin hauskaa? ”Eikö tarjous muka kelpaa?”, hän oli tosissaan, miksi ei? Jos sitä makuuhuoneen kautta ajateltiin, niin.. C'moon, miksiköhän mies oli tullut strippiklubille? Chris saattoi kyllä hypätä suoraan sen puolelle, mutta se olisi liian tylsää, jos ei tietäisi toisen luonteesta tippaakaan. Sitäpaitsi Chris halusi väkisin kaivaa toisesta edes jotain..

Odottaa? ”Kauan?”, mies hymähti siirtäen kädet puuskaan rintakehälleen Roselynin tarkistaessa ajan. 45 minuuttia.. No, ei kai se ikuisuus ollut, loppujenlopuksi. Sen 45 minuutin jälkeiset sanat ainakin kuulostivat hyviltä, että ehkäpä se olisi sen arvoistakin. Roselyn oli tosin matkaamassa jo Chrisin edestä takaisin sisään. ”Muista kans.”, mies sanoi seuraten itsekkin hetkessä sisään viileästä ulkoilmasta. Christopher ainakin muistaisi, ja hän pitäisi vielä silmälläkin, ettei nainen pääsisi karkaamaan, tai lupaamaan kymmenelle muullekkin tulevansa ilmaisille drinkeille. Mies suuntasi baaritiskille siihen kohtaan, josta Roselyn kävi usein tarjoiltavat juomat hakemassa. Siinä välissä Chris osti jopa sytkärin itselleen, jatkaen polttelemista sisällä.

”40minuuttia menny. Onko niin pilkulleen tarkkaa?”, mies tarrasi Roselynin tarjottimesta kiinni. Ai miten niin malttamaton? Chris tiesi, että hänellä oli tässä baarissa kilpailijoita ties kuinka paljon. Mies hetkessä hymyili leveämmin ja tajusi päästää tarjottimestakin irti. ”Kulutan rahat muuten vahingossa omiin juomiini sen aikaa kun odotan sua.”

//Ei tarvii hei pahotella ! : )

Ah, Christopher näytti olevan kuin sulaa vahaa Roselynin käsissä. Toinen lupautui odottamaan naisen työvuoron päättymiseen asti, jonka jälkeen saisi viettää laatuaikaa Roselynin kanssa kahdestaan? Okei, kyllä se vähän pönkitti bruneten itsetuntoa, kun joku mies jaksaisi odottaa häntä niin pitkään. Ehkäpä Rosen todellakin kannattaisi töiden jälkeen lyöttäytyä miehen seuraan ja katsoa, mihin he lopulta päätyisivät. Voi, anna sen olla seksiä! Nimittäin Chrisistä tuntui hehkuvan voima ja pitkäjänteisyys, että Roselyn saattoi vain kuvitella, millaista seuraa toinen olisi vällyjen välissä.
... Tosin brunette oli kyllä luvannut naapurinrouvalle hakevansa poikansa tältä hoidosta heti, kun pääsisi töistä. Mutta ehkä tunnin tai pari myöhästyminen ei ketään haittaisi?

Viimeiset puoli tuntia olivat melko kiireisiä. Roselyniä juoksutettiin pöydästä toiseen, mutta eipä se häntä juurikaan haitannut, sillä rintaliivit alkoivat olla pulloillaan seteleitä. Siitäkös Rose tykkäsi. Näillä rahoilla hän voisi ostaa uusia kivoja kuviointitarroja kynsiinsä varten. Uusi manikyyri nimittäin olisi jo tarpeen, edellinen alkoi näyttää jo vanhalta..

Kun työaikaa oli jäljellä enää jäljellä viisi minuuttia ja Roselyn pääsi viimein hengähtämään, tuttu kasvo tarrasi kiinni naisen pitämästä tarjottimesta. Roselynin katse kääntyi Christopheriin, joka näköjään tahtoi jo palavasti viettää laatuaikaa Roselynin kanssa kahdestaan. Bruneten huulille kohosi kirpeä virnistys.
"Tarkkaa ja tarkkaa, miten sen haluaa ottaa", brunette totesi ja lähti pois miehen luota tarjotin mukanaan, kun Chris oli päästänyt siitä irti. Rose katosi takahuoneeseen ja viipyi siellä parin minuutin ajan, jonka jälkeen hän tuli sieltä ulos valkoiseen kauluspaitaan ja farkkuminihameeseen pukeutuneena.
"Mä lähen nyt!" Roselyn huikkasi työkavereilleen ja heilautti vielä kättään, ennen kuin nappasi vielä mustan takkinsa naulakosta kainaloonsa ja poistui strippiklubilta olettaen, että Chris seuraisi perässä. "Missäs aiot tarjota mulle drinkin?"

// C:

Chrisillä ei ainakaan ollut kiire minnekkään, joten ilman ongelmaa mies odotteli samalla juodessaan tilaamansa olutta aikansa kuluksi. Ei hän edes ajatellut tätä siinä mielessä, että pönkittäisi odottamalla myös Roselynin egoa.. Christopherin ajatukset pyörivät vain siinä, miten hyvä olikaan, että oli jotain tietoa siitä minne jatkaisi tämän paikan viimeisen hörpyn jälkeen, eikä metsästystäkään tarvinnut harrastaa malttamattoman pitkään... Toinen drinkki paikka siis. Hmm, tuon seuran kanssa ainakin kannatti, ja mitä nyt muutaman drinkin jälkeen alkaisi kuulua asiaa toisen suusta vähän enemmänkin. Ei Chris kuitenkaan ikusiuuksia mitään rupattelua aikonut harrastaa!

Roselynillä näytti kuitenkin töitä riittävän sen neljänkymmenen minuutin ajan, kunnes Chris tuon päätti keskeyttää. Eiköhän jo riittänyt muiden miesten elämän helpottaminen, vaikka mies saikin aika epämääräisen vastauksen viimeisen viidenminuutin käytöstä. Hän pyöräytti silmiään päästäen irti tarjottimesta, ja hetkessä Rose oli kadonnut näkyvistä. Chris nousi aavistuksen tuoliltaan katsoen naisen perään, mutta päätyi ajatuksissaan lopulta siihen, että tuo ilmaantuisi pian takaisinkin. Hän siis korjaili jo takkinsa kaulusta miettien samalla seuraavaa päämäärää, tai siis drinkkibaaria.

Roselynkin ilmaantui parissa minuutissa takaisin, saaden Chrisin katseen hetkessä itseensä. Ei siis enää tarjoilemista – mainiota, mutta tuo vaatetus sai Chrisin katseen kulkemaan kunnolla päästä jalkoihin ja takaisin. Mies hymyili tyytyväisemmin, mutta varmasti jokunen muukin huomasi lempitarjoilijansa olevan lähtökuopissa. Chris ei sanonut mitään, mutta katse kyllä kertoi kaiken. Hän varsin piti näystään - edelleen.

Ulos päästyään mies sai juuri sen kysymyksen, johon hän oli miettinyt vastausta etukäteen jo jonkin aikaa. ”Oletettavasti mä haluan päästä näistä seteleistä nopeasti eroon..”, Chris informoi, kaivaen taskustaan sen valkoisen sytkärin, pitäen huolen siitä, että pudotti sen Roselynin kämmenelle. Niinhän mies oli luvannut, että palauttaisi sen, joten siinäpä oli. Siinä sivussa tuli myös ohimennen mietittyä eikö naiselle tullut yhtään kylmä tuossa asustuksessa tähän aikaan illasta, mutta oli Chris nähnyt vähemmänkin..Nyt se drinkki..

Löytäessään etsimänsä hän osoitti toisella kädellään kohti ovea. ”Mä sanon, että täältä saa hyviä..”, sen enempää sanomatta Chris laski toista kättään Roselynin perseelle mukamas ohjatakseen naista oikeaan suuntaan. Drinkkejähän tänne oltiin tultu hakemaan, ja paikkakin oli sentään suhteellisen okei ollakseen rashee roadilla. ”Yks whitelady drinkki tänne, ja.. toinen?”, hän pysäytti baarimikon setelit sormiensa välissä. Kaksi drinkkiä heti alkuunsa, että hyvästi vain setelit. ”Eli sä oot vaan Roselyn joka työskentelee strippiklubilla vaan tarjoilijana, hm?”, tietty mies oletti saavansa tuohon litanjaan jotain jatkoakin odotellessaan drinkkien valmistumista. Katse harhaili brunetessa niin pitkään, kunnes toinen drinkeistä ilmestyi valmiiina tiskille.

//Ahupsista, ei mulla ollukaa liitettynä mitään kuvaa tohon edelliseen viestiin Rosen ulkonäöstä XD Mutta nyt on :,,,D

Roselyn puki mustan takkinsa päälleen, sillä ulkona oli hieman viileä, eikä nainen tietenkään tahtonut sairastuttaa itseään.
"Ah, voi kiitos", brunette kiitti, kun Chris palautti naisen valkoisen sytkärin. "Mä jo vähän kaipailinki tätä", Rose jatkoi ja kaivoi taskustaan jälleen tutun tupakka-askin esille. Pian hänen huulillaan jo sauhusi tupakka.
Rose lähti sitten Christopherin matkassa kohti paikkaa, jossa mies sitten tarjoisi naiselle kostuketta ja luultavasti yrittäisi ehdotella sänkyyn menemistä. No hei, kenen mielessä se ei muka olisi?

Brunette ehti rauhassa poltella tupakkansa loppuun, ennen kuin he saapuivat sinne, missä Chris tahtoi Roselynille tarjota drinkin. Silloin iso käsi tunnettin takapuolella ja naisen kulma kohosi hivenen ylöspäin hänen vilkaistessa Christopheriin muka toruvasti.
"Ai että heti hommiin?" nainen kysäisi ja päästi hyväksyvän muminan seuraavaksi miehen kuuleville korville. "Like that", Roselyn totesi vielä pilke silmäkulmassa ja vinkkasi flirttailevasti silmäänsä Chrisille, joka saattoi hänet sisälle.

"Yks valkovenäläinen", Roselyn tilasi ja väläytti valloittavan hymyn baarimikolle, joka näytti punastuvan naisen antamasta huomiosta. No, baarimikko oli nuori pojankoltiainen Roselyniin verrattuna, joten ei kai tuolla ollut vielä paljoakaan kokemusta naisista, jotka osasivat käyttää ulkonäköään aseenaan.
"Juuri niin", neito totesi Christopherin mietteisiin. Hän nojautui kyynärpäillään tiskiä vasten ja virnisti Chrisille katsoessaan tätä. "Ja mitään muuta sun ei tarvikaan musta tietää", Roselyn naurahti ja pian jo drinkin tulivat heidän eteensä. Rose hörppäsi juomastaan ison siemauksen. Ah, mikään ei ollut sen parempaa kuin lähteä drinkille töiden jälkeen.
"No mutta... Missäs sä oot töissä vai eleletkö sosiaalipummina?"

// Ah eipä mitään, mun piti siitä sanoakkin, mutta unohdin C::: muisti toimii kyllä!

Chris piti naisen reaktiosta laskettuaan kätensä 'ohimennen' toisen perseelle. Ei ainakaan tullut mitään kieltävää vastausta, joten mies ei vetänyt kättään pois kuin kuumalta hellalta. Tosin ei hän ollut koskaan tehnyt niin. ”Ei nyt vielä.”, hän vastasi naisen kysymykseen aavistuksen salaperäisellä äänensävyllä.. Tämähän alkoi mennä hauskaksi, nimittäin Roselyn ei vaikuttanut enää niin vaikeasti tavoiteltavalta kuin hetki sitten. Ainakin oltiin samalla linjalla. Alkujaan Chrishän oli ollut pelkkä tarjoiltava asiakas.. Nyt hän oli.. Mies jonka kanssa oltiin drinkillä, mutta se kuulosti paljon paremmalta. Jos saisi seuraa vähän muuhunkin kuin vain puhumiseen.

Roselynillä ei kestänyt kauaa drinkin valitsemisessa, ja niitä odotellessa piti tietenkin avata se sanainen arkku, mutta mitään uutta tietoa nainen ei suostunut itsestään kertomaan. Mies kohotti kulmiaan muka yllättyneesti, ojentaen samalla pari seteliä maksuksi drinkeistä. Vai niin.. Nainen osasi silti olla omalla tavallaan vaikeasti tavoiteltavissa.. ”Sosiaalipummina?”, eihän Christopherilla ollut töitä, eikä hän ollut millään sosiaalipummi listoillakaan. Huvittavaa kyllä, että Chris oli jopa sen oletetun alimman alapuolella. ”En mä nyt mikään semmonen oo. Mistä nää rahat muuten tulis? Teen vaan jotain vartiointi hommia.”, hän heitti hatusta mitä ensimmäisenä tuli mieleen. Chris kohautti samalla olkaansa, kuin ei pitäisi työtään kovin mukavana työnä, mutta se tuskin oli niin olennainen tieto. Huomenna hän voisi olla vaikka mekaanikko jos tarve sitä vaati, mutta eri alojen palkkatuloista Chrisillä ei puhtaasti sanottuna ollut mitään hajua.

Anti olla! Juodessaan mies loi katsekontaktin Roselyniin yhä uudelleen ja uudelleen. Ei kaikkea aina kyselemällä saanut selville.. Mutta ajatukset ainakin pysyivät aina vain rahassa, tai mietteissä siitä mitä noiden vaatteiden alla olisi. Mies nojautui myös kyynärpäällään tiskiä vasten, antaen katseensa valua toisen drinkkiin.. ”No, onko toi minkä arvosta?”, Chris ainakin piti oman drinkkilasinsa sokerireunasta sitruunapaloineen päivineen. ”Tää ainakin kelpaa mulle.Haluutko maistaa?”, hän puhui juuri sillä äänellä, joka houkutteli vain seuraa paremminkin makuuhuoneen puolelle, mutta yritäppäs tähän jostain sellainen repäistä.

Roselyn kohautti merkitsevästi kulmiaan samalla virnistäessään, kun hörppäsi drinkistään siemauksen. Vai että vartiointihommia tämä mies tässä vieressä teki. Mitäs Rose sitä epäilemään, olihan Christopherissa sen verran kokoa, että hyvinhän tuo vartijasta kävisi.
"Ai sä vartioit? Sä näytät musta enemmän pahalta pojalta kuin lainkuuliaiselta kansalaiselta", brunette virnuili ja väläytti valkean, täydellisen hammasrivistönsä laskiessaan drinkkilasin takaisin tiskille. "Mutta mikä mä oon arvailemaan", Roselyn totesi sitten viattomasti ja sipaisi ruskeita lainehtivia hiuksiaan selälleen.
Rose oli strippiklubilla nähnyt kaikenlaisia asikkaita. Hän kyllä osasi melko hyvin tunnistaa juuri nämä 'pahat pojat' näistä 'hyvistä pojista'. Pahoilla pojilla oli aina se tietty aura ympärillään ja se tietty pilke silmäkulmassa. Vaikka Rose olikin ääneen jo todennut, ettei hän kyseenalaistaisi Chrisin ammattia, hän mielessään tuomitsi toisen jo siihen pahat pojat -sakkiin. Hei, Roselyn oli aina oikeassa! Parasta olisi hyväksyä se. Hän tahtoi nyt vain leikkiä helppoa saalista, jossa Christopher tajuaisi nopeammin, että Roselyn oli enemmän kuin halukas siirtymään baarista makuuhuoneen puolelle.

Chris kysäisi sitten Roselynin juomasta, jolloin nainen laski katseensa omaan drinkkiinsä.
"Kyllä mä ainakin tykkään", brunette vastasi ja hörppäsi jälleen kulauksen juomastaan. Christopherin kysyessä, tahtoiko Roselyn maistaa, ei tarvinnut sitä kahteen kertaan kysyä. Rose otti Chrisin lasin ja kaatoi juomaa suuhunsa. Ainahan ilmaiset juomat kelpasivat. Neito maisteli juomaa suussaan arvioiden ja lopulta päätyi hymähtämään hyväksyvästi. "Ei paha", nainen vastasi viimen ja otti jälleen oman drinkkinsä käsiinsä. "Tosin mä pidän kuitenkin tästä omasta enemmän", Roselyn paljasti ja virnisti ilkikurisesti. Maitopohjaiset drinkit olivat aina olleet tämän naisen juttu.

"Aika huvittavaa. Sä tuut strippiklubilla, luultavasti katselemaan strippaajia, mutta sitten sä päädyitkin katselemaan tarjoilijan perään. Pitäisköhän strippiklubin nykyisestä tarjonnasta olla huolissaan?"
Roselyn hymyili muka vilpittömästi ja pyöritti sormeaan lasin pinnalla.

Noh noh, Chris ei pitänyt siitä, että hänen sanojaan kyseenalaistettiin, vaikka kyseessä olisikin ollut puhdas mielipide (joka ei siis tarjoittanut kiinnijäämistä), tai oletus.. ”Et sä voi koskaan tietää.”, Christopher virnisti ollen näyttämättä ajatuksistaan sen enempää ulospäin. Olihan monilla muillakin työ-minä ja arki-minä, mutta Christopherhan ei tiennyt noista asioista mitään, koska ei hän ollut koskaan kunnolla edes työskennellyt. Vankilassa joutui vain noudattelemaan rutiineja ja varoa sitä sun tätä, ruokakin annettiin aina miltein nenän alle. Tässä maailmassa kaikki piti hoitaa itse, ja myönnetään, että pitkän ajan jälkeen se tuntuu vieläkin ihan erilaiselta sekä kummalliselta, mutta Christopher piti siitä juuri niin.

Mies antoi pienen kulauksen juomastaan kadota Roselynin kurkkuun. Hän kohautti kulmiaan kaikkitietävästi ottaen lasinsa takaisin. Chris taas piti enemmän näistä ei-niin-makeista ja vähän jytevimmistä juomista. Sai vain kuvitella, ainakin toistaiseksi, mikä maku siitä tulisi kuin sekoittaisi maitoisen ja väkevän juoman, hmm.. Sen ajatuksen saattelemana katse käväisi naisen huulissa.

”Ei varmaan, koska mä tiedän kyllä valinneeni oikein..”, kun strippibaarin tarjonnasta puhuttiin. Chris seurasi katseellaan hetken naisen sormea, joka kulki lasin pinnalla niin kevyen näköisesti. Hassua, että tuollaista pientäkin liikettä jäi helposti katselemaan pidemmäksikin aikaa. ”En mä ainakaan olis huolissani, ja kuka nyt ei tykkäis pienistä elämän haasteista?”, mies sai omalla sormen tönäisyllään Roselynin sormen lipsahtamaan lasin reunalta. Haasteista tosiaan. ”..Ihan sama kun mä sanoisin, että kaikista sulle tarjoutuneista miehistä tulit silti mun mukaan. Pitäiskö olla huolissaan? Mm, ei.”

Christopher tarttui lämpimällä kädellään osittain naisen drinkkiä pitävästä lasista, kiertäen sormiaan osittain Roselynin sormien päälle, kohottaakseen lasia ylemmäs, jotta sai otettua naisen juomasta huikan. Tietty tehden sen samalla mahdollisimman houkuttelevasti. Nimittäin kuka olisi jaksanut pitää näppejään loputtomiin erossa? Edes huikan jälkeen Christopher ei irroittanut otettaan..

"Ei, ei se ole ihan sama", Roselyn totesi, kun Chris oli sanonut, että kaikista naiselle tarjoutuneista miehistä Rose lähti juuri Christopherin mukaan. Naisen silmät olivat kiinnittyneenä miehen silmin ja niistä pystyi huomaamaan pienen pilkahduksen tämän himokkuudesta. Hän tunsi miehen sormien koskettavan omiaan, kun Chris hörppäsi vuorostaan Roselynin juomasta. "Ainoastaan sä jätit tänään mun perseen rauhaan, kun mä olin töissä. Vaan se kiinnitti mun huomion." Ehkä Roselyn vähän valehteli, mutta se kuului tähän leikkiin. Christopher varmasti kuuli sen naisen äänensävystä, joka oli muuttunut astetta verran karheammaksi ja kutsuvammaksi. Oikeastihan Rose oli samaa mieltä Chrisin kanssa; myös nainen tiesi valinneensa oikein. Kaikista strippiklubilla olevista miehistä vain Christopher oli kiinnittänyt naisen huomion. Roselyn oli kyllä aikojen saatossa oppinut tunnistamaan jyvät akanoista. Hän tulisi saamaan tältä mieheltä tänään hyvää seksiä.

Roselynin huulilla koristi yhä viettelevän sävyinen virne, kun hän laski muka vahingossa vapaa kätensä miehen reidelle. Samalla hän kumartui hieman lähemmäs Chrisiä jättäen silti heidän välilleen sopivan välimatkan. Nyt miehellä olisi ykkösluokan näköala naisen rinnoille. Rose tahallaan härnäsi. Hän tahtoi ajaa miehen ensin hulluuden partaalle lähentelyillään ja käydä kimppuun sitten, kun toinen sitä vähiten odotti.
"Mmm, juomani loppui", brunette totesi muka harmissaan, kun kulautti viimeisetkin pisarat drinkistään kurkustaan alas. "Mitäs nyt tehdään?"

No, Chris oli jättänyt naisen perseen rauhaan strippibaarissa, mutta ei sen jälkeen. Vaikka se olikin eri juttu.. Tällä kertaa itsehillintä oli tuottanut jopa tulosta näin jälkeenpäin.. Olisi kai pitänyt pitää siitä kiinni useamminkin. ”Ouh, raju argumentti.”, mies hymyili ajatukselleen, löysäten hiljalleen otteensa naisen lasista ja antaen kämmenensä koskettaa jonkinmatkaa toisen käsivartta pitkin. Kummatkin alkoivat enemmän vain härnätä toisiaan, mutta siitähän Chris piti. Tuntiessaan käden reidellään mies lipaisi kielellään alahuultaan, eikä häneltä todellakaan jäänyt naisen asennon korjaaminen huomaamatta. Hetken Chris tuijotteli Rosen huulia, katseen ruvetessa valumaan kuitenkin alemmas, ja hyvä kun kädet eivät heti olleet kimpussa. Niin mitä toinen sanoikaan? Chrisin ajatukset kiisivät baarista jo kaukana. ”Ai ajattelitko sä muka jotain muutakin, kun pelkkää drinkkiä?”, Chris sanoi muka toruvasti silmien kohdatessa kulmien alta Rosen silmät. Vaikka asiahan oli ihan päivänselvää.

Mies työnsi tyhjiä laseja kauemmas, tarraten samaisella kädellään naisen niskalta, jotta sai heidän kasvonsa lähemmäs toisiaan ilman ongelmaa. Pieni hierova liike jatkui Rosen hiuksien seassa ja Chris antoi ensimmäisen lämpimän henkäyksensä osua naisen huulille, ennenkuin hän sanoi mitään. ”Musta tuntuu, että tää baari jo kyllästyttää mua. Asutko sä rashee roadilla, vai murtaudutaanko me jonkun.. huoneeseen? Hmm, eikun seuraa vaan mua.”, mies virnisti antaen oikeastaan vähän itsestään ilmi, mutta niinhän Rose oli arvaillutkin. Chris ei mikään lainperässä juoksija ollut... Ja jatkon mies teki harvinaisen selväksi mitä hän ajatteli nyt.

Hän nousi baarijakkaralta, ja mukamas vahingossa huulet vain hipaisivat toisiaan. ”Tule.”, mies kehotti kuiskaten lähellä Rosen korvaa. Hänen asunnossaan ei ainakaan ollut sen enempää häirikkötekijöitä, nimittäin Chrishän asui yksin, eikä sinne kestäisi tästä edes viittä minuuttia! Vai oliko sillä loppujenlopuksi mitään väliä mihin he päätyivät? Kunhan ei olisi ulkoilmassa.

Roselynin huulille ilmestyi ilikurillinen virne, kun hän huomasi Chrisin ryhtyneen myös tähän pieneen flirttileikkiin mukaan.
"Ei kun mä ajattelin sitä, että aiotko sä kenties tarjota mulle toisen. Vai oliks sulla sitten jotain muuta mielessäs?" niin, eihän Rose voinut suoraan myöntää sitä, mitä hän halusi. Hän halusi saada Christopherin sanomaan sen ensiksi. Tai oikeastaan sitä ei tarvinnut edes sanoa, nämä 'kiertoilmaisut' ja vihjlailevat sanat puhuivat jo puolestaan.

Christopherin käsi tunnettiin pian niskalla ja hänen siniset, ruskeavivahteiset silmät olivat porautuneena miehen silmiin kiinni. Koko sen ajan naisen huulilla kuitenkin säilyi se pieni vino hymy, kun katse harhautui miehen silmistä tämän huulille Chrisin todetessa paikan alkaneen jo kyllästyttää häntä.
"Oi, ootko sä lukkomiehiä? Tiedätkö, mä oon vähän lukossa ja tarvitsisin lukkoseppää avaamaan mut.." Roselynia ei kai väärin voinut enää ymmärtää. Hän tiesi, että Christopherilla on täysin sama asia mielessä kuin hänellä, joten mitä sitä turhia odottelemaan ja kuhnaamaan jossain kämäisessä baarissa.
Roselle tosiaan oli aivan sama, oliko Chris rehellisiä vai rikollisia miehiä. Kunhan toinen pystyisi tarjoamaan hänelle sen, mitä hän halusi, niin kaikki olisi hyvin. Eihän siinä mitään rikollista pitänyt olla.

Kun Chisin huulet tunnettiin hetkellisesti huulilla, henkäisi Roselyn sangen tyytyväisesti. Mmm, tuota lisää. Rose nousi ylös tuoliltaan ja katseli miestä ahnaasti. Nainen kuitenkin päätti antaa Christopherille pienen maistiaisen, jotta tämä tietäisi, mitä tuleman piti.
Brunette painautui hyökkäävästi miestä vasten ja painoi huulensa tämän huulille varoittamatta. Kädet hakeutuivat miehen niskalle ja painoivat Christopherin päätä vain lähemmäs naista. Roselynin suudelma saattoi olla lyhyt, mutta se oli ollut raju ja himokas, eikä varmasti jättänyt Chrisiä kylmäksi.
"Jos pidit äskeisestä, niin ootahan kun päästään tositoimiin.."

//Ainiin, paljon onnea ! :)

// Oi kiitän paljon! :--)

Kuka nyt ei olisi pitänyt tällaisesta tunnelmasta? Se näkyi jo kauas, että heillä kummallakin taisi olla mielessä vain yksi asia, josta sai vain hyötyä.. Nimittäin Chris ei ollenkaan epäillyt sitä, että olisi joutunut jotenkin pettymään tuon naisen kanssa! ”Ja et arvaakkaan kuinka hyvin osaan ne lukot avata.”, mies virnisti vinosti. Jos se hänestä olisi ollut kiinni, niin Chrishän olisi vaikka kantamassa Roselyniä täältä pois tuota menoa.. Christopher ei silti lopettanut kiusaamistaan, vaan asetti naiselle oikein hetkellisen syötin huulten hipaisullaan. Mies kun ajatteli jatkaa tätä leikkiä vielä pidemmälle, niin Roselyn olikin se joka antoi vähän isomman maistiaisen. Chris tunsi kädet niskallaan, mutta vielä paremmin Roselynin huulet omillaan. Ei voinut kieltää etteikö pulssi ja kaikki muukin olisi hetkellisesti hypännyt taivaisiin. Harmi vain, että kaikki tuo kesti vain hetken, mutta tekipähän tehtävänsä. Kertaalleen Chris löysäsi otteensa Rosen niskalta ja katse seurasi naisen silmiä. Ai halusiko mies lisää? Ei tarvinnut kahtakertaa kysyä ja hitaasti hänen kasvoilleen kohosi salaperäisen ja pohtivan ilmeen sekoitus. Antaa tulla vain!

Ei kauaakaan myöhemmin kuin Chris avasi rapussa asuntonsa oven, enemmänkin työntäen Roselynin sisään ja vetäen oven perässään kiinni. Ai miten niin kiire päästä pois ulkoilmasta? Mies ei kovin asuntoaan esitellyt, kun kiskaisi takin päältään, jättäen sen niille sijoilleen. ”Palaako?”, hän tuli lähemmäs naista taskusta kaivamansa tupakka kädessään. Chris sytytti sen matkalla itselleen vetäen kunnon sauhut ja puhaltaen ne sitten lämpimästi bruneten kaulalle. Savukiehkurat kohosivat naisen leuan alta kohti kattoa ja seiniä. Valoja Chris ei sen kummemmin päälle pistänyt. Katuvalot valaisivat ihan tarpeeksi ja antoi omanlaisensa tunnelman, joka oli paljon parempi. Mies kiersi kätensä kiusaavan hitaasti Roselynin selälle ja siitä alemmas tuon pakaralle, kun vapaa käsi ohjasi taas tupakan naisen huulten väliin.
”Onko sun lukko niin tiukassa, että sillä on kiire?”, hän virnisti taas, tarkoituksenaan myös tyrkkäistä siinä sivussa Rosea sen verran, että toinen jäisi seinän ja Chrisin väliin. Pakaralla oleva käsi nosti minihametta sen verran, että kämmen sai kosketettua toisen ihoa reideltä. Eivätkä miehen kädet ainakaan olleet kylmät.

Roselyn ei voinut olla virnistämättä tyytyväisesti, kun Chris totesi olevansa hyvä lukkojen kanssa. Juuri tällaisia miehiä Roselyn mielellään etsi yksinäisinä iltoinaan, sillä Christopherin kaltaiset miehet saivat hänet yksinkertaisesti syttymään ja kiihottumaan. Kuka tahansa tavallinen tallaaja ei Roselynin huomiota kiinnittänyt, vaikka olisikin pukeutunut hienosti. Kyllä tähän vaadittiin aina tätä sosiaalista taitoa ja tietenkin sitä viettelemisen taitoa.

Christopherin asunnolle ei ollut pitkä matka, mikä oli vain hyvä asia. Roselyn ei olisi millään jaksanut enää odottaa sitä, milloin hän saisi päästää sisäisen villipetonsa esiin. Chris työnsi hänet sisälle asuntoonsa ja nainen tietenkin tapansa mukaan tarkasti tulevan petikumppaninsa asunnon nopeasti. Ei häntä sinällään miesten asunnot juurikaan kiinnostaneet, mutta siisteys olin aina plussaa. Tosin ei tässä hämärässä nähnyt melkein mitään.
Rose luopui myös takistaan ja heitti sen miehen takin seuraksi. Neito nyökkäsi hurmaavasti hymyillen, kun Chris tarjosi tupakkaa. Miehen toinen käsi löysi paikkansa ensin naisen selältä, mutta kauaa se ei aloillaan pysynyt, vaan laskeutui Roselynin hyvin treenatulle pakaralle. Brunette avasi huuliaan sen verran, että pystyi imaisemaan tupakanmyrkyt keuhkoihinsa. Hän ei puhaltanut savuja Christopherin kasvoille, vaan puhalsi ne sivulle pitkän henkäyksen aikana.

"Oikeastaan on", Roselyn vastasi pokkana, kun Chris kysyi, oliko naisen lukolla kiire. "Mun täytyis olla tasan... 45 minuutin kuluttua jossain aivan muualla." Enempää neito ei suostuisi menoistaan kertomaan, sillä eiväthän ne kuuluneet Christopherille pätkääkään. Niin, Roselynin täytyisi hakea poikansa naapurin hoidosta ennen keskiyötä.
"Joten eiköhän tää 'tutustuminen' ollut tässä", brunette totesi karheasti haluten taas olla se hyökkävä osapuoli, kun tunsi miehen työntävän hänet seinää vasten. Rose vetäisi miehen tämän paidan kauluksesta lähemmäs itseään ja antoi huulliensa ahmia Chrisin huulia nälkäisesti. Roselynin toinen jalka kietoutui miehen toisen jalan taakse kuin eväten Christopherilta minkäänlaisen perääntymisen mahdollisuuden.

Mies ei juuri nyt ajatellut asuntonsa kunnossa olemista tai mistään muustakaan, ainoastaan siitä, että ulko-ovi oltiin pamautettu kiinni ja Roselyn oli varmasti asunnon tällä puolen. Chris piti siitä miten tupakansavu tällä hetkellä kiersi naisen leuan alta, ja osui myös miehen kasvoille, vaikkei toinen niitä kasvoja kohti puhaltanutkaan. Chris hymyili vinosti ja nappasi itsekkin viimeisiä sauhuja puhaltaen ne ulos nenänsä kautta. Pieni kulmienkohotus osoittautui Rosen sanoille, jotka kielivät jotain siitä, että tässä ei olisi koko yötä aikaa. Sääli, mutta hyvä on.. ”Ai mieskö sua jossain odottaa?”, Chris virnisti ilkikurisesti tumpaten tupakan lopun seinää vasten. Olkoon kuka vain, mutta etuajassa Rose ei tulisi lähtemään.

Roselyn päätti tehdä tälle leikittelylle lopun ensin saattaessaan huulet nälkäiseen suudelmaan. Okei, mitä sen enempää odottelemaan kun oli varsin halukas seuralainen suoraan omaa vartaloa vasten. Mies todellakin kiihottui sellaisesta. Hän ei pitänyt ujoista kokeilaista juuri ollenkaan, nimittäin Chris itse tykkäsi antaa paljon, mutta hän halusi tasan samanverran takaisinkin! Chris ei ollut perääntymästä tähän mihinkään, vaan vastasi ahnaasti naisen suudelmaan käsien noustessa toisen kaulansivuille, lähtien valumaan päättäväisesti alemmas, kiertäen avaamaan kauluspaidan napit. Hetkessäkös Chris veti sen pois Roselynin päältä, nimittäin kokonaisuus oli paljon parempi niin. Mies tarrasi oman t-paitansa helmasta, vetäen sen päältään juuri sillä tavalla, että lihakset jännittyivät, että se varjo mitä tässä nyt oli päästi treenatut lihakset rooliinsa.

Hän näykkäisi naisen alahuulta, katsahtaen alemmas nähdäkseen tämänhetkisen tilanteen. Roselynin vartalo näytti olevan lähes täydellinen.. Mies hengitti selvästi jo hengästyneemmin, vaikkei tässä oltu paljon vielä tehtykkään, mutta hänellä ei ainakaan ollut ongelmaa syttymisessä. Chris virnisti suukotellen naisen huulia uudelleen ja uudelleen käsien hoidellessa rintsikoita pois, että lämpimät ylävartalot pääsivät painautumaan toisiaan vasten. ”Mun mielestä..”, hän ennätti kiusata toisen kieltä omallaan sanojensa välissä. ”..voitais hyvin siirtyä pehmeemmälle alustalle..”

"Kyllä, mun ainokaiseni", Roselyn vastasi Christopherin mieskysymykseen jättäen sen leijumaan sellaisena ilmaan. Minkälainen mies Rosea odottaisi, se jäisi Chrisille vain kysymykseksi. Eihän toinen tiennyt, että Roselynin 'ainokainen', oli hänen yhdeksänvuotias poikansa. Pojastaan hän ei todellakaan ajatellut kertoa Christopherille yhtään mitään, sillä eihän se kuulunut toiselle mitenkään, eikä Roselyn tahtonut paljastaa olevansa äiti. Sehän se vasta hänen imagonsa pilaisikin!

Christopher kävi myös tuumasta toimeen ja nopeasti Roselynin kauluspaidasta oltiin päästy eroon. Neidon kädet sivelivät kiusoittelevasti miehen rintakehää ylös ja alas, ja sormet vasta innostuivatkin, kun Chris riisui omankin paitansa pois.
"Mmm, mä tykkään sun vartalostas", Rose myönsi heti nähtyään miehen treenatun vartalon ja antoi käsiensä tutkailla sitä uteliaana kovin ottein. Huulet tapailivat taas toisiaan kiihkeästi ja bruneten henkäilyt alkoivat muuttua raskaimmiksi ja tiheimmiksi. Hän tunsi sormien availevan rintaliiviensä hakasia selällään ja pian rintaliivit löystyivät naisen yllä. Roselynin mustat, pitsireunuksiset rintaliivit putosivat lattialle, kun nainen oli saanut riisuttua olkaimet yltään. Hänen rintansa olivat ehkä jonkun mielestä sangen pienikokoiset ja Rose oli itsekin jonkin verran samaa mieltä asiasta, mutta hänen rintansa olivat kuitenkin kauniin muotoiset. Naisen nännit olivat kovettuneet ja ne suorastaan odottivat huomiota itselleen. Eikä Roselyn osannut enää muuta tehdä kuin virnuilla tyytyväisesti. Hän oli niin valmis jo käymään tositoimiin, sillä pelkästään Christopherin vartaloa katsomalla hän tunsi suunnatonta tyydytystä. Onneksi Christopherilla oli hyvä vartalo.

"Jos sä kerran oot sitä mieltä.." neito henkäisi Chrisin ehdotukselle pehmeälle alustalle siirtymisestä ja antoi kielensä tanssia miehen kielen kanssa. "Kunhan ensiksi saadaan sun housut riisuttua.."
Tuumasta toimeen siis. Roselyn tahtoi jo innolla nähdä, millainen häntä Chrisin haarojen välissä oikein odotti. Hänen kätensä valuivat miehen housujen etumukselle ja kädet alkoivat riisua niitä nopesti. Rosen huulet ahmivat hetken aikaa Chrisin huulia, kunnes ne lähtivät valumaan alemmas ja alemmas. Rose suukotti Chrisin kaulaa, rintakehää, vatsaa, alavatsaa... Niin, hän oli käynyt polvilleen maahan ja sai riisuttua miehen housut tämän säärille asti. Rose vilkaisi ylöspäin Chrisiä ja virnisti ilkikurisesti alkaen riisua miehen yllä olevia boksereita alaspäin.