To rise to the idea of a new beginning

// Peli jatkuu täällä (edellinen), Sinikeiju & Brooke edelleen :--) //

Loveresta lähdettyään Jessie käveli Brooken kanssa yhtä matkaa autolleen, huikkasi ystävättärelleen nähdään ja ajeli sen jälkeen kaikessa rauhassa kotiin Toyotallaan. Ei hänen aikeensa tosin kotio ollut jäädä, mutta Ada piti hakea mukaan Babsille leikkitoveriksi Brooken luo.
Jessie ajoi hopean Toyotan asuntonsa porttien ulkopuolelle. Isänsä ei näyttänyt olevan kotonaan viereisessä kartanossa, hänen käyttämä auto kun ei ollut pihassa ja hälytysjärjestelmäkin näytti olevan päällä. Jessie naputteli pikaisesti omaa asuntoaan suojaavan aidan porteilla turvakoodin, ennen kuin pääsi sisäpuolelle. Ares, Easton ja Bart olivat heti portilla vastassa toivottamassa emäntänsä häntä heiluen tervetulleeksi. Jessie tervehti kaikkia pienellä rapsutuksella ja suukolla, muttei kerennyt tällä kertaa huomioida isompia koiriaan sen enempää. Hän purjehti sisään ja nappasi jo ovella häntä heiluen odottamassa olleen Adan kainaloonsa. Jess nouti Adan viltin peremmältä, ennen kuin jo palasi pikapikaa Toyotan luo.
Hän varmisti, että porttien lukitus oli päällä, ennen kuin taitteli Adan viltin pelkääjän jalkotilaan ja päästi Adan sinne. Koiruus oli matkustanut niin usein autolla, että se osasi jo mammia pelkääjän jalkotilassa koko matkan, oli kyse sitten pidemmästä ajasta tai vain pikkumatkasta Brooken luo. Jess hyppäsi kuskin paikalle ja lähti ajelemaan Brooken asuntoa kohti.

Muutaman minuutin kuluttua Jess oli jo parhaan ystävänsä talolla. Tuo nousi ylös autosta ja kävi avaamassa Adallekin oven. Pieni koira seurasi häntä innokkaasti heiluen omistajaansa pääoville, kun tuo asteli sinne ja soitti ovikelloa. Kuullessaan Brooken huikkauksen Jessie avasi oven, päästäen Adan livahtamaan oitis innoissaan sisälle. Kyllä Ada muisti, missä Babs asui ja tiesi, milloin pääsisi leikkimään tuon kanssa. Jessie asteli peremmälle Adan ja Babsin vanavedessä ja suunnisti olohuoneen puolelle, jossa Brookekin oli.
"Olipas Ada innoissaan päästessään leikkimään Babsin kanssa", Jess naurahti istuutuen sohvalle. Brooken olohuoneesta kyllä näkyi se, ettei rahan kanssa tarvinnut nirsoilla.
Jessien katse seurasi Brookea, kun tuo haki jostain tuhkakupin olohuoneen pöydälle. "Muistat kai mitä mieltä olen polttamisesta..." tuo huomautti kulmiaan kohottaen. Ei Jess aikonut toki Brookea kieltää polttamasta vain sen takia, että hän sattui tulemaan vierailulle, mutta tottakai hänen oli pakko saada edes huomauttaa siitä.

Brooke naurahti katsoessaan koirien temmellystä pihalla. Koirat rakastivat, kun pääsivät leikkimään yhdessä. Hän hymyili Jessielle tämän tullessa peremmälle. Hän tunsi nolostuvansa, kun tämä huomautti polttamisesta.
”Mä voin polttaa pihalla”, hän sanoi ja vei tuhkakupin pois. Hän oli ennenkin polttanut ulkona, jos kylässä oli vieraita, jotka eivät polttaneet. Ei tuottanut ongelmia.
Brooke palasi olohuoneeseen ja avasi viinipullon.
”Eihän sulla ole keikkaa huomenna? Mitä jos vietettäis leffailta sen jälkeen, kun ollaan suunniteltu?” hän ehdotti kaataessaan viiniä molemmille. Hän toivoi, ettei Jessiellä olisi keikkaa seuraavana päivänä.
”Ada varmaan tykkäis, jos te jäisitte yöks. Mä voin tehdä sulle pedin tonne vierashuoneeseen.”
Brooken talossa oli ollut neljä makuuhuonetta hänen ostaessaan talon, mutta hän oli yhdestä huoneesta tehnyt itselleen pienen kuntosalin.
Brooke ei muistanut, koska he olisivat viimeksi viettäneet Jessien kanssa kunnon tyttöjen iltaa.

Toki Jessie oli mielissään että Brooke sanoi voivansa polttaa pihallakin, mutteihan tuon olisi välttämättä Jessican takia tarvinnut. Jess kun ei itse polttanut lähinnä siitä aiheutuvien ulkonäköä koskevien haittojen takia, niin hän oli ylipäätään polttamisesta saanut vähän negatiivisemman vaikutelman. Tai sitten hän ei vain polttamattomana ihmisenä tajunnut, että mitä iloa jotkut siitä sai.
Brooken ehdottama leffailta kuulosti Jessien korviin enemmän kuin hyvältä, siitä oli jo ihan tarpeeksi aikaa kun hän oli viettänyt kunnolla aikaa Brooken kanssa.
"On mulla itseasiassa yks pienempi kuvaushommeli huomenna, mutta se on vasta illalla sitten kun kuukin on jo noussut", tuo hymähti hymyillen.
"Ja jos tiukkaa tekee niin voin myös siirtää sen, paljon mielummin jään Adan kanssa tänne yöks kun että palaisin kohta kotiin vaan sen takia, että huomeniltana on yks pahainen keikka".
Huomisiltainen kuvaus ei muutenkaan ollut järin Jessien uraa edistävä, joten jo senkään takia siitä ei pahemmin aiheutunut haittaa.

Unohdettuaan taas huomenna olevan keikan, Jessien ajatukset palasi siihen, minkä vuoksi he olivat alunperin tulleet Brookelle. Tusina ideoita hyökkäsi oitis Jessican ajatusmaailman kimppuun.
"Niin, minkähänlaisen yrityksen sä oot ajatellut pystyyn pistäväs?" tuo hymyili keskittäen katseensa Brookeen.

Brooken huulille levisi leveä hymy. Tästä illasta tulisi hauskaa. Hänen elokuvakokoelmansa oli iso, joten heillä riittäisi katseltavaa ja hyvää viiniä löytyi. Oli hänellä myös naposteltavaa elokuvan ajaksi. Hän siemaisi viinilasistaan laskien sen sitten pöydälle.
”Kiva. Koskahan me ollaan viimeks vietetty tyttöjen ilta?”
Brooke oli iloinen. Heillä tulisi olemaan hauska ilta pitkään aikaan. ”Sä voit jättää Adan tänne sen sun keikkas ajaksi.”

Nainen siirsi ajatuksensa siihen, miksi he olivat alun perin hänen luokseen tulleet. Eli suunnittelemaan hänelle yritystä. Hänellä ei ollut hajuakaan, millaisen yrityksen hän perustaisi.
”Ei mitään hajua. Mä en tiedä yhtään, millasen yrityksen mä voisin perustaa. Joku pieni ainakin aluksi.”
Brooke yritti keksiä jotain ideaa, mutta hänen päänsä löi tyhjää. Jessie taatusti keksisi jotain. Tämä kuitenkin tunsi hänet niin hyvin, että tiesi, millaisen yrityksen hän perustaisi.

Jessien kasvoille nousi mietteliäs ilme, tuon kysyessä, että koskahan he viimeksi olivat viettäneet tyttöjen iltaa.
"Mä en edes muista.. Ja sillon siitä on ihan liian pitkä aika", Jessica naurahti.
Adalle tekisi varmasti hyvää, että se saisi välillä olla muuallakin, kuin yksin kotona emäntänsä ollessa poissa. Olihan Jessicankin luona isommat koirat joita Ada pääsi tarvittaessa moikkaamaankin, mutta ylihuolehtivaisena Jessie pelkäsi pikkuiselleen tapahtuvan jotain, kokoero kun ei kovin pieni ollut Adan ja kolmen pihakoiran kanssa.
"Voi kiitos, Ada varmaan mieluummin on täällä Babsin seurana kuin yksin kotona", tuo vastasi sitten Brooken tarjoukseen.

Jessin ilmeestä epäilemättä näki jo kauas, että hänellä riitti jo tässä vaiheessa ihan kiitettävästi ideoita Brookea varten. Puolet varmaan jo valmiiksi tosin tuhoon tuomittuja, Jess ei jaksanut ihan miettiä niin pitkälle, että liikeidea sopisi Brookelle, olisi samaan aikaan tarpeeksi tuottava ja ennnen kaikkea tietysti tarpeeksi mielenkiintoinen. Jos perustaisi Lontooseen miljoonannen pikkukioskin tai perus vaatekaupan, niin ilman sen suurempia tempauksia kauppa tuskin kovin hyvin kävisi.
"No, oletko sä ajatellut myyväs jotain palveluita, vai jotain tuotteita, vai kenties vaikka lomamatkoja?", Jessica kysyi napaten pöydältä toisen viinilasin, johon Brooke oli juuri kaatanut viiniä. Hän maistoi varovaisesti viiniä ja epäilemättä onnellinen hymy kävi tuon huulilla, kyllähän Brooke nyt tiesi mikä hänen lempiviininsä oli.
"Olis hienoa perustaa vaikka sellanen pieni hajuvesiputiikki, mutten kyllä tiedä olisko sen tuotto niinkään hyvää.. Ellei sielä olis satoja eri hajuvesiä", Jessie hymähti nähden jo sielunsa silmin upean, lasisen rakennuksen joka oli täynnä hajuvesiä. Hänen paratiisinsa.
"Onko sulla muuten ketään miestä pyörityksessä?", Jess kysyi yhtäkkiä siirtäen uteliaan hymynsä Brookeen. Eihän tuo ollut kertonut hänelle mitään rakkausrintamastaan, jo olisi aikakin. Jessicalla tunnetusti riitti energiaa ihan helposti vaikka suunnittelemaan toiselle liikeyritystä ja samanaikaisesti juoruamaan miehistä.

”Sillon siitä on liian pitkä aika. Todellakin liian pitkä aika.”
Brooke hymyili. Hän mielellään piti Adaa hoidossa itsellään ja Babs olisi vain innoissaan siitä.
”Sen takia mä ehdotinkin tota. Ada on sellanen kullanmuru, jota hoitaa mielellään. Se viihtyy täällä aina.”
Nainen näki ystävänsä ilmeestä, että tällä oli useita ideoita häntä varten.
”Jotain tuotteita ehkä. Hajuvedet ei oikein ole mun juttuni. Hajuvesiliikkeitä on muutenkin pilvin pimein. Sä puhuit kahvilassa jotain vaatteiden myymisestä. Se vois olla hyvä idea. Mä voisin kysyä Lockelta suostuisko se stailaamaan välillä asiakkaita.”
Pieni vaateliike olisi sellainen, joka olisi Brooken juttu. Locke voisi toimia stailistina siellä. Jos suostuisi. Hän katsoi Jessietä saaden idean.
”Sä voisit tulla osakkaas siihen.”
Nainen naurahti, kun kysymys miehistä tuli. Veljelleen hän ei ollut Shawnista puhunut, mutta Jessielle hän ehkä voisikin puhua.
”Ei varsinaisesti. On mulla ollu yks, mutta se oli sellanen yhden illan juttu”, Brooke vastasi kertomatta enempää. Hymy hänen huulillaan paljasti, kuinka hyvä yhden illan juttu oli ollut kyseessä. Hän ei yksityiskohtia kertoisi, eikä sitä, että aikoi tavata yhden illan juttunsa vielä uudelleen.

"Totta", Jessie naurahti Brooken sanojen myötä. Eihän hienoin puutarhakaan kauaa loistanut ilman huolenpitoa, kai se oli sama juttu kaveruussuhteiden kanssa. Ilta kahdenkesken koirien kanssa teki joskus todellakin hyvää.
Jessien huulille nousi hymy Brooken sanojen myötä, jep, Ada tosiaan oli pikkuinen kullanmuru ja viihtyikin Babsin seurassa Brooken luona.
"Kunhan Adasta ei ole liikaa vaivaa, niin se pärjää täällä hienosti", Jess hymähti hymy huulillaan. Kaipa Ada meni siinä missä Babskin, ei se nirsoillut ruoan suhteen tai nukkumapaikan suhteen, kunhan sai tottakai ylellisyyttä osakseen. Toki Jessien kullanmurunen maistoi oitis, oliko ruoka korkealuokkaista vai ei. Jess ei epäillyt hetkeäkään, ettäkö Brooke syöttäisi Babsille supermarkettien halppisruokaa.

Jessie nyökytti pienesti päätään Brooken puhuessa. Hajuvesiliikkeitä toden totta oli jo nyt ihan kiitettävästi, ilman oikeasti hyvää mainostempausta sillä tuskin menestyisi kovin pitkälle. Brooken ehdottama vaateliike kera Locke-stailistin sen sijaan kuulosti jo paremmalta.
Lievä innostuneisuus vilahti Jessican silmissä, kun Brooke sanoi ideansa ääneen. "Ai oikeasti?" Jess tarkisti kohottaen kulmiaan pari astetta. Oikeastaan Brooken idea oli mitä loistavin, he ainakin olisivat jatkossakin entistä enemmän tekemisissä keskenään, jos Jess olisi osakkaana Brooken liikkeessä. Jess ei ollut koskaan kuvitellut omaa liikeyritystä tai edes sitä, että olisi sellaisessa osakkaana lakiopiskeluiden, valokuvamallina toimimisen ja hevosten kilpailuttamisen ohella, muttei se kuulostanut yhtään hassummalta. Jessicalta tunnetusti riitti intoa vähän kaikkeen ja järkeäkin ajankäytön jakamiseen.

"Aaa", Jessie hymähti Brooken vastaukselle pienen virneen käydessä tuon huulilla. "Sellainen juttu", tuo toisti tarkkaillen kaverinsa eleitä. Jo tuon hymy paljasti, ettei tämä mies ainakaan ollut mikään keskivertojuttu ollut. Eihän Jessiellä itselläänkään mitään yhden illan jutuista enempää, toisaalta hän oli unohtanut jo nuokin kaikki, kukaan niistä ei ollut tarpeeksi mielenkiintoinen, jotta olisi voinut jäädä Jessien mieleen pidemmäksikin aikaa.

”Koska Adasta muka olis vaivaa mulle?” Brooke ihmetteli. Hän oli ennenkin hoitanut Jessien koiraa, eikä tästä ollut vaivaa ollenkaan. Ada ja Babs saisivat samaa ruokaa, kallista merkkiruokaa. Nainen ei muuta ruokaa ostanut koiralleen. Supermarkettien halpisruuat eivät tulleet kysymykseenkään.

”Joo joo. Hei, ilman sua mä en olis keksiny koko yrityksen perustamista. Totta kai sä tuut osakkaaks. Enkä mä odota, että sä olisit jatkuvasti siellä liikkeessä.”
Brooke näki innostuneisuuden ystävänsä silmissä. Hän arveli tämän suostuvan mielellään. Tietysti hän ymmärsi, että tällä mallin työnsä ja hevosensa, mutta eihän odottanutkaan, että Jessie olisi jatkuvasti liikkeessä. ”Sä käyt liikkeessä oman aikataulus mukaan.”
Nainen katsoi ystäväänsä pyytävästi. Hän halusi tämän mukaan yritykseensä.

Brooke virnisti. Jessie oli selvästi tajunnut, ettei hänen yhden yön juttunsa mikään keskivertojuttu ollut. Hän jätti kuitenkin puhumatta asiasta enemmän. Hän harvoin puhui yhden yön jutuistaan, sillä niitä todella oli harvoin.