Alec ei ollutkaan tullut ajatelleeksi sitä, että Daisy todellakin voisi tulla raapimaan ovea jos he sen jättäisivät kiinni kadotessaan makuuhuoneen puoleelle. Lily sen sijaan selkeästi osasi silläkin hetkellä ajatella asioita selväjärkisemmältä kantilta kuin mies, eikä hän osoittanut pienintäkään vastustuksen osoitusta kun nainen raotti taas ovea. Ja ennen kuin herra huomasikaan, niin hän oltiin kellistetty selälleen sängylle Lilyn toimesta. Alec vastasi vaaleaverikön suudelmaan enemmän kuin mielissään ja antoi käsiensä valua ylemmäs neidon vartalon ympärille. Hän sitten päästi huuliltansa huvittunutta naurun hykertelyä, kun nainen mainitsi puhelimet. Aivan niin, puhelimet kiinni. Ei sitä ikinä voinut tietää, että milloin se Gertrude (tai joku muu) taas päättäisi soittaa juuri sillä hetkellä kun mitään ulkopuolisia ääniä ei kaivattu pilaamaan parin hetkiä. Miehen toinen käsi valahti vastahakoisena alas Lilyn ympäriltä, jotta hän voisi naisen esimerkkiä seuraten kaivaa kännykkänsä taskustaan ja sammuttaa sen. Kun tämä oli tehty niin matkapuhelin päätyi miehen kädestä jonnekkin sängyn vierelle, mutta sen kohtaloa ei jääty sen enempää ihmettelemään, kun pariskunnan huulet taas kohtasivat toisensa.
"Hah, se olisi varmaankin ihan hyvä idea.." Alec naurahti pienoisesti suudelman lomasta Lilyn esittämälle kysymykselle. ":.Mutta liian myöhäistä, en päästä sinua liikkumaan sängyltä pois enää metriäkään", mies jatkoi ja hänen silmissään olisi varmasti palanut sillä hetkellä ilkikurinen tuike, elleivät ne olisi olleet ummistettuina kiinni. Ja sitten Alec teki äkillisen liikkeen, jonka seurauksesta osat vaihtuivatkin nyt niin päin, että Lily oli vierähtänyt miehen alapuolelle. Onneksi sänky oli niin leveä, muussa tapauksessa he olisivat varmastikin kumpikin jo tippuneet lattian tasolle. Mies suuteli naista taas antaumukselliseen sävyyn ja ryhtyi kiskomaan tämän paitaa pois yltä ilman sen enempää vitkastelua.
Lopulta useita hetkiä myöhemmin nämä kaksi makoilivat toistensa vierellä taas samalla sängyllä, tällä kertaa vihdoinkin täysin tyydyttyneinä, ärtymyksestä ei ollut tietoakaan. Ja näin Alec oli pitänyt lupauksensa siitä, että korvaisi aamuisen tuplana.. tai itseasiassa hän oli sen hyvittänyt kolminkertaisesti jopa (mikä ei lainkaan ollut heille kummallekkaan minkäänlainen ongelma, päin vastoin. Olihan Gertrude heitä ehtinyt häiritä piinallisesti jo kahteen kertaan.. "Rakastan sinua", mies kuiski rento hymy kasvoillansa lähellä olevan neidon korvaan, suukottaen tätä hennosti huulille ennen kuin antoi merensinisten silmiensä sulkeutua. Tässä oli aina vain yhtä ihana ja hyvä olla, oman rakkaan vierellä pitkän rakastelun jälkeen. Eikä se tunne siitä tulisikaan ikinä muuttumaan, ja hyvä niin.
//loppuppupup