Let's play some game (K-18)

Missy työnsi avaimensa oven lukkoon ja potkaisi ovea kerran.
"Tää ovi on sitten erittäin kiva ja aukeaa helposti jajajajaja mitähän vielä?" Missy selitti nauraen ja työnsi oven auki nostaen toisen ostoskasseista sisälle. Tyttö käveli sisälle asuntovaunuun, nakkasi laukkunsa toisen pään täyttävälle sängylleen ja alkoi purkaa ostoskassia. Missy asetteli mandariinipurkkeja jääkaappiin kurkun, salaatin ja muiden sinne kuuluvien elintarvikkeiden kanssa.
"Haluatsä sitä kahvia?" Tyttö kysyi ja alkoi hääräämään kahvinkeittimen luona, joka ei kuiteknaan suostunut toimimaan.
"Tota noin, sori. Pakko sanoo, että et varmaan saakkaan sitä kahvia, kun tää vissiin päätti sanoo sopimuksen irti ja lakata toimimasta", Missy pahoitteli ja läimäisi kahvin keitintä, joka alkoikin purputtaa.
"Oho, vissiin saatkin sitä kahvia", tyttö naurahti ja kaiveli kaapista esille unelmatortun leikaten siitä sitten muutaman palasen ja asettaen ne lautaselle, jonka kantoi pöytään.

"oo niinku kotonas", Missy pyysi ja väläytti Bryantille suloisen hymynsä istahtaen sängyn reunalle riisumaan kenkiänsä

//sori lyhyt :D//

Braynt käveli Missyn perässä ovelle, jonka jälkeen mies katsoi huvittuneena kun toinen potkaisi ovea. Missyn selittäessä naurahtaen miten kiva ovi oli, naurahti Bryant toisen sanoille. "Joo, siltä vaikuttaa" mies vastasi ja vilautti hymyn hieman kalpeilla kasvoillaan. Tytön nostaessa toisen ostoskassin sisälle ja alkaen purkmaan sitä, Bryant päässi nostaa toisen ostoskassin Missyn eteen. Hän voisi muuten tarjoutua auttamaan, mutta ei tiennyt tavaroiden paikkoja. Hänestä oli harmillista, että Missy joutui tehdä kaiken yksin, mutta tuo tiesi varmasti paremmin mihin tavarat piti sijoittaa.

Toisen kysyessä kahvista, Bryant nyökkäsi ja asteli oven viereen riisuen tummanpuhuvat tennarinsa jaloistaan. "Joo, se ois ok" hän vastasi, mutta ennenkuin ehti edes takaisin äskeiselle paikaleen, Missy ilmoitti ettei kahvinkeitin toimi, ja että se oli sanonut sopimuksen irti. Bryant mietti hetken. Ei se kahvi niin tärkeää ollut. Mutta sitten tyttö naurahti ja ilmoitti, että keitin sittenkin suostui toimimaan. "Hmph... kapinallinen" Bryant naurahti ja vilautti jälleen hymyn kasvoillaan, kunnes istui pöytään ja katseli ympärilleen. Missyn kämppä oli mukavan kokoinen, ei linkaan liian suuri tai pieni. Bryantin oma kämppä kun tuppasi olemaan hieman suurehko yksinasujalle, kun otti vielä sen huomioon, ettei hän omistanut lemmikkejä.

"Joo, yritetään. Eivaa, kyllä se täällä onnistuu" Bryant sanoi ja virnisti Missylle, tahallaan, koska tiesi, että toinen piti siitä. Bryant siirsi katseensa ovelle ja sitten takaisin Missyyn. "Ootko sä muuten sinkku?" Bryant kysäisi ja siirsi jäänpuhuvat silmänsä toista kohti. Ei sillä, että toisen sääty häiritsesi, mutta Bryantin oli vain pakko saada tietää.

"Pitäis pyytää joku korjaa toi ovi, mutta ihan sama. Sama se on pahoinpidellä", tyttö hymähti ja purki vielä toisenkin ostoskassi.
"Onko sulla nälkä tai jotai?" Missy kysyi ja vilkaisi Bryantia olkansa yli hymyillen.
"Voisin nimittäin tehä jotain ruokaa, jos haluat?" brunette ehdotti ja pyörähti sänkynsä luo hakemaan tupakat ja kaiveli kaapista sytkärin. Tyttö sytytti
tupakan sisällä ja puhalsi savut ilmaan. Missy avasi asuntovaunun ikkunat, jotta savu ei jäisi leijumaan sisälle ja istahti keittiön pöydän ääreen.
"Olenhan mä, entäs sä?" Missy vastasi toisen kysyessä siviilisäädystään.

Missy vilkaisi kahvinkeitintä ja huomasi kahvin olevan valmista. Ennen, kuin tyttö kantoi pöytään kaksi kuppia, hän raivasi pöydän puhtaaksi tatuointi- ja
lävistysvälineistä, jonka jälkeen haki jääkaapista maitopurkin ja kaiveli kaapeistaan sokeripalapaketin. Missy karisti tupakkansa tuhkat pöydällä
olevaan melko täyteen kukkaruukkuun, jossa kuitenkin oli vain tupakantumppeja.
"Niin ja sisällä saa tosiaan polttaa, niinku varmaan huomasit", Missy virnisti ja katsoi Bryantia kallellaan, ennen kuin nousi pöydästä ja kaatoi kahteen kuppiin
kahvia. Omaan kahviinsa tyttö kaatoi maitoa ja heitti sekaan pari sokeripalaa, etsien sitten pienen teelusikan, jolla sekoitella kahviaan.
"Mitäs sitten, kun on kahvit juotu?" Missy kysyi ja katsoi Bryantia suloisesti hymyillen.
"Jonkun leffan vois esimerkiksi kattoo?" tyttö ehdotti ja hymähti mielessään. Oli hänkin taas yhdenlainen...

Bryant hymähti toisen sanoessa, että oven voisi oikeastaan pahoinpidellä korjaamisen sijaan. Tummatukka siirsi hiuksiaan pois silmiensä edestä ja tarkkaili jälleen asuntovaunun sisustusta. Missyn kysyessä nälästä, Bryant ajatteli ensin pudistaa päätään, mutta sen jälkeen kun alkoi tarkemmin miettiä, ei syötävä olisi pahitteeksi. Hän ei ollut syönyt mitään koko päivänä, joten kaipa jotain suuhunpantavaa kannatti ottaa kun kysyttiin.
"No jos siitä ei oo sulle liikaa vaivaa, ni kyllähän sä voisit" Bryant sanoi ja vilautti kasvoillaan hymyn. Toisen sytyttäessä tupakan, Bryant päätti tehdä samalla tavalla ja sytyttää röökin. Hän veti ensimmäiset henkoset ja siirsi sitten katseensa pöydän luo istuvaan Missyyn.
"Okei, ei uskois. Ite oon kans" Bryant sanoi ja hymyili. Hän ei halunnut, että lause olisi kuullostanut vähääkään sarkastisesti sanottavalta. Tosiaan, Missyn kaltaisen tytön haluaisi kuka tahansa!

Bryant odotti kiltisti kun toinen raivasi pöydälle tilaa ja kaatoi kahvin mukeihin. "Kiitti" tummatukka vastasi ja hymyili. Missyn mainitessa sisällä poltosta, mies päätti hymähtää ja nyökätä. Sen kyllä huomasi, että sisällä sai näköjään polttaa.
Missyn kysyessä kahvin jälkeen tekemisestä, Bryant kohautti olkiaan ja näytti miettivältä. "Sori, oon tälläne ilonpilaaja, en ikinä tiiä mitään" tämä naurahti ja virnisti toiselle leikkisästi.
Mies kaatoi mukiin maitoa ja sokeria, kunnes joi kahvin melkein puolilleen samalla kerralla. Missyn mainitessa leffasta, Bryantin kulmat kohosivat. "Että sä oot hyvä keksimään tekemistä. Se vaikuttaa hyvältä idealta" Bryant sanoi ja hymyili.

Tämä joi kahvin loppuun ja nousi sitten, karistaen tupakan tuhkat läheiseen tuhkakuppiin. Hän tumppasi tupakan tuhkakuppiin ja jatkoi siitä matkaa pienelle sohvalle, jonka edessä oli televisio. "Minkälaisia leffoja tykkäät kattoo?" Bryant kysyi ja nosti toisen jalkansa toisen jalan päälle ja siirsi kätensä selkänojalle, katsoen Missyä sitten pitkään.

”Juu ei mitää vaivaa, kun joudun kumminki itellekki tekee ruokaa, nii helposti tekee kahdelle. Siis jos makaroni ja jauheliha kelpaa”, tyttö naurahti ja kaiveli kaapeista kattilan ja paistinpannun. Kattilan Missy täytti vedellä ja paistinpannulle tiensä löysi 400 grammaa jauhelihaa. Veden sekaan tipahti yksi lihaliemikuutio ja 6 desiä makaronia.
”Ai miten niin ei uskos, että oon sinkku?” Missy naurahti ja sekoitteli makaroneja ja jauhelihoja. Pian jauheliha oli paistunut kokonaan ja tyttö laski hellan levyn lämpötilaa ykköseen. Makaronien valmistuttua Missy kaatoi veden pois kattilasta ja sekoitti jauhelihan ja makaronin kattilassa.

”Olepa hyvä”, tyttö sanoi ja väläytti suloisen hymynsä toiselle. Missy tumppasi tupakkansa tuhkakuppiin ja haki astiakaapista kaksi syvää lautasta, lusikat ja pannunalusen kattilalle, jonka jälkeen pöytään vielä tuotiin suolasirotin ja ketsuppia.
”Katotaan se leffa samalla ku syödään”, Missy sanoi hymyillen ja napsautti television kaukosäätimestä päälle. Tyttö nousi ylös paikaltaan ja tutkiskeli DVD-kaappiaan.
”Täällä on vähän sitä sun tätä, kun broidin leffatki on tääl”, Missy sanoi ja hymähti vähän surkeana puhuessaan veljestään.

”Katon yleensä jotain lässynlässynlää-leffoja tai sitte jotai, emmä tiiä. Musikaalit on iha jees, kuten esimerkiksi Moulin Rouge tai Sweeney Todd”, tyttö hymähti ja istui Bryantin viereen siten, että toisen käsi koski melkein tytön olkapäätä.
”Kauhuleffatki on jees, mutta sillon mun on pakko päästä jonkun viereen istumaan ja yötä en yksin sen jälkeen varmana ole”, Missy naurahti ja tajusi miltä lause oli saattanut toisen korviin kuulostaa.

Bryant nyökkäsi toisen sanoille ruuan laitosta ja karisti sitten pöydällä olevaan tuhkakuppiin. "Joo, kelpaa paremmin kun hyvin" Bryant vastasi ja hymyili. "Oot varmasti paras tapaamani kokki" mies sanoi ja virnisti. Hän ei epäillyt Missyn ruoanlaitto taitoja sekuntiakaan. Missyn kysymys sai Bryantin naurahtamaan. "Tää saattaa tulla vähän suoraa, mut munmielestä noi hyvän näkösellä tytöllä ei vois olla mahollisuuksia olla sinkku" Bryant vastasi ja katsoi toista hetken, kunnes tajusi, että mitä tulikaan sanottua. Ruoan odottaminen sai tummatukan mahan kurnimaan, mutta hän toki jaksoi vielä odottaa.

Tytön tuodessa ruoan pöytään, Bryant kiitti ja kiinnitti sitten huomionsa toisen sanomiseen. "Joo, katotaa vaan" Bryant sanoi vähintäänkin innoissaan. Toisen mainitessa veljensä DVD:istä, Bryantin teki mieli kysyä, miksi toinen kuullosti niinkin surulliselta, mutta päätti pitää suunsa kiinni. Siitä ei seuraisi mitään muuta kuin vain joko riita tai itkemistä, eikä Bryant halunnut kumpaakaan.
Missyn mainitessa siitä, että hän katsoi yleensä "lässynlässynlää"-leffoja, Bryantin kasvoille kohosi hymy. Bryant oli palauttanut pian astiat tiskipöydälle, eikä voinut kieltää, etteikö tuolla oikeasti olisi ollut nälkä. "Suursyömäri kun oon..." Bryant naurahti ja istui toisen viereen. "Kauhuleffat on jees. Ite aina katon ja sit illalla saan sulkee joka ikisen oven kämpässä ettei sieltä vaan voi tulla kukaan/mikään" Bryant selitti ja virnisti. Tytön ollessa lähellä, Bryant nojautui hieman toista vasten. Eikai Missy nyt sydäriä saisi, toivottavasti.

"Haha, mullaki on sen jutun kanssa ongelmia. Vaikeeta nukkuu yksi.." Bryant sanoi hieman arastellen, sillä ei halunnut vaikuttaa kommentin kannalta liian välinpitämättömältä, vaikka hänen lauseensa olikin täyttä totta. "Okei, mikä kauhuleffa katotaa? Siis jos vaa haluut kattoo kauhua, ei oo pakko" Bryant sanoi ja katsahti tyttöä hymyillen.

”Minä mikään paras kokki ole”, Missy naurahti ja näki toisen virnistyksen, joka sulatti tytön sydämen. Bryantin virnistys vain oli jotain niin ihanaa ja sai Missyn itsensäkin hymyilemään.
”Kiitos”, Missy sanoi ja väläytti suloisen hymynsä miehelle. Voisiko olla mahdollista, että Bryant olisi ihan tosissaan kiinnostunut? Tulisikohan heidän jutustaan mitään?
"Et se sinäkää mikää pahan näkönen oo, itseasiassa kateltava... Tai no enemmänki ku kateltava", Missy naurahti.

"Okei", Missy sanoi hymyillen ja söi samalla, kun selaili elokuvavalikoimaansa.
"Saat sä lisääkin ottaa, jos haluat", tyttö naurahti ja kävi itsekin hakemassa lisää, syötyään ensimmäisen lautasellisen loppuun. Missy naurahti Bryantin kommentille ja nyökkäsi: "Itellä sama, tosin tääl on paha kaikkee sulkee, paitsi toi makkarin väliovi, mut kumminki". Missy huomasi toisen nojautuvan lähemmäs ja pystyi haistamaan toisen tuoksun ja pian tytön valtasikin halu vain painautua Bryantin syliin ja jäädä siihen niin pitkäksi aikaa, kuin mahdollista.

"No sitten sun varmaan pitää jäädä tänne yöksi, emmä nyt viitti sua yksinään laittaa tonne kävelee pimeellä. Siis jos katsotaan kauhua", Missy naurahti ja katsoi miestä pää kallellaan ja suloisesti hymyillen.
"Hmm.. Emmä tiedä, näitä nyt on muutama, kun tosiaan Broidi rakasti kauheleffoja", tyttö hymähti ja katseli kauhuelokuvavalikoimaansa, joita oli muutama. Surkeimmat Missy karsi heti pois, eli muummuassa Boogieman'n ja pari muuta omasta mielestään huonoa.
"No tässä ois nyt ainakin Kaunan ja Ringin japaniversiot, toki myös jenkkiversiot löytyy. Sit ois Liftari, joka ei sinänsä oo kauhuelokuva, mutta sinänsä on. REC löytyy kans, niinku myös Silent Hill, Cannibal Holovaust, jota en oo ikinä uskaltanu kattoo, Tiedän mitä teit viime kesänä ja sellasta. Valitse sä", Missy ehdotti ja kävi viemässä nopeasti lautasensa pois kaivaen kaapista limsapullon ja sipsipussin.

Braynt kohotti toista kulmaansa epäuskoisen näköisenä, Missyn sanoessa ettei ollyt mikään maailman paras kokki. "Tota mä en oikein usko" Bryant naurahti ja hymyili toiselle. Missy oli hänen mielestään kyllä paras kokki ikinä. Hyvä kun mies itse osasi juuri ja juuri sada jonkunlaisen normikeiton valmiiksi.
Missyn kommentoidessa miehen ulkonäöstä, Bryantin kulmat kohosivat. "Eli et pidä mua pelkkänä pulsun näkösenä psykopaattina?" Bryant kysyi ja katsoi toista leikkisä virne kasvoillaan. Juttu sujui todella hyvin, paremmin kuin uskoisikaan. Jos kaksikolla ei olisi minkäänlaisra vetovoimaa toisiaan kohtaan, olisi Bryant törmätessään vain pyytänyt anteeksi, Missy vain hymähtänyt ja kaksikko olisi erkaantunut. Nyt niin ei kuitenkaan käynyt.

Missyn mainitessa, että ruokaa saisi toki ottaa lisää, niin mies vain pudisti hymyillen päätään. "Ei kiitti, toi riitti hyvin" Bryant vastasi ja siirsi sitten katseensa lisää ruokaa hakevaan Missyyn. Toisen palatessa takaisin ja alkaessa selittää ovista, jotka pitäisi laittaa kiinni, Bryant oli yhtenä korvana. Hän ei haluaisi saada sydänkohtausta sen takia, että Missyn vaatekaappi olisi auki ja sieltä hohtaisi pilkkopimeässä valkoinen mekko. "Hrrr... Vaeokki tekemästä äkkinäisiä böö liikkeitä leffaa kattoessas" Bryant huomautti, sillä viimeistään silloin tummatukka saisi kohtauksen.

Missyn naurahduksen jälkeen Bryant nyökytteli päätään. "No jos musta ei oo liikaa vaivaa. Mä en meinaa mielelläni lähtis kävelemään tonne Devonille yksin" Bryant sanoi ja hymyili. Hän oli tosissaan... oli hän baarireissulla tai ei, hän vihasi kävellä pimeässä. Kaipa se oli pakko myöntää, että hän pelkäsi pimeää yli kaiken.
"Katotaa vaikka toi Cannibal Holovaust jos et oo sitä viel nähny. Mäkää en oo nähny sitä, suurimman osan noista muista kyl oon. Ellei sul oo mitään sitä vastaan?" Bryant kysyi ja katsahti Missyä. "Älä sit välitä jos mä säpsähtelen ku tulee äkkipikane kohta" Bryant naurahti ja valitti etukäteen. Joskus Bryantin ystävä oli jopa tippunut sohvalta, istuessaan niin reunalla, ja Bryantin säpsähtäessä oikein kunnolle, toinen lensi lattialle.

"usko vaa", Missy sanoi ja hymyili suloisesti jatkaen: "ei mua voi verrata mun tätiin, joka ammatiltaan kokki ja tekee ruokaa jossai tyylii ranskassa iha huippuravintolois ja se tekee ruokaa kaikille kuninkaallisille tai vastaaville". Tyttö hymyili puhuessaan tädistään, joka myöskin oli tärkeä tytölle.
"No en pidä, mun mielestä sä oot hyvännäkönen", Missy tunnusti ja hymyili taas tuttua hymyään samalla kun huitaisi miestä leikkisästi käsivarteen.

Missy nyökkäsi toisen kieltäytyestä toisesta annoksesta ruokaa ja jätti ruoan jäähtymään hellalle. Tyttö kävi sulkemassa kaikki mahdolliset ovet, paitsi makuuhuoneen välioven ja tassutti takaisin sohvalle.
"Venaas, vaihan nopeesti vaatteet", Missy sanoi ja pomppasi taas ylös sohvalta livahtaen vaatekaapilleen etsimään toppia ja joitain collegehousuja. Missy avasi samalla hiuksensa ja käänsi selkänsä pojalle, jonka jälkeen vaihtoi vaatteet häpeilemättä toisen edessä.
Missy palasi takaisin sohvalle ja istahti lähemmäs Bryantia. Tyttö tunsi jo toisen kehosta huokuvan lämmön ja haistoi taas miehen tuoksun.
"Sä tuoksut hyvälle", Missy sanoi ja kumartui nuuhkaisemaan Bryantin kaulaa.

"Ei tietenkää oo", Missy huudahti ja hymyili pää kallellaan.
"Enkä mä edes välttämättä halua päästää sua", tyttö sanoi vinosti hymyillen. Missy nappasi käteensä Cannibal Holocaustin ja nyökäytti päätään.
"Juu en oo nähny tätä, vaikka broidi yrittiki sillo joskus mua saada kattoo", tyttö hymähti ja laittoi DVD:n soittimeen. Television ruudussa alkoi pyörimään mainoksia ja Missy nojautui taas astetta lähemmäksi Bryantia.
"Juu mä koitan olla säikyttelemättä ja yritän olla välittämättä sun säpsähtelystä", Missy nauroi ja tunsi halua painautua toisen kylkeen kiinni katsomaan elokuvaa.

Missyn alkaessa selittää tädistään, joka oli töissä ranskassa, Bryantin siniset silmät laajentuivat hieman. "Wow, no sitte en sano kyllä mitään... Paitsi et oot mun mielestä edelleen paras kokki" mies sanoi ja hymyili. Toisen vastatessa, ettei pitänyt Bryantia pulsun näköisenä, vaan päinvastoin, kallisti Bryant päätään asteen sivulle ja tuijotti toista tummien silmämeikkiensä alta pieni virne suupielillään. "No kiva et pesukarhumainen ulkonäköni kelpaa muillekkin kun yli-intoilevalle pikkulapselle" tämä naurahti ja kömpi sitten hieman paremmin sohvalle.

"Joo, kyl mä jaksan venaa" Bryant vastasi ja tutkaili sitten asuntoa, kunnes silmät jäivät vaistomaisesti tapittamaan selkä mieheen päin vaatteita vaihtavaan Missyyn. Bryant tuhahti ja pyöräytti silmiään. Kaipa toisten kyylääminen sitten oli normaalia... Tytön istahtaessa sohvalle, lähemmäs Bryantia, miehen silmät kävivät tytön silmissä muutaman sekunnin ajan. Missyn nuuhkaistessa toisen kaulaa, käänsi Bryant kasvonsa koknaan toista kohti tuijottaen melko arvaamattomasti toista silmiin. Sana "arvaamattomasti" tarkoitti yleensä sitä, että kun leffoissa tapahtuu niin, ihmiset jo puristavat käsiään nyrkkiin ja hokevat mielessä "suudelkaa, suudelkaa".
Pienen hiljaisuuden jälkeen Bryant vilkaisi tytön huulia ja siirsi sitten katseensa jälleen toisen silmiin. "Ite tuoksut paremmalle" Bryant sanoi, tosiaankin rehellisesti. Hän ei ollut viitsinyt sanoa asiasta mitään, sillä muuten Missyn tuoksu olisi saanut miehen pään sekaisin paremmin kuin hyvin.

"Aijaa, no sithä ollaan fifty-fifty" Bryant sanoi ja naurahti. Hän ei kieltämättä tahtoisikaan lähteä. Ensimmäinen syy varmaan johtuu siitä, että mies alkoi olla jo vaarallisen rakastunut tyttöön, ja toinen syy oli, että jos matkan aikana Devonille Bryantin päässä alkaa liikkua mietteitä kauhuleffoista, tuo saattaisi tehdä ties mitä tyhmää joutuessaan paniikkiin.
"Okei, sithä meillä on hyvä syy pelätä yhdessä" Bryant naurhati ja liikahti lähemmäs Missyä niin, että hän tunsi jo toisen käden omaa kättänsä vasten. Bryant liikkui vielä sentin tai pari, niin, että kaksikko oli jo toisissaan kiinni. Juuri kun leffan alkutekstit alkoivat, Bryant vilkaisi Missyä ja katsoi toista hetken. "Eikai tää häiritse?" hän kysyi ja tarkoitti kaksikon lähekkäin olemista.

Siniset silmät jäivät tapittamaan ruutua ja olivat valmiina painautumaan kiinni, mikäli äkkinäisiä kohtauksia ilmenisi. Ihmiset kuvittelevat Bryantin olevan kauhuleffasta, mutta oikeasti tuo pelkäsi kauhuleffoja enemmäin kuin mitään muuta ikinä.

Missy naurahti ja kiitti Bryantin kehuista.
”Toivottavasti Jo-Ann ehtis täälläkin käydä joskus, että loihtis mulle taas jotain kivoja ruokia”, tyttö naurahti ja tunsi veden herahtavan kiellelleen ajatellessaan tätinsä tekemiä ruokia. Jo-Ann oli todella rakas Missylle, ainut ihminen, joka oli jaksanut katsoa tytön perään, ettei tämä eksynyt huonoon seuraan, mutta kuitenkin naisen mentyä naimisiin nykyisen miehensä kanssa, oli Jo-Ann muuttanut Pariisiin ja perustanut siellä oman ravintolan ja pitopalvelun. Sen jälkeen ei ollutkaan tädillä ei enää ollutkaan aikaa vahtia rakasta veljentytärtään
”No etsä nyt mikään pesukarmu oo ja vaikka olisitki, nii pesukarhut on söpöjä”, tyttö sanoi virnistäen ja sipaisi taas toisen kasvoja.
Olispa tuo pesukarhu mun ikioma, Missy ajatteli ja hymähti ajatuksilleen.

Missy hymyili Bryantille tämän sanoessa, että jaksaisi odottaa sen aikaa, kun tyttö vaihtaisi vaatteet. Saatuaan harmaan topin päällensä ja pari numeroa liian isot collegehousut jalkansa, Missy tassutti takaisin Bryantin viereen ja nuuhkaisun jälkeen jäi katsomaan toista silmiin. Melko varmasti molemmilla pyöri samat ajatukset päässään ja Missy tunsi vastustamatonta halua suudella toista. Tyttö kumartui hieman toisen puoleen ja nuuhkaisi tämän kaulaa uudestaan ja sipaisi samalla huulillaan tämän kaulaa. Missy myhähti mielissään.
”Kiitos”, tyttö sanoi ja hymyili Bryantille suloisesti nuuhkaisten tätä kolmannen kerran.
”Mä voisin oikeesti haistella tota sun tuoksua vaikka koko ajan”, Missy naurahti ja kumartui laittamaan leffan pyörimään.

”Hienoa”, Missy sanoi ja painautui melkein poikaan kiinni. Kauhuleffoja katsoessa tytöllä oli tarve saada tuntea joku toinen lähellään ja yleensä elokuvan katsominen johtikin siihen, että Missy oli ihan toisen kyljessä kiinni ja kietoutuneena toisen ympärille, jolloin tyttö tunsi olonsa turvalliseksi.
”Hei, pieni varotuksen sana… Mulla on sitten tapana ryömiä mun seurana olevan kainaloon, jos mulla alkaa pelottaa liikaa”, Missy sanoi ja vilkaisi Bryantia hymyillen suloisesti. Tyttö ravisti päätään ja vastasi Bryantin kysymykseen: ”Ei tietenkään, hyvä vaan, niinku just sanoin, että mä tarvin jonkun, jonka kainaloon mennä, jos alkaa liikaa pelottaa”.

Bryantin kasvoille kohosi pieni virne, kun Missy alkoi puhua siitä, kuinka tuo toivoi tätinsä tulemaan hänen luokseen loihtimaan toinen toistaan kivempia ja herkullisempia ruokia.
Vaikka mies olikin juuri syönyt, tuli hänelle uudestaan nälkä, toisen puhuessa ruuasta. Noh, äskeinen riitti tälle päivälle varsin hyvin. ”Saat pitää huolen, että mä oon täällä tasan sillon kun se tulee käymään” Bryant sanoi ja tuon kasvoille kohosi hymy.
Bryantilla oli toki sukulaisia, mutta kukaan heistä ei enää ollut kovinkaan läheisiä. Siskolta saattoi tulla ehkä kerran vuodessa kortti, mutta vanhemmistaan Bryant ei tiennyt mitään. Hän ei ollut nähny isäänsä sen jälkeen, kun päätti asettua aloilleen ja hänen isänsä oli jatkettava työmatkaa. Noh, ihan hyvin hän oli tähänkin asti pärjännyt. Ei hän tarvitsisi ketään... sukulaista holhoamaan enää nurkkiinsa. Bryant nauroi, toisen sanoessa, että pesukarhut ovat söpöjä. ”Niihä ne on, sellasii parvapalloja. Mut nehä on hirveitä tujolaisia... Tonkii ihmiste roskiksia ja rikkoo taloja, en mä kyl välttämättä harrasta sellasta toisten kämppien seinien välissä kiipeilyä” Bryant huomautti ja tuon kasvoille kohosi pieni virne.

Vaikka tyttö vaihtoikin vaatteet melkein häpeilemättä, ei tummatukka voinut kuitenkaan olla iskemättä silmiään parisen kertaa tuon selkään. Noh, hän aikoi sentään olla kiltisti.
Kumpikin tuijotti toisiaan vielä kerran, kunnes Missy nuuskaisi jälleen Bryantin kaulaa, lisäten huulet pienesti mukaan.
Bryantia se ei haitannut, mutta katse siirtyi vastustelematta Missyä kohti, ja pieni hymy oli tummatukan kasvoilla. Hän naurahti pehmeästi toisen sanoessa, että voisi vaikka viettää koko yön nuuskien Bryantin tuoksua koko ajan. Bryant antoi toisen kumartua laittamaan leffan pyörimään, kunnes toinen palasikin jo takaisin.

Bryant tunsi toisen melkein toisen kiinni itsessään, kunnes kietoi kätensä tuon olan yli. Bryant katsoi mainoksista välkkyvää ruutua, kunnes hymähti ja siirsi katseensa Missyyn, joka sanoi varoituksen sanan. Bryantin kasvoille kohosi pakostikkin hymy, ja tuo puraisi pienesti ylähuultaan. ”Kuule, mulla on pakko olla kainalossa joku, kehen mä voin siirtää mun katseen, jos mua alkaa pelottaa liikaa” hän sanoi ja hymyili toiselle, vetäen Missyä hieman lähemmäs.
Juuri kun elokuva alkoi, Bryant kumarsi päätään kohti toisen hiuksia ja nuuhkaisi sitten niitä. Ei tosiaankaan kostoksi, vain siksi, että jo toisen hiusten tuoksu sai miehen transsiin.
”Mun oli vaa pakko tehä toi” Bryant sanoi ja hymyili hieman, nuuskaisten sitten vielä toisen kaulaa pienesti, kunnes siirsi vastahakoisesti katseensa leffaan.

”Ai etsä sit muuten meinaa käydä täällä?” Missy kysyi ja laskei katseensa maahan muka-surullisena.
”Mä kun ehdin jo toivoo, et alkasit viettää tääl enemän aikaa”, tyttö mumisi ja alkoi sitaisemaan hiuksiaan kiinni, kuitenkin huomaten, että oli hukannut hiusrenkulan jonnekkin. Missy lähti hakemaan pompulaa jostain päin asuntoansa ja löysikin pian kirkkaanvihreän hiuslenkin. Tyttö sitaisi nopeasti hiuksensa kiinni ja käveli takaisin Bryantin luo.
”No mutta ei ne aina ole. Mun isällä oli joskus lemmikkipesukarhu. Se oli oikeesti tosi sulonen, sen nimi oli vissii joku Joe tai jotain sinnepäi ja muistan, ku pentuna aina kiipeilin sen kans puissa”, Missy kertoilee ja naurahtaa muistoilleen.

Bryantin kietoessa kätensä tytön hartioille Missy painoi päänsä toisen olkapäälle ja asettui paremmin pojan kainaloon. Tyttö naurahti Bryantin kommentille ja sanoi: ”söpöä”. Missy nosti päänsä toisen olalta ja katsoi Bryantia ripsiensä alta hymyillen suloisesti.
”Ei sun tarvi selitellä”, tyttö sanoi hymyillen ja painoi päänsä takaisin Bryantin olkapäälle ja nosti toisen kätensä pojan reidelle piirrellen siihen sitten kuvioita. Missy haistoi taas Bryantin tuoksun ja nuuhki sitä hiljaa.
”Miksi sä tuoksut noin hyvälle?” tyttö kysyi ja veti taas Bryantin tuoksua nenäänsä. Missy katsoi taas Bryantia ja vilkaisi tämän huulia miettien, miltä tuntuisi tuntea nuo omillaan. Missy meinasi jo painaa huulensa toisen huulille, mutta päätti jarrutella vielä vähän ja painoi päänsä takaisin Bryantin olalle.

Leffan alkaessa Missy painautui jo kaikenvaralta ihan Bryantiin kiinni ja oli jo valmiina painamaan kasvonsa tämän kaulaan, jos tulisi liian pelottava kohta. Tyttö seurasi elokuvaa koko ajan ja piirteli samalla kuvioita toisen jalkaan lopettaen kuitenkin liikkeen leffan alkaessa mennä jännittävämpään, sekä pelottavampaan suuntaan.

Bryant hymyili huvittuneesti toisen kysymykselle. "Kyl mä aijon, tuun heti ku tulee ikävä" Bryant sanoi ja tuijotti tyttöä hetken. "Jaa että toivoit? Mitäs jos mä toimisin toivomusten laatijana?" Bryant sanoi ja virnisti toiselle, hipaisten sitten pienesti toisen nenänpäätä etusormellaan.
"Voisin vaikka muuttaa tänne... Mistäs sitä koskaan tietää millo ilmaannun oves etee valmiina muutamaan" Bryant sanoi ja siirsi hiljalleen katsettaan kohti ruutua.
"Eivai?" Bryant kysyi kulmat koholla, kun Missy sanoi, etteivät pesukarhut aina olleet niin kamalia riesoja. Bryantin kasvoille kohosi hyvittunut hymy, kunnes tuo naurahti.
"No sen mä olisin halunnu nähä. Varmaa vekkuli otus" tummatukka sanoi ja siirsi jälleen katseensa toisen silmiin, vilkaisten huulia, ja sitten jälleen television ruutua.

Tämän pitäessä kättään Missyn olalla, tuntui Bryantista kerrankin turvalliselta. Hänellä oli todella tyhjä olo, jos kainalossa ei ollut kukaan, joka kuuntelisi ja heittäisi vitsejä. Nyt Missy oli siinä, eikä Bryant ollut ainakaan seuransa puolesta lähtemässä.. no, "vähään aikaan".
"Ai, no asia selvä" Bryant sanoi toiselle ja hymyili. Seuraavaksi hän tunsi tytön sormien piirtelevän kuvioita hänen reidelleen. Tummatukka puraisi huultaan ja vilkaisi Missyä. Se ei ollut missään mielessä väärin, kunhan toinen vain jatkaisi.
Missyn yllättäen kysyessä Bryantin mielestä hauskan kysymyksen, hän naurahti ja katsoi toista, pitäen kasvojaan todella lähellä toisen kasvoja. "Mulla on siihe omat salaisuuteni, darling" Bryant sanoi ja hymyili. Silloin hänen olisi tehnyt mieli painaa huulensa toisen omille, mutta se sai odottaa... ainakin vielä jonkin verran.

Bryant tunsi toisen painautumisen häneen kiinni, eikä Bryant voinut olla vetämättä toista vielä lähemmäs niin, että viimeisetkin millit katosivat. Jo alussa muutamissa buu-kohtauksissa Bryant säpsähti hieman, puristaen toista entistä lähemmäs. "Eikai tää häiritse sua?" Bryant kysyi, kun huomasi puristavansa tyttöä entistä lähemmäs itseään. Sen jälkeen tummatukan kasvoille kohosi hymy, tuo sipaisi hellästi toisen poskea ja nuuhkaisi toisen hiuksia. Missy kokonaisuudessaan oli sellainen ihminen, kenen takia Bryantilta voisi mennä jalat alta.

Missy katsoi Bryantia pää kallellaan ja hymyili. ”No hyvä”, tyttö sanoi ja jatkoi Bryantin ehdotuksen jälkeen: ”sovitaan näin”. Virnistys. Pojan hipaistessa Missyn nenänpäätä tyttö puraisi hieman alahuultaan katsoen samalla Bryantia ripsiensä alta.
”Senkun muutat, jos uskallat”, Tyttö sanoi virnuillen ja jatkoi: ”tiedä millanen mäki oikeesti oon. Ehkä mä palottelen sut iltapalaksi joku kaunis ilta”. Missy nyökkäsi Bryantin ihmetellessä tytön kommenttia pesukarhuista.
”Ai sen, ku kiipeilen pentuna jonkun pesukarhun kans puussa?” Missy kysyi nauraen ja siirsi katseensa ruutuun.

Missy tunsi löytäneensä paikkansa maailmasta, juuri tässä, Bryantin vieressä ja ihan vain kotisohvalla istuen ja leffaa katsellen. Jotenkin Bryantin kanssa oleminen tuli vain luonnostaan ja pojan kanssa puhuminen oli erittäin helppoa ja Missy pystyi kertomaan tälle kaiken, jos vain halusi. Missy toivoi, että poika oikeasti muuttaisi luokseen, jolloin ei tarvisi tulla tyhjään kotiin, eikä mennä nukkumaan yksin, vaan olisi joku, jonka kainaloon mennä pakoon pahaa maailmaa.
”No ne sä saat kertoa mulle joskus”, Missy naurahti Bryantin vastatessa tytön kysymykseen tämän hyvästä tuoksusta. Tyttö hipaisi sormellaan Bryantin poskia ja ohi mennen huulia, ne olivat juuri niin pehmeät, kuin Missy oli kuvitellutkin.

Missy tunsi Bryantin kietovan kätensä entistä tiukemmin ympärillensä ja sen ansiosta tytön huulille kohosi pieni hymy.
”Ei yhtään, mullon hyvä olla tässä”, Missy mumisi hiljaa ja katsoi Bryantia hymyillen taas tavaramerkikseen muodostunutta hymyään. Tyttö tunsi taas Bryantin kosketuksen, joka sai Missyn sydämen hakkaamaan tuhatta ja sataa. Missy päätti, että nyt tai ei koskaan ja katsoi hetken Bryantia, ennen kuin painoi huulensa varovasti toisen huulille.

Toisen kommentti siitä, että Bryant saisi muuttaa jos uskaltaisi, tämän kulmat kohosivat hieman. "Jaaha, vai että tällästä sakkia täälläpäin" Bryant sanoi, mutta hänellä ei olisi edes kaukaisimmassa aivonsopukassaan sellaista vihjausta, että hän voisi häipyä paikalta.
Bryantin kasvoille kohosi huvittunut hymy, Missyn sanoessa, että ehkä tuo joskus aikoisi paloitella pojan iltapalaksi. "Jaa, että oikee iltapalks?" Bryant kysyi ja virnisti. "Sitte sä saat surra ku mä en herääkkä su vierestä, kun sä oot syöny mut" Bryant sanoi ja kohotti toista kulmaansa hieman. Tosiaan, bryant ei tiennyt oliko tuo vihjaus, vai mitä se oli.. mutta jotai kuitenkin. "Nii, se ois varmasti ollu maailma söpöintä katteltavaa" Bryant naurahti, asian jälleen valuttua pesukarhuihin.

Missy oli niin turvallinen ihminen, että Bryant oikeasti voisikin muuttaa tuon luokse asumaan. Hän ei ollut koskaan tarvinnut sen kauempaa aikaa tuntea ihmistä, sillä olihan ensimmäinen suhdekin alkanut siitä, että Bryant tapasi naisen baarissa. Noh, ei sitä suhdetta kauaa kestänyt, kun Jessen oli pakko muuttaa pois Lontoosta. Toisaalta, Bryant ei tippaakaan katunut, että joutui jättämään Jessen, sillä hän oli löytänyt jo oman kultansa... nimittäin Missyn.
"Ehkäpä.. ehkäpä. Kunha sä eka suostuttelet mut kertomaan" sinisilmä sanoi ja hymyili ivallisesti, nuuhkaisten sitten jälleen toisen kaulaa. Voi kyllä, eivät Missyn hiukset ainoastaan saaneet tuoksullaan upotettua Bryantin lumoihin, vaan myös kaula, ja varmasti tuon koko keho. Tummatukka tunsi toisen hipaisun poskellaan ja sitten huulillaan. Jos kumpikin heistä ei olisi ollut näinkään epävarmoja asioista, olisi bryant varmasti puraissut toisen sormea leikillään, mutta jätti sen tekemättä.

Mies hymyili Missylle, kun tuo sanoi, että tuon oli siinä Bryantin kainalossa hyvä olla. "Joo, en sit oo yksin tän hyvän olon kanssa tässä" Bryant sanoi ja hymyili toiselle. Toisen hymy oli niin ihana, että Bryant voisi vaikka katsella toisen muotokuvaa joka ikinen päivä herätessään.
Missyn katsoessa tummatukkaa hetken, Bryant tiesi mitä tulisi tapahtumaan. Ja niinhän siinä sitten kävikin, Bryant tunsi Missyn huulet omillaan. Jos kumpikin kerran halusi tätä, niin ei Bryantilla ollut mitään esteitä.
Hän vastasi toisen varovaiseen suudelmaan hieman villimmin, siirtäen hitaasti toista kättään tytön jalalle.

”Juuri tällästä”, Missy naurahti ja jatkoi: ”varsinki mä. Siis mähän olen Rasheen sekopäisin ja kuuluisin oikeesti hullujen huoneelle”.
”Niin no, mut sit oisit osana mua, jos söisin sut”, Missy nauroi ja sipaisi Bryantin hiuksia pois toisen silmien edestä.
”Oonko mä muistanu sanoa, kuin ihanat silmät sulla on?” tyttö kysyi ja hymyili taas suloisesti.
Missy naurahti Bryantin kommentille maailman söpöimmästä katseltavasta ja sanoi: ”niin no, kaippa se ois voinu olla. Se muuten nukku aina mun huoneessa ja yleensä mun tyynyllä. Joe oli tosi ihmisystävällinen ja loppujen lopuksi se koitu sen kohtaloksi, nimittäin naapurin äijä ampu sen, ku Joe erehty menee sen pihalle”.

Pienessä mielessään tyttö toivoi, että Bryant ilmestyisi oikeasti tavaroidensa kanssa joku kaunis päivä tämän oven taakse ja kertoisi muuttavansa Missyn luo. Sitä vastaan Missyllä ei olisi mitään, enemmän kuin mielellään tyttö tämän majoittaisi luokseen. Missy ei jaksanut välittää, että olivat tunteneet vasta alle vuorokauden, vaan halusi Bryantin heti ikiomaksi pesukarhukseen.
”No mäpä suostuttelen sut. Kyllä mä nimittäin keinot keksin”, Missy sanoi iskien samalla silmää.

”Juu et ole”, Missy hymyili, kun Bryant sanoi, ettei ole yksin hyvänolon kanssa. Tyttö piirteli taas kuvioita toisen jalalle ja painaessaan huulet pojan huulille, Missy ajatteli: ’Kyllä, juuri niin pehmeät kuin oletinkin’. Tyttö tunsi toisen siirtävän toista kättään Missyn jalalle ja tunsi hiljalleen nousevan himon. Tämän pidemmälle Missy ei kuitenkaan vielä menisi… Vai menisikö? Missy siirtyi istumaan hajareisin Bryantin syliin ja kietoi kätensä Bryantin kaulaan. Missyn sormet eksyivät Bryantin hiusten sekaan ja tyttö alkoi panostaa suudelmaan koko ajan enemmän.
”Häiritseeks tää?” Missy kysyi tarkoittaen sylissä istumistaan ja katsoi Bryantia hymyillen hiljaa.

Bryantin pää nuokkui hiljaa edestakaisin, kun toinen sanoi, että kuuluisi oikeasti hullujen huoneelle. "Siis apua, enhän mä sitte uskalla tänne muuttaa" Bryant sanoi ja virnisti. Hän voisi muuttaa, vaikkakin Missy voisikin syödä hänet, ei sillä olisi mitään väliä.
"No toivon kuitenki, ettet syö mua" Bryant naurahti ja tunsi toisen siirtävän hänen hiuksiaan pois silmien edestä. Tummatukka hymyili ja kuunteli toisen kysymyksen. "Jotai omalaatusista silmistä sanoit, mutta et sanonu niitte olevan ihanat" Bryant naurahti ja kiinnitti sitten huomionsa toisen silmiin. "Sullaki on niin lumoavat silmät, että voisin tuijottaa niitä koko loppuelämäni" Bryant sanoi ja hymyili toiselle.
Missyn selittäessä edelleen pesukarhusta, Bryantin kasvoille oli siirtymässä aaaww-ilme, kunnes Missy kertoi naapurista ja haulikosta. "No, sä varmaa kohta saat omakseks ikioman pesukarhun" Bryant sanoi ja virnisti pienesti.

Suostuttelemisesta Bryant ei oikein panostanut, mutta ehkäpä ympäripuhumisella ja pienellä fluffy-kohtauksella se saattaisikin onnistua. Tosin jos Missy muka olisi Rasheen pelottavin tyyppi, tuo varmaan pakottaisi, tai uhkaisi miehen kertomaan, mikä oli tuoksun salaisuus. Moinen mielikuva Missyn heilumassa keittiössä lihaveitsen kanssa, sai Bryantille hymyn kasvoille.

"No hyvä. Tarviin sut just siihen" Bryant sanoi, ja siirsi katseensa brunetteen. Bryant tunsi edelleen toisen piirtävän kuvioita hänen jalkaansa, eikä hän tahtonut toisen lopettavan hetkeksikään. Tummatukan siirtäessä kätensä toisen jalalle, Missy nousi hajareisin istumaan tämän syliin, eikä Bryantilla ollu mitään sitä vastaan. "Ei tippaakaan" sinisilmä sanoi ja virnisti, painaen sitten suudelman toisen huulille. Kummatkin kädet siirtyivät tytön kyljille silittelemään niitä, ja Missy olisi kuitenkin heti valmis sanomaan, jos ei haluaisi edetä noinkaan nopeasti. Bryant kuitenkin nyt halu todellakin olla vain _Missyn_ oma pesukarhu, ei mitään muuta.

”No helposti uskallat”, Missy nauroi. ”Muistat vaan tunkea mulle lääkkeet alas kurkusta, niii kaikki on hyvi”, tyttö naurahti ja iski silmää.
”Ehkä mä pysyn ihan vaan eläinten lihassa ja jätän sut eloon”, Missy sanoi virnistäen ja katseli Bryantia tämän hymyillessä.
”On ne”, Missy mumisi hiljaa Bryantin sanoessa, ettei ollut toisen silmiä ihanaksi sanonut.
”Sen kun tuijotat, jos jaksat”, Missy hymähti ja katsoi toista pää kallellaan.
”Oi, kiva”, tyttö sanoi hymyillen ja sipaisi toisen poskea hymyillen.

”Ehkäpä mä jätän sen suostuttelen toiseen kertaan”, Missy sanoi hymyillen vinosti. Tytön mielessä liikkui vaikka mitä ideoita toisen suostuttelemiseen ja osa niistä tapahtuikin makuuhuoneen puolella, joten jätetään ne pimeyteen. Missy katsoi Bryantia ja hymyili.
”Sä oot aika syötävän hyvännäkönen”, Tyttö mumisi ja sipaisi toisen hiukset pois pojan silmien edestä.

Missy naurahti pehmeästi ja sanoi: ”Mä en lähde pois kulumallakaan”. Tytön noustessa hajareisin toisen päälle ja Bryantin vastatessa Missyn kysymykseen, tyttö hymähti ja vastasi toisen suudelmaan innokkaasti, mutta kuitenkin pehmeästi.
”Sun huulet on pehmeet”, Missy mumisi vasten Bryantin huulia.

Bryantin kasvoille kohosi hymy, Missyn sanoeesa, että päätyisi lopulta vain eläimen lihaan. "No se on hyvä, etten heti joudu alkupalaksi" Bryant sanoi virne kasvoillaan.
Missyn sanoessa, että "Sen kun tuijotat, jos jaksat", Bryant tuijotti toista netistä tiiviimmin sanomatta oikeastaan mitään. Tuntiessaan toisen sipaisun poskellaan, hänen kasvoilleen kohosi pieni hymy.

Bryantin sinisiin silmiin syttyi jonkinlainen palamisen tunne, kun Missy mainitsi, että jättäisi suostuttelemisen toiseen kertaan. Toisen lause ei jäänyt hetkeäkään mietityttämään tummatukkaa, vaan tuo tiesi, mitä "ei suostutteleminen" oikein tarkoittaa. Bryantilla itsellään oli mielessään kuvia Missystä, tuon... noniin, sellaisista mielikuvista.
Toisen sipaistessa etuhiuksia pois miehen silmien edestä, Brynant hymähti. "Sä oon viel syötävämmän näköinen. Sä oot niiiiiiiin kaunis" tummatukka tokaisi aivan toissaan, eikä tuon kasvoilta voisi millään plajastua epätodellisuuden hiventäkään.

"No hyvä. En sitte mäkää" Bryant sanoi ja hymyili. Toisen noustessa hajareisin miehen päälle, Bryant katsoi toista suoraa silmiin, vastaten suudelmaan hyvin, hyvin innokkaasti. Kalpeat kädet suuntautuivat sohvan kaiteesta Missyn kyljelle, ja vaikka leffaa oltiinkin tultu tänne katsomaan, niin muuksi se ainakin näytti miehen puolelta sulautuvan.

”Enhän mä edes raskis sua syödä. Sä oot liian hyvännäkönen syötäväksi”, Missy sanoo ja leikittelee Bryantin hiuksilla.
”Toi sun virne on muuten oikeesti sulonen”, tyttö sanoo ja katsoo toisen huulia pääkallellaan. Missy katselee Bryantia ja hymyilee itsekseen. Missy tunsi lämpimän ailahduksen sisällään Bryantin hymyillessä ja siinä vaiheessa tyttö tajusi tunteensa – hänhän oli rakastunut.

Missy tiesi, että Bryantille ei jäänyt epäselväksi, mitä Missyn suostutteleminen oli ja hymähti itsekseen. Tyttö tajusi rakastavansa Bryantissa kaikkea, tämän silmiä, hiuksia, luonnetta, kaikkea. Missy halusi herätä loppuelämänsä ajan Bryantin vierestä, tuntea toisen käsivarret suojelevina ympärillään – ihan niin kuin Missy kuitenkaan suojelua tarvisi – ja kuulla toisen äänen toivottavan hyvää huomenta.
”No enkä ole, tällainen normaali tyttö vaan”, Missy hymähti ja katsoi Bryantia hiljaa.

”Sittenhän meitä on kaksi”, tyttö hymyili ja tunsi Bryantin huulet omillaan innokkaina ja toisen kädet kyljillään. Melko selväksi tuli tämänkin illan päättyminen, molemmat mitä luultavammin huohottavina jossain päin asuntovaunua ja vieretysten maaten. Sehän kävi kuitenkin Missylle paremmin, kuin hyvin – oli nimittäin tyttö elänyt sen aikaa ilman vakituista (tai ei niin vakituista) kumppania, että alkoi pikkuhiljaa puutteessa oleminen turhauttaa.

Bryant katsahti tyttöä kummissaan, toisen sanoessa, ettei hän raaskisi tummatukkaa syödä. Miehen kasvoille kohosi huvittunut hymy, eikä hän voinut olla tuijottamasta toisen kauniita, niin koukuttavia silmiä. "No en mä ny ittestäni tiiä, mutta jos vaikka sovitaan, että kumpikaan ei syö toista?" Bryant ehdotti ja virnisti. "Mielummin mä tekisin kaikkee muuta ku muuttaisin tän illan kannibalismi-illalliseks" tuo sanoi, jopa hieman toista kulmaansa kohottaen. "Voi kiitos" mies sanoi, ja virnisti hieman. Kieltämättä Missy on aikojen seksikkäin friidu, jonka Bryant on ikinä tuntenut. Missyn ollessa edelleen hänen sylissään hajareisin, olisi Bryant voinut tehdä mitä tahansa. Hän päätti kuitenkin uppottua toisen tuoksuun ja painaa huulensa vasten toisen kaulaa, näykkien sitä varovasti. Kädet vaelsivat tytön paidan helmalle, kunnes toinen niistä jäi hyväilemään college-housujen reunaa, toisen jatkaessa matkaansa Missyn reidelle entistä valmiimpana tutkimusmatkaan. Bryant halusi saada Missyn omakseen, nyt heti ja ikuisiksi ajoiksi.

Missy hymyili ja katsoi Bryantia silmiin pää kallellaan.
"Joo sovitaan vaa", tyttö sanoi ja sipaisi toisen hiukset pois silmiltä virnistäen Bryantin seuraavalle kommentille. Missy katsoi hetken toista kasvoillaan ovela hymy ja sanoi: "ehkäpä se on mahdollista". Tytön äänensävy ei jättänyt mitään arvailun varaan ja painoi taas huulensa Bryantin huulille. Missy rakasti pojan huulia, jotka olivat vasten tytön omia, huulia, jotka tunsi hyväilevinä selässään, hiuksia, jotka välillä peittivät melkein pojan silmät ja oikeastaan kaikkea mitä toisesta löytyi.
Tyttö tunsi Bryantin pehmeät huulet vasten kaulaansa ja huokaisi tuntiessaan toisen näykkivän kaulaansa. Missyn hengitys muuttui hetkessä raskaaksi ja välillä tytön huulien välistä pääsi huokaus, jonka sävy kieli mielihyvästä. Missy antoi käsiensä laskeutua Bryantin paidan reunalle ja alkoi nostamaan paitaa hiljalleen ylöspäin, samalla kun tunsi pojan toisen käden jäävän hyväilemään housujensa reunaa ja toisen eksyessä reidelle kertoen, mitä toisella oli mielessä.
Missy oli valmis ihan mihin tahansa ja tekemään mitä tahansa Bryantin kanssa, ikinä tyttö ei ollut tuntenut mitään vastaavaa ja se saikin tytön hieman pelokkaaksi. Rakkaus osasi olla pelottava asia. Missy vajosi sohvalle selälleen vetäen Bryantin mukanaan ja vetäen samalla pojan paidan pois tämän päältä.

Nainen osasikin sitten olla kunnallinen olio. Missy kuitenkin meni jumalasta, ainakin Bryant ajatteli niin. Edellinen suhde ei edennyt edes näin pitkälle, eli Bryant voisi sanoa, että Missy olisi hänen ensimmäinen kunnon sielunkumppani. Tytön sanoessa asiaa mahdolliseksi, tummatukka antoi toiselle pienen suudelman, kuunnellen sen jälkeen toisen raskanevaa hengitystä. Missyn ääni sai jo Bryantin tuntemaan väreitä kehossaan. Toisen mennessä selilleen sohvalle, Bryant meni mielellään mukana ilman ongelmia. Paitakin saatiin pois tieltä, ja sen jälkeen Bryantin luiseva käsi ajautui Missyn paidan helmalta paidan alla olevalle iholle, samalla kun tummatukka siirsi huulensa toisen kaukalta tuon huulille. Toinen käsi pysyi edelleen toisen reidellä, tehden silti pientä edestakaisin liikettä toisen jalalla.

Missy hyväili käsillään Bryantin selkää ja käsivarsia samalla, kun näykki pojan ihoa. Missy tunsi Bryantin käden eksyvän paitansa alle ja hymyili toisen huulia vasten antaen käsiensä eksyä Bryantin housujen reunalle. Tyttö hyväili käsillänsä pojan ihoa, kunnes alkoi availla housujen nappia ja vetoketjua kiduttavan hitaasti. Missy nautti Bryantin kosketuksesta ihollaan ja näykki hieman pojan kaulaa samalla kun riisui hitaasti toisen housuja.
Missy tunsi, että oli täysin rakastunut Bryantiin ja oli antamassa tälle enemmän, kuin ikinä kenellekkkään muulle. Toki seksiä oli tyttö harrastanut, mutta nyt tässä oli muutakin, tuntui kuin Missy olisi ollut luovuttamassa elämänsä toisen käsiin ja Bryantin käsiin hän sen uskaltaisi luottaa. Bryant vaan tuntui heti tutulta ja turvalliselta, johon uskalsi luottaa ja jonka kanssa halusi aina olla. Missy ei varmaan ikinä tulisi päästämään Bryantia luotaan, ei vaikka mikä tulisi...