"Ook sä ny Theo ihan varma?", Noemi kysäisi ystävältään ja katsoin häntä samalla, kun he kaksi kävelivät kohti hänen vanhempiensa tatuointi studiota.
"Siis mä en voi taata ihan samanlaista ammattilaisen lopputulosta, kuten esm. faija vois tarjota, mut jos sä kerta luotat niin mikäs sitten", hän sanoi ja kohautti hieman olkiaan ja virnisti. Vaikka Noemia jännitti ihan helvetisti, oli tyttö innoissaan haasteista. Olisi jännittävää ja haastavaa tehdä Theolle arpitautointi niskaan, mutta isä oli luvannut tytölle, että voisi tehdä sen nuorukaiselle, mutta jos joitain ongelmia ilmenisi pitäisi hänen heti sanoa siitä isälleen.
Kaksikko saapui kyltin alle, jossa luki koristelluin kirjaimin "Heaven Tattoo". Noemi vilkaisi sitä, mutta kapusi sitten oven oteen. Hän avasi sen ja piti sitä auki Theolle.
"Sisään vaan"
Radical
Theoa ei edes jännittänyt, hän oli vain innoissaan siitä, että saisi suttuisen merkin niskastaan pois ja tilalle jotain toivottavasti taidokkaampaa.
"Mitä väliä sillä on kuka viiltää mun niskan?", poika kysyi jotenkin surkuhupaisasti. Ajatus itse arpitatuoinnista ei innostanut, Theo ei edes tajunnut miten oli saanut puhuttua itsensä ympäri. Kuka täysijärkinen ihminen meni vapaaehtoiseksi viilleltäväksi ja vielä maksoi siitä? Okei, Theo ei kyllä maksanut koska hän oli Noemin ystävä ja toinen ei ollut mitenkään.. Ammattimainen. Mieltä lämmitti vähän se, että naisen isä oli luvannut puuttua tilanteeseen jos jotain pahaa tapahtuisi.
Theodore seurasi naista kuuliaisesti sisälle studioon katsellen uteliaana ympärilleen. Jos hän olisi ottanut tatuoinsakkin oikeasti liikkeessä eikä antanut frendin säheltää neulan ja mustekynän kanssa hän ei olisi nyt repimässä ihoaan irti. Paska juttu. Nuorempana oikeasti mokasi, ei enään ollut kivaa, että niskassa oli musta läiskä.
"Tän peitoks ouroboros", Theo selvensi ja nosti hiuksia takaa niin, että nainen näki selvästi niskaan tehdyn tatuoinnin. Se esitti kanjimerkkiä muttei näyttänyt siltä, viivat oli tehty tärisevällä kädellä, sottaisesti ja selvästi merkin muoto oli unohtunut useita kertoja ja oli alettu inspiroimaan.
hammasratas
Suljettuaan oven Noemi katsoi tarkasti Theon tatuointia.
"Voi vittu Theo oikeesti mikä toi pska on?" hän naurahti huvittuneena. Pian likan isä saapuikin huoneeseen kuullessaan tyttärensä naurun.
"Jaa terska vaan nuoret!" hän tervehti ja paiskasi Theon kanssa kättä(?)
"Tatuointia tulit sit ottaa tuon... öm?" hän sitten jatkoi huomattuaan Theon niskassa olen pilalle menneen tatuoinnin.
"No mikä se sitte oliki nii tatuointi siihen tulee, koska onhan tuo Noemi aika taitava", hän sanoi ja kaappasi Noemi kainaloonsa.
"Huudat vain nii mä tuun apuun. OOn tuo takahuoneessa", hän sanoi ja kaikkosi sukien paksua partaansa.
"Joo joo", Noemi mutisi ja alkoi jo laittelemaan kaikkea valmiiksi.
"Mee sä Theo tuohon niin mää pistän kaiken valmiiksi", hän sanoi hymyillen pojalle.
//sori tämmönen öm.. lyhyt 8D mutta lyhyitähän meijjän pitiki tehä vai?//
Radical
Theo ei ehtinyt selittää niskansa kohtaloa kun naisen isäkin päätti saapua paikalle. Theodore paiskasi tämän kanssa kättä, tervehti kohteliaasti ja sai onnekseen vakuutuksen siihen ettei oikeasti jäisi Noemin armoille. Arpitatuointeja ei yleensä kukaan oikea tatuoija edes tehnyt, kyseenalainen taiteenlaji, kuten polttomerkitkin.
"Me oltiin kännissä, joku sai hyvän idean ja jostain syystä olin heti vapaaehtonen", Theodore selitteli. Känni selitti laadun hyvin, silloin ei voinut tehdä mitään ylimaallista taideluomusta.
"Fiksusti ompeluneulalla ja mustekynän musteella", poika katsahti naiseen merkitsevästi. Tuo tiesi varmasti ne tatuoinnit mitkä näin tehtiin, tökittiin vähän nauraen mustetta ihon alle ja saatiin aikaan jotain kauheaa.
Theodore istui tatuointituolille 'väärin päin' eli niin, että niska oli oikeaan suuntaan ja helpoimmassa kohdassa tatuoijan kannalta. Ehkä häntä vähän jännitti, tuskin homma olisi kivutonta, kyllä monta raavasta miestä oltiin nähty itkua pidättelemässä.
hammasratas
Noemi naurahti kuullessaan Theon selityksen mustalle läiskälleen.
"Oo onnellinen et tiiän miten niitä tehään, mut en oo ennen tehny ite, mut eiköhän tää onnistu. Ite on oo viel päättäny hankkia, mut isällä tais olla", hän selitteli ja katsoi neulaansa. Hän istuutui Theon luokse ja sivalsi nuorukaisen hiuksia hieman pois tieltä. Tyttöä nauratti. Toivottavasti jälki olisi hyvä.
"Sanot mulle vaan ihan suoraan jos sulle sattuu, koska tästä tullee aika kivuliasta, vaikka itellä ei tällasta ookkaan -vielä", hän naurahti.
"Minä kuulin tuon Noemi! Vasta kun olet 18!" hänen äitinsä kiljahti jostain liikeen perukoista. Se sai tytön nauramaan vielä enemmän.
Hän huokasi syvään. Hän asetti neulan aloitettavalle kohdalle ja pisti sen surisemaan.
"Noni nyt se sit Theo alko", hän vielä heitti siihen ja odotteli, että miten poika reagoisi.
Radical
/ Arpitatuointi tehdään kahdella skalpellilla, ohuella tehdään ääriviivat ja leveämmällä skalpeerataan iho pois. Ja sen kandis ehkä tehä kynällä luonnos ettei suoraan ala viiltelemään /
Theo katsahti naista olkansa takaa oudoksuen. Oliver tappaisi hänet jos tietäisi, skalpeeraisi itse ja ripustaisi kattoon.. Ja Eliah. Mies vetäisi paniikkikohtaukset tai jotain vastaavaa, pitäisi koko juttua itsensä turhana silpomisena, mitä se tietysti olikin. Itsetuhoista touhua koko juttu, ja typerää nyt kun rupesi ajattelemaan. Perääntyminen ei kuitenkaan enään käynyt kyseeseenkään joten pakko se kai oli kestää.
"No totta helvetissä sattuu, eikö se oo ihan itsestäänselvyys?", Theodore alkoi epäillä naisen ammattitaitoa yhä enemmän. Tottakai se sattui jos joku kuori ihon pois ja viilteli niskaa, ihmisiähän tässä oltiin, ja ihmiset tunsivat kipua.
"Mut älä välitä, tee vaan", poika vei kädet tuolin selkänojalle puuskaan niin, että saattoi nojata otsansa siihen ja tarjota näin taiteilijalle niskastaan jälleen paremman kulman.
Theo valmistautui pahimpaan mutta yritti pitää niskalihakset rentona, muuten se sattuisi vielä tavallista enemmän.
hammasratas
//Ok ite olin ihan paniikissa, että kyllähän mää muuten tiiän niistä, mutta arpitatuointi? Ööh? 8D Sorisori//
"Kyllähän minä sen nyt tiedä, mutta jos se nyt ihan liikaa sattuu", tyttö tokaisi ja muotoili viivoja keskittyneesti, joten ei miltei kuullut mitä Theo oikein hänelle höpisi. Hetken ajan tyttönen rypisti otsaansa ja huokaisi sitten ihan hiljaa, jotta Theo ei ihmettelisi mille hän huokaili, koska huokaisulla ei ollut mitään erityistä syytä. Pieni jännitys vain, joka alkoi jo hetken päästä laantua.
"Haluuksä nähä tän luonnoksen enne ku mää raavin sulta ihon pois?" tyttö tokaisi. Häntä hieman pelotti, että pojanalku epäilisi häntä, joka oli toki ymmärrettävää. Ensin hän meinasi jo alkaa kaapimaan toisen ihon heti pois, mutta päätti luonnostella ensin, kuten isä aina suosittelee. Noemi vilkaisi hetken ajan pientä tähtitautointia sormensa luona, jonka oli tehnyt ilman luonnostelua. Se olisi ollut tarkempi, jos hän olisi luonnostellut sen aluksi, mutta olihan tuo hänen ensimmäinen tatuointinsa, jonka oli tehnyt itse.
Noemi nousi ja kipaisi hakemassa peiliä, jota he tarvitsisivat, jos Theo haluaisi katsoa luonnosta.
Radical
/ Tatuoijan ammatista oon haaveillu pikkukakarasta ni jotenkin oon selvittäny nää asiat. D /
Theo mutisi jotain 'nojoojoo' tapaista. Miksi kipu oltiin keksitty? Tai miksei kukaan ollut keinoa kytkeä sitä pois päältä haluamakseen ajaksi?
"Mielellään", poika kohotti päänsä jälleen pystyasentoon kun nanen oli saanut luonnoksen piirrettyä iholle. Theo ei toista kertaa tekisi samaa mokaa, arpitatuoinnin peitto ei kävisi ihan niin helposti, etenkään jos se päättäisi nousta kunnolla esiin, mitä Theo tietysti toivoi.
Tämä otti pienen peilin naisen kädestä ja heijasti toisen suuremman peilin avulla näkyviinsä kuvan niskastaan. Käärme oli nätisti piirretty, yksinkertainen ja tribaalimainen.
"Sen hännänpää ei saa olla näkyvissä, muuten hyvä", Theodore palautti naiselle peilin ja painoi hetken päästä taas otsan käsivarsiinsa.
hammasratas
Naisenalku otti peilin käteensä ja nyökkäsi.
"Ok. Sitä tuskin tarvii sit ennää kattoa, jos vaan laittelen sen hännäpään kuntoon, vai?" hän kysyi ja alkoi täyttämään pojan toivetta.
Korjattuaan hännänpään alkoi se kipeämpi vaihe. Vielä nopeasti enne kun hän aloitti hän laittoi otsatukkansa pinnillä sivuun, jotta se ei häiritsisi.
//sori katosin eilen, mut kone ylikuumeni, eli meijjän netti ei ennää toiminu 8(//
Radical
Theo pudisteli päätään kieltävästi, ei hänen tarvitsisi tarkistaa joka ikistä viivaa.
Poika ehti lepuutella hermojaan hetken kun Noemi otti tavarat esille. Arpitatuointien teko oli Theolle tuttua hommaa, hän oli ollut henkisenä tukena toisen ystävänsä kanssa joka oli viillättänyt lapaluunsa kohdille jonkun tribaaliviritelmän, ja se jopa näytti karmealta. Theodore tunsi kuinka paikan ympärille aseteltiin 'laput' ja sitä pyyhkäistiin puhdistusnestellä, jo se jäi niskan jännittymän ihan pakostikkin.
Ohut terä upposi ihoon, sen kärki kulki ihokudoksen alla vieden ihon edestään naisen käskyjen mukaan. Ensin se tuntui vain kipeältä raapaisulta, sitten se oli sairasta. Jo ääriviivat saivat kehon huutamaan, Theo joutui oikeasti tekemään töitä ettei hypähtäisi pois veitsen alta, refleksit piti pitää väkipakolla kurissa. Rentoutumaan ei pystynyt, ei tosiaankaan.
Ei kestänyt kauaa kun itse viilloista ei enään tuntenut mitään. Niska oli kun tulessa, sitä kuumotti, korvissa jyskytti ja jokainen viiva kirveli pahemmin kun edellinen. Se ei ollut kaunista puuhaa. Niska oli alueenakin paljon pahempi kun joku käsivarsi, huomattavasti kivualiaampi. Jokainen skalpellin kosketus tuntui repivän koko niskan auki.
Ääriviivojen hitaan teon Theo kesti kunnialla, mutta kun nainen alkoi skalpeerata osaa suomuista pois (joka toista jotta kuvaan saataisiin 'väriä') huulilta karkasi pakostikkin 'ai saatana' älähdys. Hampaat pureutuivat alahuulen ympärille jotta huuto pysyi kuulumattomissa.
Theo ei edes omistanut oikeanlaista kipukynnystä, hän oli jo ehtinyt epäillä, että oli menettänyt sen kokonaan huumeiden mukana, nyt sen olemassaolosta tuli kuitenkin selvästi esille. Jokainen silmänräpäys tuntui tunnilta, joka hetki oli edellistä kivualiaampi, ja Theo oikeasti katui sitä mitä oli tekemässä.
/ Sori, hittailen aika järjettömän pahasti mut kiire saada peli alta! /
hammasratas
rikas
//Joo ei haittaa 8)//
Noemi puri huultaan tehdessään Theolle tatuointia, koska poikaa jännitti niin kovasti.
"Yritä vaan rentoutua, vaikka se kuulostaakin aika hankalalta jne", Noemi mutisi ja pyyhkäisi. Noemin isä ilmestyi pian takahuoneesta ja katseli tyttärensä puuhia.
"Hienon tautoinnin sä kyl valitsit poika", hän sanoi matalalla äänellään ja hymyili.
"Meikäläiseltäkin löytyy tuollanen, mutta kuva on erillainen. Kyl se aika vietäväst sattuu, mut kyl sää sen kestät", hän kannusti. Ennen lähtöään Noemin isä taputti tyttöä olkapäähän. Noemi ei kuitenkaan katsonut isäänsä. Niin keskittynyt hän oli.
Radical
Theo sai jälleen kerran aiheen epäillä toisen taitoja. Rentoutuminen oli mahdotonta, täysin mahdotonta, siihen pystyisi ehkä jos ei tuntisi lainkaan kipua, ehkä ei silloinkaan. Veri valui jo tehdyistä viilloista ja poika tunsi kuinka pisarat tavoittivat valkoisen t-paidan yläreunan maalaten sen pienesti punasävyiseksi.
Theodore ei vastannut miehelle mitään sillä pelkäsi, että hetkessä huutaisi jo hysteerisesti, kuten tilanteessa tietysti kuuluisikin tehdä. Poika tunsi itsensä täydeksi idootiksi, kukaan täysijärkinen ei suostuisi tähän.
Pelkkä ajatus tatuoinnin hoitamisestakin pelotti. Theo tiesi, että haavan ympärille saattaisi kietoa kelmua joka pitäisi sen väkisin auki, se olisi kuitenkin kaikkein kivuliain keino.. Sen lisäksi jäi vaihtoehdoiksi sitten yksinkertaisesti sen ruven säännöllinen irti repiminen ja veteen liuotettu sitruunahappo jolla saisi tulehduksen pysymään.
Theo tunsi kuinka ihon palan putoilivat yksi kerrallaan paikaltaan terän repiessä ne irti niskasta, ja se ei ollut mukava tunne.
hammasratas
"Ihan kohta alkaa olemaan jo valmista..." Noemi raportoi ja tutkaili tatuointia. Ehkei hän sittenkään hommaisi koskaan arpitatuointia. Olisi ehkä parasta pysytellä ihan "tavallisissa" tatuoinneissa.
"Mä en kyl tajua, et miks helvetissä sää haluat kärsiä... Kuka täysjärkinen tulee vapaaehtosesti kokemattoman luokse? Mistä ihmeestä sää sait näin hullun idean?" tyttö ihmetteli, mutta arveli sitten, että nuorukainen ei vastaisi, jos kipu olisi niin kova.
"Tai sanoppa sitten ku tää on valmis", hän mutisi sitten ja jatkoi töitään.
twilightyeyo
//Tunkeilen tähän väliin.. Sorry//
Vicky oli vakaasti päättänyt otta tatuoinnin ja oli aikaisemmin jo käynyt varaamassa ajan. Tatuointi oli melko pieni, mutta se saisi riittää. Esimmäinen tatuointi jännitti vähän, mutta kestohymyä se ei naamalta pois saanut.
Poika oli muutama viikko sitten löytänyt eräältä nettisivulta tatuoinnin, jonka lumoihin Vicky oli jäänyt. Muutamaa tunti myöhemmin hän oli rynninyt tatuointistudioon ja varannut ajan, sekä antanut kuvan tatuoinnista.
Tatska tulisi ranteeseen ja se olisi sellainen melko suuri tribaali, jonka seassa olisi muutama merenkulkutähti. (Näiden sekotus siis:
http://www.checkoutmyink.com/assets/phot.....JPG?1247220606 ja
http://www.checkoutmyink.com/assets/phot.....jpg?1243764585)Vicky astui sisään studioon ja tervehti aurinkoisesti paikalla olevia ihmisiä.
Poika ohjattiin istumaan "tatuointituolille" aivan erään toisen tatuoitavan viereen. Vicky katseli hetken toisen työtä.
"Eikö tuo satu?" poika kysyi, vaikka arvasi jo vastauksen. Sen verran kärsivältä tämä toinen poika näytti.
/Mwahahaa >: D/
hammasratas
Noemin isä saapui takahuoneesta ja käveli uuden asiakkaan luokse paiskaamaan kättä tämän kanssa.
"Päivää! Malcom Rotten. Olitko se sää joka halus sen tribaalin?" hän kysäisi ja huomasi, että nuorukainen katsoi mitä Noemi puuhaili Theon kanssa.
"Arpitatuointia tuo meijjän Noemi värvää. Tosi lahjakas tyttö, vaikka onhan tuossa likassa viel paljon hiomista", hän puheli ja kääntyi sitten takaisin poikaan.
"Eiköhän aloiteta hommat", hän sitten vastasi.
Noemi vilkaisi nyt tällä kertaa isäänsä, jolle oli tullut nuori poika asiakkaaksi. Tyttö hymyili pikaisesti pojalle, mutta jatkoi sitten hommiaan.
//Sori lyhyt ja mun pittää nyt mennä ku lähetään kauppaan 8(//