Christopher Kewan //sis.Chrismäistä pervoilua(lukekaa: k18)

"On."
Angelicia oli tuntenut jo vähän aikaa kihelmöinnin ihollaan ja olihan hän aistinut muutenkin Chrisin läsnäolon.. Mutta silti Alicia tuntui kuin havahtuvan, kun hän käänsi katseensa Chrisiin, joka oli ovensuussa. Hah, olihan Angelicia sitten onnistunut. Angelicia piti käsiään puolittain vaatehyllyn luona ja katsoi Chrisiä, loihtien kasvoilleen odottavan ilmeen. Kuin hän olisi vain odottanut niitä kysymyksiä. Mutta todellisuudessa hän odotti ja katsoi sortuisiko Chris enemmänkin.. Aliciallahan ei ollut mitään kiirettä etsiä paitaa, jolla peittää ylävartaloaan.
Chris kuitenkin kääntyi ja askelien äänistä päätellen käveli olohuoneeseen. Arvatenkin sohvalle.. Angelicia tuijotti vielä ovensuuhun, kunnes huulille levisi pirullinen hymy. Vaikka hän ei vieläkään täysin vielä voittanut, äskeinen huvitti Aliciaa. Ja Chrishän oli varoittanut ettei olisi helppo pala. Tällä kertaa mies taisi olla tosissaan. No ymmärrettävää.. Olihan Angelicia niin tehokkaasti saanut loukattua Chrisiä. Mutta tästähän taisi tulla hauskempaa, kun piti hiukan enemmän juonitella. Ja kun sortuminen tapahtuisi.. Angelicia virnisti itsekseen ja jatkoi taas paidan etsintää. Todella kiusaavaa, vähemmän kiusaavaa vai.. todella, todella kiusaavaa.

"Miks sä teet tolleen?"
Kuului Chrisin kysymys olohuoneen puolelta. Angelicia kohautti kulmiaan, mutta esti naurahduksen.
"Mitä mä nyt tein väärin?"
Angelicia heitti kysymyksen takaisin ja nappasi hyllyltä musta rennon topin, jossa oli kuviointia sähkönsinisellä. Ei kovin näyttävää, mutta jos sitä vähän hellitti.. Angelicia armahti oikein Chrisin tässä. Vain tällä kertaa.
"Sä vittu nukut tässä sohvalla niin kauan kun mä sanon. Äläkä rupee leikkimään sen kanssa."
"Ei sun tartte toistella sanojas.. Nukun sohvalla, se on jo selvää. Enkä mä leiki."
Angelicia sanoi rennon napakasti takaisin samalla, kun suoristi toppiaan vielä ohimennen ja asteli myös olohuoneen puolelle.
"Ootko sä muka menossa jonnekkin?"
"..Vai ihan muutenvaan siellä pelleilet vaatteillas."
Angelicia hymyili itsekseen huvittuneena samalla, kun asteli melko hiljaisin askelin selkänojan taakse. Ehkei Chris edes huomannut, että Angelicia oli tullut pois makuuhuoneesta. Alicia laskikin kätensä sohvan selkänojalle Chrisin molemmin puolin ja huokaisten nojautui tuon yläpuolelle. Osa mustista kiharoista valahtivat koskettamaan miehen hartioita ja päälakea.
"En oo menossa mihinkään. Ja tiedäks.. Tota äskeistä kutsuttiin tavalliseks vaatteiden vaihdoks. Ja mun vaatteet sattuu olemaan tuolla makuuhuoneessa. Mulla on lupa käydä siellä sit.. Mä en nuku siellä, se on jo sovittu asia."
Angelicia puheli rauhassa ja pienen vinon hymyn kera katsoi alaspäin Chrisin kasvoihin. Tietenkin hän vaihtoi vaatteet.. taka-ajatuksineen. Mutta Angelicialla oli kyllä käynyt mielessä Ami. Miten mies oli koskettanut Angelician aikaisempiin vaatteisiin ja niiden alle. Ei, se oli liikaa Angelicialle. Hänellä oli tahrattomampi ja muutenkin kevyempi olo ilman niitä vaatteita. Ja saihan sitten kiusattua Chrisiäkin.

Nainen hymähti kuin mietteliäästi ja siristikin silmiään kuin haluten nähdä jotain Chrisistä.
"Ei kai se asia tosiaan häiritse sua noin paljon? Mä en käskeny sua tulla makuuhuoneen ovelle... Sulla on vaan jotain omia pikku ongelmia. Älä syytä niistä mua."
Angelicia sanoi kevyesti hiukan hiljempaa, kunnes hymy leveni hiukan ja nainen sipaisi Chrisin huulia etusormellaan ennen kuin suoristautui.
"Jos siis selvität tollaset ongelmat ihan sun pään sisällä."
Angelicia sanoi kuin hänellä ei olisi mitään osasyytä Chrisin itsehillinnän vaikeuteen. Eihän Alicia voinutkaan sille mitään, että Chris piti häntä puoleensavetävänä.. Ehkä Angelicia vähän yllytti. Mutta hän vain hymyili ajatellessaan sitä. Ääneen hän ei myöntäisi. Chris saisi nyt vain kärsiä. Onnea selibaatille... Hyvin alkoi.
Angelicia huokaisi ja mietti pikaisesti, että mitä nyt. Katsos, katse osui saapikkaisiin sohvan luona. Angelicia antoi Chrisille hyvät näkymät, kun kiersi sohvan ja nappasi hyräillen saapikkaat. Jos sitten siivoaisi vähän ja pistäisi vaatteitaan pesuun. Niin kuin ne aikaisemmat vaatteet.. Ja Angelicia antaisi hyviä näkymiä Chrisille. Alicia kolautti saapikkaat eteisen lattialle ennen kuin meni makuuhuoneen puolelle. Siellä hän nappasi likaisia vaatteitaan ja osan myös Chrisin vaatteista ennen kuin käveli kylpyhuoneen puolelle. Angelicia oli saanut oikein naisen roolin.. Hän hoiti suurimman osan kotitöistä. Mutta Alicialle se oli tuttua. Hän ei olisi kestänyt edes asua Chrisin kanssa samassa asunnossa, jos kaikki olisi ollut Chrisin vastuulla. Kyllähän miehen into esimerkiksi siivoamiseen tiedettiin.. Angelicia sentään piti tutuista kotitöistä kiinni ja ne sujuivatkin aina luontevasti.

Alicia heitti vaatteet pyykkiin ja huudahtikin Chrisin suuntaan:
"Jos sul on viel jotain pyykkiin menevää niin nyt olis aika sit tuoda ne!"
Angelicia ei jaksanut käydä kaikkia Chrisin vaatteita läpi.. Mitä siitäkin tulisi. Ja ei Alicia mikään piika ollut. Nyt hän katsoi niitä Chrisin vaatteita mitä oli äsken sattunut nappaamaan mukaan. Alicia hymisi ja erotteli värit toisistaan. Aika yksinkertaista väriskaalaa tässäkin talossa kyllä esiintyi... Angelicia katsahti tunikaansa, jota oli käyttänyt Amin luona. Se todellakin pesuun. Ja ne legginsit. Sitten.. Alicia suoristautui ja katsahti vaatekasaa. Ihan kuin hän olisi unohtanut jotain. Alicia penkoi kasaa pikaisesti ja ärähtäen käveli makuuhuoneen puolelle. Jotain, jotain.. Käsi nousi turhautuneena eleenä lantiolle ja tuosta eleestä Alicia muistikin. Silmät suurenivat ja Angelicia hengähti.. Ei.
"Chris.."
Angelicia huudahti ääni kireänä. Ei, ei nainen tainnut muistaa väärin. Angelicia napsautti hampaansa yhteen ja sulki hetkeksi silmänsä, kun kirosi mielessään niin paljon ja niin kovaan ääneen kuin kykeni. Pienen hetken päästä Angelicia avasi silmänsä ja marssi takaisin kylpyhuoneeseen.
"Ei mitään!"
Angelicia huudahti ääni vielä kireämpänä. Kuin soittimen kieli, joka oli juuri napsahtamassa poikki.. Angelicia oli kyllä niin lähellä sekoamista. VYÖ! Se saamarin vyö, joka oli ollut tunikan päällä. Se ei ollut täällä! Ja jos se ei ollut täällä..
Angelicia potkaisi pyykkikasaa ja nosti kätensä ohimoilleen. Nainen irvisti tuskasta ja raivosta, kun kuuli omat sanat mielessään "Ota mun vyö pois.." Niinpä niin.. Ami oli riisunut vyön ja heittänyt sen jonnekkin lattialle. Eikä Angelicia ollut muistanut sitä tietenkin lähtiessään, koska se lähtö oli tosiaan ollut nopea. Angeliciaa raivostutti kuinka tyhmä hän olikaan! Juuri, kun hänen piti unohtaa Ami ja lopettaa ylipäätään tuon ajattelu.. Angelicia ärähti mahdollisimman hiljaa, koska aikoi jo lähes karjaista ja nainen potkaisi likapyykkejä. Nainen mulkoili niitä, kunnes alkoi raivoisan liikkein heittää samanvärisisiä vaatteita pesukoneeseen. Samalla nainen kirosi kaikki mahdolliset kirosanat ja tietenkin mahdollisimman hiljaa. Ääni oli kyllä sitä enemmän täynnä vihaa, inhoa ja katkeruutta. Ensin käytiin kirosanat englanniksi läpi.. sitten venäjäksi.. kunnes kiroaminen muuttui vihaiseksi mutinaksi.
"Onks sulla vielä niit pyykkejä tänne?!"
Angelicia karjaisi ja pyyhkäisi hiuksiaan sivuun samalla, kun suoristautui. Mitä hittoa hän tekisi... Ajatuksena oli, että tietenkin hän hakisi vyön.
"Aivan loistava idea! Senkin saamarin ääliö!"
Angelicia sähisi hiljaa itsekseen ja nainen iski sitten kätensä puuskaan rinnalleen. Hän vihasi Amia.. Hän todella vihasi!

Mies oli tyytyväinen siihen, että Angelicia oli epäonnistunut yrityksessään. Chris kyllä näyttäisi, että sitä temppua ei kannattaisi tehdä uudelleen.. Tässä seuraus. Mies virnisti itsekseen, sillä ajatteli varmasti pystyvänsä pitämään itsehillintänsä. Varsinkin ajatellessaan sitä puhelua. Helposti kaikkosi kaikki muu mielestä ja tilalle tuli ärtymys. Chris ei tosiaan edes tajunnut Angelician tulleen jo makuuhuoneesta tuijotellessaan ikkunoihin päin. Huomasi vasta sitten, kun nainen oli ilmestynyt miehen taakse nojailemaan sohvan selkänojaan. Chris katsahti Angelician toista kättä ja pyyhkäisi toisella kädellään päälakeaan. Vieläkö yritti? Mies oli aivan varma, ettei nainen onnistuisi.. Hän käänsi katseensa pian suoraan eteenpäin. Helpointa vain, kun ei tuijottanut suoraan, vaikka tunsikin naisen katseen itsessään.
"En oo menossa mihinkään. Ja tiedäks.. Tota äskeistä kutsuttiin tavalliseks vaatteiden vaihdoks. Ja mun vaatteet sattuu olemaan tuolla makuuhuoneessa. Mulla on lupa käydä siellä sit.. Mä en nuku siellä, se on jo sovittu asia."
Hetken teki mieli huomauttaa, että Angelicia olisi voinut ottaa ne vaatteet poiskin sieltä makkarista.. Ei kuitenkaan. Alicia oli sentäs tajunnut sen, että nainen tosiaan sai nukkua jossain muualla. Ihan kuin opettaisi lemmikkiä tavoille tai jotain. Nainen nyt ei mikään lemmikki ollut..

"Ei kai se asia tosiaan häiritse sua noin paljon? Mä en käskeny sua tulla makuuhuoneen ovelle... Sulla on vaan jotain omia pikku ongelmia. Älä syytä niistä mua."
"Kuitenkin.", Chris hymähti uudelleen katsahtaessa vähän olkansa yli. Hän saikin hipaisun huulilleen, jonka seurauksena mies taas lipaisi niitä kielellään. Ei silti mitään sortumista, vaikka Angelician puheet miettimisestä menivätkin vähän ohi. Tuskin Chris mitään mielessään rupeaisi pohtimaan oliko jokin Angelician vain hänen vikansa. Naisen tietysti.
"No just niin.", mies vain mutisi. Hänhän oli tähän sohvalle liimautunut aika kirjaimellisesti, vaikka katse seurasikin tiiviisti ympärillä hääräävää naista. Nytkö leikittiin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan? Angelicia vain raahasi saapikkaitaan eteiseen ja tosiaan antoi Chrisille vapaasti aikaa katseen kiertelemiseen.

Yhtäkkiä Angelicia oli jo pistämässä pyykkejä koneeseen. Chris istui yhä sohvalla ja oli hädintuskin liikahtanutkaan. Miehen mielestä jokin oli pielessä, mutta toisaalta.. Aivan sama sitten. Hän kyllä pitäisi huolen mitä Angelicia tekisi ja ei tekisi. Kunhan vain pysyisi täällä.
"Jos sul on viel jotain pyykkiin menevää niin nyt olis aika sit tuoda ne!"
Chris havahtui ja ähkäisten nousi sohvalta. Nyt piti kiltisti totella tuotakin? "Ei oo mitään.", tai sitten Chris oli vain laiska. Hän käveli silti makuuhuoneen puolelle päälakeaan hipaisten. Kirveli yhä, mutta siihen tottuisi pikkuhiljaa, kunnes kipua ei enää olisi ollenkaan. Mies ennätti ehkä yhden hihattoman ottaa käteensä, kun kuului naisen älähdys pesuhuoneesta.
"No? Mä tuon koko ajan..", hän hymähti tajuamatta sen enempää sanojen oikeaa merkitystä... Toinenkin valkoinen hihaton. Chris kurtisti itsekseen kysyvästi kulmiaan Angelician peruuttaessa äskeisen huutonsa. Nähtävästi mies oli saanut naisessa jotain aikaiseksi sen kunnioittamisen kanssa. Hah, Chris kehui itseään mielessään kävellessään kohti pesuhuonetta pari hihatonta käsivarrellaan.
"Onks sulla vielä niit pyykkejä tänne?!"
Sähähdys juuri kun mies vetäisi ovea enemmän auki. "No joo, joo!", Chris murahti yhtä tympääntyneenä takaisin viskaisten hihattomat Angeliciaa kohti. Saisi itse tunkea ne pyykkiin kun kerran oli kaikkia muitakin pistämässä..

Mies oli jo kääntymässä pois kun kuuli naisen sanat, ei tosin kovin lujaa:
"Aivan loistava idea! Senkin saamarin ääliö!"
Chris pysähtyi kuin seinään selvästi tajuten sanojen osoitettuna hänelle. Niin mikä kunnioittaminen? Mies kurtisti kulmiaan ja kääntyi salamana takaisin Angeliciaa kohti. Taasko tämä piti aloittaa?
"Mitä sä sanoit?!", matala uhkaava murahdus ja Chris asteli lähemmäs naista. "Etkö sä muka oppinu jo äskeisestä? Mikä sua vielä vaivaa?"
Nupissa sekoaisi lopullisesti. Juuri kun oltiin jotain sopua saatu aikaan niin Angelicia yhtäkkiä rupesi käyttäytymään noin.. ärsyttävästi. Menikö Alicialla muka nyt jo hermot sen takia, että Chris ei halunnut tehdä mitään.. Kirjaimellisesti ei mitään.
"Heitän sut täältä kohta oikeesti ulos..", vaikka olisi kannattanut kysyäkkin ärtymisen syytä..

Angelicialta meni Chrisin sanat täysin ohi eikä nainen edes heti tajunnut, että Chris tuli huoneeseen ja heitti jotain hihattomia Aliciaa kohti. Ne putosivatkin lattialle lähelle naista, mutta tuon ajatukset sattuivat olemaan täysin muualla. Nainen sähisikin itsekseen ääneen ja puri vihaisena hampaitaan yhteen. Hän ei tajunnutkaan, että Chris oli kuuloetäisyydellä ja ymmärsikin vähän huonosti kelle sanat olivat kohdistetut..
"Mitä sä sanoit?!"
Angelicia murahti vihaisesti ja käännähti katsomaan salamana Chrisiä. Ai, mies oli siinä. Murahduskin oli vain sen takia, että Angelicia oli yhä raivoissaan. Ei kylläkään Chrisille näin vaihteeksi. Mies tietenkin tulkitsi tuonkin väärin.
"Etkö sä muka oppinu jo äskeisestä? Mikä sua vielä vaivaa?"
Nyt Angelicia vasta kunnolla tajusi Chrisin ilmeen ja äänensävyn.. Nainen kurtisti vihaisena kulmiaan ja älähti kysyvästi. Mitä hittoa Chris hänelle nyt murisi? Nainenhan oli ollut yksin ja.. Niin, ne sanat. Angelicia huokaisikin turhautuneesti. Chris oli siis kuullut ne ja ymmärtänyt tietenkin, että Angelicia puhui tuolle. Nyt vasta nainen huomasikin hihattomat ja heitti nekin vielä pesukoneeseen.
"Heitän sut täältä kohta oikeesti ulos.."
"Chris, turpa kiinni."
Angelicia sähähti ja suoristautui. Naisen katse oli raivoikas, mutta samalla poissaoleva. Nainen miettikin koko ajan samalla erästä muuta asiaa..
"Mä en tarkottanu niitä aikasempia sanoja sulle."
Angelicia sanoikin hiukan tyynemmin ja mahdollisimman napakasti. Chris voisi nyt lopettaa hänen niskaansa hengittämisen ja antaa Angelicialle tilaa ajatella. Nainen unohtikin täysin pesukoneen, kun marssi nopein askelin Chrisin ohi olohuoneelle. Nainen käveli hetken raivokkain askelin levottomasti ympäriinsä, kunnes päätyi vihaisen näköisenä ikkunalle.. No niin, ajatukset kokoon. Se vyö. Angelicia ei voinut itselleen mitään, mutta sen oleminen Amin asunnossa häiritsi ja mielettömästi. Eikä nainen voisi sitä hakea.. Hemmetti! Se Ami oli sitten sen lisäksi, että iso ongelmapakkaus niin myös kykenevä aiheuttamaan lisää ongelmia näin jälkeenpäinkin. Ja Alicia alkoi kyllästyä siihen. Hän aikoi toden tosiaan pysäyttää tämän.. Ei enää ongelmia, kiitos.

Angelicia siirsi kätensä lanteilleen ja kasvoille tuli entistä raivokkaampi ilme. Hetken Amin kiroamisen jälkeen Alicia alkoi miettiä mitä tehdä.. Jotain hänen oli tehtävä! Aivan pakko. Se vyö.. Angelicia sähähti ääneen. Nyt kannatti luovuttaa sen vyön suhteen. Sen takaisin saaminen olisi epätodennäköistä. Se olisi vain yksi esine. Angelicia oli kyllä hyvin tarkka omasta omaisuudestaan ja olisi halunnut sen takaisin, mutta tällä kertaa luovutti. Paremminkin.. Hän keksi paremman keinon korjata tilanne. Kosto. Suloinen sellainen. Ami oli aiheuttanut jo ongelmia Angelicialle.. Angelicia tekisi 'vastapalveluksen'. Loistavaa. Angelicia nyökkäisikin pienesti itsekseen ja mietti kulmat kurttuun painuen, että mikä olisi mahdollisimman suuri ongelma ja.. Nainen jähmettyi hetkeksi, kunnes pää hitaasti kääntyi Chrisin suuntaan. Hajamielinen katse.. Mutta se terävöityi. Kyllä, tämän suurempaa ongelmaa Angelicia ei voisi aiheuttaa. Ja tämä ei olisikaan mikään pieni.
Angelicia marssi napakin askelin laukkunsa luo ja penkoi sitä raivokkaasti.
"Missä vitussa se nyt on.."
Nainen ärisi ja pian nappasi puhelimensa esille. Alicia kävelikin takaisin lähemmäs ikkunaa samalla, kun nopein ja vihaisin elein etsi oikein numeron. Pian puhelin nousi kasvojen vierelle ja Angelicia pureskeli kiihkeästi alahuultaan, kunnes hälytysääni katkesi ja miehen ääni vastasi hänelle.
"Paul.. Tartten sun apua. Onko sulla jotain puhelinluetteloa tai vastaavaa? Joo, tartteisin yhden Lontoossa asuvan osotteen. En tiedä koko nimeä. Ensimmäinen nimi on Beniamin. Asuu Yellow Avenuella. Eiköhän se sillä löydy.. Hm... Mahdollisimman nopeesti. Kiitos."
Angelicia puhui sen verran kireällä äänellä puhelimeen, että Paul osasi ottaa asian vakavissaan ja kiireellisenä varsinkin. Angelicia laskikin puhelimen puhelun päätyttyä, mutta naputti sen reunalla leukaansa. Paul soittaisi kyllä pian takaisin.. Alicia ei katsonutkaan Chrisiin vaan koetti rauhoitella itseään samalla, kun nautiskeli ajatuksella kostostaan..

Ei mennyt monta minuuttia, kun Angelician puhelin soi. Nainen säpsähti ja samantien nosti puhelimen korvalleen.
"Niin? Aa okei odota."
Angelicia sanoi ja samantien meni repimään laukustaan muistivihkostaan sivun. Katse etsi vihaisena kynää.. Pian Alicia nappasi sen olohuoneen pöydältä ja kumartuikin pöydän luo paperin kanssa, kynä kädessä.
"Antaa tulla."
Angelicia sanoi terävästi ja nyökytti hitusen päätään, kun kynä kiisi paperille. Osoite oli nopeasti paperilla ja Angelicia pudotti kynän kädestään ennen kuin nappasi lapun.
"Kiitos."
Angelicia mutisi ja lopetti puhelun ja suoristautui hitaasti lappu kädessään. Siinä se oli.. Alicia uskoi sen olevan oikea. Paul oli puhelimessa sanonut Amin koko nimen. Beniamin Gherea. Eihän Alicia Amin sukunimeä tiennyt, mutta kyllä se jotenkin tuntui täsmäävän. Ja Beniamin.. Kuinka monella oli sitä nimeä. Angelicia luotti muutenkin Pauliin. Ja mitäkö hän nyt tekisi tällä osoitteella?
Alicia käännähti Chrisiin päin ja antoi sen miehelle. Ruskeissa silmissä oli vihainen ja jäätävän kylmä katse, mutta se ei ollut tarkoitettu Chrisille. Mies ehkä ymmärsi sen viimeistään naisen sanojen jälkeen..
"Tossa on sen paskiaisen osote. Pidä hyvänäs."
Angelicia kuiskaisi terävästi ja antoi lapun Chrisille ennen kuin käveli takaisin kylpyhuoneeseen. Naisen ei tarvitsisi enää tehdä mitään.. Chris hoitelisi loput.
Alicia varmisti, että kaikki sopivat vaatteet olivat pesukoneessa ja sitten pesuainetta. Pakosti nainen samalla mietti, että miten kävisi, kun Chris menisi Amin ovelle... Jos Ami olisi kotona, tuo olisi mennyttä. Olihan Chris kuristanut ja ollut lähellä tappaa Angeliciankin. Ja tuo oli vielä Angelicia. Mutta joku tuntematon mies, jonka sanat Chris oli kuullut... Sanonut niin Angelicialle. Chrisin naiselle. Eli tuon omaisuudelle. Hyvästi vain Amille, jos tuo oli kotona. Joku pieni ääni huusi Angelician mielessä ettei nainen voisi antaa sen tapahtua ja hän oli aivan typerä, kun lähes toivoi Amin olevan kotona. Mutta Angelicia hiljensi äänen jo ajatuksillaan mitä ongelmia oli jo kohdannut Amin takia. Ja Amihan oli ainoa syypää... Ainakin Angelician mielestä.
Voisi kyllä käydä tuuri ja Ami ei olisi kotona. Mutta Chris tuskin hiljentäisi vauhtiaan. Sitten menisi asunto ja mitä kaikkea Chris keksisi. Angelicia toivoi vain, että Chris aiheuttaisi mahdollisimman paljon tuhoa. Sitten nainen olisi ikionnellinen. Alicia huokaisi, kun pesukone pyörähti käyntiin ja nainen asteli keittiötä kohti. Jos nyt söisikin jotain... Oli ollut jo aivan liian tapahtumarikas päivä.

//Ja tämä peli loppu tähän >3 Kiitos Varyseille vielä todella paljon ihanasta, ilkeestä ja ihanan ilkeestä pelistä >D //