Christopher Kewan //sis.Chrismäistä pervoilua(lukekaa: k18)

Angelicia kyllä aisti liian hyvin ettei mies tullut heti avaamaan rintsikoita. Mutta nainen ei menettänyt toivoaan vielä vaan odotti kärsivällisesti.
"Yrität vaan käskyttää taas.."
Angelicia vain katsoi miestä kuin kyllästyneesti olkansa yli. Nainen tuhahtikin eikä jaksanut kommentoida. Varsinkaan, kun Chris vei vihdoin kätensä Angelician alaselälle. Nainen veti hitaasti syvään henkeä ja hymyili hiukan itsekseen. Chrisin käsi liukuikin ihoa pitkin aina vain ylemmäs, kunnes mies vihdoin avasi nipsut. Angelicia hymyili vähän enemmän ja aikoi itse vetäistä rintsikat pois, mutta Chris ehti ensin. Mies hankkiutui eroon rintsikoista ja Alicia tunsi tuon kädet lanteillaan. Olihan hän tiennyt ettei Chris voisi pitää näppejään irti hänestä.. Ja hyvä vain. Chrisin kädet siirtyivät naisen alavatsalle ja Alicia hengähti miehen vetäistessä tuon kiinni itsensä. Naisen paljas selkä kosketti esteettä Chrisin paljasta ylävartaloa. Angelicia väläytti itsekseen virneen ja koetti sitten tasoitella hengitystään, kun Chrisin kädet lähtivätkin kulkemaan ylemmäs.. Alicia henkäisi, kun mies hyväilikin hänen rintojaan. Nainen puraisi huultaan ja tarttui käsillään hellästi Chrisin ranteisiin. Tarkoituksena ei ollut vetää miehen käsiä pois vaan paremminkin varmistaa ettei tuo lopettaisi.. Pian Chris kuitenkin vei kätensä Angelician harteille ja nainen itse koetti saada itseään rauhoittumaan, kun hän hengitti kiihtyneempään tahtiin huulet raollaan. Tästä Alicia todella piti.. Kehot näin lähekkäin ja miehen antamista kosketuksista. Nyt Angelician ärtyneisyys oli täysin tiessään.
"Mm..No okei, kyllä sä kelpaat paljon paremmin kun ne musiikkivideoiden naiset."
Chris kuiskaisi kiusoittelevaan sävyyn ja Angelicia naurahti pakosti. Virnistäen nainen katsahti miestä olkansa yli, mutta samassa Chris alkoikin löystämään otettaan.. Alician kädet pienen epäröinnin kera valuivat pois miehen ranteilta. Ja Chris teki sen taas.. Mies perääntyi enemmän ja lopulta nojasi ovenkarmiin ennen kuin valui istumaan lattialle. Angelicia käännähti osittain ja katsoi Chrisiä vihan ja epäröivän sekavin tuntein. Ei kai Chris oikeasti nyt menisi tuolle linjalle.. Näytti menevän. Chris vain tarttui naisen jalkaan ja sai osakseen vihaisen murahduksen.
"En mä sua kuitenkaan karkuun päästä, joten turha luulo."
"Kuinka monta kertaa tää pitää toista: mulla on OMA tahto. Voit luulla et pidätkin mut tässä.. mut erehdyt."
Angelicia sähisi Chrisille ja riuhtaisi jalkaansa vapaaksi. Miehen ote hiukan lipesi, mutta ei päästänyt irti. Angelicia murahti taas vihaiseen sävyyn ennen kuin vei vapaan jalkansa miehen haaravälin kohdalle.
"Suosittelen irrottamaan mun jalasta."
Nainen kuiskaisi uhkaavaan sävyyn ja painoikin jalkaansa kohti herkkää paikkaa. Alicia siristi silmiään ja näytti mielellään ilmeellään ettei yhtään bluffannut. Mies voisi ottaa kyllä riskin, että hän vitsaili..
"NO?"
Angelicia ärähti ja painoi vain rajummin. Siinä kohtaa Chris kuitenkin irroitti ja Angelicia astahtikin mahdollisimman nopeasti kauemmas. Valitettavasti mies oli kyllä ovensuussa. Angelicialle, kun tuli todellakin taas vain mieli marssia ulos asunnosta. Tuttu tunne jo Chrisin kanssa.. Mutta eihän naisella ollut melkein mitään päällään.
"Sä oot ihan hemmetin ärsyttävä tiesiks sitä?"
Angelicia sähähti ja käveli sitten vaatekaapin luo. Nainen puki vihaisin liikkein uudet rintsikat ja löysän mustan topin. Farkkuja nainen ei kuitenkaan pukenut. Angelicia mulkaisi Chrisiä kuin varoittavasti ennen kuin kiiruhti tuon ohi ovensuussa. Enempää ei jalkaan tartuttaisi.. Ja tuskin Chris luuli naisen heti juoksevan asunnosta ulos, noissa vaatteissa. Niin epätoivoinen Alicia ei sentään ollut.

Angelicia meni hakemaan laukustaan tupakan ja sytkärinsä. Nainen asteli itsekseen hiljaa äristen ikkunalle ja avasi sitä toisella kädellä, kun toisella kädellä otti yhden tupakan askista. Aski lensi sohvan suuntaan ja Angelicia pisti tupakan huulilleen, sytyttäen sen tottuneen nopealla liikkeellä. Heti ensimmäisten sauhujen jälkeen jo auttoi vähän.. Alicia huokaisi ja puhalsi samalla savua avonaisesta ikkunasta. Nainen pudisteli päätään ja mutisi itsekseen kirosanoja. Myös Chrisin nimen pystyi erottamaan siitä väliltä.. Nainen ei vain nyt ollut pelleily tuulella. Ensin Chris aiheuttaa törkeästi flunssan ja nyt tuo kohteli naista niin. Jo flunssassa oleminen teki Angeliciasta tavallista herkemmän ärsyyntymään. Ja Chris, kun hallitsi muutenkin tuon kyvyn saada nainen vihaiseksi..
Angelicia huokaisi ja imaisi sitten reippaasti sauhuja keuhkoihinsa. Kyllä hän tästä.. Alkoi vain paleltaa, kun oli niin vähissä vaatteissa ja avonaisen ikkunan luona. Angelicia värähtikin hiukan kylmästä ja vapaan kätensä kietaisi ympärilleen. Hän aikoi polttaa tämän tupakan loppuun, vaikka miten kylmä olisi.. Itsepäinen hölmö, minkäs siinä itselleen pystyi. Angelicia puhalsi uudet savut ikkunasta ja samassa tajusi jonkun tuijottavan häntä. Nuori mies katseli häntä kadulla. Tuo nojaili kiviseinään kadun toisella puolella. Katse oli suoraan yläviistossa Angeliciaan.. Mies itsekkin sytytti juuri tupakan vino hymy huulillaan. Alicia kohotti hitusen kulmiaan ja muistikin mitä hänellä oli päällään. Kuinkakohan kauan mies oli katsonut häntä.. Mies nyökäytti päätään naisella ja hymyili enemmän. Angelicia melkein tahattomasti vastasi hiukan huvittuneesti hymyyn. Nuori mies näytti ilahtuvan siitä ja tupakoi virnuillen. Angelicia naurahti hiljaisesti.. No ei kyllä pahemman näköinen nuori mies. Chrisiä selvästi nuorempi. Tumma levottomasti pystyssä oleva tukka, rennot tummat vaatteet ja tatuointi näköjään kaulassa. Ei paha.. Angelicia väläytti flirttailevan hymyn miehelle ja tuo kallisti päätään hymyillen. Alicia puhalsi savua rauhaisasti ja nuolaisi sitten hitaasti, mutta selkeästi alahuultaan.. Miehen katse näytti nauliintuvan tiukemmin Angeliciaan ja nainen virnisti taas. Nyt vasta hän tajusi mitä teki.. Hän flirttaili vieraan miehen kanssa, joka tuijotteli häntä. Mutta miksei? Angelicia oli niin tylsistynyt ja saihan sitä vähän huvitella. Tämä tuntuikin niin hauskalta puuhalta. Mitä siis hidastelemaan?

Vieras mies paransi asentoaan seinän luona ja näytti kieltään naiselle. Angelicia huomasikin hetken päästä kielikorun.. Nainen väläytti leveän hymyn ja iski silmää miehelle. Tuo nyökytti päätään hymyillen ja nuoli myös alahuultaan. Alicia puri omaansa virnistäen. Samassa mies nykäisi omaa paitaansa kuin ylemmäs. Samantien tuo kuitenkin nosti merkitsevän katseen naiseen ja kohautti kulmiaan. Angelicia naurahti ja imaisi tupakkaansa. Ai, että sitä haluttiin nähdä paljasta ihoa... Alicia harkitsi hetken, mutta liuvutti sitten kätensä hellästi alavatsalleen. Samalla hän nosti mustan topin kangasta ja liuvuttikin sitä ylemmäs.. Mutta vain sen verran, että napa tuli näkyviin. Kadulla olevan miehen katse oli täysin Aliciassa. Hyvä ettei silmät pudonneet päästä.. Angelicia nauroi pakosti ja pudotti kankaan takaisin. Tämä meni kyllä huvittavaksi. Miehiä oli sitten niin naurettavan helppo johdatella.. Kadulla oleva mies näytti nauravan myös ja nyökäytti päätään virnistäen. Angelicia vain kietaisi lämmikkeeksi vapaan kätensä ympärilleen ja puhalsi savua ulos ikkunasta. Kadulla oleva mies katsoi naista vino hymy huulillaan ja kohotteli välillä kulmiaan. Ei selvästi ollut saamassa tarpeekseen.

Chris pyöräytteli silmiään Angelician puheille 'omasta tahdosta'. Ei sitä nyt noin olisi tarvinnut ottaa.. Hän huokaisi liioitellun tympääntyneesti ja katsahti Alician vapaata jalkaa, joka tuli 'uhkaavasti' lähemmäs haaraväliä.
"Mikä vittu sulle nyt tuli?", mies enemmänkin nauroi, mutta nauru päättyi puuskahdukseen naisen ruvetessa painamaankin jalallaan suoraaaan inhottavasti herkältä kohdalta. Chris ei kuitenkaan sanonut mitään, sillä epäili ettei Alician ottaisi liian kovia otteita, mutta älähdyksensä kera nainen painoikin vain enemmän. Christopher älähti perässä ja löysäsi nopeasti otteensa, tyrkkäistenkin jalan pois. Hmh, typerä leikki.
"Luovuttaja.. Meet karkuun.", Chris ärähti Alician perään hieraisten naisen jalan painamasta kohdasta miettien samalla mitä toisen päässä oikein liikkui.. Voisi edes varoa vähän. Leikkiähän se vain, mutta Christopher ei tässä nyt ketään hyssyttelemään ruvennut. Mököttäkööt Agelicia sitten itsekseen ja tehkööt samantien mitä halusi, kun puhui omasta tahdosta. Kuulosti ärsyttävältä Christopherin päähän.

"Sä oot ihan hemmetin ärsyttävä tiesiks sitä?"
"Vaikka nii, mut susta voi sanoa samaa..", mies jäi siti istumaan lattialle, nostaen toisen jalkansa vastapäistä ovenkarmia vasten. Pieni este Angelicialle, mutta kyllä pääsisi helposti yli vain yksinkertaisesti hypähtämällä. Christopher ei vain jaksanut enää pelleillä. Nainen oli liian herkällä päällä leikittelyynkin..
Mies ei yrittänyt tarttua Aliciasta kiinni, vaan antoi mennä naisen polttelemaan. Sen enempää toisen perään katselematta. Nääh. Chris ei nyt oikein tiennyt mitä halusi ja mitä ei. Outo päivä.. Ehkä sillä uitolla kylmään veteen oli jotain vaikutusta..? Mies hieraisi otsaansa ja haistoi mukavasti tupakan savun, vaikka Alicia puhaltelikin ulos. Chris harvemmin vaivautui tunkemaan ikkunan läheisyyteen poltellessaan.

Mies taputteli sormellaan reittään, odottaen jotain tapahtuvan. Liian hiljaista, liian tylsää. Pitäisikö mennä hoitamaan joku baari huonoon kuntoon, tai kysyä joltakin pitikö joku hakata henkihieveriin..? Chris nojautui ovenkarmista enemmän olohuoneeseen päin, katsahtaen Angeliciaa, joka sattumalta nosteli juuri toppiaan selvästi esitellen itseään... Jollekkin ulkopuoliselle. Christopher olisi voinut kommentoida vittuillakseen jotain 'huora' tyylistä, mutta kurtisti kulmiaan ja nousi hiljaa ylös lattialta. Mitä nainen luuli tekevänsä? Hän asteli Alician taakse mitään sanomatta ja vilkaisi kelle naikkonen itseään noin.. Alapuolella näkyikin mies, jonka flirttaileva ilme näytti venähtävän hetkessä. Christoper kurtisti kulmiaan ja painoi kämmenensä ikkunan reunaan, että tässä vaiheessa Angelicia viimeistään huomasi miehen ilmestyneen taakseen.
"Mitä helvettiä sä teet?", Chris murahti suoraan naisen korvaan, saaden sen oikeastaan näyttämään kiihkeältä supinalta tuolta kaukaa katsottuna. Christopher virnisti ilkikurisesti ikkunaan päin saadakseen vain tuon hemmetin britti pellen katoamaan tuosta. Mies hymähti ja katse kääntyi takaisin Angelician ohimoon.
"Voin mä sut tosta alusvaattesilla uloskin tökätä, jos sä sitä välttämättä haluat.", Chris mutisi uhkaavastikkin naisen korvaan. Saisi kyllä flirttailla jonkun toisen ikkunasta.. Taas oli muuttunut äänikellossa alle sekuntissa, kun joku säälittävä kolmaspyörä oli tupsahtanut mukaan.
"Kun ei kestä muiden leikkiä niin sitten pitää ite ruveta leikkimään, hm?", äänensävy ainakin oli muuttunut vittuuntuneeksi.

Angelicia hymyili huvittuneesti nuorelle miehelle, joka virnisteli innostuneemmin. Selvästi toivoi, että Alicia paljastaisi ihoa enemmänkin. Naista vain koko homma huvitti. Samassa miehen ilme kadulla kuitenkin muuttui.. Alicialla ei mennyt montakaan sekuntia keksiä syy. Naisen hymy katosi osittain ja hän huokaisi hiljaa. Ilonpilaaja, hän ajatteli mielessään. Pian Chris nojautuikin kädellään ikkunan reunaan ja antoikin itsensä ilmi, vaikka olihan Angelicia nyt arvannut.. Nainen ei vilkaissutkaan Chrisiin vaan puhalsi savua kohti ikkunaa. Kadulla seisova mies näytti epäröivältä ja mietti aikoisiko Chris tulla pihalle hakkaamaan hänet..
"Mitä helvettiä sä teet?"
Angelicia vilkaisi miestä olkansa yli tyynesti ja puhalsi sitten viimeiset savut suustaan ennen kuin tumppasi tupakkansa ikkunan alareunalle.
"Tapan aikaa.."
Angelicia totesi rennosti ja katsoi kadulla seisovaa miestä. Tuo oli varmaan katsonut vain kuinka joku ilman paitaa oleva mies oli ilmestynyt Angelician taakse, kuiskutellut jotain korvaan ja.. mies ymmärsi merkin. Tuo tumppasi tupakkansa ja vilkaisi vielä kerran ikkunaan ennen kuin kiirehti pois. Angelicia vain hymähti ja sulki ikkunan. Oli jo aivan liian viileä..
"Voin mä sut tosta alusvaattesilla uloskin tökätä, jos sä sitä välttämättä haluat."
"Ei kiitos. Se narrikin näytti lähtevän sun takia nii ei ulkona olis mitäkään tekemistä."
Angelicia heitti takaisin pakotetun rennolla äänellä. Kuin tilanne olisi ollut hyvinkin arkinen.. Ehkä Alicia vain yritti ärsyttää miestä tahallaan. No siihen ei paljon kyllä vaadittu, koska Chris oli jo valmiiksi vittuuntunut. Toiset miehet, jotka olivat aina liikaa tekemisissä Alician kanssa saivat miehen hetkessä vihaiseksi. Angelicia tiesi jo paremmin kuin hyvin..
"Kun ei kestä muiden leikkiä niin sitten pitää ite ruveta leikkimään, hm?"
Angelicia huokaisi turhautuneesti Chrisin marinalle ja käännähtikin tuohon päin.
"Pelleilin nyt yhden miehen kanssa.. hirveetä. Ite se katteli mua. En nyt ihan ollu ryntäämäs sen syliin jos et tajunnu."
Angelicia sanoi napakasti, katse tiukasti miehen silmissä. Angelicia ei jaksanut edes miettiä mitä olisi vastannutkaan Chrisin aikaisempaan kysymykseen. Ärhentelyn syy oli vain tuossa toisessa miehessä ja Angelicia joutuikin taas kerran tekemään selväksi ettei ollut menossa kenenkään mukaan. Chris tuntui joskus olettavan liikaa sellaista ja, jos ei olettanut niin parempi sanoa ennen kuin tuli mieleenkään.
"Ihan ajan tuhlausta jos oot mulle vihanen..."
Angelicia kuiskaisi ja painautui pehmeästi viestä vasten. Tuo oli niin lämmin, kun nainen taas paleli selvästi. Mitäs oli liian kauan seissyt ikkunan luona.. Angelicia laski viileät kätensä miehen kyljille ja katsoi tuota harvinaisen kiltisti yläviistoon. Lähes alistuen.
"Voithan sä heittää mut ulos. Se äskenen mies ois varmasti ilonen kypsästä naisseurasta."
Angelicia sanoikin vielä, yhä kuiskaten. Eiköhän tuo syrjäyttänyt ne Chrisin ajatukset Angelician heittämisestä asunnosta. Alicia oli vain pelleillyt.. Huvittanut itseään. Chris vaan ylireagoi. Hyvä on hän ehkä itsekkin hetki sitten ylireagoi, kun Chris pelleili. Nainen oli vain niin väsynyt liikaan pelleilyyn.. Hän oli osittain uupunut flunssan takia ja syyttikin sitä. Ja jos Chrisillä oli valittamista, syyttäköön itseään. Tuohan hänet oli sinne veteen heittänyt.

"Mökötäks sä viel vai voisiks sä lämmittää mua vähän?"
Angelicia kysyi hiljaa ja hymyilikin hitusen miehelle ennen kuin suukotti tuon rintakehää. Katse pysyi kuitenkin koko ajan yläviistossa miehen silmissä. Tässä taisi olla pientä pehmittelyä... Mutta Angelicia ei tosiaan jaksanut kiistellä eikä pelleillä ylimääräistä nyt. Hän halusi vain olla Chrisin kanssa. Saisi katsoa jaksoiko tuo mököttää vielä vai antoiko tuokin periksi.. Angelicia vielä päätti sanoa yhden asian, joka toimisi myös pienenä sovittelijana. Nainen nousi varpailleen ja vei huulensa Chrisin korvalle.
"Sä tiedät ettei kukaan voita sua.. Ei missään mielessä."
Alicia kuiskaisi hiljaa miehen korvaan ja liuvutti aavistuksen lämmenneet kätensä miehen kyljiltä tuon selän puolelle. Angelicia siirsi päätään pieni hymy huulillaan ja suutelikin miestä. Suudelma ei ollut kovin pitkä, mutta siinä oli oma kehoittava sävynsä.. Alicia laskeutui takas jaloilleen ja katsoi Chrisiä silmiin. No, miten oli?

Hyvä vain, että alapuolella oleva tyyppi päätti lähteä lätkimään alta aikayksikön. Chris olisi kyllä antanut nyrkkiensä soida myöhemmin jos olisi ollut tarvis, ja jos sattuisi törmäämään tuohon myöhemmin... Hmm. Ei tainnut olla hyvä idea ruveta flirttailemaan jokaiselle ikkunassa polttelevalle naikkoselle. Tosin Chris olisi varmaan tehnyt samoin... Christopher virnisti hetken itsekseen sille ajatukselleen, kunnes huomio kiinnittyi Aliciaan tuon käännyttyä Chrisiä kohti. Mies piti näppinsä erossa ja tuijotti naista lähes murhaavasti.
"Pelleilin nyt yhden miehen kanssa.. hirveetä. Ite se katteli mua. En nyt ihan ollu ryntäämäs sen syliin jos et tajunnu."
"No en tajunnu.", Chris murahti sarkastisesti. Tämäkin leikki oli menettänyt hohtonsa hetkessä ja mies vain mulkaisi vielä kiinni pistettyä ikkunaa. Heti tuntui iholla lämpimämmältä, kun ilmavirta ei puhaltanut sisään päin..
"Ihan ajan tuhlausta jos oot mulle vihanen..."
"Samaa voi sanoo sullekkin. Ite menit ikkunaan mököttämään.", Christopher ei aikonut lopettaa ärähtelyään. Ensin toinen suuttui ja sitten toinen. Sitten kaikki meni ihan sekaisin, kun kukaan ei halunnut myöntää mitään..
"Eli en kutsuis ajan tuhlaukseks.", hän lisäsi. Ei mitään muutosta, vaikka Alicia jo nojasikin mieheen tuolla tavalla ja katsoi tuolla katseella.. Angelicia onnistui kaatamaan Chrisin uhkaukset ulos heittämisestäkin. Vai kypsemmästä naisseurasta? Mies pyöräytti taas liioitellusti silmiään ja tuhahti nenänsä kautta.
"..Tai mun vielä kypsemmistä nyrkeistä.", hän mutisi. Nyt teki mieli vain mennä hakkaamaan sen pellen päätä seinään, kun oli ollut väärässä paikassa väärään aikaan. Angelician pään Christopher säästi vielä tällä kertaa. Oli tullut muuten sääseltyä aika usein. Mistä lie johtui..

"Mökötäks sä viel vai voisiks sä lämmittää mua vähän?"
Chris havahtui niistä ajatuksistaan, jotka parhaillaan muussasivat ulkopuolella ollutta jätkää lihamyllyssä.. Mies kohotti aavistuksen kulmiaan, kuin pyytääkseen naista toistamaan tuon, vaikka Christopher oli jo kuullutkin nuo sanat. Hän päätti olla vastaamatta mitään, mutta seuraavaksi kuuli selvästi kehottavat sanat korvan juuressa:
"Sä tiedät ettei kukaan voita sua.. Ei missään mielessä."
Sehän oli hyvä kuulla, mutta Christopher silti käänsi päätään katsahtaakseen ikkunasta ulos. Tyyppi oli sitten oikeasti jatkanut matkaansa, eikä tullut kyyläämään milloin Angelicia ilmestyisi ulos tai jotain.. Alician kädet tuntuivat koko ajan vain mukavemmilta selän puolella ja Chris käänsi katseensa pois ikkunasta, takaisin naiseen. Ei tarvinnutkaan pitkään odotella ja tuijotella, kun huulet painautuivat suudelmaan. Christopher olisi halunnut suudelmasta heti kunnollisen, mutta eei.. Se oli enemmänkin kehottava. Ja lyhyt.
Mies vetäisi kasvojaan kauemmas Angelician vetäydyttyä suudelmasta ensin. Chris hymähti ja lipaisi kielellään alahuultaan.
"Mulla menee hermot sun kans.", hän totesi enemmänkin tympääntyneellä äänensävyllä, vaikka ilme kertoikin jotain muuta. Mies nosti käsivartensa lepäämään Angelician hartioille samalla kun katsoi naisen kasvoihin ja toi omat kasvonsa iihan lähelle.
"Ja sä haiset röökille", krhm, ei Chris sitten koskaan.. "ja sä flirttailit muille mun ikkunasta", oikeastaan vuokraisännän ikkunasta.. "Ja sä puit liikaa päälle.", pitikö sitä edes selittää? Kun verrattiin siihen äskeiseen. Äänensävy oli yhä hyvinkin vitttuuntunut, joten Christopher ei pelleillyt. Mies vei kätensä Alician löysän topin alle ja siveli kädellään naisen selkää.

"No mä korjaan tilanteen..", hän totesi kääntyen aavistuksen poispäin ja kurottaen Angelician tupakka-askiin. Chris antoi itselleen vapauden ottaa siitä.. Mies aukaisi askin ja ravisti sitä aavistuksen, että saisi napattua yhden röökin. Hän asetti sen huultensa väliin ja kääntyi takaisin Aliciaa kohti.
"Sulla on kai sytkäri.", Chris sanoi, kiertäen toisenkin kätensä naisen selälle. Tätä kautta siis. Tottakai Angelician kiusaksi.

Angelicia katsoi hiukan odottavaisena Chrisiä, joka ei nyt enää näyttänyt olevan raivon partaalla. Jos mies nyt vähän rauhottuisi.. Nainen kyllä tiesi, että Chris piti käsistä, joilla nainen helli miehen selkää. Chris hymähti jo vähän rauhoittunempaan sävyyn ja nuolaisikin huultaan. Angelicia vain hymyili ja katsoi miestä tyynesti.
"Mulla menee hermot sun kans."
Chris sanoi tympääntyneeseen sävyyn, mutta Alicia naurahti pakosti. Hän ei aina luottanut äänensävyyn. Varsinkaan, jos miehen katse oli tuollainen. Veti aivan ristiriidassa äänensävyn kanssa.
"Mä en yllättyny.. Koska mullakin menee välillä hermot sun kanssa."
Angelicia kuiskaisi rentoon sävyyn ja hymyilikin vain miehelle. Lopulta Chris nostikin kätensä Alician hartioille ja toi kasvonsa aivan lähelle. Eedistystä.
"Ja sä haiset röökille"
"ja sä flirttailit muille mun ikkunasta"
"Ja sä puit liikaa päälle."
Angelicia hymähti kyllästyneesti molempaan ensimmäiseen valitukseen. Chris itsekkin tupakoi ja Angelicia nyt vähän pelleili. Viimeinen lausahdus sai naisen hitusen kohottamaan kulmiaan ja Angelicia naurahti hiljaisesti. No niinpä tietenkin.. Hän ei välittänyt miehen äänestä yhtään mitään vaan keskittyi muihin eleiseen. Ne kertoivat paljon mukavampaa viestiä. Pian Chris veikin kätensä Angelician selälle topin alle ja tyytyväisesti ynähtäen Alicia painautui vähän enemmän miestä vasten. Chrisin kädet olivat niin lämpimät.. Juuri sellaiset mitä Alicia oli kaivannut.

"No mä korjaan tilanteen.."
Chris korjasikin ja käännähti. Angelicia juuri ja juuri sai hiljennettyä ärähdyksensä, kun samalla lämpimät kädet katosivat iholta. Miksi enää piti pelleillä? Chris kuitenkin vain otti naisen tupakka-askin ja otti sieltä yhden tupakan itselleen. Alicia kohautti kulmiaan "ne on mun"- sävyyn, mutta ei sanonut mitään enempää. Hän halusi tarkoituksella välttää pientäkin kiistelyä. Juuri, kun tilanne oli edes vähän rauhoittunut.
"Haiset sit itekkin tupakalta niin. Mut mä en kyllä anna sun flirttailla muille ikkunasta."
Angelicia totesi ja hymähti huvittuneeseen sävyyn toisen lauseensa jälkeen. Oli siinäkin reilua, kun itse sai muttei toinen.. No jos kumpikaan ei tekisi sitä. Angelicialle enää muodossa tuo lause. Pian Alicia katsoi taas Chrisiä, kun tuo kääntyi häneen päin tupakka huulillaan.
"Sulla on kai sytkäri."
"On.."
Angelicia totesi jo rennommin, kun oli taas saanut kaksi lämmintä kättä iholleen. Nainen hymyili hitusen ja katse miehen silmissä kurotti kätensä selkänsä taakse. Käsi nappasi ikkunalaudalla olevan sytkärin ja toi sen miehen kasvojen eteen. Angelicia napsautti liekin sytkäriin ja sytytti miehen tupakan.
"Sullakin on liikaa päällä."
Angelicia totesi, kun sammutti tulen ja heitti sytkärin jonnekkin sohvan suuntaan. Nainen ei edes katsonut tarkkaan, että minne heitti sen, koska katse oli taas vain Chrisin kasvoissa. Sytkäri kuitenkin hyvällä tuurilla kopsahti sohvan pintaa vasten ja nainen vei kätensä Chrisin selälle hellästi.
"Sä oot lämmin."
Angelicia kuiskaisi ja painoi sitten ohimonsa vasten miehen ihoa. Tyytyväinen huokaisu pääsi Alician suusta ja hän kietoi käsiään paremmin miehen ympärille. Chris tosiaan oli lämmin, varsinkin tuon rintakehä. Hyvä vain, että paita oli poissa... Angelicia oli siinä hetken, kunnes käänsi päätään ja suukotti miehen rintakehää ennen kuin nosti katseensa Chrisin kasvoihin. Huulille tuli vino hymy.
"Mitä luulet.. Siirryttäiskö makkarin puolelle? Täs on viel vähän vilposta ja mul on vieläkin tää hemmetin flunssa."
Angelicia kuiskaisi ja hymyili hiukan leveämmin silittäen miehen selkää kiusaavan hellästi. Makuuhuoneen puolelle lepäämään vain, niin niin. Ja jos Chris haluaisi vaikuttaa vaatteiden määrään niin Alicia tekisi sen mieluiten makuuhuoneessa. Ja vielä mieluummin lämpimällä vuoteella..

Hah, Chrishän filrttaili ikkunasta milloin halusi. Sitä hän ei kuitenkaan Angelicialle sanonut. Kunhan virnisti itsekseen. Varmana. Ei hän muita totellut, kuin itseään ja omatkin säännöt olivat lievästi sanottuna hakoteillä. Vielä Christopher oli elossa, pääasia. Säännöistä puheen ollen: Hän oli antanut suoraansanottuna käskyn Alicialle, kilttiin sävyyn, sytkärin tupakan eteen saamiseksi. Mies piti tupakkaa huultensa välissä odottaen.. Alicia nappasi kepeästi sytkärin ja pian Chris sai vedettyä savut, puhaltaen ne juuri naisen pään vierestä. Ehkei tällä kertaa tarvinnut tukehduttaa edessä seisovaa. Hän nauahti naisen sanoille liikaa päällä olevista vaatteista.. Eiköhän niistä päästä kohta eroon, mies ajatteli ja kiersi toista kättään paremmin Alician selälle painamaan vartaloita lähemmäs toisiaan. Toinen käsi hoiti tupakan sormissa pitämisen..
Tämähän sujui mukavasti: Tupakkaa ja Angelicia. Mitä muuta tähän päivään olisi tarvinnutkaan, vaikka alussa olikin ollut lievästi erimielisyys ongelmia. Vihdoin ruvettiin saamaan taas sitä samaa säveltä.. Mies liuvutti kättään naisen perseelle ja taas yläselälle.
"Sä oot lämmin."
"Mm-m. Sä lämmität.", Chris mutisi tupakan savun tuprutessa huulten välistä. Hän naurahti ja laski leukaansa enemmän naisen kasvoihin päin toisen nojailessa mieheen. Taisi olla muuten kylmä vai? Ei Chrisillä ainakaan.

"Mitä luulet.. Siirryttäiskö makkarin puolelle? Täs on viel vähän vilposta ja mul on vieläkin tää hemmetin flunssa."
Tulipas vaivihkaa. Chris virnisti väkisinkin leveämmin vetäistessään pitkät savut. Hän puhalsi ne sieraintensa kautta ulos, katse Aliciassa. Taisi vierailu makuuhuoneen puolelle kelvata tällä kertaa..
"Mä ihan höyryän sulle..", hän tipautti tumppasi sätkän ikkunanpieleen, vaikka siitä tuskin mikään siisti jälki jäisi. Vähiten se nyt Chrisiä havahdutti oliko siinä jälki vai ei. Mies suukotti naisen leukaa, näykkäisten ihoa perään selväksi vastapainoksi. Ei silti mitään hempeilyä, vaikka olisi miten flunssa tahansa. Mies hymisi pitkästi ja yhtäkkiä tönäisikin Aliciaa pois edestään.
"No mennään kans.", Christopher totesi viittoen Angeliciaa pelkällä katseellaan mukaan. Tuskin olisi mikään vaikea homma.. Kunhan nyt ei kumpikaan rupeaisi temppuilemaan turhia.

// tititi. Tää nyt lobbu tähän kun pakko alottaa uus peli >) //

// Uutta heti. Elli & Angelicia tän taas >) //

Christopher Matthew Kewan

Chris oli tosiaan saanut kuulla jokin aika sitten vaikka mitä ja se kaikui yhä hänen päässään..Päässä tykytti ihan räjähtämis pisteeseen asti ja ihme kun pysyi edes pystyssä. Nytkin Christopher nojasi ikkunan karmeihin kulmat kurtussa ja sormet sekä rystyset valkoisina reunojen painamisesta. Miestä vitutti niin paljon, ärsytti ja hän vihasi Angeliciaa. Voi kyllä, oikein sydämmellisesti vihasi sitä naista. Chris loi mielessään vaikka mitä mahdollisia menetelmiä iskeä puukko mihin tahansa toisen kehoa, vaikka tosiasiassa mies ei olisi niin halunnut tehdä. Se oli jo paljon, mutta sitä kai kutsuttiin välittämiseksi. Sai kiehumaan vain enemmän. Ei Chrisiä oltu luotu välittämään! Kaikkein vähiten tuollaista... huoraa. Ei varmasti välittäisi enää!
Kyllä soittaessa oli kuulunut kännykästä oikein selvästi miehen ääni: "Mä haluan sut nyt" ja Angelician melkeinpä huohotus. Ei sitten voinut pyytää peti kaveriaan olemaan hiljaa tai olemaan itse vastaamatta puhelimeen! Vittu! Oliko nainen ensin vain soittamassa 'Sori meen panolle' vai mitä? Christopher oli kyllä iskenyt kännykän seinään, että puhelu loppui siihen. Hänhän vihasi kännyköitä muutenkin.

Chris puri hampaitaan yhteen ja painoi otsaansa kirjaimellisesti kylmää ikkunaa vasten vain siinä toivossa, että se auttaisi edes vähän mielen jäähdyttämisessä. Ei auttanut... Jos hän olisi yhä ollut vankilassa olisi vain voinut mennä purkamaan kaiken johonkin surkeaan tyyppiin ja jättää siihen. Mitä tässä todellisuudessa? Mitä Chris muka pystyi tehdä. Painamaan ikkunan karmeja ja hajoittamaan kännykän. Ei, ei näin.
Hengitys huurusi ikkunaan ja huuru laajeni yhä vain entisestään. Mies koetti silti tuijottaa ulos.. Hän huomasi auton pysähtyvän nopeasti lähelle.. Chris irroitti toista kättään karmista ja pyyhkäisi kämmenellään huurua pois. Mies tuijotti autoa murhaavasti ja KAPPAS! Tämä tästä vielä puuttuikin! Alicia tuli uuden kultansa kyydillä.. Ei ainakaan parantanut tilannetta. Nähtävästi joku rikas ja jotain sitä rataa. Oikein Angelician makuun. Eikö nainen ollut mennyt vain kylpylään?! Se olikin vain huijausta. Mies seurasi autoa katseellaan sen kurvatessa nopeasti pois paikalta. Ihan kuin Chris ei olisi huomannut mitään. Tekisi mieli mennä tuo tyyppi auton rattiinsa.. Angelicia taas näytti kiireellä tulevan rappuun.

Chris ei saanut edes yrittämällä ylimielistä ilmettä kasvoilleen. Kulmat pysyivät visusti kurtussa, mutta oteen hän kiskaisi irti ikkunan karmeista. Mies hieraisi kasvojaan ärähtäen samaan aikaan. Oikeasti sen olisi pitänyt olla huokaus, mutta hengitys oli sitä rataa, että voisi vain hyökätä jonkun kimppuun. Ja se joku oli Angelicia.. Chrisin mielessä vain pyöri yhä se tilanne puhelimessa.. Oikein komeasti paljasti itsensä rysänpäältä! Mies pysyi silti ikkunan edessä ihan vain sen merkiksi, että Alician tullessa sisään nainen tajuaisi heti Chrisin nähneen tuon autolla tulemisenkin. Tästä seuraisi vain kaaosta..

//Täältä tullaan >) //

Angelicia Prihodko:

Angelicia marssi puolijuoksua kerrostalon portaat ylös. Naisen sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Pelko humisi hiljaa naisen sisällä ja halusi päästä valloilleen.. Huutaa ja vallata naisen lopullisesti. Mutta Alicia teki kaikkensa, että tuo tunne pysyisi edes jotenkin aisoissa. Oi kyllä, hän olisi halunnut hetken vain kiljua, kirota ja sitten hetken antaa pelon ja katumuksen ravistella häntä.. Mutta ei. Se olisi ollut samalla heikkouksien esittelyä ja muutenkaan Angelicialla ei ollut enää aikaa tuollaiseen. Tai paremminkin aika oli loppunut jo kauan sitten..

Angelicia tiesi mokanneensa. Ja oikein kunnolla tällä kertaa. Nainen oli typeränä antanut Amin ottaa vallan ja viedä naisen täysin mukanaan.. Ja sitten Chris oli soittanut. Alicia ei ollut arvannut. Hän oli vain vastannut puhelimeen ja sitten hänet olikin vallannut jääkylmä tunne, kun hän oli tunnistanut raivokkaan äänen. Nyt, kun mietti, Alicia ei voinut käsittää miten typerä olikaan. Mitä hän oli oikein ajatellut?! No ei oikeastaan mitään. Varsinkaan, kun hän oli suudellut Amia.. Se muisto korkeintaan häivähti naisen mielessä, kun hän jo keskittyi seuraavaan tilanteeseen, joka häämötti jo yhden oven takana. Chris ja tuon raivon kohtaaminen. Tästä ei tosiaan tulisi helppoa...
Angelicia nielaisi hankalasti ja veti vielä syvään henkeä, kun avasi tutun oven ja asteli sisään asuntoon. Katse etsi heti ensimmäisenä miestä ja Alicia mietti saisiko heti nyrkistä tai samantien luodista, mutta ei.. Chris ei ollut vastassa. Asunto olikin hiljainen. Ei mennyt kuitenkaan montakaan sekuntia, kun Alicia löysi katseellaan Chrisin. Tuo oli ikkunan luona ja koko olemus poltti asuntoa. Raivo oli juuri nyt lievä sana kuvaamaan Chrisin tilaa. Angelicia tiesi sen. Hän todellakin aisti sen. Alicia sulki jännittyneenä oven perässään ja pudotti laukun eteisen lattialle. Samassa nainen tajusikin.. Ikkuna. Chris katsoi kadulle. Angelicia kirosi heti mielessään; Chris oli nähnyt hänen tulonsa. Ja se ei tainnut todellakaan parantaa tätä tilannetta...
"Chris.. Sun on kuunneltava mua."
Angelicia aloitti mahdollisimman napakalla äänellä samalla, kun harkitsevin askelin käveli eteisestä olohuoneen puolelle lähemmäs Chrisiä.
"Anna kun mä nyt selitän koska mä tiedän sun ajattelevan kaiken väärin.. Mä en harrastanu seksiä sen miehen kanssa. Mä olin siellä kylpylässä jos muistat.. Jouduin sen kanssa samaan huoneeseen kun menin hierontaan. Sit yhdessä kohtaa ne hierojat lähti hetkeks ja se mies alko lähentelemään. Mä käskin sen olla turpa kiinni ja pysyä kaukana musta. Mut sit se.. Lähenteli vaan enemmän. Mä aioin jo lähes vetää sitä turpaan kun ne hierojat tuli takas. Se jätti mut rauhaan ja lähdinkin samantien sieltä. Kylpylän pihalla yritin soittaa sulle. Monta kertaa vielä! Mut sä et vastannu.. Sit se kurvas mun eteen siihen tielle, pyys anteeks sitä aikasempaa ja lupas tarjota mulle ruuan. Sä et vastannu, mä en saanu taksia ja.. Hitto Chris mä myönnän et tein typerästi. Suostuin ja sit luulin et se oikeesti vie mut vaan syömään ja pääsen sit kotiin sun luo."
Angelicia pysäytti hetkeksi vetääkseen jo paremmin henkeä, kun ääni alkoi lähes vapista. Alicia oli opetellut tarinansa hyvin jo automatkalla. Hän osasi pistää juuri oikeisiin kohtiin katumusta, inhoa ja katkeruutta. Sanat ja äänensävy painottivat sitä kuinka tämä mies oli syyllinen kaikkeen. Angelicia saikin hengityksensä tasoittumaan hiukan ja hän jatkoi;
"Mut sit se ajokin sen luo. Ääliö puhu jostain et vie sen tavarat sisälle mut tarttee mun apua. Se oli sellanen rehentelijä ja mä ajattelin et se esittelee vaan sen asuntoa ja sit vedän sitä turpaan jos se ei suostu menemään sinne syömään heti. Mä.. suostuin tulemaan sen kanssa. Eka kaikki meni hyvin ja me oltiin jo lähdössä kun se yhtäkkiä... Se kävi muhun käsiks. Mä yritin pitää sen kaukana mut se paiskas mut sohvalle ja sano vääntävänsä mun niskat nurin jos vastustelen. Se alko.. koskettelamaan ja suutelemaan. Yritin pitää sen kaukana ja koetin rimpuilla mut se vaan satutti mua ja.. En päässy pois."
Angelicia antoi ääneensä tulla tuskastuneisuutta ja hiukan häpeää. No häpeän saaminen ääneen ei ollut vaikeaa. Angelicia häpesi koko ajan. Enemmän sitä mitä oli tehnyt kuin sitä mitä juuri nyt selitti. Ja naisenhan piti tässä oikein esitellä heikkouksiaan. Tarinassaan hänet alisti täysin vieras mies ja todellisuudessa Alicia oli antanut itsensä mennä täysin Amin mukana, joka osottautuikin todella suureksi virheeksi. Mutta nyt.. Angelicialla oli vielä tilaisuus korjata kaikki. Kunhan Chris vain kuuntelisi ja uskoisi... Angelicia henkäisikin vaikeasti ja jatkoi hiukan hiljemmalla tuskaisella äänellä:
"Se vaan jatko ja en pystyny pakenemaan. Sit sä soitit. Se tyyppi ei tajunnu mitään kun nappasin puhelimen korvalleni ja yritin äkkiä keksiä mitä tehdä. Jos sä olisit tajunnu tilanteen ja tullu auttaa tai sit et se mies olis säikähtäny kun ois tajunnu.. Mut sit sä karjuit. Ja tajusin miltä kaikki vaikutti. Mä tietty säikähdin koska mä en halua et sä luulet.. Chris kuunteletko sä? Mä en aikonu pettää sua."
Angelician ääni hiipui kuulumattomiin ja hän vetäisi syvään henkeä. Siinä, tarina kerrottu. Ja hän oli onnistunut saamaan siitä uskottavamman kuin oli aikaisemmin uskonut. Hän jopa itse lähes uskoi tuohon. Ainoastaan lähes, koska Angeliciahan oli silloin paikalla.. Hän tiesi miten kaikki oli mennyt. Mutta Chris ei. Ja nyt Alicia vain hiljenikin, jääden odottamaan Chrisin reaktiota.. Joka tuskin olisi kaunis.

Chrisin kuullessa oven aukeavan hän kääntyi kasvot taas ikkunaa kohti. Mies koetti etsiä jonkun kiintopisteen ulkoa ja tuijottaa sitä, ettei heti olisi toisen kimpussa. Hemmetti hänen nyrkkinsä saisivat niin helposti vallan tässä tilanteessa.. Ei kyllä tehnyt mieli säästellä yhtään, joten varmasti tulisi luovuttamaan tämän säälittävän itsehillintänsä kanssa. Se ei ollut hyvä juttu Angelician kannalta.. Christopher kuuli oven vielä menevän kiinni. Kulmat vain kurtistuivat entisestään ja katse olisi varmasti tappanut kaikki yli kilometrin säteeltä jos se olisi voinut tappaa. Angelician askeleet kaikuivat päässä sen puhelun lisäksi. Kädet puristivat takaisin ikkunan karmia vasten kuin varoituksena naiselle ettei kannattaisi tulla lähemmäs, mutta mitä hän pian kuuli takaataan:
"Chris.. Sun on kuunneltava mua."
Kuunneltavakin? Eikö Christopher ollut kuunnellut jo ihan tarpeeksi sen puhelun jälkeen! Mies ei päästänyt mitään äännähdystäkään. Hän tuijotti yhä jotain räystään reunaa. Mielessään Chris haukkui Aliciaa kaikilla mahdollisilla nimityksillä ja hampaat kiristyivät tiiviimmin toisiaan vasten. Mies siristi silmiään kuunnellessaan osittain naisen typeriä selityksiä. Hän ei havahtunut missään kohdassa.. Ei edes siinä kun Angelicia rupesi selittämään kuinka toinen tyyppi oli yrittänyt pakkomaata häntä. Christopher loi vain inhoavaa ilmettä kasvoilleen tuijottaessaan tyhjyyteen. Ei todellakaan ollut kuulostanut siltä.. Eikä Alicia kovin helposti tuollaisiin typeriin lankoihin menisi. Oli tullut tyypin kyydillä varmasti vielä takaisin!
Mies ei oikein sulattanut tätä, mutta halusi kostaa molemmille.

Chris vetäisi henkeä napakasti tajutessaan, että pidätteli sitä lähes koko ajan, kuin Angelicia saastuttaisi hengitettävän ilman läsnäolollaan. Mies halusi tuon pois asunnostaan. Pois koko hemmetin Lontoosta! Menisi takaisin sinne mistä oli tullutkin, vaikka sen rikkaan miehensä kanssa! Ei, ei, Chris hoitelisi heidät pois alta! Aina vain parani.. Chris pysyi yhä hiljaa, mutta pian tajusi Angeliciankin sulkeneen suunsa. Jo oli aikakin, mutta olossa se ei näkynyt mitenkään. Christopher vain pidätteli itseään ja nytkin se alkoi lähestyä loppuaan. Angleicia huijasi häntä. Mikään ei mennyt läpi. Ei Chris mikään niin typerä ollut, että olisi niellyt tuon potaskan. Niinkö nainen uskoi?
Mies paikansi kyllä Alician olevan yhä hänen takanaan..

Nyt sai riittää. "Saatanan...huora!!", Chris karjaisi ja viimeisen sanan kohdalla kääntyi lyöden kämmenselällään voimalla Angelician kasvoihin, että varmasti tuntui, hyvä jos menettäisi tasapainonsakkin. Lyönti sivalsi hieman Christopherin kättäkin, mutta se nyt oli aivan liian pieni kipu tähän tilanteeseen verrattuna.
"Luuletko sä oikeesti, että mä uskon jotain tommosta paskaa! Mä kuulin kyllä mitä se sulle puhu ja sun kaikki äännähdykset ja hengityksen ja.. KAIKEN!", Chris ärisi nojautuessaan naista uhkaavasti lähemmäs.
"Nyt sä luulet, että sä voit tulla tänne valittamaan, että se oli vahinko?! EI mee läpi. Olisit edes osannu olla vastaamatta siihen saatanan puhelimeen! MUT HEI mä en halua sua tänne!", Chris karjui vain uudelleen. Kuuluisi varmasti naapuriin ja rappuun, mutta mies ei turhaan rupeaisi ääntään säästelemään. Hän piti toista kättään selvästi valmiudessa lyödäkseen uudelleen.. Yhtäkkiä mies kuitenkin kääntyi kuin vetämään henkeä ja saamaan edes jotain pientä rauhoittumista. Ihan kuin hänen elämänsä ei olisi muutenkin ihan tarpeeksi hermostuttavaa..
Christopher epämääräisen karjaisun kera kiskaisi ikkunan säleet alas, että kolisi. Hän potkaisi koko roskan Angeliciaa kohti huutaen perässä:
"Mulla on paljon muutakin tekemistä kun sun perään vahtaaminen!"

Angelicia katsoi Chrisin kireää olemusta ja odotti.. Mies oli sentään kuunnellut. Tuo ei ollut keskeyttänyt missään kohtaan. Mutta ei Chris myöskään sanonut mitään. Angelicia huokaisikin syvään ja odotti. Hän halusi jo kuvitella miten mies rentoutuisi ja kääntyisi.. Ymmärtäisi. Olisi mennyt valheeseen.
"Saatanan...huora!!"
Chrisin karjaisu lähes kaikui asunnossa ja varsinkin Angelician korvissa. Varsinkin, kun heti miehen jälkimmäisen sanan jälkeen kämmenselkä iskeytyi kovalla voimalla Angelician kasvoihin. Nainen ei todellakaan ollut odottanut tuota ja horjahtikin sivulle päin kivun tuottaman älähdyksen kera. Nopeasti Angelicia nosti kätensä poskelleen ja hetken hän tuijotti järkyttyneenä lattiaa. Kipu säteili ja hakkasi Angelician kasvoissa.. Järkyttyneenä Alicia nosti päätään ja katsoi Chrisiä suu raollaan. Ja nyt vasta kaikki alkoi.
"Luuletko sä oikeesti, että mä uskon jotain tommosta paskaa! Mä kuulin kyllä mitä se sulle puhu ja sun kaikki äännähdykset ja hengityksen ja.. KAIKEN!"
Chris selitti raivoissaan ja Angelicia automaattisesti otti nopean askeleen taaemmas Chrisin tullessa lähemmäs. Vähitellen järkytys hävisi Angeliciasta ja hän puri hampaitaan napakasti yhteen samalla, kun laski kätensä poskeltaan. Kasvot tykyttivät yhä kivun takia, mutta Angelicia kesti sen.. Ja pakosti raivo hiipi kohti Alician mieltä. Se kyllä riiteli samaan aikaan häpeän kanssa. Angelicia oli ollut taas typerä.. Hän oli tosiaan luullut, että Chris uskoisi kiltisti kaiken minkä Alicia keksi ja sitten kaikki olisikin hyvin. Ei, tämä ei todellakaan voinut mennä niin yksinkertaisesti. Angelicia tajusi sen viimeistään sillä hetkellä ja ei saanut sanottua vieläkään mitään, kun Chris jatkoikin vaan huutamista;
"Nyt sä luulet, että sä voit tulla tänne valittamaan, että se oli vahinko?! EI mee läpi. Olisit edes osannu olla vastaamatta siihen saatanan puhelimeen! MUT HEI mä en halua sua tänne!"
Angelicia veti syvään henkeä.. Häntä suututti, hävetti ja teki mieli myös vain juosta äkkiä pois. Mutta ei, Alicia kielsi itseään. Hän pakotti itsensä liimautumaan siihen paikkaan ja naisen katsekkin koveni. Chris ei siis uskonut.. No Angelicia voisi vielä yrittää tunkea äskeistä tarinaa, joka voisi kyllä ärsyttää Chrisiä vielä enemmän. Tai sitten Angelicia voisi kertoa totuuden, joka taas EHDOTTOMASTI saisi Chrisin räjähtämään kokonaan. Angelicia ei säästyisi silloin pelkällä yhdellä kämmenselän lyönnillä.. Niinpä oli vain enää yksi vaihtoehto.
"Voit hemmetti lopettaa sen mulle huutamisen! Mä en aikonu pettää sua enkä pettänykkään! Ja mä tulin takas sun luo helvetti! Eks se merkitse mitään?!"
Puolustus ja pakon edessä pienet valkoiset valheet käyttöön. Se saisi olla toimintasuunnitelma juuri nyt. Parempaakaan Alicia ei keksinyt.

Angelicia huomasi kyllä, että Chrisin teki mieli lyödä uudelleen. Nainen kuitenkin pakottautui pysymään aloilleen ja hän todellakin aikoi pysyä siinä, vaikka miten Chris löisi. Alicia ei lähtisi. Hän ei aikonut luovuttaa.. Chris tuntui taas luovuttavan itse lyöntinsä kanssa ja tuo käännähti vain poispäin ja selvästi yritti rauhoitella itseään. Angelicia hiukan yllättyi tuosta, mutta hengähti helpottuneena. Kannatti antaa miehen rauhoittua...
Rauhallisuus oli kyllä kaukana, kun Chris repäisi karjaisun kera ikkunalta säleet alas ja seuraavaksi potkaisikin ne Alician luo. Nainen vain säpsähti, mutta nielaisi hankalasti ja ei liikahtanut.
"Mulla on paljon muutakin tekemistä kun sun perään vahtaaminen!"
Angelicia puristi kätensä nyrkkiin ja antoi itsensä vastata tuohon. Huutoa ei ollut vaikea saada aikaan tältäkään suunnalta..
"Vittu lopeta jo toi sun huutos! Se on ihan turhaa!"
Angelicia karjaisi ja sitten henkäisi.. Hyvä on. Tällä ei olisi ehkä merkitystä Chrisille. Tuo ei varmaan edes kuuntelisi.. Mutta Alicia sanoisi sen silti.
"ANTEEKS! Mä olen pahoillani! Okei?!"
Angelicia huusikin raivoissaan ja katsoi katse kovana Chrisiä. Nainen tarkoitti sanojaan, mutta oli vihainen heille molemmille. Alicia itselleen, koska oli ajanut itsensä tilanteeseen, jossa joutui alistumaan anteeksipyyntöön ja Chris.. Tuota ei kyllä todellisuudessa voinut syyttää, mutta Angelicia kuitenkin joutui juuri sanomaan anteeksipyyntönsä tuolle. Se jo kirpaisi.
"Siinä tuli se! Ja kuule mä en nyt todellakaan ala kuuntelemaan kun haukut mua huoraks ja et kävisin jokaisen miehen luona! Koska mä en oo sellanen! MÄ EN OO MIKÄÄN HUORA!"
Angelicia huusi viimeisen sanan ääni täristen raivosta. Alicia vihasi sitä, kun häntä sanottiin huoraksi. Hän ei koskaan ollut sellainen. Ainakaan omassa maailmassaan. Ja ketään.. ei ketään saisi sanoa häntä huoraksi. Angelicia olisikin jo varmaan ampunut Chrisin, jos olisi saanut aseen käteensä. Tuohan oli sanonut häntä huoraksi. Mutta.. Tuo oli Chris. Angelicia ärähti raivoissaan. Miksei hänen edessään voinut olla jotain rumaa ja tuntematonta miestä?! Sellaisen kanssa tämä olisi ollut edes vähän helpompaa.
"Ja oot säkin paras mulle huutamaan tollasta! Kuinka montaa kertaa säkin oot mua pettäny.. Esimerkiks tän viikon aikana! Kuinkas monta?!"
Angelicia jatkoi vihaista puolihuutoaan ja päättikin nyt kääntää asian näin päin. Chrishän oli pettänyt häntä. Millä oikeudella tuo puhui hänelle tuolla tavoin? He molemmat olivat tässä syyllisiä.

Chris ei todellakaan välittänyt miten pahasti Angeliciaan sattui. Pääasia vain, että sattui. Hän halusi naisen tosiaan kärsivän ja ehkä samalla hyvän tekosyyn itselleen purkaa kaikkia mahdollisia paineita. Chris ei silti voinut edes mielessään ajatella raivonsa määrää! Kiehahti yli: Varsinkin kun mies oli kuullut kaiken puhelimen toisessa päässä. Piti vain haistattaa pitkät ja näyttää, että asia olisi sillä selvä.
"Voit hemmetti lopettaa sen mulle huutamisen! Mä en aikonu pettää sua enkä pettänykkään! Ja mä tulin takas sun luo helvetti! Eks se merkitse mitään?!"
"Mitä sä oikein luulet! EI", Chris karjaisi taas kerran viimeiset sanansa kiskaistessaan ne hemmetin säleet alas, jotka olivat ruvenneet näyttämään erityisen rumilta tässä viimeisen muutaman minuutin aikana. Mies potkaisi ne jo Angeliciaa päin, mutta nainen ei eleillyt yhtään tietään pois päin laputtavaksi. Mies piti kulmiaan vain julmassa kurtussa ja jatkoi riehumistaan. Hän kuuli naisen yrittävän selittää kuinka huutaminen olisi ollut turhaa.. Chris käännähti salamannopeasti Aliciaa kohti murhaava ilme kasvoillaan.
"Turhaa? TURHAA? Mitä sä tässä pidät turhana?! Ja mitä sä siinä vielä seisot?!", mies ärisi tuoden kasvonsa hetkeksi ihan lähelle Angelician kasvoja. Kuin olisi ollut sotilaskoulutuksessa, mutta Chris oli se korkeampi arvoinen.. Tietenkin. Hän käännähti samantien uudelleen käsiään huiskauttaen, kehottaen Angeliciaa nyt häipymään. Ei rauhoittumisesta muuten olisi tullut mitään.. Sydänkin vain jyskytti tuhatta ja sataa pelkän skitsoamisen takia.

"ANTEEKS! Mä olen pahoillani! Okei?!"
Chris käännähti kertaalleen Angeliciaa kohti, mutta ei näyttänyt oikein auttavan. Kumma juttu! "No vau! Nytkö mun pitäis nostaa sulle hattua siitä?", mies sihahti.
"Siinä tuli se! Ja kuule mä en nyt todellakaan ala kuuntelemaan kun haukut mua huoraks ja et kävisin jokaisen miehen luona! Koska mä en oo sellanen! MÄ EN OO MIKÄÄN HUORA!"
Johan rupesi Alicia pistämään vastaan, mutta mies vain painoi huuliaan tiukasti yhteen tuijottaen naista suoraan silmiin. Harmi kun se katse ei tappanut vieläkään. Huutakoon nainen niin paljon kuin halusi, mutta Chrisiä se ei sulattanut. Miehen ilme meni taas kuin käskystä inhoavaksi: Juuri sellainen katse jolla huoria katsottiin: Arvosteleva, ylimielinen ja alistava. Todellakin! Angelicia oli sen maineen Christopherin mielestä saanut!
"Niinhän sä ite sanot, mut mä alan olemaan vähän erimieltä!", mies ärähti tarkoituksenaan loukata ja Angelicia siihen kaikkein alimpaan maan koloon. Tästä olikin löytynyt hyvä heikko kohta.

"Ja oot säkin paras mulle huutamaan tollasta! Kuinka montaa kertaa säkin oot mua pettäny.. Esimerkiks tän viikon aikana! Kuinkas monta?!"
"EN KERTAAKAAN.", tämän viikon aikana.. Chris silti tiivisti koko kysymyksen tähän viikkoon, joten näki parhaakseen vastata siihen noin. Ei ollut oikeastaan viimeviikollakaan. Eikä sitä edellisellä.. Mutta Christopher ei ollut jäänyt kiinni PUHELIMESSA. Mies keskittyi hetken vain hengitykseensä ja päänsä selvittämiseen. Nyt tuntui kuin sekoaisi lopullisesti..
Paras syy tähän ylivedettyyn skitsoamiseen oli tietysti se, että mies oli kuullut kaikkea mitä ei olisi halunnut kuulla, mutta kaiken lisäksi Chris myös luuli naiseen nauttineen enemmän sen toisen seurassa.. Ja vain niistä äänistä päätellen.. Menkööt sitten nauttimaan lisää tyypin luo jos oli kerran niin kova hinku. Chrisiä se ei enää liikuttanut. Tai niin hän luuli.

Hän tuijotti yhä Angeliciaa ja koetti pitää näppinsä erossa, ettei riuhtaisisi naista ikkunasta ulos tai jotain vastaavaa.
"Häivy. Mä haluan yhden ongelman vähemmän ja sä voit hyvin korjata sen.", Christopher murahti matalalla ja uhkaavalla sävyllä. Seuraavaksi hän uhkailisi vielä jollain veitsellä, jos pääsisi tarpeeksi lähelle laatikoita. Mies selvästi katsahtikin sinne päin. Miksei nainen lähtenyt? Pitikö toinen raahata niskasta?
"Vittu mua ei enää kiinnosta kenen kanssa sä petit ja miten monta kertaa! HÄIVY", Chris vielä oikein yleisti sitä kuinka huorana Angleiciaa pitikään.. Heillähän sujui mainosti.

Angelicia kyllä huomasi ettei Chris rauhoittunut tippaakaan tai jäänyt hiljaiseksi. Kaksikko vain huusi vuorotellen toisilleen. Angelicia koetti ohittaa kaikki Chrisin pään aukomiset ja keskittyä omiin sanoihinsa, mutta se alkoi vähitellen käydä vaikeaksi.
"Niinhän sä ite sanot, mut mä alan olemaan vähän erimieltä!"
Chris sanoikin, kun Angelicia sanoi ettei ollut mikään huora. Nyt vasta mustat kynnet upposivat kämmeniin ja Angelicia veti syvään henkeä, kun raivo alkoi ottaa hänestäkin kunnon otteen. Kyllä Alicia osasi lukea miehen katsetta ja nuo sanat.. Chris piti Angeliciaa täytenä huorana. Naisen tekikin mieli samantien lyödä Chrisiä. Eikä ehkä vain yhden kerran.. Mutta Alicia ärähti vain raivoissaan katsoen raivoissaan Chrisiä eikä sanonut enempää. Eikä edes nyrkki lentänyt. Se oli jo kyllä aika hyvin Alicialta ja sitten voisikin kysyä miten nainen tuohon kykeni..

"EN KERTAAKAAN."
Chris karjaisi vastaukseksi, kun Angelicia kysyi kuinka monta kertaa mies oli pettänyt häntä viime viikon aikana. Alicia tuhahti ja pakosti siristi silmiään hiukan miettienkin.. Puhuiko Chris totta? No se vähän kallisti naisen huutoa turhaksi, mutta Alicia ei aikonut myöntää sitä. Varmasti Chris oli pettänyt häntä.. Aivan varmasti.
"Mä en oikein usko tota."
Angelicia ärähtikin ja mulkoili Chrisiä, joka naama punoittavana näytti juuri siltä, että voisi karjuen hypätä ikkunasta raivon vallassa. Mutta ei tietenkään Chris itseään satuttaisi. Jos joku lentäisi ikkunasta, se olisi Angelicia. Kyllähän nainen sen tiesi, mutta ei pelännyt niin paljon kuin olisi pitänyt. Yksi syy oli siinä, että Chris oli loukannut myös naista, vaikkakin syystä. Alicia ei silti nähnyt omissa silmissään Chrisillä mitään oikeutta edes vihjata, että nainen olisi joku huora. Ei, sitä Angelicia ei kestänyt.

Angelicia jatkoi yhä Chrisin mulkoilemista, katsetta pelkäämättä. Chris tuijotti kyllä tiiviisti vastaan, kun ajatteli sitä ettei mies pitänyt suoraan toisten silmiin katsomisesta. Mutta tämä ei ollutkaan ihan tavallinen tilanne. Angeliciasta tuntui, että Chris yritti porata naiseen reiän tai samantien murhata tuon raa'asti katseellaan, mutta onneksi sellainen ei ollut mahdollista. Angelicia vain jatkoi käsiensä nyrkkiin puristamista ja vastasi uhmakkaasti katseeseen.
"Häivy. Mä haluan yhden ongelman vähemmän ja sä voit hyvin korjata sen."
Chris sanoi, mutta nyt tuo ei sentään karjunut. Ei kyllä tuo uhkaava matala äänensävykään ollut kovin lempeä, mutta Alicia vain tuhahti. Pari sekuntia hän tosissaan harkitsi lähtöä. Löisi ainakin Chrisiä kerran ja sitten marssisi ovesta ulos.. Mutta samassa Angelicia muistutti itseään siitä mitä oli itselleen luvannut. Hän kestäisi nyt tekojensa seurauksen. Vakaasti paikallaan seisten eikä kuuntelisi, vaikka Chris miten käskisi lähteä. Nainen ei kuitenkaan sanonut sitä ääneen, mutta näytti asian jo sillä ettei liikahtanut mihinkään. Katse ei horjunut yhtään epäröivän puoleen ja Angelicia katsoi vain ylimielisemmin Chrisiä.
Kaksikon katseet olivat niin kiinteästi toisissaan, että Angelicia huomasi melko selkeästi Chrisin katseen käväistessä muualla.. Alician katse pysyi aloillaan, mutta hän arvasi.. Keittiö? Aikoiko Chris samantien iskeä keittiöveitsen Alician vatsaan? Pakosti mielessä välähti puiston tapahtumat.. kun Angelicia oli löytänyt Chrisin ja tiennyt tuon pettäneen häntä. Aikoiko Chris tasoittaa tilit?
"Vittu mua ei enää kiinnosta kenen kanssa sä petit ja miten monta kertaa! HÄIVY"
Angelician pieninkin pelko terävästä esineestä hänen vatsassaan kaikkosi Chrisin sanojen takia. Mitä oikein Chris hänestä ajatteli? Että hän kävi lähes joka päivä jonkun miehen luona ja.. Angelicia murahti ääneen ja puhui sitten vihaisesti hiljaisella äänellä:
"Chris sä et sitten koskaan opi.. Sä et määräile mua. Mä en tottele ketään. Varsinkaan sua ja varsinkaan nyt. Mä en oo lähdössä mihinkään."
Varsinkin viimeinen lause tuli napakasti ja Angelicia halusikin miehen ymmärtävän, että Alicia oli tosissaan. Ja eiköhän tuo ymmärtänyt sen, kun kerran tunsi Angelician. Nainen ei ihan helposti antaisi periksi. Varsinkaan, jos oli jotain näin vakaasti päättänyt.
"Ja vielä kerran.. Mä en oo mikään huora."
Angelicia sähähti vähän kovemmalle äänellä ja samassa avokämmen iskeytyi Chrisin kasvoihin niin kovalla voimalla, kun Alicia sai vain pistettyä. Hänhän ei säästelisi voimiaan, kun Chriskään ei niin tehnyt. Ja luulisi jo miehen tietävän ettei Angelicia kestänyt tippaakaan sitä, että hänen edes vihjattiin olevan mikään huora. Tähänkin asti Angelicia oli vain hillinnyt itseään, mutta ei enää.

"Kannattaa vähitellen hyväksyy se etten mä ole lähdössä mihinkään."
Angelicia ärähti vielä ja ottikin vain paremmin asennon siinä seistessään. Koko olemus paistoi sitä ettei Alicia aikonut liikahtaa tästä helposti mihinkään. Voisihan Chris napata häntä niskalta ja repiä ulos tai samantien heittää ikkunasta.. Mutta kykenikö Chris siihen? Tuo oli jo tähän asti yllättävän paljon hillinnyt itseään. Angelicia ei kuitenkaan luottanut siihen. Hän tiesi tarpeeksi hyvin Chrisin ja miten tuo kadotti herkästi itsensä raivostuessaan. Ja nytkin raivostuminen oli lievä sana kuvaamaan tätä. Chris ehkä välitti Angeliciasta, mutta tuo voisi juuri nyt hakata tuon vaikka kuoliaaksi. Ellei tuo sitten hillinnyt itseään ja muistanut ketä hänen edessään oli.. Angelicia tiesi, että oli turhaa alkaa ennustamaan mitä Chris tekisi ja mitä ei tekisi. Se olisi vain nähtävissä.
"Kuinka kauan sä vielä ajattelit riehua? Sulla poksahtaa vielä verisuonia päästä."
Angelicia tuhahti ja katsoi melko ylimielisesti ja kyllästyneenä miestä. Nainen tiesi, että saisi vain sanoillaan arvatenkin suututettua Chrisiä. Mutta eiköhän se ollut niin, että mitä tahansa teki, tuo oli vihainen.

Rauhoitu Chris, rauhoitu. Syvään hengittämisestäkään ei tullut mitään miehen tuijottaessa murhaavasti Angeliciaa. Pysyi vihaisuus taso yli punaisenkin puolen. Hän odotti naisen nyt lähtevän. Sitä vain Chris halusi. Naiselle se oli nähtävästi vaikeaa toteuttaa:
"Chris sä et sitten koskaan opi.. Sä et määräile mua. Mä en tottele ketään. Varsinkaan sua ja varsinkaan nyt. Mä en oo lähdössä mihinkään."
Tuon Angelicia teki vain Chrisin hermostuttamiseksi lisää. Ihan naisen omaksi turvallisuudeksi olisi kannattanut hälvetä paikalta, mutta Alicia ei tainnut tietää mitä kaikkea Chris saattoi vihoispäissään tehdä. Hänhän oli silloin kuin mikäkin petoeläin. Nyt varsinkin oli erityisen riskialtis tilanne. Lihakset tuntuivat tärisevän pelkästä halusta kostaa oikein kunnnolla ja kädet puristuivat nyrkkiin ja auki, nyrkkiin ja auki. Hän ei vastannut naisen sanoihin mitään, vaan koetti yhä viestittää poraavalla katseellaan Aliciaa lähtemään. Silti itsepäisyydessään ei lähtenyt.. Kaikenlisäksi nainenkin tässä poltti tässä päreitään, joten ajauduttiin aikamoiseen kuiluun eikä mikään edennyt suuntaan tai toiseen..
Yhtäkkiä Angelicia kielsi taas puheet huorasta ja Chris sai kunnon bitchslapin kasvoihinsa. Mies kallisti päätään ja sihahti hampaidensa välistä, suoristaen nopeasti selkänsä. Hän ei silti kehdannut nostaa kättään poskelleen. Se vasta olisi heikkouden merkki. Christopher painoi silti toista silmäänsä kiinni ja pulssi tuntui nopeutuvan taas asteen.

"Kannattaa vähitellen hyväksyy se etten mä ole lähdössä mihinkään."
Ei, Chris ei aikonut hyväksyä enää mitään. Hetken kävi taas mielessä, että mies viskaisi naisen ulos ovesta.. Ei. Silloin Angelicia pääsisi liian helpolla. Mies pysyi paikallaan ja katse kohdistui taas naiseen kun posken ihoa vihlaiseva tunne oli laantunut. Hän mietti kahden paikkeilla..
"Kuinka kauan sä vielä ajattelit riehua? Sulla poksahtaa vielä verisuonia päästä."
TUO oli vika tikki..
"Mä..sanoin, että.. Mä haluan sut pois täältä, vittu!", Chris ärisi vetäen henkeä oikein napakasti sanojensa välissä ja viimeiset ainakin tulivat tunteella miehen yhtäkkiä hyökäten Angelician kimppuun. Hän tarttui käsillään naisen kurkusta antaen kummankin rämähtää maahan. Chris tosin onnistui kolauttamaan vain polvensa ja kiepauttamaan Angelician alleen. Itsehillintä oli tosiaan kestänyt ihmeen hyvin tähän asti.. Christopherilta seuraukset jäivät mielestä täysin hänen painaessaan käsillään tiukasti naisen kurkunpäätä. Olihan hän tehnyt homman ennenkin, joten ei tämä tuntunut missään!
"Saatanan huora! Mä sanoin sulle.. Mut sä et uskonut!", Chris ärisi tukahdetusti ja kasvot punoittaen.
"Nytkö olisit valmis lähtemään? No arvaa mitä?!.. Et ennätä enää!", suoraansanottuna hullunkiilto silmissään mies painoi Angelician kurkkua vain lujempaa. Hoitaisi homman nyt vain nopeasti.

Angelicia ei ymmärtänytkään kuinka rajoille veti Chrisiä.. Kunnes tapahtui se pahin. Chris ylitti rajansa.
"Mä..sanoin, että.. Mä haluan sut pois täältä, vittu!"
Chris ärisi raivoa täynnä. Olihan tuo jonkin aikaa ärissyt, mutta yhtäkkiä joku Angelician vaisto hälytti. Nyt oli todellakin vaarallinen tilanne. Angelicia ei kuitenkaan ehtinyt kuin hengähtää ja Chris oli jo hänen kimpussaan. Nainen kiljaisi vain, kun Chris nappasi häntä kurkulta ja samantien Alicia iski kätensä Chrisin käsien päälle. Angelicia ei kuitenkaan ehtinyt paljon repiä Chrisin käsiä pois, kun mies onnistui rämäyttämään molemmat lattialle. Angelicia älähti tukahdutetusti, kun hänen selkänsä iskeytyi kovaan lattiaan ja samantien Chris oli hänen yläpuolellaan eikä vieläkään hellittänyt käsiensä otetta. Angelicia upottikin kyntensä Chrisin käsiin, kun mies vain painoi kovemmin hänen kurkkuaan. Alicia avasi suutaan ja koetti vetää henkeä samalla, kun raivoisana rimpuili Chrisin alapuolella. Polvet yrittivät osua miehen haaraväliin ja kädet repivät vain rajummin Chrisin käsiä. Nainen tunsi kuinka veti verisiä haavoja Chrisin käsiin, mutta ote ei hellittänyt.
"Saatanan huora! Mä sanoin sulle.. Mut sä et uskonut!"
Huora sana sai kipinät lyömään Angelician silmissä ja nainen irvistäen tappeli aina vain rajummin vastaan. Pian kiukku alkoi kuitenkin hälvetä ja katse alkoi heittää. Chrisin ote oli liian luja ja Angelicia alkoi kähistä vain vaikeammin koettaessaan saada happea. Mutta hän oli alakynnessä..
"Nytkö olisit valmis lähtemään? No arvaa mitä?!.. Et ennätä enää!"
Chris vain karjui ja Angelician liikkeet alkoivat mennä kömpelömmiksi, kun päässä humisi jo. Nainen olisi huutanut Chrisille, että irrottaisi, mutta jo hapen saaminen oli hankalaa.. Angelicia kähisi vaikeammin ja upotti kyntensä raivokkaasti miehen ranteisiin. Silmät painuivat kiinni, koska kaikki alkoi samentua. Ja sen mitä Angelicia näki, hän ei tunnistanut.. Chris. Tuo mies, joka kuristi häntä ei näyttänyt tippaakaan Chrisiltä. Tuo tosiaan oli kadottanut itsensä. Angelician olisi pitänyt vain tajuta perääntyä. Vielä, kun se oli mahdollista.

Vähitellen Angelician rimpuilu hidastui ja nainen avasi vielä silmiään. Nyt ruskeissa silmissä oli kauhistunut ja järkyttynyt katse.. Ei, Chris ei voinut. Samassa Alician silmät painuivat uudelleen kiinni ja nainen valahti veltoksi. Kädet lopettivat Chrisin käsien pahoinpitelemisen ja valahtivat lattialle. Nainen ei liikkunut enää eikä äännähtänytkään. Chris oli todella ylittänyt itsensä...

Angelicia kuuli korvissaan sydämen sykkeensä, joka hakkasi vaivalloisesti. Se kuitenkin voimistui vähitellen ja lopulta nainen tajusi, että kuuli oman hengityksensä. Se oli hiljaista ja vaikeaa, mutta hän sentään hengitti. Ruskeat silmät avautuivat hitaasti ja Angelicia veti syvään henkeä. Katto heitti hänen silmissään ja hetken Alicialla kesti tajuta missä hän oli.. Makasi selällään lattialle. Korviin alkoi kantautua miehen ääntä. Hyvin tuttua vielä. Pian Angelicia tajusi ketä äänen omisti. Chris...
Vaivalloisesti Angelicia kierähti kyljelleen. Vielä hiljaisin äänin, koska naiseen selin oleva Chris ei näyttänyt tajuavan mitään. Alicia siristi silmiään tasoitellen hengitystään, kun hän koetti tajuta mitä oli tapahtunut.. Kipu kaulalla. Angelicia nielaisi hankalasti ja irvistäen kosketti kaulaansa. Muistikuva välähti hänen silmissään.. Chris oli kuristanut häntä. Nyt tuima katse kohdistui Chrisiin. Tuo oli yrittänyt tappaa hänet!
Angelicia tajusi pitää mahdollisimman vähän ääntä, kun hän kompuroi hankalasti pystyyn. Nainen jähmettyikin suoristauduttaan ja kaulaansa hieroen tuijotti Chrisiä, joka ei vieläkään tuntunut tajuavan mitään. Alicia ei tarkkaan kuunnellut tuon mutinoita vaan hänen silmiinsä syttyi tuli. Nainen muisti kirkkaasti sanat mitkä Chris oli huutanut hänelle.. Viimeiset sanat. Alicia ei olisi ikinä uskonut, että Chris tekisi niin. Mutta ei, tuo ei ollut Chris, jonka hän tunsi. Tuo oli sairas mies, joka oli yrittänyt tappaa hänet. Ja sellainenhan teko ei jäisi kostamatta...

Angelicia asteli hiljaa nappaamaan läheiseltä pöydältä pöytälampun. Se oli ensimmäinen ase, joka osui käteen ja kyllä sillä saisi vahinkoa aikaan. Angelicia nielaisi vielä hankalasti kipeän kurkkunsa takia ja tuli hiljaa lähemmäs Chrisiä.
"Senkin kusipää.."
Nainen sähähti hiljaa samalla, kun kohotti lampun. Chris ehkä juuri ja juuri kuuli tuon. Ehkä tuo kääntyisi ja silloin lamppu tekisi pahempaa jälkeä. Parempi siis ettei mies tajuaisi kääntyä.. Angelicia ärähtikin ja samassa iski kaikella voimalla lampun Chrisin päähän. Se särkyi heti ja lampunjalan sirpaleet tekivät juuri oikean työn. Angelicia pudotti lampun jämät kädestään ja astahti pari hiukan horjahtavaa askelta lähemmäs.
"Helvetin sika yritä vielä kerran tappaa mut niin vannon et isken puukon sun vatsaas ja tapan sut!"
Angelicia karjaisi raivoissaan äänellä, joka oli hitusen käheä. Irvistäen nainen koskettikin arkaa kaulaansa ja mulkoili raivoissaan Chrisiä, kunnes tunsi huimauksen. Naisen oli pakko lysähtää istumaan lattialle, jossa hän tasoitteli hengitystään ja hieroi kaulaansa. Palava katse oli kuitenkin koko ajan Chrisissä.

Chris painoi Angelician kurkkua vain enemmän, muttei niin nopeasti niin lujaa, että henki olisi lakannut kulkemasta samantien. Eihän sitä kaikkea iloa nyt kerralla voinut viedä. Mies samalla painautui alemmas, että nainen ei saisi rimpuiluissaan potkaistua mihinkään ratkaisevaan kohtaan. Hänhän suorittaisi tämän loppuun kun kerran oli aloittanutkin.. Alician rimpuilukin vaivautui hiljalleen. Chris kirosi naista vain enemmän, muttei koskaan itseään. Hampaat irvessä mies painoi naisen kurkkua, kunnes toinen yhtäkkiä valahti veltoksi.. Kädet löysäsivät heti otetta refleksin omaisesti, mutta kulmat pysyivät yhä kurtussa ja katse murhaavana.
"Vihdoin.", hän murahti, vaikka pieni mielialan ailahdus lävitsi mielen hyvin voimakkaasti.. Hänen edessään Angelicia ihan taju kankaalla tai pahempaa, jota Chris ei edes halunnut ajatella. Silti mitään 'mitä meninkään tekemään' ajatuksia ei tullut mieleenkään. Mies löysäsi otettaan hiljalleen enemmän ja kohotti aavitsuksen toista kulmaansa. Pieni kiroaminen kävi äänettömästi huuliltakin ja Chris nosti kätensä kokonaan Angelician kaulalta.
"Vittu."
Hän hieraisi kämmeniään yhteen kuin koettaen samalla mielessään keksiä jotain tekosyytä. Kulmat menivät taas kurttuun ja Chris taputti muutamaan kertaan naisen poskea vain testataakseen oliko toinen enää edes elävien kirjoissa. Sen enempää mies ei kuitenkaan jäänyt ihmettelemään vaan ponkaisi salamana itsensä ylös Angelician yläpuolelta.
"Vittu!", kiroilu karkasi vain kovempana, eikä Chris edes pystynyt kokoamaan äskeistä tilannetta mielessään. Hän katsoi maassa paikallaan makaavaa naista ja tosiaan luuli viimeisten hetkien tulleen jo vastaan.. Mies hieraisi kasvojaan ensimmäisenä miettien vain ruumiin dumppausta. Olipas tunteikasta.. Hän astahti Angelician yli turhautuneesti huokaisten. Eihän sitä saanut esittää murtuvaa siltikään - oli toinen kuollut tai ei. Parempi vain kääntää selkä ja uskotella tämän olleen unta.

Mies nojautui toisella kyynärpäällään eteisen väliseen seinään ja hieroi kasvojaan kuin niissä olisi ollut jotain vaikeaa likaa. Jotenkin hän vain tunsi itsensä helpottuneemmaksi, että huoneistossa oli äänentaso hiljentynyt roimasti, mutta kuitenkin.. Kuka helvetti se toinen mies oli ollut? Ja oliko tämä edes ihan aiheellista? Tottakai! Kaikki mitä Chris teki, oli aiheellista. Se mitä muut tekivät väärin (hänen mielestään) oli aiheetonta. Mies laski kättään, eikä edes kuullut mitään takaataan vaivuttuaan kiroaviin ajatuksiinsa, jotka yrittivät ottaa selkoa siitä pitikö tuntea syyllisyttä vai ei.. Ei todellakaan. Varmasti heti kun Chris kääntyisi tästä katsomaan Angeliciaa, voisi tulla toisiin aatoksiin..

"Senkin kusipää.."
Christopher kohotti kulmiaan ja kallisti päätään aavistuksen olkansa yli vain tarkistamaan oliko kuullut harhoja. Hän ennätti huomata Angelician lähellään ja samantien lamppu pamautettiin hänen päähänsä, että sirpaleet vain kolisivat lattialla. Mies älähti horjahtaen nopeasti eteenpäin. Isku oli osunut suoraan pään sivuun ja vihlaisi oikein kunnolla. Oikein ryminällä takaisin tähän todellisuuteen. Angelicia oli selvästi huijannut häntä! Missä välissä nainen oli edes noussut ylös?
"Helvetin sika yritä vielä kerran tappaa mut niin vannon et isken puukon sun vatsaas ja tapan sut!"
Mies mulkaisi murhaavasti takaisin, mutta päähän sattui kieltämättä aika vietävästi. "Seuraavalla kerralla vannon, että hoidan sut nopeesti pois alta.", Chris ärähti kohottaessaan kättään koskettamaan päätään. Tuntui lämpimältä.. Mies irvisti pyyhkäistessään varovasti, tuntiessaan selvästi lampusta jäänyttä pientä lasipölyä muiden sirpaleiden aiheuttamassa haavassa.. Chrisin katsahtaessaan kättä siinä oli verta, yllätys.
"Ois pitäny jatkaa vielä...", hän ärähti äskeisestä kuristus episodista. Yhtäkkiä Chrisistä tuntui, että hän olisi voinut suorittaa sen uudelleen, mutta tavallaan joku ääni päässä koetti saada miestä rauhoittumaan ja olemaan kiitollinen siitä, että Angelicia oli tolkuissaan.

Eli Chris ei mennytkään takaisin kuristamaan Aliciaa, vaan tuijotti murhaavana naista takaisin. Kummatkin selvästi koettivat tainnuttaa toisiaan pelkällä katseella, mutta kummankin harmiksi kumpikaan ei taintunut. Mies ärähti ja yhtäkkiä silmiään pyöräyttäen katosi makuuhuoneeseen. Hän ei ollut silti antanut anteeksi Angelician aikaisempaa vetoa sen toisen miehen kanssa, vaikka olikin kuristanut naisen henkihieveriin..
"Kannattais nyt painuu sinne jonnekkin, tai kuristan uudestaan.. Sitäkö sä haluat?! Olit onnekas tällä kertaa!", Chris vain karjaisi nostaessaan kätensä lampun iskemään kohtaan. Hän kiskaisi ärtymisissään puolet yhden hyllyn paidoista alas, kunnes sai käsiinsä jonkun pyyhkeen, jonka painoi haavan päälle. Tosin parempi vaihtoehto olisi ollut käydä huuhtelemassa viileän veden alla.
Lopulta mies viskaisi pyyhkeenkin sängylle, kävellen makuuhuoneen oven suuhun, etsien Angeliciaa katseellaan, että sai tuijotettua toista taas kerran uhkaavasti.
"Mä käskin sua lähtemään. Silti sä luulet, että mä en tekis mitään.. Et tiedäkkän millä kaikilla tavoilla haluun kiduttaa sut kuoliaaks just nyt..", Chris astui joka kerta lähemmäs Angeliciaa, mutta pysähtyikin kuin seinään.
"Mut.. Kun huorilla ei yleensäkkään oo mitään arvoa, niin sillä tuskin on enää mitään väliä ja sä voit lähteä.", mies hymyili harvinaisen inhottavaan sävyyn, vaikkei häntä edes hymyilyttänyt. Välit eivät ainakaan olleet lämmenneet.

"Seuraavalla kerralla vannon, että hoidan sut nopeesti pois alta."
Angelicia vain tuhahti ja kosketti vielä hellästi sormillaan kaulaansa, johon jäisi kyllä jonkinlaiset jäljet, kiitos Chrisille. Naisen iloksi kuitenkin lamppu oli tehnyt myös työnsä.. Chrisin pään sivulle oli selvästi tullut kunnon verta vuotava haava. Chriskin irvistyksestä päätellen mies itsekkin huomasi veren ja Angelicia hymähti tyytyväiseen sävyyn. Siitäs sai.. Alicia kyllä pakosti vielä mietti miten Chris oli voinut tehdä äskeisen teon. Kuristaa häntä sillä tavoin ja melkein saikin tapettua Alician. Nainen oli arvioinut väärin selvästi.. Sitä hän ei kyllä ääneen myöntäisi, mutta nyt Alicia aikoi varmistaa ettei antaisi uutta tilaisuutta Chrisille. Enää tuo ei koskisi häneen sillä tavoin..
"Ois pitäny jatkaa vielä..."
"Ehkä ois kannattanu. Mut yllätys ettet ikinä saa vietyä mitään oikeesti loppuun. Epäonnistut aina vaan."
Angelicia mutisi hiljaa vihaisella äänensävyllä. Angelicia jatkoikin vain Chrisin mulkoilua ja mietti samalla minkä aseen saisi otettua seuraavaksi käsiksi. Kannatti olla askel edellä Chrisiä ajatusten kanssa.. Mutta todellisuudessa Alicia oli onnellinen, että Chris oli epäonnistunut. Entä jos tuo olisikin jatkanut vain.. Chris vain kerjäsi kostoa itselleen, kun onnistui säilyttämään Angelician hengen. Ja nainen tosiaan kostaisi. Lampulla päähän lyöminen olisi vasta alkua. Varsinkin, jos Chris yrittäisi vielä uhata naisen henkeä samoin tavoin kuin hetki sitten.

Hetkeksi huoneeseen laskeutui hiljaisuus, kun kaksikko vain mulkoili toisiaan murhaavasti. Lopulta Chris vei ensimmäisenä katseensa muualle ja Angelicia katsoi tuon tietenkin häviämiseksi. Nainen ei kuitenkaan sanonut sitä ääneen ja nautti vain ääneti pienestä voitostaan, kun Chris yhtäkkiä nousikin seisomaan. Alicia liikahti valppaasti ja katsoi terävämmin Chrisiä, mutta tuo asteli vain suoraan makuuhuoneeseen. Angelicia katsoi tuon perään ja varmisti, että mies varmasti meni makuuhuoneeseen eikä aikonut tehdä mitään muuta.. Asiasta varmistuttuaan Alicia kipusi mahdollisimman nopeasti ja äänettömästi pystyyn. Hän vilkaisi sivummalle keittiöön ja hän sai heti idean.. Kiitos jälleen Chrisille.
"Kannattais nyt painuu sinne jonnekkin, tai kuristan uudestaan.. Sitäkö sä haluat?! Olit onnekas tällä kertaa!"
Chris karjui makuuhuoneesta samalla, kun Angelicia hiippaili nopein askelin keittiön puolelle. Nainen ei vastannutkaan Chrisin sanoihin ja antoi tuon vain uhitella itsekseen. Ja Chris voisi liian herkästi ymmärtää Angelician äänen tulosuunnasta ettei Alicia ollutkaan enää olohuoneen puolella istumassa lattialla.. Muutenkin Chrisin riehuminen peitti hyvin äänet, kun Angelicia veti hiljaa yhden keittiön laatikoista auki. Isoin veitsi...
Angelicia kuuli Chrisin askeleet ja nappasikin veitsen äkkiä. Laatikko jäi auki, mutta Chris tuskin huomaisi sillä ja ei asialla ollut muutenkaan paljon merkitystä. Angelicia ehti juuri pysähtyä olohuoneen puolelle, kun Chris asteli makuuhuoneen oven suulle. Alicia mulkoili taas Chrisiä ja piti veistä vielä piilossa takanaan. Antaisi nyt vain tulla.. Angelicia oli valmistautunut.

"Mä käskin sua lähtemään. Silti sä luulet, että mä en tekis mitään.. Et tiedäkkän millä kaikilla tavoilla haluun kiduttaa sut kuoliaaks just nyt.."
Chris puheli uhkaavasti ja asteli vain lähemmäs Angeliciaa. Nainen vain siristi silmiään vihaisena eikä taaskaan liikahtanut paikaltaan. Eikä Chris tiennytkään kuinka Angelicia askel askeleelta puristi vain lujemmin veitsen kahvaa. Jos Chris uskaltautuisikin tulemaan liian lähelle.
"Mä en pelkää sua."
Angelicia tiuskaisikin ja katsekkin jo vahvisti naisen sanoja. Sisällä hiljaa Aliciaa kirpaisi miehen sanat.. Chris todella olisi halunnut tehdä hänelle pahaa. Angelicia tiesi, että sen siitä sai, mutta ei olisi kuitenkaan heti uskonut.. Mutta ei voinut enää mitään. Virhe oli tehty. Nyt Angelician silmissä oli vain yksi asia: itsensä puolustaminen. Ja luovuttaminen ei olisi hyväksyttävää. Chris saisi kyllä nähdä, että Angelicia todellakin oli sinnikäs.
"Mut.. Kun huorilla ei yleensäkkään oo mitään arvoa, niin sillä tuskin on enää mitään väliä ja sä voit lähteä."
Chrisin sanat sivalsivat kuin ruoska Angeliciaa. Nainen sävähtikin kuin iskun saaneena ja katseeseen tuli taas uudemman asteen murhaava sävy. Jos Angelicia olisi saanut päättää, Chris olisi juuri nyt palanut hänen edessään.. Alicia sähähti vihaisesti ja hitaasti veti suuren keittiöveitsen näkyviin.
"Chris.. Sä oot kyllä niin saatanan typerä. Viesti ei vaan tunnu menevän perille."
Angelicia kuiskaisi uhkaavalla ja raivoisalla äänellä. Alicia pyöräytti veistä kädessään ja otti siitä varman otteen, jolla viestitti ettei pelkäisi käyttää sitä. Luulisi Chrisin tietävän.. Vielä sen puiston välikohtauksen jälkeen.
"Mä en ole lähdössä mihinkään. Sanoit mitä tahansa. Ja teit mitä tahansa.. Koska sä et pelota mua tippaakaan ja voithan sä yrittää koskee muhun. Mut en suosittelis."
Angelicia sanoi kuuluvammin ja osoitti Chrisiä selvemmin veitsellä.
"Ja kulta.. Sano mua vielä kerran huoraks niin avaan ton sun kauniin vatsas niin et kaikki sun sisäelimet valuu lattialle."
Angelicia sanoi pehmeän vaarallisella äänellä ja naisen huulille levisi pirullinen hymy. Tuollaista ilmettä harvemmin näki tämän naisen kasvoilla.. Ja Chriskään tuskin oli ennen nähnyt sitä. No kerta se ensimmäinenkin. Angelicia käänsikin veitsikätensä rannetta ja heilautti hitaasti kauniisti kaaressa veitsiä kuin kuvaillen miten avaisi Chrisin vatsan. Angelicia hymyili vielä hetken sairaalloisen suloisesti Chrisille, kunnes hymy valui pois.
"Mä en oo luovuttamassa. Miten on sun laita?"

Ei Chris jaksanut välittää mitä Angelicia vastasi tai ei vastannut. Mies ei vain tajunnut.. Sitäpaitsi ei hän nyt kaikessa epäonnistunut. Ei mielestään missään, joten naisen sanat epäonnistumisista saivat Chrisin päässä taas vain kiehumaan. Hän paiskoi pyyhkeensä takaisin juuri ennenkuin päätyi takaisin olohuoneen puolelle. Keittiön laatikkokin jäi täysin huomioimatta. Chris koetti häätää naista vielä sanoillaan.. Taas puheet huorasta saivat naisen selvästi havahtumaan, mutta silti ei ovet paukkuneet tai asunto ollut tyhjillään. Christopher laskikin katsettaan huomatessaan naisen vetävän keittiöveistä esiin selkänsä takaa. Tässä vaiheessa mies katsahti keittiön laatikolle ja naurahti pilkallisesti, vaikka muistikin mitä viimeksikin oli käynyt terä aseiden kanssa..
"Chris.. Sä oot kyllä niin saatanan typerä. Viesti ei vaan tunnu menevän perille."
"Sä se aina tarviit jotain kättä pidempää asetta. Miten säälittävää.", Chris totesi ylimieliseen sävyyn, katseen silti pitäessä silmällä tuota veistä. Hän kuunteli samalla Angleician sanat, jotka viestittivät ettei mikään auttaisi. Oliko naisella joku suunnitelma täällä pysymiseen? Oliko rikas pohatta samalla joku poliisikin ja maksanut siitä naiselle sievoisen summan, että toinen tekisi tyypin kanssa yhteistyötä? Taas Chris epäröi Angelician yhteyksiä ja siristi silmiään. Iskisikin tuolla veitsellä niin mies painaisi naiselta silmät päästä.. Ei sekään olisi uusi temppu.

Hän ei siirtynyt suuntaan tai toiseen ja nosti katseensakkin veitsestä Angelician kasvoihin. Eihän Chris nyt tuollaista perääntyisi.. Varsinkaan naista. Hah.
"Ja kulta.. Sano mua vielä kerran huoraks niin avaan ton sun kauniin vatsas niin et kaikki sun sisäelimet valuu lattialle."
"Mä ajattelen sitten....kulta", hän hymähti piruilevaan sävyyn, vaikka hymy ei enää miehen kasvoja koristanutkaan. Todellakin ajattelisi.. Chris huomasi sivusilmällään veitsen liikkeen ja samalla inhoten katsoi Angelician pirullista hymyä. Veitsi vatsassa ei järinpaljon innostanut. Olihan hänellä pitkä arpi vatsassa jo ennestään, vaikkei tosin naisen toimesta. Mies puri hampaitaan yhteen ja mulkaisi veistä paljon näkyvämmin.
"Mä en oo luovuttamassa. Miten on sun laita?"
"Näytänkö mä siltä?", Chris murahti. Hän ei edes halunnut koskea päässä olevaan haavaan, vaikka siihen kirvelikin ja kipu levisi koko päähän. Samantien vaikka aivotärähdys, mutta se nyt oli varmasti yksi pienimmistä ongelmista tällä hetkellä..
"Mitä sä haluat täällä vielä olla? Muutakun uhkailla tolla vitun veitsellä?"
Miestä ärsytti se, että hän ei käytännössä voinut tehdä mitään liikettä, mutta uhkarohkeus olikin toinen juttu.. Chrsi ei jäänyt edes odottamaan vastausta, vaan tökkäisi kämmenillään naista rajusti hartioista taaksepäin. Oikeastaan kohti ulko ovea.
"Mulla ei ainakaan oo sulle enää mitään asiaa!", mies ärähti samalla sen enempää ihmettelemättä veitsen menosuuntaa. Hän vain oli lopullisesti polttanut päreensä Angelician kanssa ja oikeastaan ne mukavat hetket tuntuivat valuneen mielestä viemäriin heti kun nainen oli vastannut siihen puhelimeen..

"Mä ajattelen sitten....kulta"
Angelicia tuhahti ja häntä ärsytti ettei Chris reagoinut naisen haluamalla tavalla. No ei tietenkään. Chris ei pelännyt eikä siis aikonut todellakaan näytätä mitään pelon merkkejä kasvoillaan. Chrisiä ei ihan heti saanut hätääntyneeksi... Alicia tiesi sen kyllä paremmin kuin hyvin.
"Näytänkö mä siltä?"
Chris vain murahti vastaukseksi, kun Anglelicia kysyi luovuttamisesta. Ja olihan Angelicia arvannutkin, että mies vastaisi jotain tuon tapaista. Tässä se ongelma olikin.. Kumpikin yhtä kovapäisiä eivätkä molemmat aikoneet luovuttaa millään. Mihin suuntaan tässä oikein sitten päästiin.. No, ei mihinkään.
"Mitä sä haluat täällä vielä olla? Muutakun uhkailla tolla vitun veitsellä?"
Angelicia vain tuhahti, mutta ei vastannut. Nainen koettikin pitää epäröivän ilmeen pois kasvoiltaan. Niin, mitä hän yhä halusi? Hän halusi tilanteen rauhoittuvan. Tuolle seikalle olisi voinut kyllä nauraa. Molemmathan tässä olivat toistensa kimpuissa ja oikein kunnolla. Rauhoittumisesta ei ollut merkkiäkään. Angelicia olisi vain halunnut tilanteen tasoittuvan.. Samantien olisi voinut kaikki Amiin liittyvä pyyhkiytyä pois. Tai mitä parempaa, jäädä tekemättä. Kuinka helppoa sitten olisikaan ollut. Angelicia tiesi kyllä vastauksen, mutta tätä tilannetta ei voinut muuttaa. Se oli fakta.
Angelicia ei ehtinyt enempää miettiä ajatusta tai mitään muutakaan, kun Chris yhtäkkiä tönäisikin häntä rajusti hartioihin. Alicia älähti ja horjahti pakosti taaemmas ja veitsi lähes lipesi naisen kädestä. Angelicia tarttui veitsen kahvaan paremmin ja irvistäen jo melkein iskikin sen Chrisin vatsaan, kun epäröikin. Hän ei edes tiennyt itse miksi, koska oli vain niin vihainen. Mutta samassa Alicia älähti ja katsahti vapaata kättään. Nainen oli onnistunut sivaltamaan siihen pienen haavan, josta valui hiljalleen verta. Angelicia oli vain tönäisyn takia automaattisesti nostanut molempaa kättään ja veitsen äkillinen kääntö oli osunutkin toiseen käteen. Alicia irvistäen puristi kätensä nyrkkiin ja kirosi ääneen.. Kuinka kömpelö hän olikaan. Raivokas katse nousi Chrisiin. Olisi pitänyt vain iskeä Chrisiä veitsellä. Sitä mieltä Angelicia oli jälleen kerran. Mitäs oli mennyt epäröimään.

"Mulla ei ainakaan oo sulle enää mitään asiaa!"
Chris ärähti vielä. Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, mutta Angelicia oli taas pelissä mukana. Hän samassa naarmun saaneella kädellä Chrisiä kasvoihin. Tälläkin kertaa avokämmenellä, sen verran hellemmin sitten. Isku ei kyllä loppujen lopuksi ollut mikään hellä ja sen pääsyy oli saada Chris hetkeksi hitaammaksi. Ja se onnistuikin, kun Angelicia nopealla liikkeellä painautui vasten Chrisiä ja vei veitsen terän suoraan miehen kaulalle. Toinen käsi painautui kivun takia nyrkkiin. Verta vuotavalla kädellä ei ehkä olisi kannattanut lyödä.. No, Alicia tunsi kyllä ikävän kirpaisun kädessään, mutta ei ajatellut sitä sen enempää.
"Sä et sit anna periks."
Angelicia sähähti ja mulkoili Chrisiä kasvot aivan lähekkäin, kun veitsen terä painautui huomattavasti Chrisin kaulaa vasten. Vain vähän enemmän painoa ja sivallus.. Se olisi siinä. Mutta Angelicia ei tehnyt mitään, vielä.
"Mitä mä haluan vielä vai? No helvetti mä en tiedä! Mitä oikeesti teen tollasen sunlaisen kusipään kanssas.. Satutat mua vaan koko ajan! Saatana mikä mies."
Angelicia ärisi Chrisille raivosta yhteen puristettujen hampaiden välistä.
"Mä tosiaan tapan sut. Teen yhteiskunnalle oikeen palveluksen."
Angelicia ärähtikin vielä ja merkitsevästi paransi asentoaan veitsestä. Mutta katsos, ei vielä ainakaan sivaltanut kurkkua auki. Sanat olivatkin näin ensin vain uhkaus, mutta sitten kun piti tosissaan tehdä se.. Angelicia katsoi yhä raivoissaan Chrisiä, mutta sisällään tajusi epätoivoisena erään seikan. Hän ei kyennyt tekemään sitä. Hän ei voisi tappaa Chrisiä. Vaikka miten vihainen Alicia olikaan, hän ei todellakaan voisi sivaltaa Chrisin kurkkua auki ja katsoa miten veri valuisi tuon iholla. Niin.. Vielä kun kaksikko oli näin lähellä toisiaan. Paremminkin kiinni toisissaan. Angelicia tunsi selvästi Chrisin rintakehän kohoilun hengityksen mukana ja sydämenkin olisi voinut vielä kuulla. Chrisin vartalo.. Angelicia ärähti ja puristi vapaata kättään rajummin nyrkkiin. Ensimmäistä kertaa hän joutui tällaiseen tilanteeseen. Ja tuli opittuakin jotain.. Rakastaan ei voisi tappaa tuosta vain.

Heti kun oli kova kovaa vastaan sai kyllä aika pitkään odottaa, että päästäisiin jonnekkin suuntaan. Chris tyrkkäisi Angeliciaa jo ovelle päin, mutta nainen ei lähtenyt edelleenkään. Mies kyllä astahti aavistuksen taaksepäin, ettei saisi veitsestä vatsaansa, mutta se näytti menevän ohi. Tietysti Chris ajatteli, että nainen ei vain onnistunut tähätäämään nopeassa liikkeessä ja saipa vain itseensä jonkinmoisen viillon. Mies olisi naurahtanut pilkallisesti jos olisi ollut sillä tuulella. Ei todellakaan. Hän vain mulkaisi veistä ja sitten Angeliciaa, joka oli lähempänä uloskäyntiä.. Silti pieni viilto käteen ei ainakaan saanut naista leppymään asian suhteen. Chris silti piti selkäänsä suorassa mulkoilen naista, joka näytti kuin häkkiin pistetyltä, vaikka olisikin päässyt vapaasti uloskin.

Äkkiä Chris sai avokämmen lyönnin kasvoihinsa. Hän kallisti taas automaattisesti päätään iskusta poispäin. Oli virhe kiinnittää huomio hetkeksi käteen, sillä nainen sai riittävästi aikaa itselleen tulla lähemmäs keittiöveitsen kanssa. Itseasiasiassa ihan kiinni.. Ei silti mitenkään kiltillä tavalla. Chris tunsi veitsen painautuvan kaulalleen. Mies sulki nopeasti suunsa ja hengähti nenänsä kautta. Ei tästä kovin peruuteltu. Toistaiseksi hän kuin jähmettyi paikalleen kiroten mielessään. Miten oli mennyt tuollaiseen lankaan? Noh, pikku erehdyksiä sattui silloin tällöin..
"Sä et sit anna periks."
Chris olisi sanonut jotain, ellei Angelicia olisi painanut veitsen terää tiiviisti miehen kaulaa vasten. Kyllähän mies tiesi mitä sitten tapahtuisi ja veitsi liikahtaisi vähänkin sivumpaan. Nytkään ei tuntunut miltään järin hivelevältä.. Christopher kohottikin leukaansa ja kallisti päätään poispäin terästä, mutta se ei auttanut. Ei tietenkään. Katse tuijotti silti vihaisena Angeliciaa. Ehkä taas pieni epäilys kävi mielessä voisiko nainen tosiaan sivaltaa veitsellä Chrisin kaulasta? Äskeisten jälkeen: Varmaankin.
"Mitä mä haluan vielä vai? No helvetti mä en tiedä! Mitä oikeesti teen tollasen sunlaisen kusipään kanssas.. Satutat mua vaan koko ajan! Saatana mikä mies."
"En mä ole pakottanu sua olemaan täällä! Paremminkin pakottanu sua lähtemään jos et oo huomannut... Yksinkertasesti olisit vaan ollu tulematta kokonaan.", Chris puhui hiljempaa vain ja ainoastaan tuon veitsen takia. Koetti myös äänensävyllä pitää Angelician viiltämättä kaulaa, sillä puheen sisältö ei taaskaan ollut mitään järin kiittelevää. Hän nielaisi hankalasti, mutta ilme ei muuttunut.
"Mä tosiaan tapan sut. Teen yhteiskunnalle oikeen palveluksen."
Chris irvisti automaattisesti Angelician hetkellisesti painavan selvästi kovempaa, muttei vetänyt. Mies sihahti hampaidensa välistä luullessaan veitsen lävistävän hänen ihonsa pelkällä painamisella. Niin ei onneksi käynyt, vielä ainakaan. Hän loi silti mahdollisimman uhoavaa ilmettä. Vai oikein yhteiskunnalle palvelus? Chris ei hyötyisi siitä..

"Entä ittelles?", hän hymähti nielaisten kuivasti, eikä veitsi ollut vielä viiltänyt kaulaa auki. Chris oli siirtänyt kummatkin kätensä selkänsä taakse kiinnittäen kyllä huomiotaan siihen, että Angelicia oli yhä ihan häntä vasten, vaikkei missään mukavissa merkeissä.. Hiljalleen mies nosti hitaasti toista kättään selkänsä takaa ja painoi sormenpäänsä veitsen terän päätä vasten vain työntääkseen sitä ihan vähän kauemmas kaulastaan, tai edes keventämään otetta. Kummasti sai paremmin henkeä.
"Koska mä vannon, että mä niin kostaisin sen, vaikka mitä kävis.. Ai etkö uskallakkaan?", mies kysyi pilkkaavaan sävyyn, vaikka sillä olikin omat riskinsä. Ei Chris silti ollut sanomassakaan 'okei sä voit jäädä'. Hän siristi silmiään koettaen olla välittämättä siitä, että he olivat tiiviisti toisiaan vasten. Veitsi olikin se negatiivinen välikappale. Mies hengitti mahdollisimman syvään ja tuijotti Angeliciaa painostavasti. Painostava hiljaisuus ja Chris piti yhä sormeaan veitsen terän päällä. Tosiaan alkoi vaikuttaa siltä, että nainen ei pystynytkään.. Kunhan oli uhonnut.
"Mitä sä sitten varsinkan täällä muka tekisit? Mmm. Karkaat sen toisen luo?", Chris taas rupesi miettimään mitä kaikkea tähän juttuun oltiin piilotettuna. Tietysti liioitellen kaikkea mielessään, mikä sai tilanteen näyttämään kahta pahemmalta ja kuinka kaikki olivat häntä vastaan.
"Mä haluan pysyä vapaana ja sähän et tuu sitä pilaamaan!", ei edes veitsellä ja uhalla tappamisesta. Kaikki työ valuisi hukkaan. "Pistä se helvetin veitsi pois."

"Entä ittelles?"
"Mä voin kuvitella miten mun elämä oliskaan helpompaa ilman sua."
Angelicia murahti hiljaa ja mulkoili yhä Chrisiä. Niin.. Millaistakohan naisen elämä olisi ollut ilman Chrisiä? Jos kaksikko ei olisi koskaan tavannutkaan niin tuskin asiat olisivat kovin eri tavoin kun ennen. Alicia tekisi työtään ja asuisi Christinan kanssa.. Mutta, että Chris katoaisi naisen elämästä tällä hetkellä.. kaiken jälkeen. Angelicia nielaisi hankalasti. Vaikka miten hän oli vihainen ja halusi todella satuttaa Chrisiä, samalla Alicia tiesi ettei pärjäisi hyvin ilman Chrisiä. Hän ei halunnut edes yrittää..
Angelicia valpastui, kun huomasi Chrisin nostavan hitaasti toista kättään. Mies onneksi tajusi tosiaan tehdä tuon liikkeen hitaasti. Muuten Alicia olisi vahingossa voinut tehdä hätiköidyn liikkeen.. Nyt nainen äännähti varoittavasti ja piti lujemmin veitsen kahvasta kiinni. Chris nosti vain sormensa terälle ja Alicia vastahakoisesti antoi tuon työntää terää vähän enemmän irti miehen kaulasta. Sentään salli tuonkin.. Chris näytti selvästi hengittävän helpommin ja Angelicia jatkoi Chrisin mulkoilua. Piti muistaa ettei sallinut liikaa miehen puuhia. Etuasema kannatti pitää, kun sen oli kerran saanut.
"Koska mä vannon, että mä niin kostaisin sen, vaikka mitä kävis.. Ai etkö uskallakkaan?"
Angelicia tuhahti ja hymyili pilkallisesti.
"Ai et kun oon tappanu sut niin nouset kuolleista ja tuut haamuna mun perään. Hui kun pelottavaa.. Voit kuule pelotella vaik naapurin lapsia sun uhkailuillas."
Angelicia puhui hiljaa ja pilkallisella äänellä, kunnes hymykin katosi ja Alicia vain tuhahti halveksuvasti. Chris sitten jaksoi yrittää saada Angelicia pelkäämään. Epäonnistui yhä. Ja Aliciaa turhautti Chrisin uhkaukset.. Eikö tuo olisi voinut vain lopettaa? Tarkemmin katsottuna lähes vaikutti siltä ettei Angelicia olisikaan halunnut enää riidellä...

Hiljaisuus pidentyi ja siniset sekä ruskeat silmät taistelivat omilla uhmakkailla ja painostavilla katseillaan. Angelicia puri vähitellen hampaitaan napakammin yhteen ja piti katseensa pakolla terävänä, mutta hän tiesi kyllä.. Hetki venyi. Eikä Angelicia tehnyt mitään, vaikka tuo oli etulyöntiasemassa. Nainen oli vielä uhkaillut ja piti yhä puukkoa Chrisin kaulan lähellä, mutta silti ei tehnyt mitään. Joka sekuntilta Angelicia tiesi antavansa itsensä vain vahvemmin ilmi ja sen takia hän katsoikin vain terävämmin Chrisiä. Kuinka helposti tilanne olisikaan ollut vain ohi, jos Alicia olisi iskenyt veitsen terän Chrisin kurkulle.. Lopettanut tämän typerän tuijotuskisan ja painostava hiljaisuuskin olisi samantien loppunut. Mutta Alicia ei kyennyt siihen. Ja Chriskin taisi tajuta sen, koska ei pelännyt vieläkään aukoa päätään.
"Mitä sä sitten varsinkan täällä muka tekisit? Mmm. Karkaat sen toisen luo?"
Angelicia puuskahti närkästyneesti ja pyöräytti hitusen silmiään, mutta näytti ettei hänen keskittymisensä ollut täysin karannut ja veitsi liikahtikin lähemmäs Chrisin kaulaa.
"Kuinka typeränä sä mua pidät? Äh.. älä vastaa tohon. Ite sä oot kyllä yks iso ääliö."
Angelicia mutisi ja huokaisikin, nyt lannistuneeseen sävyyn. Miksei Chris voinut lopettaa lapsellista tivaamista ja kiukutteluaan? Angelicia oli lähes tehnyt virheen ja nytkö hänen olisi pitänyt muuttaa yhteen Amin kanssa.. Aivan älytöntä. Angelicia ei ehtinyt kunnolla edes todeta asiaa ääneen, kun Chris jatkoi ärisemistään;
"Mä haluan pysyä vapaana ja sähän et tuu sitä pilaamaan!"
"Pistä se helvetin veitsi pois."
Angelicia kuuli närkästyneenä Chrisin sanat, kunnes nappasikin yhtäkkiä vapaalla kädellä miehen toisene käsivarteen ja upotti kyntensä hitaasti vasten ihoa.
"Turpa kiinni jo. En jaksa kuunnella tota lapsellista ininää. Ensinnäkin mä en ole todellakaan menossa sen tyypin luo. En haluu nähdä sitä enää ikinä. Se oli vaan yks liian iso virhe... Ja en haluu ajatella sitä enempää."
Angelicia selitti kireällä äänellä ja katsoi Chrisiä uhmakkaasti silmiin. Nainen olisi nyt rehellinen.. Hän mokasi. Ei sitä voinut enää kieltää. Ja Alicia oli jo kyllästynyt valehteluun. Sitäpaitsi Chris osasi liiankin hyvin sanoa milloin Angelicia valehteli ja milloin ei...
"Mä en ole riistämässä sun vapautta mitenkään. En oo koskaan tehny niin ihan tiedoks. Jos jotakin halut syyttää vapauden riistosta niin syytä itteäs. Mulle on turha marista ja hemmetti lopeta jo se käskyttely. Muuten viillän oikeesti sun kurkun auki."
Angelicia ärisi vielä vain ärtyneemmin, mutta nyt äänessä oli jo vähän kyllästymisen sävyä. Taisi riitelykiintiö tulla vähitellen täyteen tällä neidillä. Mutta Angelicia ei siltikään säästellyt sanojaan ja heitti taas oman uhkauksensa.. Jonka ehkä Chriskin ymmärsi mitättömäksi. Alicia vain tuhahti ja piti yhä veistä Chrisin kaulalla, vaikka oli tavallaan jo valmis laskemaan sen pois. Mutta mitäs Chris oli käskenyt laskea sen.. Eihän Alicia voinut nyt laskea sitä. Hän ei ottaisi käskyjä vastaan, varsinkaan Chrisiltä.
"Sä olisit varmaan ilonen jos saisit iskeä tän veitsen muhun.. Oltais tasoissa."
Angelicia kuiskaisikin ja siristi hiukan silmiään. Katse oli terävä, mutta nyt nainen jopa etsi jotain Chrisin silmistä. Sitä mitä Chris oikeasti halusi.. Halusiko tuo yhä kiduttaa Angeliciaa kaikin mahdollisin tavoin vai oliko tuokin rauhoittunut? Millä vaihteella tässä mentiin edes juuri nyt? Sanoillaan Angelicia muutenkin viittasi puiston tapahtumiin viikkoja sitten ja eiköhän Chriskin muistanut sen..
Angelicia ei uskaltanutkaan laskea vielä veistä. Entä, jos Chris pilaisi kaiken ja yhtäkkiä iskisi veitsen Angelician kurkkuun tai kaulaan. Ja kaikki olisi ohi... Angelicia ei ollut innokas kokeilemaan tilannetta ja piti veistä yhä vanhalla paikallaan eli Chrisin kaulan luona.

Ei mikään yllätys, että Angelicia vastaili Chrisin jokaiseen puheeseen ja uhkaukseen pilkkaavasti takaisin. Mies olisi halunnut tehdä jotain muutakin kuin vain seistä pitämässä terää kauempana kaulastaan.. Mutta ei. Tässähän alkoi tuntea itsensä kuin alistetuksi, eikä sitä varsinkaan saanut sallia. Hän kyllä näyttäisi, kunhan se oikea hetki iskisi eteen. Tai oikea taktiikka mieleen.
"Turpa kiinni jo. En jaksa kuunnella tota lapsellista ininää. Ensinnäkin mä en ole todellakaan menossa sen tyypin luo. En haluu nähdä sitä enää ikinä. Se oli vaan yks liian iso virhe... Ja en haluu ajatella sitä enempää."
"Ihan sama Angelicia! Ihan sama mitä sä siitä ajattelet. Mä kyllä voin ajatella sun puolesta. 'aah mä haluan sua'. Ei kuulostanu ihan ekalta kerralta.", mies ärähti ja imitoi tahallaan sitä mitä oli puhelimessa kuullut. Kulmat menivät vain kurtumpaan ja hän suostui laskemaankin leukansa sen uhalla, että terä painautuisi enemmän kaulaa vasten.
Angelicia lievästi sanottuna paljasti itsensä 'Muuten viillän oikeesti sun kurkun auki.' Ahaa, tämä oli siis joku vitsi? Chris rentoutti heti hartioitaan ja olisi voinut ehkä näyttää huvittuneeltakin. Mielessään hän kyllä oli aavistuksen huvittunut, mutta ilme oli melkoisen happaman puoleinen..

"Sä olisit varmaan ilonen jos saisit iskeä tän veitsen muhun.. Oltais tasoissa."
"Et arvaakkaan.", mies virnisti ilkeästi, nojautuen eteenpäin Angeliciaan kohti. Tästähän saisi aseen naista itseään vastaan. Terä painautui väkisin Chrisin kaulaa vasten enemmän. Mies silti luotti siihen, ettei nainen sillä viiltäisi. Jos viiltäisi niin se olisi menoa sitten.. Chris ei aikonut nojautua kauemmas, kyllä hän osasi olla vaikka miten mielisairas milloinsattuu.
"Mikä virka tolla veitsellä sitten on jos sä et aio villtää?", Chris virnisti uudelleen, nyt ilkeän sijaan huvittuneesti. Vaikka veitsi painoikin kaulaa enemmän kuin aikaisemmin ja sormi laski sen terältä. Hän siristi silmiään ja koetti edes nielaista kunnolla, mutta tuntui jäävän siihen paikkaan. Mies hengitti niin syvään, että Angeliciakin varmasti tunsi ilmavirran kasvoillaan. Välillä Chris pidätti henkeään, kunnes päästi taas syvään ulos.
"Ehkä mä vihaan sua vitun paljon. Mut en voi kieltää ettetkö sä näyttäis seksikkäältä vihasena. Mm? Grr ", mies virnisti, mutta veitsen painaessa kaulaa enemmän pienen matalan murahduksen kohdalla äänessä heitti kuin milläkin teini-ikäisellä pojalla. Silti se sai Chrisin virnistämään. Kaulaan sattui ja henkeäkin sai vaihtelevasti - silti virnuillutti.

"Ihan sama Angelicia! Ihan sama mitä sä siitä ajattelet. Mä kyllä voin ajatella sun puolesta. 'aah mä haluan sua'. Ei kuulostanu ihan ekalta kerralta."
Angelicia irvisti ja naisen teki jopa mieli vetäistä veistä kauemmas, kun Chris onnistui pistämään itsensä vain vaarallisempaan asentoon veitseä ajatellen, mutta Alicia maltti itsensä. Veitsi ei liikahtanut mihinkään ja Angelicia katsoi turhautuneen vihaisena Chrisiä.
"Mä en tehny sen kanssa mitään. Enkä oo tehny aikasemminkaan. Se oli kerta kun näin koko saatanan tyypin."
Angelicia sähisikin. Häntä turhautti miksei Chris voinut vain uskoa. No olihan se ymmärrettävää.. Mutta Alicia vielä yritti parhaansa mukaan tunkea totuutta perille juuri nyt. Oli kummempaa, että joskus totuus meni valhetta huonommin perille. Angelicia puuskahtikin ja mietti jaksoiko enää jankata tätä.. Chris ei tuntunut vain uskovan ja naisella oli jo päänsärky lähellä. Kurkun jomotus oli sentään lakannut, vaikka nieleminen ei ollut koko ajan kovin sujuvaa. No siihen oli ehkä eräs toinenkin syy.

"Et arvaakkaan."
Chris ei vastannut mitenkään yllättävällä tavalla, mutta samassa alkoikin virnistäen nojautua lähemmäs Angeliciaa. Nainen puri hampaitaan napakasti yhteen ja yritti pysyä täysin aloillaan. Mutta ei hänen oma paikallaan pysyminen ollut ainoa ongelma. Vaan veitsi. Chrishän oikein nojautui siihen kurkullaan. Jos mies olisi itse horjahtanut, se olisi ollut menoa. Tai jos Angelicia olisi päättänyt tehdä pirullisen tempun.. Ei, Alicia tiesi ettei kykenisi tekemään sitä ja nyt vaikutti siltä, että Chriskin tiesi sen. Jos Angelicia satuttaisi Chrisiä, se olisi vahinko. Nainen oli kyllä juuri sillä hetkellä valppaana, että tuskin tekisi mitään puhtaalla vahingolla. Katse pysyi ensin uhmakkaana ja terävänä Chrisin silmissä, mutta pakosti ruskeat silmät vilkaisivat veistä ja Chrisin ihoa, joka oli ihan kiinni terävässä reunassa.. Angelicia nielaisi hankalasti ja nopeasti nosti katseensa takaisin Chrisin silmiin. Katseen terävyys oli kärsinyt, mutta Angelicia korjasi asian mahdollisimman nopeasti.
"Mikä virka tolla veitsellä sitten on jos sä et aio villtää?"
Angelicia avasi suutaan kuin sanoakseen, että viiltäisi kyllä. Mutta.. Sanat jäivätkin kurkkuun. Valhe tuntui niin naurettavalta sanoa enää ääneen. Chriskin hymyili vain huvittuneesti. Hyvä on, Alicia oli paljastunut. Nainen sulkikin suunsa ja irvisti ärtyneesti Chrisille.
"Helvetti vihaan sua..."
Nainen kuiskaisi ihan hiljaa eikä saanutkaan enempää sanoja suustaan. Vaikeuksia aiheutti Chrisin lämmin hengitys, joka tuntui syvänä naisen iholla.. Aivan kasvoilla. Välillä Chris tuntui pidättävän henkeä ja Alicia vilkaisi pakosti toiseen kertaan veitseä, vaikka tiesi sen olevan pieni häviö. Mutta ei.. Chris oli kunnossa. Tuo vain kiusasi. Ja kiusasikin sitten kunnolla. Angelicia nostikin ärtyneen katseen Chrisin silmiin. Oliko tuon pakko!
"Ehkä mä vihaan sua vitun paljon. Mut en voi kieltää ettetkö sä näyttäis seksikkäältä vihasena. Mm? Grr "
Angelicia kurtisti kulmiaan ja koetti miettiä miten tuon ottaa.. Ei olisi ihan odottanut Chrisin sanovan noin juuri nyt. Pienen epäröinnin näkikin Alician kasvoilta, kun taas Chris jatkoi vain virnuiluaan. Angelician ilme tasoittui ja nainen huokaisi raskaasti.
"Sun asenne ei sit ikinä muutu."
Angelicia mutisi ja mietti kyllä mielessään loput lauseesta "..enkä haluaiskaan sitä". Sitä Chris ei saisi kyllä kuulla ääneen, mutta ehkä Chris arvasi tuonkin.. Angelicia siristi vielä silmiään ja käänsi terää hiukan, kuin ottaen paremman kohdan mistä upottaa veitsi Chrisin kaulaan.. Hetken Alicia vain kuunteli kaksikon hengitystä ja antoi pienen painostavaisuuden laskeutua veitsen takia. Alkoiko Chrisiä jo mietityttää kannattiko antaa itsestään niin helpon uhrin?

Angelician katse ei yhtään laantunut, mutta Chris tunsi varmasti helpotuksen kaulallaan.. Alicia vetikin hitaasti veitsen Chrisin kaulalta ja pyöräytti sitä vielä kaksikon kasvojen välillä, kunnes veitsi lensi nätissä kaaressa kauas lattialle ja liukui vielä sitten lattiaa pitkin pienen matkan. Angelicia ei katsonutkaan veitsen perään vaan tuijotti Chrisiä silmiin napakasti, mutta nyt ei enää samoin tavoin kuin aikaisemmin.
Alicia irroitti hellästi kyntensä miehen käsivarresta ja nosti käden lähelle kasvojaan. Naarmu oli vuotanut verta jonkin verran ja punainen väri olikin tahrannut Alician kämmentä. Ruskeiden silmien katse pysyi tiiviisti Chrisin silmissä, kun Angelicia nostikin kättä vielään ja nuolaisi verta pois. Angelicia maistoi veren makua suussaan, kunnes hymähtäen hitaan liikkeen kera laski kätensä.. Sitten Alicia nostikin Chrisin käsivartta kyynerpään kohdalta. Nyt katse riistäytyi sinisistä silmistä, kun Alicia kumartui ja nuolaisi veritahran, jonka oli onnistunut saamaan Chrisin käteen, kun oli vähän aikaa sitten puristanut Chrisin kättä. Angelicia suoristautui ja ruskeissa silmissä oli leikittelevä katse, kun Alician huulillekkin levisi vino hymy.
"Mä jään.. Halusit tai et."
Angelicia kuiskaisi ja painautuikin vain enemmän kiinni Chrisiin, jos mahdollista. Kädet liukuivat miehen kyljille ja suoraan paidan alle, kun huulet hipoivat miehen huulia.
"Mä en aio jättää sua rauhaan. Ja älä viitti edes teeskennellä ettetkö tykkäis ideasta."
Angelicia kuiskutti raskaan hengityksen kera Chrisin huulia vasten ja nainen päättikin varmistaa, että saisi haluamansa vastauksen. Vain yksi vastaus oli hyväksytty. Angelician huulet painuivatkin kiihkeästi Chrisin huulia vasten ja ei mennyt montakaan sekuntia, kun suudelma meni vain räväkämmäksi. Angelicia muistutti Chrisiä siitä, mitä tuo menettäisi, jos yrittäisi hankkiutua vielä Aliciasta eroon...
Rajunkiihkeän suudelman jälkeen Angelicia nojautui hitaasti kauemmas Chrisistä ja vetäisi kätensäkin tuon paidan sisältä. Nainen pyyhkäisi hymyillen huuliaan ja käveli sitten sohvan luo, istahtaen siihen. Hän jäisi. Piste. Voisi olla, että Chris seuraavaksi sanoisi, että nainen nukkuisi sohvalla. Jaaha, mutta jos se olikin Angeliciasta kiinni.. Ei vain Chrisin sanasta. Angelicia leikitteli ajatuksella ja huokaisten otti paremman asennon samalla, kun katsoi kunnolla Chrisiin. Toinen kulma kohosi hiukan ja huulilla oli pieni hymy.

Oikeastaan Chrisillä oli tähän montakin sivuajatusta ja suunnitelmaa.. Yllätys yllätys. Hän tunsi veitsen terän vääntyvän kaulallaan, mutta se ei saanut miestä hätkähtämään. Toisaalta mikä kilpailuvietti mieheen iskikään kuin luoti. Chris vihasi sitä toista tyyppiä (kuka se lienee ollutkaan), mutta Angeliciaa ehkä vähemmän. Hän ei pystynyt hetkeen nielaisemaan veitsen painaessa juuri sellaisesta kohtaa. Pientä viiltohaavaa se saattoi tehdä kaulalla ollessa, muttei vielä ainakaan vuotanut verta. Olipa harvinaisen tylppä veitsi ja senkin puolesta oli kääntynyt Christopherin omaksi onneksi. Hän kohautti kulmiaan Angelician toteamukselle. Ei todellakaan ollut muuttumassa, mutta ei halunnut antaa helpolla anteeksikaan, vaikka miten typerältä se olisi kuulostanutkaan. Eihän heidän ei pitänyt edes seurustella.

Miehen ei tarvinnut edes pitkään odottaa, kun veitsi lähti hitaasti pois kaulalta. Chris sai heti nielaistua ja hän kohottikin aavistuksen leukaansa. Tuntui inhottavalta, kun veitsi irtosi ihosta. Kuin se olisi ollutkin ihon alla.. Kyllä se punaisen jäljen siihen oli jättänyt ja jos tarkkaan katsoi oli se myös sitä kevyttä viiltohaavan kaltaista painaumaa aiheuttanut. Se paranisi varmasti nopeasti ja jälkeä ei olisi enää viikon jälkeen. Angelician kaulasta Chris ei ollut varma, eikä omasta päästään, mutta mitä väliä sillä nyt oli..
Veitsikin lensi kauemmas, joten ei tarvinnut enää arvuutella sillä kumman vartalon se ensin lävistäisi.. Miehen teki taas mieli hieraista päälakeaan ja kaulaansakkin, mutta hän ei halunnut näyttää, että jokin iskuista olisi sattunut fyysisesti. Vielä vähemmän henkisesti. Hän tajusi Angelician kättä puristaneen kädenkin löysäävän otetta. Hyvä kun käsi ei ollut mennyt tunnottomaksi, sillä Chris ei ollut muistanut sitä otetta niin tarkkaan kuin vasta nyt. Mies piti katsekontaktia ihan yhtälailla takaisin kuin Angelicia katsoi häntä. Mies ei silti tehnyt mitään, vaan oletti tuolla katseella oll Alician puolelta jokin merkitys.

Olihan sillä. Chrisin katse lipui kulmat koholla aavistuksen alemmas vilkaisemaan naisen huuliin ja käteen, josta tuo nuolaisi veitsen viiltämästä haavasta verta pois. Kävihän se noinkin.. Paljon mukavempaa katsottavaa kuin pelkkä paperilla pyyhkäisy. Christopher silti piti itsellään vielä jalat maassa. Hän muistutti itseään vähän väliä siitä puhelusta ja syytä miksi oli Angeliciaa kuristanut. Hetkeksi tuntui aivokäyrä menevän pelkäksi viivaksi ajattelun kannalta naisen yhtäkkiä nostaessa Chrisin kättä. Mies ei pyristellyt vastaan, vaan katse seurasi naisen kasvoja, ja pian hän tunsi lämpimän nuolaisun kädellään veri tahran kohdalla. Chris kallisti aavistuksen päätään ajatellessaan kuinka helposti oli saanut Angleician pään kääntymään.. Tosin eikö sen olisi pitänyt tässä tilanteessa mennä toisinpäin, kun Chrishän oli se, joka oli alunperin päreensä polttanutkin. Tai sitten kaikki ei ollut niin yksinkertaisesti ohi mitä hän antoi ymmärtää..
"Mä jään.. Halusit tai et."
"Mhm-m.", pitkä myhähdys, josta ei oikein ottanut selkoa, mutta ainakaan Chris ei ollut tönimässä Angeliciaa ulos asunnosta. Ehkä jonkinmoinen pieni armahdus sen asian suhteen. Hemmetti, mies menisi ja tosiaan hirttäisi sen tyypin omiin housuihinsa.. Chris ei silti ollut oikein vakuuttunut siitä yhdestä kerrasta, joka ei kuulemma ollut edennyt edes sen pitemmälle. Juu juu..

Niin takaisin tähän hetkeen heti kun Chris tunsi naisen kädet selvästi paitansa alla. Mies virnisti pikaisesti ja kuunteli vain osittain Angelician sanoja naisen ollessa niin lähellä.
"Ehkää.", mies pitkitti taas, vaikka katse ja olemus kertoi vähän varmempaa vastausta siitä myöntävästä puolesta. Chris laski kätensä Angleician lantiolle ja samantien huulet painautuivatkin pianokkaasti toisiaan vasten. Mies ei tosiaan voinut olla vastaamatta siihen suudelmaan, kuten ei koskaan aikaisemminkaan. Hän ummisti silmänsä eikä jäänyt miettimään tämän suudelman suurempaa merkitystä kuin vain... erityisen kiihkeä suudelma. No, sitä merkitystä voisi miettiä jälkeepäin..
Christopher hengähti syvään kasvojen vetäydyttä aavistuksen kauemmas ja kädetkin irtosivat toisistaan. Rintakehä kohoili näkyvästi paljon tiheämpään tahtiin kuin hetki sitten. Ei voinut kieltää sitäkään, etteikö tuo olisi tuntunut hyvältä.. Mies jäi yhä paikalleen, vaikka Angelicia löysi tiensä istuskelemaan sohvalle. Chris katsahti harkitsevasti ulko-ovea, mutta katse päätyi taas kerran naiseen. Tuohan näytti jäävän sitten tuohon.. Mies epäili hetken tänne jäämisen tarkoitusta, mutta hymähti lopulta sävyyn, jonka pystyi tulkita myöntyväksi. Kerrankin jotain selkoa.
"Toi ei tarkota kuitenkaan sitä, että mä unohtaisin sen noin vaan", mies murahti osoittaen Angeliciaa toruvasti ja syyttävästi sormellaan. Hän lipaisi huuliaan äskeisen suudelman jäljiltä, joka taisi viedä jotain uskottavuuttakin.
"Saat nukkua joko lattialla tai sohvalla.", Chris hymähti vielä. Tässä vaiheessa hän kohotti kämmenensä päänsivussa olevalle haavalle, joka kirveli ihan vietävästi. Mies siristi hetken silmiään. Heti helpottui kun Angelicia oli mennyt kauemmas..

"En mä mikään niin helppo pala ole.", Chris mutisi kävellessään enemmän keittiön puolelle. Piti tässä ruveta jotain selibaattia esittämään? Vielä se ei tuottanut ongelmia näin muutaman minuutin jälkeen Chrisin repäistessä paperia ja uittaen sitä pikaisesti kylmän veden alla. Hän hieraisi paperilla haavaa tarkoituksena saada se erityisen kirvelevä lasipöly pois.
"Minkä näkönen se kusipää edes oli?", mies hymähti katsahtaen Angeliciaan päin. "Muutakun, että se oli rikas.", pieni silmien pyöräytys joka kertoi sen tyypin olevan miehen hierarkiassa sitä pohjasakkaa, jota tuntui olevan hyvin moni muukin.

Angelicia seurasi mielenkiinnolla Chrisiä, joka näytti vain vilkaisevan ovelle. No mies ei kyllä näyttänyt enää niin vihaiselta eikä tuo ollut Angelician kimpussa sillä negatiivisella tavalla. Alicia tiesi voittaneensa tämän erän.. Chris oli vastannut vielä suudelmaankin. No tietenkin oli. Jos ei olisi, sitten vasta Angelicia olisikin hämmästynyt! Pian Chris hymähtikin jotenkin suostuvaan sävyyn ja Angelician hymy leveni hiukan. Hän jäi.. ja Chris ei aikonut selvästi estellä. Edistystä.
"Toi ei tarkota kuitenkaan sitä, että mä unohtaisin sen noin vaan"
Chris murahti vielä ja osoittikin Angeliciaa syyttävästi. Angelicia vain hymähti tyyneen sävyyn ja kääntyi sohvalla niin, että nojaili kyljellään selkänojaan ja käsivarret laskeutuivat selkänojan yläreunalle samalla, kun leuka nojautui hellästi käsiä vasten.
"Kyllä mä sen tiedän. En mä nyt ihan niin odottanukkaan."
Angelicia sanoi vain hymyillen. No ei hän tietenkään ollut voittanut tätä vielä kokonaan. Harmin paikka, mutta tässähän olisi aikaa. Ja olihan Alicia voittanut tiensä tähän asti eli hän ei heti luovuttaisi. Taistelu jatkuisi... Kyllä hän saisi Chrisin vielä rauhoittumaan lopullisesti. Olihan nytkin mies jo rauhallisempi. Tuo taisi vain nauttia suudelman jälkimausta nuolaistessa huuliaan. Alicia katsoikin miestä ruskeilla silmiään yläviistoon vino hymy huulillaan. Kyllä hän yhä tämän hallitsi.. Ja aina vaan tuntui paranevan.
"Saat nukkua joko lattialla tai sohvalla."
No tuo oli pieni tappio, mutta Angelicia ei antanut sen varjostaa liikaa hänen mieltään. Kuinka kauan he muka pystyisivät pitämään tuosta kiinni? Tai paremminkin kuinka kauan menisi, kun Chris repisi Angelician makuuhuoneen puolelle.. Angelicia hymyili vain ajatukselleen ja taputti kiltisti sohvaa.
"Asia selvä. Vielä ohjeistusta?"
Angelicia kysyi leikkisästi ja naurahti pakosti. Oli naisenkin mieli yhtäkkiä tässä kevennyt, kun kaikki tuntui yhtäkkiä menevän paremmin. Ja samalla Angelician mielessä pörräsivät vain tulevat toimintasuunnitelmat Chrisin kanssa.. Alicia ei tekisi tätä miehelle helpoksi. Asema talossa, saatu. Asema makuuhuoneessa, ei olisi pitkän matkan päässä.

"En mä mikään niin helppo pala ole."
"Mä tiedän sen paremmin kuin hyvin.."
Angelicia mutisi ja hymyillen seurasi Chrisiä katseellaan, kun tuo meni keittiöön. Taisi tuohon päähän yhä sattua.. Alicia ei jaksanut vaivata mieltään katuavilla ajatuksilla ja huokaisten ottikin vain paremman asennon sohvalla. Sormet kävivät hipaisemassa kurkkua, joka ei tuntunut tosiaan enää niin pahalta. Sai nähdä millaiset jäljet Chris oli kuitenkin saanut aikaan. Niin ja olihan Chris lyönyt häntä kasvoihin.. Alicia koetti olla ajattelematta asiaa, koska turhautui juuri nyt aivan liian herkästi. Ja turhautumista seuraisi suuttuminen.. Ei hyvä, ei juuri nyt.
Angelicia hymähti hiljaa itsekseen ja turhat ajatukset katosivat melko nopeaan, kun Angelicia jäi katselemaan taas Chrisiä. Mies oli kostuttanut paperia ja pyyhkäisi sillä juuri haavaansa. Ei pahempi näky.. Kolhittu Chris. Ajatus sai vinon hymyn Alician huulille, mutta nainen piilotti sen osittain nojaillessaan leuallaan käsivarsiinsa. Hyvät naiset ja herrat, nauttikaa esityksestä. Olette ansainneet sen...
"Minkä näkönen se kusipää edes oli?"
Chris osasi sitten tyylillä rymäyttää esiripun alas. Angelician hymy katosikin ja hän suoristautui kulmat painuen hitusen kurttuun. Ai minkä näköinen Ami oli? No tuota kysymystä Alicia ei aikonut edes mutista ääneen. Mutta.. Ei sillä ollut väliä. Koko Amia ei enää ollut. Ei vain saanut olla. Alicia näyttikin tahtomattaankin siltä ettei halunnut edes aloittaa keskustelua tästä.
"Muutakun, että se oli rikas."
Angelicia huokaisi Chrisin sanoille ja silmien pyöritykselle. Mutta huokaisu ei ollut varsinaisesti Chrisille suunnattu vaan koko aiheelle.
"Mä en mielellään puhuis siitä tyypistä."
Angelicia sanoikin ja heitti Chrisiin tiukan katseen ennen kuin siirtyi istumaan sohvan reunalle. Saapikkaat kolahtivat lattialle ja seuraavaksi Angelicia huokaisun kera nousi sohvalta. Ai että mitäkö hän teki.. Vaihtoi puheenaihetta. Omalla tavallaan. Ja aikoiko Chris tosissaan vaipua johonkin selibaattiin?

Angelicia lähti kävelemään rauhallisesti makuuhuonetta kohti ja nopealla liikkeellä nainen vetäisi tunikan pois päältään. Juuri lähellä Chrisiä, että tuo ehti nähdä kunnolla paljasta ihoa ennen kuin Alicia katosi makuuhuoneen puolelle. Siellä Angelicia heitti hymähdyksen kera tunikan eräälle hyllylle ja istahti vielä vuoteen reunalle. Ehkä hän nukkui sohvalla, mutta sai hän silti käydä makuuhuoneessa omien sääntöjensä mukaan. Ja siellähän oli kaikki Angelician vaatteet ja muut asusteet.
"Ei se ollu yhtä hyvä kun sä."
Angelicia sanoi vähän kovemmalla äänellä, että Chris varmasti kuuli, jos tosiaan oli jäänyt vielä keittiön puolelle. No tuon hän voisi sanoa.. Yksityiskohtaisemmin Alicia ei aikonut puhua Amista. Punainen merkki, jos vähänkin karkasi koko aiheeseen. Ja Chrisille toisesta miehestä puhuessa kannatti harkita sanojaan. Ja eiköhän nuo Alician tarkkaan valitut sanat ilahduttaneet Chrisiä.
Angelicia hyräili hiljaa ja kumartui riisumaan hitaasti legginsejään. Kiharat valahtivat näköesteeksi ja Alicia ei voinut nähdä oliko Chris makuuhuoneen ovelle. Mutta oli vain parempi, ettei edes vilkaissut.. Alicia heitti pian legginsit hyllykön suuntaan ja nousi reippaasti ylös alusvaatteet enää päällään. Angelicia vältti katsomasta makuuhuoneen ovensuulle ja hän alkoikin tyynesti katsella uusia vaatteita itselleen. Tai miksi edes vaivautua pukemaan.. Alicia virnisti ajatukselleen, mutta hillitsi tuon.. Ei, vielä. Angelicia vetäisikin yhdet mustista nahkahousuistaa hyllyltä ja alkoi vetää niitä rauhassa päälleen samalla, kun alkoi hyräillä hiljaa.
"Vielä kysymyksiä?"
Angelicia huudahti olkansa yli ja sipaisi hiuksia korvansa taakse samalla, kun suoristautui. Vielä vetoketju ja napit kiinni.. Noin.. Nahkahousut myötäilivätkin naisen sääriä täydellisesti. Niin kuin aina. Angelicia hymyili itsekseen ja hyräillen jatkoi paidan etsimistä.

Hah, Angelicia yritti selvästi saada tämän taistelun olevan ohi hetkessä. Eeehei. Chris päätti että kaataisi naisen ne ajatukset. Ei vielä ainakaan ollut tullut vaikeaksi, ja silmät aavistuksen sirillään mies tutkaili Aliciaa, joka silti näytti tyytyväistä ilmettä. Liian tyytyväistä jos Chrisiltä kysyttiin. Vielä mies ei kuitenkaan asiaan puuttunut, vaan kyyläsi sen toisen miehen ulkonäköä. Pitihän sitä kulustella, ettei tulisi väärää tyyppiä hakkaamaan, vaikka Chris tuskin välittäisi siitäkään.. Epäilys sävähti taas Angelician ilmoittaessa pysyvänsä mielummin hiljaa siitä aiheesta. Niimpä tietysti: Joku hyvännäköinen ja rikas.. Ah miten täydellinen. Chris näytti nyrpeää ilmettä jo sellaiselle ajatukselleenkin.

Mies katsahti lattialle, jonne Angelician saapikkaat olivat juuri päätyneet. Mies hymähtäen nojautui alaselällään keittiön tasoon sen enempää naista seuraamatta. Kuitenkin toisen suunnatensa tiensä makuuhuoneeseen Chris ärähti. Alicia teki tuon tahallaan.. Otti tunikan pois päältään, että mies laski katseensa miltei tajuamattaan.
"Hei mä sanoin, että sä nukut sohvalla!"
Huikkaus Angelician perään. Ei mies nyt ajatellut, ettei päivisin yleensäkkään nukuttaisiin, mutta kai naiselta piti kieltää tuohon huoneeseen meneminenkin. Chris nosti paperin päässä olevalta haavalta, katsahti siihen punaista levinnyttä jälkeä, ennenkuin viskaisi sen roskikseen. Mies pakottautui silti pysymään tässä. Kädet rintakehälle niin varmasti tajuaisi, ettei Chris ollut todellakaan menevän tuohon leikkiin mukaan tällä kertaa.
"Ei se ollu yhtä hyvä kun sä."
Tyytyväinen hymynkare käväisi yhtäkkiä huulilla noiden sanojen myötä. Ei tietenkään... Chris kiristi otettaan puuskassa ja naurahti pilkkaavasti, se olikin tarkoitettu sille rikkaalle pohatalle. Olipa voittanut sen tyypin, vaikka puhelua ei voinut muuten salliakkaan.

Angelicia sai Chrisin jopa kävelemään makuuhuoneen ovelle. Niin, turvallisesti siihen ovelle. Mies koetti katsoa naista arvostelevasti, mutta kummasti ilme muuttui joksikin muuksi miehen vilkuilessa koko ajan alemmas Alician vartalolla. Christopher kuitenkin nojautui oven karmiin sen enempää miettimättä tai sanomatta Angelician ruvetessa vetämään..ööm.. nahkahousuja jalkaansa.
"Vielä kysymyksiä?"
"On."
Mies hymähti kuitenkaan heti kysymättä. Hän kohautti itsekseen kulmaian ja käveli takaisin olohuoneen puolelle samalla hetken kiroten mielessään. Angelicia teki tuon niin tahallaan. Chris istahti ähkäisten sohvalle rönöttämään ja kyynärpäällään sen käsinojaan. Mies hieraisi kasvojaan, joita jomotti niiden kahden bitch släpin jäljiltä.
"Miks sä teet tolleen?", hän kysyi lopulta. Asian olisi voinut taas liittää siihen mitä oli jonkun toisessa asunnossa tapahtunut, mutta nyt Chris tarkoitti tuota Angelician yllättävää vaatteiden vaihdosta.
"Sä vittu nukut tässä sohvalla niin kauan kun mä sanon. Äläkä rupee leikkimään sen kanssa.", mies ärähti kuin pitäen jotain ihme sotilas kuria tässä asunnossa. Voisihan sitä aina yrittää. Hän hieraisi silmäkulmaansa muka väsyneenä.
"Ootko sä muka menossa jonnekkin?", kenties seuraava 'uhri'? "..Vai ihan muutenvaan siellä pelleilet vaatteillas.", mies mutisi. Kummasti oli kiinnostunut koko ajan, kun ei pystynyt olemaan hiljaakaan. Mielessä kävi kyllä tällä hetkellä jotain vettä vahvempaa.. Katse päätyi keittiöön päin, samalla ettei löytäisi itseään koko ajan tuijottelemasta Angeliciaa.