What am I darlin'?

''Kuulehan nyt neiti, äläpäs viisastele. Mun egoni vaan ei saa kokea kovia kolauksia.''
Darcy puhui äänestä selvä huvittuneisuus kuultaen ja hymähti tyytyväisyyksissään saadessaan jälleen suukon osaksensa.
Winterin sanat kuullessaan Darcy totesi mielessänsä, että sitä hän todella juuri pelkäsikin. Että, kun he menisivät käymään eläintalolla, jokainen kissa tuijottaisi suurilla silmillään ja sanoisi miau, ja sitten ei vain yksinkertaisesti kykenisi valitsemaan. Pitäisikö silloin vain lähteä tyhjin taskuin vaiko poimia matkaan samalla kertaa pari kissaa. Kyllähän heille nyt aina yhden pennun lisäksi vielä toinenkin mahtuisi .. Ei. Piti mennä sillä asenteella paikanpäälle, että yksi kissa. .. Tosin Darcy tiesi, ettei varmasti kykenisi vastustamaan niitä surullisia ''ota minut ota minut'' -ilmeitä. Huomisesta tulisi siis aivan varmasti erittäin mielenkiintoinen päivä.

Winter hihitti sisäisesti Darcyn sanoille, mutta ulkoisesti tuo vain hymyili. Hän vain piti niin kovasti Darcyn härnäämisestä, vaikka nykyään se oli ihan vain rakkaudella tehtyä, eikä härnääminen muutenkaan mennyt niille urille kuin nuorempana. Silloinhan härnääminen oli tarkoittanut sitä, että Darcy saisi olonsa mahdollisimman huonoksi ja tulisi tallotuksi Winterin sanojen alle. Mutta nykyään Winterin ei tehnyt enää edes mieli talloa Darcya alleen, tai no, toisinaan, hyvin harvoin, mutta silloinkaan ei tarvinnut mennä edes kovin pitkälle, kun Darcy kuitenkin anelisi jo armoa. Eikä Winter muutenkaan tahtonut loukata toista siinä määrin kuin aiemmin. Silloin hän oli vain suojellut itseään ympäristöltä, mutta nyt kun hänen ei tarvinnut sitä enää tehdä, ainakaan niin voimakkaasti, ei hänen tarvinnut edes ryhtyä suuriin sotiin. Joka toisaalta oli vain hyvä asia.
Mutta mitä löytöeläintaloon menemisen suhteen tuli, Winterilläkin oli jokseenkin epäilys siitä, etteivät he välttämättä palaisi takaisin yhden kissan kanssa.. Toisaalta taas, jos kissoja olisi kaksi, niistä olisi seuraa myös toisilleen, jos Winter tai Darcy ei olisi kotona. Joten kisuvauvoille ei ehtisi tulla niin hirveä ikäväkään. Hmm..

Darcy nojasi jälleen kyynärpäänsä ammeen reunaa vasten ja kämmenenselkänsä leukaa vasten ja sulki hetkeksi silmänsä, toisen käden ollessa yhä kiedottuna Winterin ympärille. Päivä oli ollut kieltämättä rankka ja se alkoi ottaa jo veronsa antamalla väsymyksen nousta pintaan. Eikä siinä yhtään suinkaan edesauttanut sekään, että se kehoa ympäröivä lämpö saivat olon unisemmaksi.
Se saattoi olla jopa kummallista, että Darcy hiljentyi niinkin pitkäksi aikaa. Silmät olivat edelleen kiinni ja Darcy hoki itsellensä mielessään moneen otteeseen, että vielä ei saisi nukahtaa. Pitäisi ehkä käydä keittämässä kupillinen kahvia, että pysyisi edes vähän hereillä. Jos alkaisi ottamaan päiväunia niin yöllä nukkumisesta ei tule yhtään mitään. Se oli koettu ja nähty niin monet kerrat. Siksipä mies oli yleensä töidensä jälkeen juonut sen kahvikupillisen, joka oli auttanut pysymään loppuillan hereillä, eikä käymään Nukkumatin luona.

Winteriä alkoi kyllä kieltämättä nukuttaa taas. Etenkin kun hän huomasi Darcynkin hengityksen rauhoittuneen siihen malliin, että liekö mieskin oli jo puoliunessa. Vähitellen myös Darcyn pään takana oleilevat kädetkin alkoivat väsyä, tai no lähinnä olkapäät alkoivat jumittaa. Joten pakollinen asennonvaihto oli luvassa ihan senkin takia, etteivät he molemmat nyt nukahtaisi kylpyammeeseen. Herättyään he olisivat kuin kaksi vanhaa rusinaa, joten parempi olisi siirtyä nukkumaan ihan sängylle, tai sitten sohvalle.
Winter avasi puoliummessa olleet silmänsä, irroitti kätensä Darcyn pään takaa ja valui aavistuksen alemmas nostaen sitten selkänsä suoraksi istuen nyt erillään miehestä, vaikkakin toisen käsi oli yhä hänen lanteillaan. Kädestä välittämättä Winter onki tulpan käsiinsä, veti sen irti, hamusi suihkun itselleen ja avasi vesihanan. Suihku päälle ja siinä jalkojensa päällä seisassa istuen Winter käänsi suihkun itseensä päin ja antoi veden valua ylävartaloaan pitkin. Hiuksiaan hän ei aikonut kastella, joten ei sitä tarvitsisi kuin huuhdella vartalo muuten ja sitten sitä voisi jo hypätä pois ammeesta.
Kun vesi oli lähes kokonaan valunut ammeesta pois, Winter nousi seisomaan ja vetäisi hiukan suihkuverhoa ammeen ympärille, jottei vesi roiskuisi valtoimenaan ammeen ulkopuolelle. Varsin tarkasti siinä ihoaan huuhdellen Winter jopa taisi unohtaa Darcyn ammeen toisessa päässä. Tai niin ainakin saattoi luulla, mutta naisen kääntäessä suihkun yllättäen olkapäänsä ylitse suoraan Darcya päin ja katseenkin kääntyessä olan ylitse pieni virne kasvoilla tuon suuntaan, ei voinut olla epäselvää, etteikö Winter ollut tehnyt tuota aivan tahallaan.

Nukkumatti oli juuri ehtimässä sanoa hyvää yötä, mutta Darcy säpsähti unimaailmoistaan, kun tunsi Winterin liikahtavan. Kun mitään kriittisempää, kuin veden pois valuttamista ja suihkun avaamista ei tapahtunut, Darcy vain jäi kaikessa rauhassa aloilleen ja sulki vielä hetkeksi silmänsä odotellessaan vuoroaan saada suihku itsellensä.
Ei ollut siis mitenkään yllättävää, että Darcy sai vuosisadan hepulin pelästyessään, kun suihkusta tuleva vesi oltiin tähdätty suoraan hänen kasvojansa kohden. Mies nousi yhdessä samaisessa sekunnissa ylös.
''Hyi helvetti että mä pelästyin. Oot säkin sitten reilu.''
Darcy poimi sen enempiä kyselemättä suihkun itsellensä, antoi veden valua kroppaansa pitkin niin, että iholle jäänyt saippua varmasti valuisi pois ja ojensi nyreä ilme kasvoillansa suihkun takaisin. Mikään ei ollut kurjempaa, kuin pelästyä niin kamalasti, kuin miten hän oli äsken pelästynyt.

Askel ja Darcy oli pois ammeesta. Pyyhe heilautettiin lanteille sen enempiä kuivaamatta ja katse kävi Winterin suunnalla.
''Joku päivä sä nainen vielä löydät itsesi pelästymästä yhtä kamalasti, kuin miten mä äsken pelästyin.''
Ja jotta tilanteesta saataisiin vielä dramaattisempi, Darcy nosti kämmenensä sydänalalleen ja henkäisi.
''Ihan sydämestä otti.''

Winterin virne vain leveni aiheuttaessaan Darcylle vuosisadan sätkyn, ja Darcy saattoi vain arvailla, miten leveä naisen sisäinen virnistely oli. Tuo kun ei vieläkään näyttänyt kaikkia tunteitaan niin suurina ulospäin, kuin miten ne sisällä pyöri. Mutta selkeästi hänellä silti oli vielä taito härnätä Darcya enemmän ja vähemmän.
Suihkun hävitessä käsistä, Winter vain seuraili olkansa ylitse peseytymistä ja saadessaan suihkun takaisin itselleen, hän huuhteli vielä jalkansa, sulki sitten hanan ja asetti suihkun takaisin paikalleen. Suihkuverho vedettiin sivummalle, jalat laskettiin ammeen vieressä lojuvalle pyyhkeelle, jonka Darcy oli siihen omia jälkiään peittämään ja Winter nosti katseensa Darcyyn. Ilme muuttui varsin syyttömäksi ja viattomaksi, ja huuletkin mutristuivat pienesti. Iso-paha-Darcy niin pelottavasti siinä uhkaili, voi hellanlettas..
Winter astui askeleen Darcyn eteen, nosti kätensä toisen rintakehälle ja nojasi paljaan vartalonsa miehen vartaloa vasten katsoen yhä syyttömältä näyttäen ylöspäin toisen silmiin.
"Ei pieniä söpöjä tyttöjä saa pelotella."
Nainen sanoi huulet yhä mutrussa, tietäen kuitenkin, että Darcyn mieli muuttuisi varmaankin aika nopeasti vähän kaiken suhteen, kun Winterin rinnat olivat mukavasti painautuneina miestä vasten. Etenkin kun sormenpäät tahallaan sivelivät kevyesti rintakehää, lähtivät sitten valumaan alaspäin kylkiä hipoen ja omien peukaloiden osuessa omiin rintoihin, Winter aivan tahallaan sulki silmänsä, päästi pienen ynähdyksen, joka kieltämättä kuulosti kaikkea muulta kuin siveältä. Silmät avattuaan nainen päätyi puremaan kevyesti alahuultaan, katseen tuijottaessa yhä ylöspäin. Kädet jatkoivat matkaansa alaspäin aina lanteille kiedotulle pyyhkeelle asti. Muutama sormi pujahti pyyhkeen ja ihon väliin ja sitten Winter nykäisi pyyhkeen pois Darcyn ympäriltä, astahti samalla askeleen taaksepäin ja kietaisi pyyhkeen itsensä ympärille. Ilkikuriseen taipuva hymy käväisi naisen huulilla tuon nostaessa toisen kätensä hiuksiinsa irrottaakseen niitä ylhäällä pidelleen hiusklipsin. Askeleet suuntasivat pois kylpyhuoneesta, ja samalla Winter avasi hiuksensa, jolloin nuo paksut, mustat hiukset valahtivat valtoimenaan alas, heilahtivat muutamaan kertaan edes takaisin peittäen lopulta miltei koko yläselän.
Ah miten Winter rakastikin aiheuttaa Darcylle kaikkia mukavia olotiloja..

Selvästikään Darcyn hurja draamailu ja närkästys eivät saaneet Winterissä mitään aikaiseksi. Katse tosin kohdistui tarkemmin naista kohden, kun Darcy huomasi Winterin liikkuvan lähemmäs häntä ja lopulta aivan iholle. Kulmat kohosivat aavistuksen, varsinkin silloin, kun Darcy kuuli naisen lausumat sanat. Hän kyllä tiesi sen, että oli harva se kerta joutunut katsomaan sitä yltiömäistä leikittelyä ja raakaa peliä, jonka Winter todella osasi. Darcy itse taisi lähinnä aina vain näyttää säälittävältä ja huvittavalta, kun yritti olla hetkenkään vihainen taikka edes napakka. Jo se oli kumma, kun niin nopeasti hän oli joutanut hellan ja nyrkin väliin ilman sen suurempia vastajupinoita.
Katse seuraili Winterin tekemisiä, ilmeitä ja liikehdintää ja Darcy ei vain yksinkertaisesti voinut olla pitämättä siitä, mitä sillä hetkellä näki. Härskinhurskea mies, minkäs sille mahtoi. Kaikenlisäksi se oli Winterin ihan oma syy. Itsehän tuo nainen lietsoi tätä järjetöntä oloa takaisin. Miten hän nyt voisi olla nyreissään? Ei vain yksinkertaisesti mitenkään. Salakavalaa. Julmaa.

Vastaväitteeltä kuulostava älähdys karkasi Darcyn huulilta, kun tuo tunsi pyyhkeen lähtevän - jälleen - hänen ympäriltänsä. Sietäisi Winterin olla ylpeä, että hänellä oli niin hyvässä kunnossa oleva mies. Kaikki toimi niin kuin pitikin. Ehkä turhankin hyvin. Nyt joutuisi taas keskittämään ajatuksensa johonkin ihan muuhun, kuin naiseen, joka juuri varasti hänen pyyhkeensä.
Darcy päästi raskaan huokaisun huuliltansa ja poimi kaapista uuden pyyhkeen, ettei Winter saisi sitä riemua, että löytäisi miehensä ja armaan juniorin jälleen täydestä tehosta. Pyyhe kiedottiin takaisin lanteille ja Darcy otti ne muutamat askeleet ja sulki kylpyhuoneen oven perässään.
''Sä oot toisinaan tosi julma.''

Winter siirtyi kylpyhuoneesta makuuhuoneen puolelle, keräsi hiuksensa selkänsä takaa vasemmalle olalleen ja pysähtyi sängyn vierelle. Kuullessaan Darcyn sanat, pieni virne kohosi kasvoille, mutta hävisi nopeasti. Liikaa ei sietänyt paljastaa.
"Et voi kieltää, ettetkö pitäisi siitä.."
Winter vastasi katsoen silmäkulmastaan olkansa yli, pää aivan aavistuksen sivulle päin käännettynä, Darcyn suuntaan.
"Je sais que vous l'aimez il..."
Nainen lisäisi kuiskauksen omaisesti, mutta niin, että Darcy varmasti kuuli sanat. Katse oli yhä suunnattuna toiseen, ja noh, varmastikaan ei jäänyt epäselväksi mitä naisella oli mielessään. Se pieni ilkikurinen pilke silmissä, mutta samalla niin selkeän tietoinen omista viettelytaidoista näkyi katseessa. Kuten myös se, että Darcyn olisi parempi nyt juuri sillä sekunnilla ottaa onkeensa naisensa mielenliikkeistä, tai jäisi paitsi jostakin herkullisesta.

Darcy käveli aivan Winterin selän taakse, antoi pyyhkeen tipahtaa lanteiltaan ja nosti kätensä Winterin kyljille. Pyyhe poimittiin pois peittämästä naisen ihoa ja Darcy antoi pyyhkeen tippua oman pyyhkeensä vierelle samalla, kun huulet kävivät painamassa kevyen suukon Winterin niskaan.
Sen enempää miettimättä Darcy nosti Winterin syliinsä, käveli pari askelta pidellen naista käsivarsillaan ja laski lopulta makaamaan sängylle.
''Vous avez raison. Je l'aime.''
Darcy hymähti päätyessään makuulle Winterin vierelle ja painaessaan ihonsa vasten naisensa ihoa.

( Kiitooos ! )

Darcyn kävellessä odotetusti Winterin selän taa ja suukottaessa hänen niskaansa, viimeisenä Winter olisi odottanut Darcyn nostavan häntä käsivarsilleen kuin prinesssaa. Mutta kaikesta vanhoillisuudesta huolimatta, nainen piti tuosta eleestä.
Niiden muutamien askeleiden ajan Winterin ruskeat silmät vain katselivat Darcyn kasvoja, eikä hän oikeasti voinut enää mitenkään päin kieltää rakkauttaan tuota miestä kohtaan. Darcy vain oli onnistuntu kaappaamaan Winterin kokonaan itselleen kaikista estely-yrityksistä huolimatta. Eikä Winter kadu hetkeäkään heidän yhteisistä hetkistään, vaikka hän itse osasikin olla äärimmäisen julma aina välillä. Mutta ilman niitä tapahtumia, he tuskin olisivat tuossa pisteessä kuin nyt olivat.
Ilman jokaista aiempaa tuntia, minuuttia ja sekunttia, he eivät olisi nyt yhdessä.

[[Kiitoossh. :33]]