Would I have a drink and date?

// Suntsu & Jamie, tervetuloa //

Missy astelee baariin ja vilkaisee ympärilleen paikallisessa. Tyttö pyöräyttää silmiään ja kävelee tiskille tilaamaan oluen, jonka saakin pian melko nuhruisesta lasista.
Uskaltaakohan tätä edes juoda? Missy miettii nojaillen tiskiin. Tyttö kuitenkin rohkaistuu ja ottaa kulauksen juomastaan, joka paljastuukin melko hyväksi.

Suurin osa baarin asiakkaista on joko nuoria kolleja, jotka hoitelevat äfäärejään tai sitten vanhoja puliukkoja, jotka vinkkailevat silmäänsä vihjailevasti nuorelle tytölle. Missy pudistaa päätään ja kääntyy takaisin tiskin puoleen. Eipä tämäkään paikka ole kummempi, mutta kun eipä tuota muuallekkaan sisälle pääse. Yellow Roadin hieno klubi on tosiaan liian hieno ja sinne ei tälläistä homssuista neitoa varmana sisälle päästettäisi ja Devon Streetin irkkumeininkikään ei oikein sytytä.

Huomatessaan tuoppinsa tyhjenneen Missy tilaa uuden ja näpyttelee kännykkäänsä. Sekin kapistus kyllä on ihan turha, kun ei kenelläkään näytä tytölle ikinä asiaa olevan, ei edes vanhemmilla. Nämäkin ovat hylänneet tyttärensä täysin. Tai no, isä kuollut ja äitikin luultavammin, eipä Missy enää edes jaksanut kysellä äitinsä perään. Olisihan kyllä mukava, jos olisi huolehtiva isoveli tai edes joku, joka välittäisi, mutta mistäpä sellaisen löytäisi, ellei halua suhdetta. Toki parisuhdekin olisi parempi, kuin pari suhdetta, mutta niihin tyttö oli yleisimmin tyytynyt, koska hänestä tuntui, ettei pystynyt elämään yhden ja saman ihmisen kanssa kovin pitkään, vaikka arvostikin enemmän vakavia ja pitkäkestoisia juttuja.

Missy kittasi olutta melko mukavaa tahtia ja vilkuili välillä ympärilleen katsellakseen, jos löytäisi mielenkiintoisia ihmisiä, tai miehiä, joiden luo eksyä yöksi, kun ei tuo seuraava yö oikein yksin huvittanut.

(( Here we come. ))

Se ilta oli ihan suhteellisen viileä, tai ainakin verrattuina niihin iltoihin, joita tässä vähän aikaa oli tultu vieteltyä. Ihmiset olivat vetäneet päälleen jotain lämmintä tai sitten jääneet kotiin kyyhöttämään lämpimälle sohvalle, kullan kainaloon ja katsomaan jotain elokuvaa.
Jamielle ei moinen kelvannut, vaan hänen perjantai-iltansa oli oltava täynnä toimintaa; viinaa, huumeita ja seksiä. Juuri sitä tavanomaista lontoolaisen sinkkumiehen arkea. Kunnes sitten eteen tupsahtaa se kriittinen osapuoli, joka syrjäyttää nämä kolme suhteellisen tärkeäksi tullutta asiaa ja omii miehen kokonaan omakseen. Silloin ei ollut luvallista edes vilkuilla puolella silmälläkään muita naisia - tai miksei miehiäkin - tai puuhata mitään muutakaan sinkkumiehelle tyypillistä. Piti asettua aloilleen, hankkia lapsia, käydä töissä ja vanheta arvokkaasti. Mitä se arvokkaasti vanheneminen sitten oikein oli? Istua keinutuolissa ja katsoa kuinka omat lapset toisivat aikanaan omia lapsiaan näytille? Eivät nämäkään isovanhemmistaan kauaa välittäisi ja lähtisivät omille teilleen. Mitä helvetin järkeä oli sitten perustaa perhettä? Mikäli vanhuksista ei enää välitettäisi ja nämä voisivat yhtähyvin kuolla pois. Mies ei tiennyt, mitä muut hänen tuttavat tekivät, mutta hän ei ainakaan ikinä aikonut tuohon kierteeseen lähteä. Hänen oma elämä oli muutenkin todella epävakaata, joten vaimo ja lapset siitä puuttuisivatkin. Hän ei millään kyennyt olemaan paikoillaan, saatika sitten pitämään näppejään erossa jostakin hyvännäköisestä vastaan kävelevästä naisesta tai miehestä. Okei, ehkä Jamie piti jotakuta täydellisenä juuri tiettynä hetkenä, mutta entäs sitten kun vastaa kävelee joku paljon täydellisempi? Toisinaan mies osasi vaihtaa pyöriteltäväänsä melko tiuhaan tahtiin, muttei hän pitänyt sitä lainkaan pahana asiana.

Jamie virnisteli itsekseen ja astui sisälle Rasheraspin tunkkaiseen ilmaan. Hänellä oli yllään musta nahkatakki, jonka alta pilkotti musta, hihaton t-paita sekä jaloissaan hänellä oli valkoiset pillifarkut. Hiukset oli laitettu tavanomaisesti pystyyn ja vihreitä silmiä reunusti haalea kerros mustaa kajaalia. Kenkinä toimivat tälläkertaa mustat, lähes hajoamispisteessä olevat lenkkarit ja lanteilla keikkui musta niittivyö. Jamie heitti takkinsa narikkaan ja asteli sitten baaritiskille. Hän asettui erään nuorehkon tytön viereen ja tilasi nopeasti yhden kaljan.

(( Sori, vähän kökköä teksiä. ))

Missy vetäisi huppariaan tiukemmin ylleen ja nojaili yksinään tiskiin, toivoen että saisi edes jonkinlaista seuraa. Pian baarin ovi kävi ja tyttö seurasi sivusilmällä sisälle tullutta miestä. Mies näytti ensin suuntaavan kohti Missyä, mutta kiersi kuitenkin tytön toiselle puolelle ja istahti viereiselle penkille tilaten oluen. Missy katseli miestä sivusilmällä ja oli jo kääntymässä tämän puoleen, kun tunsi jonkun puristavan kättään ja kääntyi salamana jonkun randompuliukon puoleen.
"Lähtisiksie tyttö miun mukkaa? Voisin luvata aika kovaa menua", mies sönkötti ja Missy katsoi tätä kylmästi ajatellen: Tämäkin vielä...
"Kipitäs vittuun siitä", tyttö murahti, mutta mies ei luovuttanu.
"No mitä? Eikö kokenu mies kelepaa?" mies sönkötti ja hönki Missyn naamalle. Puliukon hengitys haisi vanhalle viinalle ja mädäntyneelle ja vaatteetkin olivat, kuin suoraan roskiksesta kaivetut. Ihme, ettei miehen ympärillä mitään kärpäsiä pörrännyt, sen verran likainen tuo oli.
"Joo eipä taida, ainakaa noin haisevan, likasen ja vanhan", Missy ärähti ja nykäisi kätensä irti yrittäen saada miehen tajuamaan, että tällä ei olisi mitään mahdollisuuksia
"Kuuleppa tyttö, sinuna kunnioittasin vanhempia. oonhan mie sentää elämää nähny ja kokenu seksiasioissa", mies höpötti ja otti Missystä uudelleen kiinni yrittäen samalla kouria tytön intiimejä paikkoja.
"Nyt jumalauta ne näpit irti", Missy sanoi hiljaa ja oli valmiina lyömään miestä. Tuo ei kuitenkaan luovuttanut ja alkoi jo suunnilleen raahaamaan tyttöä kohti ovea.
Mikä näitä ihmisiä vaivaa?! tyttö ajatteli ja yritti huitaista juoppoa, kuitenkin lyömällä ohi.

Jamie hörppi hitaasti saamaansa olutta ja vilkuili aina vähän väliä ympärilleen. Hänen vihreät silmänsä etsivät juuri parhaillaan jotakuta kiinnostavaa tyyppiä, jonka kanssa voisi mahdollisesti viettää loppuillan - ja mahdollisesti myös yönkin. Siitä olikin jo jonkin verran aikaa, kun Jamiella oli viimeksi ollut ihan oikeasti hauskaa, sillä hänellä oli nyt tässä lähiaikoina ollut vaikka mitä puuhaa. Esimerkiksi se, että oikeudenkäynti lähestyi, jossa häntä puukottanut mies joutuisi vastuusen teoistaa ja vankilaan nyt ainakin viideksi vuodeksi. Tai Jamien puolesta tämä voisi joutua sinne koko loppuelämäkseen, mutta nykyään rangaistukset tuppasivat olemaan lieviä - näin puukotuksissakin.
Tummatukkainen mieh huokaisi ja pyöritteli hetken olutlasia pöydällä. Oikeastaan, ei täällä baarissa tänä iltana näyttänyt kauhean mielenkiintoisia ihmisiä löytyvän, joten se nyt olisi se ja sama, että kuluttiko Jamie aikaansa täällä vai omalla kämpillään. Hänen katseensa vilaisi nopeasti erästä vieressä istuvaa, suhteellisen nuoren näköistä tyttöä, mutta ei aluksi aikonut laittaa tikkuakaan ristiin tämän suhteen. Tuo nimittäin näytti melko nuorelta, eikä se Jamielle kelvannut juuri nyt.

Ei luultavasti ollut kulunut edes viittä minuuttia, kun jo tytön luokse pyyhälsi joku tämän baarin vakioasiakkaista, joka alkoi oitis ehdottella tytölle kaikkea epäsoveliasta. Jamie vilkaisi kaksikkoa sivusilmällään, mutta ei puuttunut asiaan. Kyllä luultavasti tuon näköinen tyttö osaisi huolehtia itse itsestään, mikäli edes tällaiseen baariin oli tullut. Ei nimittäin tämän asiakkaista ikinä tiennyt, sillä tämä joukko saattoi joskus olla todella värikäs. Suurimmaksi osaksi täällä ihmiset olivat niitä Rasheen tyypillisiä narkomaaneja tai juoppoja, joille kelpasi ihan minkälainen naisseura vain. Humalaisillaan ja huumeiden tuhoamilla aivoillaan tämä varmaankin kuvittelivat, etteivät naiset voineet heitä vastustaa ja lähtivät mielellään näiden kanssa yöjalkaan. Tietenkin, jotkut lähtivät, mutta nekin olivat sitten äärimmäisen epätoivoisia ihmisiä tai sitten makasivat näiden juoppojen kanssa rahasta. Jamie ei voinut sanoa, että kuuluisi tähän kyseiseen ryhmään, mutta ei hän tuntenut kuuluvansa siihen niin sanottuun Rasheen parempaan puoliskoon. Mies näet joi ja käytti aineita, mutta ei hän nyt baarissa pyörinyt aivan ympärikännissä ja kinunut seksiseuraa jokaiselta vastaan tulevalta naiselta.

Jamie vilkaisi taas vieressään olevaa kaksikkoa, eikä tuo juoppo näyttänyt lähtevän yhtään mihinkään, vaikka tyttö käskikin tätä painumaan helvettiin. Jamie pyöräytti silmiään ja otti uuden huikan oluestaan.
"Etkö sä kuullut, mitä toi tyttö sanoi. Painu vittuun siitä, että ihmiset saa juoda päänsä täyteen rauhassa", Jamie viimein tokaisi, kun häntä aloitti hiljalleen ärsyttämään moinen. Ja tällä viimeisellä huomautuksella hän tarkoitti lähinnä itseään - eihän tässä melussa pystynt ajattelemaan mitään.

Missy väläytti nopean hymyn vieressään istuvalle miehelle ja kiitti tätä. Kiittämisen jälkeen tyttö kaivoi taskustansa esille pinkin samsungin kosketusnäytöllisen puhelimen ja vilkaisi näyttöä. Ei yhtään vastaamatonta tai lukematonta viestiä...
Olipa yllätys..., Missy ajatteli ja tunki turhautuneena puhelimensa taskuun. Olikos tuo ihmekkään, ettei kukaan tyttöön yhteyttä ottanut, kun isä oli kuollut, niin kai myös äitikin ja entiset ystävät Missy oli kylmästi hylännyt muutettuaan Lontooseen.

Missy hörppi jo neljättä olutta melko mukavaa vauhtia ja alkoi humaltua. Tyttö tiesi rajansa, mutta välillä vaan teki mieli vetää pää täyteen ja unohtaa kaikki. Raja tuli silloin vastaan, kun maa alkoi pyöriä, silmissä sumeta ja oli oksettava olo. Eipä Missy yleensä täydellisiä nollauksia vetänyt, eikä kyllä joisi tälläkään kertaa niin paljon, mutta kuitenkin estot pois ja menoksi jonkun kivan näköisen nuorehkon jätkän mukaan, ei mitään näitä olutsieppoja, jotka kuuluivat Rasheraspin vakiokalustoon.

Pian tyttö hyppäsi ylös tuoliltaan ja suuntasi kohti vessaa. Vessassa Missy vilkaisi itseään äkkiä peilistä ja suuntasi vessaan pikaisille tarpeilleen. Tullessaan vessasta ulos Missy törmäsi, johonkin baariruususeen ja siitäkös tämä riemastui.
"Kuules tyttö, katsoisit eteesi!" nainen ärähti Missylle ja Missy hymähti: "Joo sori, tahallaan mä sen teinki" ja käveli ulos vessasta. Missy suuntasi takaisin paikalleen ja tilasi uuden oluen, koska ei entistä uskaltanut enää juoda, tiedä mitä sinnekkin oli laitettu. Nyt tyttö alkoi hidastaa tahtiaan, jotta saisi jonkinlaisen kontrollin pidettyä touhussaan ja kääntyi vieressään istuvan miehen puoleen.

"Moi, mä oon Missy. Kiitti ihan oikeesti, ku autoit joku aika sitte", tyttö sanoi ja hymyili suloisesti vastakkaista sukupuolta edustavalle olennolle.

Jamie huomasi varsin hyvin, että tämä vanhalta viinalta haiseva puliukko mulkoili häntä, mutta mies oli jo tottunut. Hän oli tottunut niihin lukuisiin halveksiviin katseisiin, kun hän esimerkiksi vei naisen jonkun miehen nenän edestä tai muuten vain aukoi päätään. Tässä sitten ilmeisesti oli kyse tästä ensimmäisestä vaihtoehdosta, josta vanha juoppo ei ollut mielissään.
"Suu kiinni, nättipoika. En nimittäin puhunut sinulle, vaan tälle nuorelle neidille tässä", humalainen mies tiuskaisi, joka sai kylläkin Jamien virnistelemään todella leveästi.
"Musta tuntuu, ettei sitä oikein kiinnosta sun juttuseuras. Mutta voit sä aina mun kanssa jutella", Jamie tokaisi ja loi kasvoilleen erittäin ilkikurisen hymyn, joka sai vanhemman miehen kavahtamaan kauemmas.
"Homokin vielä..." tämä vielä jupisi ja lähti sitten kävelemään kalja kädessä toiselle puolelle baaria. Nuoremman miehen kasvoille kohosi ylpeä hymy kun hän taas syventyi juomaan juomaansa. Tämä vieressä istuva tyttö kiitti häntä, johon mies vain nyökkäsi vastaukseksi ja otti huikan taas juomisestaan. Tyttö saisi kyllä ihan hyvin kuvitella, että Jamie pelasti tuon sen miehen kynsistä ihan silkkaa kiltteyttään. Ehei, mies halusi vain itse ajatella rauhassa, eikä se todellakaan olisi onnistunut sellaisessa metelissä.

Jamie pyöritteli päätään ja kumosi loputkin juomastaan kurkkuunsa, tilaten oitis toisen. Tyttö hänen viereltään oli lähtenyt jonnekkin, mutta Jamielle oli aivan sama minne. Ehkä tämä oli odottanut, että hän olisi ollut tämän illan pelastava prinssi, joka olisi seuraavaksi vienyt tämän kämpilleen ja he olisivat rakastelleet ruusujen terälehtien seassa. Jo pelkkä ajatus moisesta oksetti ja laittoi kylmät väreet kiipeämään miehen selkämää pitkin. Hän ei todellakaan ollut mikään unelmien prinssi ja vielä vähemmän äitien unelmavävy. Ei, miehessä oli liian paljon vikoja, joita olivat esimerkiksi sotkuinen ulkonäkö, tupakointi, alkoholi, huumeet sekä häneltä puuttuivat käytöstavat kokonaan. Olisihan se tieteellisesti kiva kokeilu katsoa, että kuinka moni äiti pyörtyisi nähdessään Jamien tyttärensä käsipuolessa. Harmi vain, ettei hän ollut oikein minkäänlaista parisuhdetyyppiä, vaan mielummin jätti asiat vain yhteen iltaan.

Äkkiä Jamie kuitenkin havahtui siihen, että hänen vieressään olevaan tuoliin istuttiin ja nopealla vilkaisulla hän huomasi sen olevan se äskeinen tyttö, jonka hän oli pelastanut sen vanhan juopon kynsistä.
"Ole hyvä. Ei mulla olekaan muuta tekemistä, kuin pelastaa nuoria tyttöjä törkyisten pultsareiden kynsistä", Jamie tokaisi tälle Missyksi esittäytyneelle tytölle ja loi kasvoilleen pienehkön hymyn. "Jamie", mies esittäytyi lyhyesti ja otti pienen huikan juuri eteensä kiikutetusta oluestaan.

Missy vilkaisi puliukkoa viimeisen kerran kylmästi ja käänsi tälle selkänsä. Tyttö kuunteli puliukon ja vieressään istuvan miehen sanan vaihtoa ja hymähti puliukon viimeiselle lauseelle.
Damn, se oliki sit homo, Missy harmitteli mielessään ja pudisti päätään hymyillen. Missy tyhjensi tuoppinsa ja tilasi uuden.

Nuori nainen tuijotteli tiskin ääressä hopeisia kynsiään ja yritti etsiä niistä mahdollisia halkeamia tai koloja, jolloin ne pitäisi käydä korjauttamassa. Olihan se melko outoa, että Rashee Roadilla asuvalla naisella oli kauneushoitolassa laitatetut kynnet, mutta kai nyt köyhempikin sai itseään hemmotella aina kun rahatilanne salli.

Tultuaan vessasta ja kiitettyään miestä vielä kerran avusta Missy naurahti Jamien vastaukselle ja hymyili. Tyttö nykäisi eteensä tuhkakupin ja kaiveli ruskean nahkalaukkunsa pohjalta smartin sinisen tupakka-askin ja pinkin sytkärin. Askista tyttö otti yhden ja sytytti sen, jonka jälkeen laski askin ja sytkärin pöydälle puolillaan olevan oluttuoppinsa viereen.
"Kelpaako?", Missy kysyi ja ojensi askiansa kohti Jamieta. Missy imi savua filtterin läpi ja puhalsi sen ulos varistaen samalla tuhkat lasiseen tuhkakuppiin.
"Miten mä en oo ennen törmänny suhun missään?" Missy kysyi Jamielta ja jatkoi:"Tai no, vastahan mä oon tänne muuttanu, mutta kuitenki". Tyttö sipaisi nopeasti ruskeat hiuksensa korvan taakse ja veti harmaata huppariansa paremmin päällensä.

Jamien huomio oli jälleen kiinnitetty johonkin muuhun, kuin baaritiskin kuluneeseen pintaan tai omiin sormiin. Ja tällä kertaa se oli tämä hänen vieressään istuva ruskeatukkainen tyttö, joka oli hetki sitten esittäytynyt Missyksi. Tummatukkainen tarkasteli tytön ulkonäköä ihan suhteellisen tarkasti ja painoi mieleen melkeinpä jokaisen yksityiskohdan tuon kasvoissa. Hiljalleen miehen katse valui alemmas, mutta palasi sitten pienehkön virnistyksen johdattelemana takaisin tytön kasvoihin. Ei tuo pahan näköinen ollut - lähes päinvastoin, mutta ei tämä nyt kauheasti erottunut muista Rasheella kävelevistä tytöistä. Muistutti lähinnä sellaista, jonka kanssa Jamiella saattoi olla juttua yhden illan verran, mutta siihen se jäikin. Miehellä oli se paha tapa, että hän kiinnostui jostakusta vain yhden illan ajaksi, mutta seuraavana päivänä into tähän lopahti täysin. Johtuiko se sitten siitä, etteikö Jamie uskaltanut sitoutua vaiko hävisikö hänen mielenkiintonsa tosiaankin niin nopeasti. Se saattoi olla molempia, mutta ei sillä ollut niinkään väliä. Ei miehellä ollut aikomustakaan alkaa vakavaan suhteeseen tässä lähiaikoina, sillä tälläinen yhden illan huvi oli paljon hauskempaa. Eikä siitä sitä paitsi seurannut ikinä minkäänlaisia sydänsuruja tai muuta sellaista. Toki nämäkin olivat Jamielle tuttua ja kieltämättä oli aiheuttanut nämä kaikki itse, mutta minkäs hän sille mahtoi, että jotkut ihmiset antoivat tunteilleen vallan niin helposti, vaikka tietäisivät etteivät saisi vastakaikua tunteilleen.
Jamie havahtui siihen, kun Missy kaivoi taskustaan tupakka-askin, josta sitten tarjosi yhtä miehelle itselleenkin. Tummatukkainen virnisti siihen ovelasti, mutta otti silti yhden savukkeen tuon tarjoamasta askista ja käytti vieläpä toisen sytkäriä sen sytyttämiseen. Pienellä nyökkäyksellä Jamie kiitti ja puhalsi ensimmäiset sauhut ulos keuhkoistaan. Oli todella onni, että toinen poltti, sillä Jamiella ei todellakaan ollut nyt kamalasti varaa tupakkaan. No, miksi hän täällä baarissa istui, vaikka voisi niilläkin rahoilla ostaa kaupasta tupakkaa? Ehkäpä miehellä oli näissäkin asioissa jonkinmoinen arvojärjestys ja alkoholi meni tupakan edelle. Se vain, että tupakkaa pystyi helposti pummimaan muilta hänen kohtalotovereiltaan, mutta viina olikin sitten asia erikseen. Tietenkin, Jamie oli luonteeltaan melko dominoiva ja sai helposti pyöräytettyä ihmiset pikkusormensa ympärille sekä suostuttelemaan tarjoamaan muutama drinkki.

Jamie hymyili itsekseen, puhalsi savuja ulos keuhkoistaan ja käänsi sitten katseensa Missyyn.
"Jaa-a. Hyvä kysymys, sillä olen huomannut, että monet ihmiset löytää mut melko nopeasti täällä Rasheella. Nekin, joita mä en tunne", Jamie naurahti ja kääntyi sitten hivenen sivuittain tuolillaan, jotta pystyi katsomaan toista helpommin. Ja tällä äskeisellä lauseellaan hän tietenkin tarkoitti sitä, että häneltä tultiin aina välillä kysymään myytäviä aineita tai jotain siihen suuntaan. Ja jotkut kysyjät olivat hänelle täysin tuntemattomia ihmisiä, joiden olemassaolosta mies ei edes ollut tietoinen.
"Mistäs muutit?" mies kysäisi sitten ja kopautti sitten tupakkaa lasisen tuhkakupin reunaa vasten.

Missy huomasi Jamien arvioivan katseen, mutta päätti olla huomioimatta sitä erityisemmin, muuta kun hymähtäen vinosti. Tyttö poltteli tupakkaansa hiljaisuuden vallitessa ja hörppi välillä tuopista olutta. Kylmä neste valui alas kurkusta ja pikkuhiljaa Missy alkoi tuntea olonsa humaltuneeksi. Moneskohan tuoppi tuokin oli? Eipä neiti niitä oikeastaan laskenut, paitsi silloin, kun oli rahatilanne huono. Rahatilanne kyllä yleensä olikin huono, mutta teki aina silloin tällöin muutaman tatuoinnin viikossa, niin niillä rahoilla taas eli hetken. Toki näpistämistäkin Missy oli harrastanut, mutta eipä sillä kummemmin rikastuttu, joten välillä Missy joutui mainostamaan omia töitänsä saadakseen rahaa elämiseen ja tarvikkeiden maksuun. Ihan hyvin kuitenkin neiti toimeen tulee, koska tällä ei ole tarvetta koko ajan ostaa jotain turhan päiväistä ja omaksi onnekseen Missy on tarkka rahoistaan.

Missy kääntyi Jamien puoleen sivuttain ja hymähti.
”Mua täällä taas ei tunne kukaan, onneksi”, neito naurahti ja hörppäsi taas olutta. Missy ei tosiaan ollut kovin tunnettu Rasheella tai missään muuallakaan, koska neiti oli päättänyt pitää alusta asti matalaa profiilia ja yleensä vain istuskeli yksinään asuntovaunussaan suunnittelemassa tatuointeja tai muuta vastaajaa. Välillä neitonen kuitenkin ryömii kolostaan ulos ja lähtee viihteelle, kuten nytkin. Viihteellä oleminen on yleensä Missylle sitä, että otetaan pari tuoppia ja raahataan joku baarista kämpille tai sitten toisinpäin, että Missy raahataan jonkun muun asuntoon, missä sitten tapahtuu yhtä sun toista.
”Miamista, vaikka ei välttämättä heti uskois”, Missy kertoi ja karisti tuhkat tupakastaan tuhkakuppiin.
”Kerro itestäs jotain”, Missy ehdotti Jamielle ja katsoi tätä hymyillen ja pää kallellaan.

Jamie nyökkäili toiselle ja vei tupakan jälleen huulilleen, vetäen sitä koukuttavaa myrkkyä keuhkoihinsa. Vihreät silmät poukkoilivat baaritiskin puisen pinnan sekä tämän Missyn välillä, kunnes se pysähtyi lopullisesti tyttöön.
"Miten niin onneksi?" Jamie kysäisi tytöltä ja kohotti hivenen toista kulmaansa. "Vaikka oikeastaan se on ihan hyvä juttu olla ihan tuntematon Rasheella. Ei siinä näet ikinä tiedä, keitä hulluja saat perääsi. Riippuen tietysti siitä, miksi joku on täällä tunnettu", Jamie sitten tokaisi ja kopautti tupakkaa tuhkakupin yllä. Toisinaan, mies itsekin toivoisi olevan sellainen 'nobody' tällä kadulla, ettei tarvitsisi olla yhteyksissä kenenkään epämiellyttävän ihmisen kanssa. Mutta olihan se periaatteessa imartelevaakin, että joku ihan vartavasten saapuisi tänne etsimään juuri Jamieta. Oli sitten kyseessä maksamattomat kalavelat tai sitten aineet, joita haluttiin ostaa. Tietenkin, aina tämä viimeisin vaihtoehto oli mieluisampi, mutta mikäs siinä, jos joku vaivautui tulla ihan hänen oven taakseen kolkuttelemaan.

Jamie nyökkäsi jälleen Missylle, kun tämä kertoi olevansa Miamista kotoisin.
"No, miksipäs ei. Eikai ihmiset siellä rapakon takana eroa niinkään paljon meistä brittiläisistä", mies kohautti olkiaan, veti viimeiset sauhut tupakastaan ja liiskasi sen sitten tuhkakuppiin. Seuraavaksi hän kuitenkin tarttui olutlasiinsa ja joi siitä hivenen. Miehellä oli nyt mahtava putki päällä, että hän luultavasti joisi kaikki rahansa tänä iltana.
Missyn seuraava kysymys kuitenkin yllätti Jamien hivenen. Tottakai moinen kysymys oli hänelle hyvin yleinen, sillä useimmat pyysivät miestä kertomaan itsestään jotain, kun oli rupatellut tämän kanssa jotakin vähän aikaa. Se oli sitten täysin eriasia, että mitä Jamie kertoisi vai kertoisiko ylipäätään mitään. Mies oli aina ollut todella omista asioistaan, eikä ihan noin vain paljastaisi niitä muille. Ei varsinkaan tälläisille täysin tuntemattomille tytöille, jonka oli tuntenut vain vähän alle puolituntia.
"Niin. Se onkin sitten vähän vaikeampi pyyntö", Jamie hymähti hivenen ja kääntyi sitten sivuttain istumaan tuolilla. "Mutta sanotaanko vaikka näin, että mä olen todella hämärä tyyppi, joka vittuilee itsään kaksi kertaa isommille miehille, särkee naisten sydämet ja pyörii aika aktiivisesti kaikissa pimeissä jutuissa. Tämmönen joka paikan höylä ja äidin unelmavävy", mies sanoi ja siinähän tiivistys hänen luonteestaan oikeastaan oli. Mikäli Missy sitten haluaisi selvennystä johonkin asiaan, niin lukekoot sitten rivien välistä.

Missy hymähti Jamien kysymykselle ja vastasi: ”Juuripa taisit itse vastata kysymykseesi”. Tyttö varisti tuhkat tupakastaan ja vilkaisi vieressä istuvaa miestä.
”En mä itse asiassa tiedä, miks oon ilonen siitä, että mua ei tunneta. Yleensä haluan tuntee kaikki ja näin, mutta emmä tiedä mikä Rasheessa on, täällä mä lähinnä haluan vetäytyä omiin oloihin ja tutustua pariin tyyppiin, joiden kans sitten viettää suurin osa ajasta. Merkeissä missä lie”, Missy naurahti ja katsoi Jamieta pää kallellaan. Olihan tuo ihan totta, edellisillä asuinsijoillaan Missy tunsi melkein kaikki ja halusikin tuntea, mutta Rasheella oli vain se jokin, mikä ei innostanut tutustumaan joka ikiseen kadun tallaajaan.

Missy huomasi Jamien katseessa jotain, kun pyysi miestä kertomaan itsestään… Ehkä itsesuojeluvaisto nosti päätään ja mietti mitä kannatti kertoa, tai sitten mies ei vain yksinkertaisesti halunnut sepitellä elämänkertaansa tuntemattomille, toisin kuin Missy itse. Tyttö kertoi melkein kaiken vaikka ensimmäiselle vastaantulijalle, kunhan tämä vain älysi kysyä. Ei Missy menneisyyttään tai nykyisyyttään jaksanut peitellä, vaan kertoi kaiken rehellisesti, vaikka aina se ei ollutkaan ihan hyvä. Välillä neidin hyvää luonnetta ja omaatuntoa käytettiin hyväksi, mutta minkäs teet, kun menet jokaiselle kertomaan, kuinka hyvä sydäminen sun muuta olet…
Missy naurahti Jamien kuvailulle miehestä itsestään.
”Jaa, säkin olet tollanen, joka just vittuilee itteensä kaks kertaa isommille jätkille”, tyttö hymähti.
”Niin oli mun velipuoliki, joka kuitenki sitten vittuili liian paljon isommalle ja henkihän siinä sitten sillä lähti”, Missy kertoi ja hymähti hieman surullisesti. Velipuoli oli oikeasti adoptoitu joltain köyhältä perheeltä ja oli ollut todella rakas neidille.

Jamie nyökytteli hyväksyttävästi ja otti kulauksen oluestaan. Hän ymmärsi Missyä enemmän kuin hyvin, joten tämä oli ihan oikealla linjalla menossa täällä Rasheella. Ei ollut näet kauhean nautittavaa yrittää piilotella joitain tiettyjä ihmisiä, joille oli velkaa tai jotain muuta sen tapaista. Se oli jo liian tuttua miehelle, että nykyään hän yrittää parhaansa mukaan vältellä hankaluuksia. Ja etenkin niitä isoja, pahoja miehiä, jotka voisivat ihan kenet tahansa päästää päiviltä muutamassa minuutiissa. Etenkin Jamien, sillä hän ei todellakaan ollut riittävän voimakas, että hänellä olisi ollut mahdollisuuksia pärjätä itseään isommille miehille tai jaloistaan riittävän nopea, että olisi voinut tarpeen tullen juosta pakoon. No, ehkä silloin kun adrenaliini alkoi ihan kunnolla virrata suonissa, mutta ei todellakaan muuten. Siinä tilanteessa oli joko parempi ottaa turpaansa tai yrittää saada vastapuolen pää käännetyksi valtavan hyvillä puheenlahjoilla - jotka Jamiella kieltämättä olivat aika hyvät.
"Fiksu tyttö", Jamie tokaisi ja katsoi vastapäätä istuvaa neitiä, väläyttäen tälle leveähkön hymyn. "Täällä tosiaan kannattaa miettiä, keneen tutustuu ja paljastaa yksityisiä asioita itsestään. Niitä voidaan oikeasti käyttää sua vastaan, mikäli vaan halutaan", mies vielä tokaisi ja katseli sitten hetken aikaa ympärilleen. Baarissa meno oli villeimmillään ja kaksi juopunutta miestä tappeli parhaillaan eräässä nurkassa, erään naisen yrittäessä rauhoitella riitapukareita. Voi, kuinka typerä nainen tämä olikaan. Tuskinpa miehet ihan heti jättäisivät toisensa rauhaan ja tappelu saattaisi ihan piakkoin siirtyä tuonne kujalle. Se saattaisi ihan hyvin päättyä niin, että toisen selästä tai mahasta löytyisi pian puukko tai jokin muu terävä esine. Jamie hymyili itsekseen todella kolkosti ja vei ihan vaistomaisesti kätensä kokeilemaan paidan läpi hänen vatsassaan olevaa arpea, joka oli muutaman kuukauden takainen taisteluvamma. Jamie jos kukaan tiesi, miltä tuntui saada puukko vatsaansa ja jättäisi moniakin asioita tekemättä, mikäli voisi palata ajassa edes jonkin matkaa taaksepäin.

Jamie kuitenkin käänsi katseensa takaisin Missyyn, kun tämä kertoi velipuolestaan. No, sellainen oli valitettavasti hyvin tavallista Rasheella, kuin myös muuallakin nykyään. Ikinä ei tiennyt, mikäli sattuisi kysymään kelloa ihan väärältä tyypiltä ja tämä kävisi heti kurkkuun kiinni. Ja sitten samaa asiaa ajoivat Jamien ja Missyn velipuolen kaltaiset tapaukset, jotka vetivät ongelmia puoleensa, kuin jotkin ylisuuret magneetit.
"Otan osaa", Jamie sanoi, kun ei muuta keksinyt ja katsoi tyttöä hivenen pää kallellaan. "Mut se nyt tuppaa olemaan vähän sellaista täällä Rasheella. Ikävä kyllä", mies sanoi ja nojasi sitten toisella kyynerpäällään baaritiskiin.
"Mutta mitäs susta? Miksi muutit sieltä Miamista tänne Lontooseen?" Jamie päätti sitten kysyä, sillä hän ei tunnetusti tykännyt kauheasti puhua itsestään. Oli sitten Missyn päätös, halusiko hän ottaa miehen oman elämän uudestaan puheeksi, kerta aihettakin vaihdettiin näinkin nopeasti.

//joo sori, ollu inspis vähän hukassa ja kai se on vielä vähän//

Missy naurahtaa Jamien kommentille ja hymyilee tälle takaisin.
”Itse ikävä kyllä olen sellainen, joka paljastaa itsestään vähän liikoja ja kelle sattuu, mutta kaippa tässä oppii pitämään turpansa ummessa”, tyttö hymähti ja vilkaisi nurkkaan, missä oli tappelu käynnissä. Missy huomasi puukonterän välähdyksen ja tytön kasvoilla käväisi järkytys. Missy kuitenkin ajatteli sen kuuluvan Rasheen jokapäiväiseen elämään ja kääntyi takaisin seuralaisensa puoleen.
”Pitää tosiaan ihan oikeesti oppia pitää pää kii omista asioistaan, kun alkaa tosissaa miettii, et millasta porukkaa täälki on. Tiedä vaikka joku alkais kiristää noilla yksityisasioilla”, Missy hymähtää ja ottaa kulauksen oluestaan tuntien humalan tehden pian tuloaan.

Missy hymähti ja pyyhkäisi nopeasti pienen kyyneleen silmäkulmastaan muistellessään velipuoltaan.
”Hyvä kysymys. En itse asiassa tiedä, kai mä halusin nähä jotain muutakin kun noita Miamin kulmia ja päätin sit tänne muuttaa. Vähän erilaisempaan paikkaan”, Missy hymähti ja kohautti harteitaan.
”Eipä mulla oikeastaan Miamis ollu mitään, niin sama oli lähtee kiertelee. Kattoo nyt, et kuin kauan täälläkin viihtyy”, Missy totesi ja joi taas oluttaan.
”Ootsä ite asunu täällä koko ikäs?” tyttö kysäisi ja katsoi Jamieta pää kallellaan hymyillen suloisesti.

(( Taidanpa vetää Jamien pois tästä, koska peli jumittaa miun osalta nii kauheasti! Pahoittelen <: ))