God must hate me now

// tänne siis reaper med. tomppa! (: anteeksi pelin epäselvyys ja lyhyys, ensikerralla parempaa :---)

Tälläkertaa Shawn ei ollutkaan jaksanut laittaa keesiä pystyyn, vaan antoi hiusten melkei roikkua silmillä. Hänen päällään oli musta t-paita ja punaiset pillifarkut, mustien tennareiden seurana.
Shawn avasi Rasheeraspin oven, ja asteli sisään. Hän vilkuili ruskeilla silmillään ympäri pubia, jonka täytti jälleen juoppojen räkäinen nauru. Ihme ja kumma, ainuttakaan kahakkaa ei Shawnin korvat poimineet. Tuo jätti paikan kyyläämisen sikseen, ja asteli tiskille. "Pari Etax aa:ta" Shawn vain tokaisi, ja hänen lyötyään hieman vajaana olevan rahasumman tiskille, hän jopa sai juomansa ilman vikinöitä.
Tummatukka käveli tyhjään pöytään, joka sijaitsi nurkassa. Häntä ärsytti mennä istumaan jonkun pulin viereen joka vain örisi tuntematonta kieltä, eikä ihmisestä saanut muutenkaan mitään selvää. Shawn laski suuret Etax aa- tuopit pöydälle ja aloitti sitten toisen juomisen. Jos hän tosiaan tänä iltana onnistuisi juomaan tuon kaiken, aamulla ei ainakaan olisi darrasta valittamista. Voi kyllä, vaikka Shawn oli ollutkin narkkari ja alkoholisti ties kuinka monta vuotta, darra iski silti ja mikään muu ei voinut ärsyttää Shawnia sen enmpää.

Sää oli melko tumma, eikä aurinkoa näkynyt missään koko päivänä. Harmaat pilvet täyttivät koko taivaan, eikä sadekkaan ollut mikään maailman odottamattomin asia tälle illalle. Shawn kaivoi farkkujensa taskusta tupakka-askin ja otti sieltä röökin, sytyttäen sen ja jääden katselemaan ohitse kulkevia ihmisiä, samalla juoden juomaansa.

Tommy oli pukeutunut tapansa mukaan rennosti. Hänen jaloissaan olivat mustat farkut ja niiden parina musta huppari, jonka hihat oli kääritty ja vetoketku oli sen verran auki, että se paljasti punaisen bändipaidan olevan sen alla. Jalassa oli jälleen hänen lähes hajoamispisteessä olevat tennarit, joiden paikkaamista hän oli useampaan otteeseen harkinnut, mutta se oli kaatunut siihen, että ne näyttäisivät luultavasti vieläkin kauheammalta, jos hän teippailisi niitä jesseteipillä. Ja aivan kuin nuorukainen ei olisi näyttänyt riittävästi hulttiopojalta vaatteidensa takia, roikkui rööki suupielessä, kädessä oli oluttuoppi ja silmät harottivat hänen ollessa sen verran kännissä ja lääkkeissä. Pysyi kuitenkin vielä pystyssä eikä mongertanutkaan pahasti, vaikka puhe kyllä jo kieltämättä sammalsi enemmän kuin aavistuksen. Sai siitä kuitenkin selvää suht koht hyvin.

Nuorukainen oli päättänyt, että tänään hän ei olisi yksin juhlimassa. Hänelle alkoi kuitenkin riittää vanhojen juoppojen seura, mutta pelastus käveli sisään Rasheetaspin ovista. Pelastava enkeli näyttäytyi nuoren miehen muodossa punaisiin farkkuihin ja mustaan t-paitaan verhottuna. Tommyn katse seurasi toista aina siihen saakka, kunnes tuo löysi vapaan pöydän, johon juomiensa kanssa parkkeerasi. Narkkarinuorukainen poltti röökinsä loppuun ja heitti sen olkansa yli välittämättä siitä, keneen palava savuke osuisi ja lähti talsimaan hieman hoiperrellen toisen pöytään.

"Moro. Kelpaako seura?" hän avasi keskustelun, muttei odottanut vastausta vaan istahti toista vastapäätä ja laski tuoppinsa pöytään. Pian hän kuitenkin nosti sen takaisin huulilleen ja otti pitkän huikan. Osa oluesta onnistui valumaan hänen leukaansa pitkin syliin, mutta nuorukainen ei välittänyt vaan pyyhkäisi ne huolettomasti hihaansa.
"Mä oon Tommy", hän esittäytyi ja ojensi kätensä kättelyyn. Jos hän olisi ollut selvinpäin, ei hän olisi ikimaailmassa kehdannut mennä tutustumaan keneenkään niin spontaanisti, mutta onneksi hän ei usein ollutkaan selvä. Tänään hän oli peruskuoseissaan, ei liikaa, muttei myöskään liian vähän, mutta iltaa kohden asia luultavasti muuttuisi ja hän tulisi kallistumaan enemmän sen 'liikaa' päihtymystilan puolelle. Se ei kuitenkaan saanut nuorukaista murehtimaan eikä mielessä käynytkään ajatus, että hänen olonsa voisi olla huomenna aika kaamea kaiken sen juomisen jälkeen. Elämää elettiin vain kerran ja Tommyn mukaan siitä piti nauttia täysillä, kun siihen kerran oli mahdollisuus.

Shawn joi melko hyvää vauhtia ensimmäistä tuoppia tyhjäksi, ja koska juoma oli sen verran vahvaa, meni siitä helposti humalaan. Mutta eihän Shawn vielä ollut kännissä, ei todellakaan. Hän sytytti taskustaan kaivaneen röökin ja veti yhä uudelleen ja uudelleen siitä henkosia. Samassa hän jo huomasikin näpelöivänsä vaaleaa pientä pussia käsissään. Hän ei välittänyt, näkikö joku vai ei, samapa se. Hän oli lentänyt niin monta kertaa ulos, että kyllä hänen juttunsa jo tiedettiin, paremmin kuin hyvin. Ehkäpä siksi kukaan ei ikinä tullutkaan valittamaan hänelle hänen tekemisistään.
Kaikenlisäksi kyseenalainen maine saattoi paljastua jo nyt muiden silmissä, sillä jotkut selvästi katsoivat häntä paheksuen, toisen hymynkare suupielillä. Ei tummatukka siitä välittänyt, että mitä hänestä puhuttiin. Hänelle oli suorastaan yksi hailea mitä paskaa muut selittivät hänestä, hänen selkänsä takana. Aivan sama.
Pussi oli läpinäkyvä, ja siitä hohti läpi kuusi sateenkaaren väristä pilleriä, joista hän nappasi liilan ensin. Tällä ei ollut hajuakaan mitä ne olivat, mutta hän vain tiesi, että sekaisin niistä menisi nopeasti. Shawn ei ehtinyt tehdä pussille mitään, kun joku jo syöksyikin paikalle. Shawnin silmät kiinnittivät huomion tulokkaaseen, ja toisen kysyessä seurasta, Shawnin suupielet kohosivat. "Joo, siihe vaa", hän vastasi ja samassa toinen istuikin jo toiselle puolelle pöytää.

Toisen esittäytyessä Tommyksi ja tuon ojentaessa kätensä, Shawn tarttui tuon käteen ja tuijotti toista hetken. "Shawn" mies esitteli itsensä ja sama suupielillä oleva hymyntapainen pysyi edelleen siinä.
Tuon miehen aijemmin valuneet kaljat saivat Shawnin hymyilmään, sillä hän tulisi olemaan samassa, ja vielä pahemmassakin jamassa tänäiltana. Kumpa seura vain pysyisi, sillä Shawn ei millään jaksaisi alkaa vittuilemaan kaapeille ilman seuraa.
Tummatukka kaatoi loput tuopista kurkkuunsa, nappasi pussista toisen pillerin, nieli sen ja veti jälleen nikotiinia henkeensä.

Shawn ei yleensä ikinä suunnitellut mitään muuta alkuillasta, kuin, että tulisi vetämään perseet ja olemaan pöllyissä. Eihän hänen mielessään muuta ikinä pyörinytkään. Yleensä kuitenkin hän alkoi haastamaan riitaa suurempikokoisempien kaappien kanssa, ja sen jälkeen sai suunnilleen ryömiä kotiin, ellei jäänyt väsymyksen takia nukkumaan kadun varteen. Sekään ei ollut uusinta uutta jos tulisi näkemään Shawnin kadun varressa.
Ruskeat hazel-silmät ajautuivat kattoon häipyvästä röökin savusta Tommyyn. "No, ootko ainemiehiä? Voin tarjota tosta, kyl näitä riittää" Shawn sanoi ja ojensi läpinäkyvää pussia toista kohti.
Niin, kyllä Shawnilla riittäisi noita pusseja yllin kyllin taskuihinsa, eikä nytkään tilaa oltu säästelty, sillä noilla napeilla saisi helposti itsensä sekaisin jo ensimmäisen pussin jälkeen.

Tommyn katse osui melkein välittömästi hänen pöytään saapuessaan minigrip-pussiin, jota toinen näpelöi käsissään. Hän ei tunnistanut siinä olevia ryynejä, mutta uskalsi arvata, että ne olivat jotaki, mistä meni pöllyyn. Hänen arvionsa toisesta parani entisestään, sillä oli enemmän kuin mukavaa, kun oli seuraa, jonka kanssa voisi sekakäyttää aineita. Siitä hän oli ehkä vähän huolissaan, miten avoimesti toinen käytti, sillä hän ei halunnut poliisien sekaantuvan tekemisiinsä ja eikä missään tapauksessa halunnut tuomiota. Vaikka eipä hän kyllä itsekään usein varovaisuutta noudattanut, mutta se johtui yleensä siitä, että hän oli niin sekaisin, ettei moinen seikka pulpahtanut hänen mieleensä. Aina ollessaan vielä vähän enemmän selvinpäin (kuten nyt, vaikka moni ulkopuolinen olisikin luokitellut hänen olevan aivan kuutamolla), hän osasi käyttää huomaamattomasti vaikka sekin huomamaattomuus karisi siihen, että kuka tahansa osasi jo hänen käytöksestään sanoa hänen vetävän muutakin kuin viinaa.

Toisella ei ilmeisesti ollut mitään sitä vastaan, että hän liittyi seuraan ja sekös miehelle sopi. Oli mukavaa saada seuraa, varsinkin, kun tiesi, ettei tarvitsisi salailla käyttävänsä muitakin kuin laillisia päihteitä. Toinen esitteli itsensä Shawniksi saaden nuorukaisen nyökkäämään. Toinen nieli pussista yhden pillerin Tommyn katseen seuratessa tiiviisti nappia aina pusissta suuhun katoamiseen asti. Kieltämättä hänelle itselleenkin maistuisi ja hän oli jo ehdottamassa vaihtokauppaa, kun toinen jo tarjosikin.
"Ai et oonko? No totta helvetissä!" hän vastasi ja nappasi pussista kerralla kaksi nappia, jotka heivasi suuhunsa ja joi bisseä päälle. "Mulla on kans ryynejä. Diapameja ja Xanoreita, jos jossain vaiheessa iltaa kelpaa?" hän päätti kertoa omasta varustuksestaan jättäen kuitenkin vielä toistaiseksi kertomatta, että hänellä oli amfetamiiniakin. Hän yleensä säästeli piriä itselleen, sillä se oli hänen perusterveytensä kannalta välttämätön aine, jota ilman ei yksinkertaisesti pärjännyt.