Shawn Tayler

// sovittu, Dreamer! //

(Asunto - Shawn Tayler (K-18 matskua) << Pelissä oli niin paljon sivuja, että päätimme Dreamerin kanssa linkittää edellisen pelin.)


Shawn antoi tuon tunteen kestää vielä hetken, kunnes koitti rauhoittua. Miehen hengityksen tasaantuessa, hän tunsi myös rauhallisesti hengittyävän tytön vieressään. Weezien kommentiin mies hymyili. "Todellakin.", hän sanoi ja hymyili toiselle, painaen tytön huulille sitten suudelman, ja silittäen tuon hiuksia.

(lisäksi se on jostaki syystä nähtävillä vieraillekki..)

Weezie virnisti, "No sinun kohdallasihan se oli jo selvää." tyttö huomautti ilkikurisesti, vastaten miehen suudelmaan kiihkon jälkeisellä raukeudella. Vasta nyt vaaleaverikön mieleen juolahti seinien paksuus, sinisilmä oli ollut melko äänekäs, mitä luultavammin naapurit tiesivät mitä Shawn oli juuri touhunnut. Se ei kuitenkaan tyttöä pahemmin haitannut, eipähän tämän tarvinnut kyseisiin naapureihin törmätä eikä seksissä mitään häpeämistä ollutkaan, olihan mustahiuksinen mies yksi parhaimmista joiden vällyjen väliin Weezie oli harhautunut.

"En minä ainakaan tämän jälkeen lähde yhtikäs mihinkään." sinisilmä huomautti virnistäen, nautiskellen Shawnin lämmöstä ja silittelystä.

Weezien huomauttaessa asiasta ilkikurisesti, nousi miehen kasvoille virne. "Ahaa..", tuo vastasi naurahtaen pienesti ja suuteli tyttöä. Tosiaan, Shawn ei yleensä ottanut huomioon naapureita, ellei joku noista sitten tullut kyselemään jotain. Pitemmittä puheitta eiväthän miehen asiat noille kuuluneet, mutta naapureille kiusallista oli ehkäpä eniten tuosta touhusta syntynyt ääni.

"No hyvä, saan siis nauttia susta niin kauan ku voin.", mies hymyili tytölle ja suuteli tuota kaulalle ja kietoen kätensä tuon ympäri pidellen tyttöä lähellään. Tyttö oli niin, niin lämmin, ettei Shawn uskaltaisi luopua tuosta hetkeksikään. Koirat eivät olleet varmaan kovinkaan mielellään kuunnelleet omistajiensa hommia, mutta olihan Micky kuitenkin jotenkin tottunut... mutta ei yleensä noin rajuun.

Shawn suuteli tytön kaulaa uudelleen ja halusi vain olla valkeaverikön vieressä koko loppuyön, eikä poistua siitä minnekkään.

"Niin voit, muistat kanssa ottaa siitä sitten kaiken irti." Weezie huomautti hymyillen, antaen Shawnin mieluusti pitää itseään lähellään, rauhoittuminen ja miehen läheisyys tuntuivat sillä hetkellä hyviltä. Tyttö tiesi ettei Dozer välittänyt tuon taivaallista siitä että oli joutunut todistamaan hellää hetkeä, joka ei ollut kovinkaan hellä loppujen lopuksi. Koiraa luultavasti ärsytti vain se että se tiesi ettei pääsisi yöksi sänkyyn.

Nyt vaaleaverikkö osasi jopa jo nautiskella miehen hellyydenosoituksista, ja silitteli mustahiuksisen poskea hetken hymyillen ja tutkaili tämän kasvonpiirteitä. Tytön mielessä ei käynytkään siirtyminen, siinä oli juuri sillä hetkellä hyvä olla.

Shawn hymyili tytön vastaukselle ja mies nyökkäsi. "Tietty, en voi jättää tilaisuutta käyttämättä.", mies vastasi ja suuteli tytön hiuksia. Shawn tunsi kuinka tyttö silitteli hänen poskeaan, ja se sai miehen nauttimaan tuon pienestäkin kosketuksesta. Äskeiset jutut olivat saaneet Shawnin entistä valppaammaksi, joten osasi kiinnittää kaiken huomion nyt tytön kosketukseen. Shawn hymyili Weezielle ja suuteli tyttöä suulle pitkään ja hieman himokkaasti nautiskellen tytön huulien mausta.

Shawn ei haluaisi Weezien lähtevän, mutta koitti pysyä silla kannalla, ettei kiintyisi tuohon tyttöön liikaa, sillä se jos vasta mikä olisi ongelma. Mutta ei Shawn halunnut Weezien lähtevän, ei vielä. Tyttö saisi maata Shawnni vieressä miehen puolesta ties kuinka kauan, niinkuin tyttö halusi.

Mustatukkainen hivutti kättään tytön kyljelle silitellen tuota sitten hellästi ja katsellen Weezien sinisiä, ja niin lumoavia silmiä.

"Hyvä, äläkä unohda sitä." Weezie vastasi virnistäen, tyttö huomasi todellakin pitävänsä Shawnin hellyydenosoituksista. Vaaleaverikkö ei ollut ennen saanut moista huomiotaan osakseen, johtui ehkä seurasta johon tyttö useimmiten päätyi, vällyjen väliinkin eksyi toinen toistaan karskimpia kovanaamoja. Taikka sitten pehmeääkin pehmeämpiä naisenalkuja, joiden sileä ja useimmiten kuvitettu iho lumosi sinisilmän hetkellisesti. Nautiskellen Weezie vastasi mustatukkaisen suudelmaan, vieden toisen kätensä leikittelemään tummilla hiuksilla.

Vaaleaverikkö venytteli uudelleen kissamaisesti, rentouttaen sitten lihaksensa, samalla kun tunsi Shawnin hellän kosketuksen kyljellään. Sillä hetkellä sinisilmä olisi kehrännyt nautinnollisesti jos olisi vain osannut. Pakostakin suloinen hymyn poikanen levisi Weezien huulille, tämän katsellessa miehen tummia silmiä hieman tutkaillen.

"Ei kukaa vois unohtaa.", mies sanoi hymyillen tytölle ja silitteli tuon kylkeä edelleen. Weezie todella oli mielenkiintoisin naisenalku, jonka kanssa mies oli ollut tälläisissä tilanteissa, sillä jotenkin Weezie oli niin miehen mieleen. Shawnin suudellessa tyttöä, tuo vastasi suuelmaan nautiskellen. Mies nautti jopa tytön kosketuksesta hänen hiuksillaan, joiden seassa tytön käsi nyt oli.

Weezien venytellessä uudelleen kissamaisesti, silmäili Shawn jälleen tytön muotoja, sillä tyttö oli ihana kaikella tapaa. Mies ei keksinyt mitään valittamista vaikka olisi kuinka miettinyt. Paitsi se, että hän todella pelkäsi jäävänsä koukkuun tuohon, sillä ei mies sinäänsä halunnut. Miehen huomatessa tytön hymynpoikasen tuon kasvoilla, oli miehenkin hymyiltävä ja suudeltava tyttöä pienesti suulle. "Mä lupaan muistaa käyttää sen tilaisuude jossai vaihees.", mies sanoi ja hymyili toiselle uudelleen. "Mut en välttämättä vielä.", mies sanoi ja siirsi kättään hieman enemmän tytön selän puolelle, silitellen sitten hellästi tytön selkää.

Weeziellä ei ollut enää mitään syytä ujostella Shawnin edessä, eiköhän mies ollut jo nähnyt kaiken mitä tytöllä oli näytettävänään. Tämä oli jopa melko ennätyksellistä, koskaan ennen ei vaaleaverikkö ollut pitänyt kenestäkään niin paljon että olisi raahannut tämän suoraan torilta lakanoiden väliin. Tosin eipä mustahiuksista ollut tarvinnut paljoa raahata, pieni vinkki oli ollut riittämiin. Ja kun vinkkikin oli suoraan sanomista..

"Ei tietty vielä." sinisilmä vastasi virnistäen pehmeästi, "Nyt vois vaikka nukkuu välissä." tyttö jatkoi painautuen lähemmäs Shawnia, selän iho herkistyi heti miehen koskettaessa sitä, mutta lihakset pysyivät rentoina, kuten koko tyttökin.
"Mutta jos sie herätät minut niin syyn on paree olla hyvä." Weezie varoitti hymyillen, vaaleaverikkö ei edes arvaillut kellonaikaa, osuisi kuitenkin täysin väärään, Shawnin kanssa kun ajantaju oli täysin kadonnut.

Shawn silitteli hetken tytön selkää ja hymyili tuolle. Illan luulisi olevan ehkä jo pitkällä, sillä aurinkokin oli jo laskenut aikoja sitten. Ei kuitenkaan pitänyt arvailla mitään. Shawn ei ollut koskaan viettänyt yhdenkään naisen kanssa näin kauaa sängyssä, saati sitten poistunut makuuhuoneesta muissa aikeissa.

Shawn katsoi Weezietä ja nyökkäsi, kun tyttö virnisti pehmeästi. "Ei mikää paha idea.", Sahwn sanoi ja silitti sitten toisella kädellänä tytön hiuksia. Weezien painautuessa lähemmäs miestä, kummankin lihakset olivat rentoina. Tytön kommenttiin mies naurahti. "Okei, en siis herätä sua ilman hyvää syytä.", mies sanoi, ja painoi suudelman tuon huulille. Sitten Shawn silitteli tytön hiuksia vielä hetken, kunnes katsoi tuota pitkään. "Entä jos mulle tulee ikävä?", Shawn kysyi virnistäen tytöltä ja silitti sitten tuon poskea. Hän piti tytön lähellä olemisesta enemmän kuin mistään muusta vähään aikaan.

Weezie hymyili Shawnille leveästi, nukkuminen ei todellakaan ollut huonompi idea, kaiken lisäksi miehen silittely rauhoitti tyttöä mukavasti, tämä sulkikin hetkeksi silmänsä, mutta avasi ne uudelleen mustahiuksisen naurahtaessa, vastaten tuon suudelmaan. Mukavan lämmin tunne valtasi vaaleaverikön sisuskunnan tämän kuullessa Shawnin kysymyksen, tyttö hymyilikin pehmoisesti.
"Se on hyvä syy."

Sillä hetkellä Weezien mielessä ei käynytkään se miltä vaaleat hiukset aamulla näyttäisivät, ei alkuunkaan, tyttö vain nautiskeli olostaan, toisen läheisyydestä ja hellyydestä. Vaaleaverikkö ei ollut tajunnutkaan kuinka oli oikeastaan kaivannutkin silittelyä ja hyvänä pitoa, niiden aiheuttamat tuntemukset olivat täysin erillaisia kuin mikään mitä sinisilmä oli vähään aikaan tuntenut. Weezie haukotteli sulkien silmänsä ja käpertyen paremmin vasten Shawnia, uni ei todellakaan ollut huonompi ajatus ja siihen oli hyvä nukahtaa. Pian tyttö vaipuikin syvään uneen, kuten aina.

Shawnille tuli lämmin olo, kun Weezie oli hänen vieressään. Hän ei ollut tuntenut tälläistä kenties niin pitkään aikaan, kun viimeksi tuli jonkun tyypin kanssa aika vähän pitkäksi, mutta tämä oli silti epänormaalia miehen arkirutiineissa.
Weezien vastatessa, että se oli tarpeeksi hyvä syy, naurahti Shawn uudelleen ja hymyili tytölle. "No tuo lohdutti.", Shawn sanoi ja antoi suudelman tytölle.

Shawn tunsi Weezien lämmön lähellään ja se sai miehen uniseksi. Weezie haukotteli, ja käpertyi sitten miestä vasten. Shawn kiersi kätensä suojaisesti tytön ympäri, mutta valvoi vielä itse minuutin jos toisenkin nukahtaen sitten kuitenkin pian.

Weezien unet olivat värikkäitä, kuten aina, niistä ei koskaan puuttunut toimintaa. Lisäksi tyttö uneksi paljon, luultavasti siksi että tuli yleensä päivän aikana nähneeksi hyvin paljon erillaista ja uutta. Ja ehkä juuri unien takia vaaleaverikkö oli niin aamu-uninen, kuka jaksoi herätä aikaisin aamulla juuri kun oli yöllä jahdannut pinkkejä vyötiäisiä?

Yön pimeydessä sinisilmä heräsi, muistamatta aluksi missä oli, mutta tunsi sitten Shawnin lämmön lähellään, hakeutuen puoli nukuksissa takaisin tämän syleilyyn, josta oli uniensa aikana jotenkin ajautunut pois. Nopeasti vaaleaverikkö sai taas unen päästä kiinni ja nukkuikin rauhallisesti aamuun asti.

Shawn ei nähnyt unia, vaan nukkui rauhassa, Weezien vieressä koko yön, kunnes jossain vaiheessa mies heräsi ja huomasi tytön nukkuvan, melko sikeästi. Shawnin kasvoille nousi pieni hymy, ja tuo korjasi asentoaan herättämättä sitten kuitenkaan Weezietä.

Kuitenkin Shawn nukahti uudelleen melko nopeasti ja nukkui myös hyvin aamuun asti, kunnes ensimmäiset auringonsäteet taittuivat sisään ikkunasta.

Auringon ilmestyessä kiusaamaan Weezien kasvoja, tämä käänsi kylkeään ja huitaisten valoa kohden kuin olisi yrittänyt hätistellä sitä tiehensä kuin pahaista kärpästä. Tyttö ei ollut tottunut siihen että aamuaurinko olisi herättänyt, vaaleaverikkö kun yleensä veti verhot visusti ikkunoiden eteen ja kattoikkunasta aurinko kurkisteli vasta puolenpäivän aikoihin.

Auringon valo kuitenkin tulvi nyt sisään, eikä kyljen kääntäminen auttanut, joten lopulta sinisilmä veti peiton niin että se loi varjon tämän kasoille. Kiroten samalla auringon, tajuamattaan ääneen, mutisten kaasupallosta joka poltti reikiä ilmakehään ja mainiten muutaman neitosen suuhun sopimattoman kirosanan. Weezie tiesi jo ettei pääsisi enää takaisin syvään uneen, mutta yritti kuitenkin härkäpäisesti.

Shawn nukkui niin kauan hyvin, kunnes hänenkin kasvoilleen tulvi auringonvaloa. "Hemmetti..", mies murahti ja koitti ensin peittää auringon laittamalla kätensä kasvojensa eteen, mutta se ei auttanut. Mies käänsi kylkeään ja sulki silmänsä uudelleen. Uusi nukkumis yritys onnistui jotenkin, kunnes mies heräsi automaattisesti uudelleen, kun kuuli, kuinka tyttö hänen vieressään kirosi.

Shawn huokaisi, sillä ei saisi enää unta. "Oot söpö ku kiroot.", mies sanoi unisella äänellä tytölle, ja silitteli toisen hartiaa kädellään, painautuen takaisin lakanoihin hieman paremmin. Miehen ei tehnyt yhtään mieli nousta, mutta uusi päivä oli jo alkanut, eikä mies aikonut nukkua koko päivää, vaikka mieli olisi nyt tehnytkin.

Ilmeisesti Weezie ei ollut ainoa jota aurinko häiritsi, Sharnin unelias murahdus sai tytön hymyilemään unisesti, vakavoituen sitten uuden nukkumisyrityksen merkeissä.
"En yritä olla söpö vaan kärty." vaaleaverikkö vastasi, tuntien lämpimän käden harteillaan, tyttö venytteli pitkään ja avasi silmänsä vieden niiden katseen mustahiuksiseen mieheen. Sinisilmä kömpi vielä puolinukuksissa lähemmäs toista, painautuen tähän kiinni.

"Sie tarttet tänne verhot." Weezie ilmoitti mutristaen huuliaan, miettien ohimennen millaisen leijonanharjan sillä hetkellä omisti, mohikaani tuskin oli enää entisensä.
"Eikä sulle tullu ikävä." tyttö huomautti esittäen loukaantunutta.

Shawn silitteli tytön hartiaa, ja tunsi kun toinen painautui häntä lähemmäs. Tyttö sanoi, ettei yrittänyt olla söpö vaan kärttyinen.
"Noh, söpö sä kuitenkin oot.", mies sanoi ja antoi tytölle pienen suukonsuulle, katsoen toista silmiin ja hymyillen pienesti.

"Verhot.. Vois harkita.", mies naurahti pienesti ja kiinnitti sitten huomion tytön huuliin. Shawn silmäili tytön kasvoja pienesti ja katsahti sitten lattialle, jossa koirat vielä nukkuivat.
Kuitenkin tytön mainitsiessa, ettei miehelle tullut tuota ikävä, niin Shawn näytti mukamas surulliselta. "Pahoitteluni. Korvaisiko tää jotain?", mies sanoi ja antoi tytölle piktän suudelman, ja silitti sitten tuon poskea.
"Ei kai sul oo kiire minnekkää?", Shawn kysyi toiselta ja painautui toista vielä lähemmäs.

"Niinpä tietysti." Weezie totesi naurahtaen maistellen äsken saamaansa suukkoa, "Sieki näytät söpöltä unisena." tyttö huomautti virnistäen, mahdollisimman suloisesti ja viattomasti.
"Joo voisit, sun yövieraittes ei tarttis käyttää aurinkokelloa herätykseen." vaaleaverikkö räpytellen kirkkaan aamuauringon häikäistessä silmiä.

Weezie vastasi suudelmaan, nauttien siitä luvattoman paljon, kuten myös Shawnin silittelystä poskella. Sinisilmä esitti pohtivaa hetken ja virnisti sitten.
"Ehkä se jotain korvaa." vaaleaverikkö lopulta ilmoitti, naurahtaen ilkikurisesti miehen painautuessa lähemmäs.
"Jos olikin, niin oon luultavasti jo myöhässä eikä oo enää mitään mieltä hoppuillakkaan." Weezie vastasi hymyillen.

Mies naurahti, kun tyttö totesi, että niinpä tietysti. "Ahaa.. En kyö haluis nähä itteeni peilistä. Mut eihä mun tarviikkaa.", Shawn vastasi tytön kommenttiin, että mieskin näytti söpöltä unisena.
Shawn nauroi, kun tyttö sanoi, ettei miehen yövieraiden tarvitsisi herätä aurinkokellon mukaan. "Noh... Sulle se oli vaan pakkoherätys.", mies sanoi ja hymyili tytölle.

Tytön vastatessa suudelmaan, Shawn nautti siitä paljon. Yhtä paljon kuin aikaisemminkin. "No hyvä.", mies vastasi ja huomasi sitten tytön ilkikurisen ilmeen tuon kasvoilla. "Mut oon silti jotai velkaa?", Shawn kysyi ja virnisti tytölle. Tytön sanoessa, ettei tuolla olisi mitään, tai ettei tuolla olisi kiire minnekkään.
"No hyvä, saanpaha olla sun kaa kauemmin.", Shawn sanoi hymyili toiselle suudellen tytön kaulaa pienesti.

"Ei niin, riittää että mie nään sinut ja pidän näkemästäni." Weezie vastasi hymyillen, pöyhistäen jo valmiiksi sekaisin olevia mustia hiuksia, virnistäen itsekseen.
"Aijaa, pitäskö minun valmistautua pikaiseen ulosheittoon kun kihlattu kolistelee jo ovella?" vaaleaverikkö kysyi kiusoitellen, moinen olisi ollut sääli. Luultavasti sinisilmä olisi ollut ajatuksesta mustasukkainen, jos olisi ollut mustasukkaista sorttia.

"Shawn! Miten voit edes luulla moista." Weezie kuitenkin virnisti sitten, "Joo olet." vaaleaverikkö myönsi hymyillen sädehtivästi ja veti miehen pitkään suudelmaan. Unisuus oli jo aikaa sitten unohtunut.
"Niin tosiaan, päälle 12 tuntia ei olekkaan riittämiin." tyttö vastasi hymyillen, Weezie ei ollut tottunut tälläiseen, ei lähellekkään. Kyllähän sellaisia ihmisiä riitti jotka vaaleaverikön seurassa halusivat viettää aikaansa, mutta yleensä siihen ihmisryhmään eivät kuuluneet ne joiden kanssa sinisilmä päätyi sänkyyn.

Mustatukkainen virnisti kuullessaan tytön vastauksen. "No se on hyvä.", mies sanoi ja painoi tytön huulille suudelman. Kun Weezie kiusoitteli, niin Shawn veti kasvsvoilleen mukamas surullisen ilmeen. "Ei. En mä päästä sua täältä minnekkää.", mies sanoi ja loi sitten taas kasvoilleen perusilmeen.

Mies virnisti, kun Weezie vastasi, että miten toinen voisikaan luulla moista. Shawn päätti olla hiljaa, kunnes tyttö kuitenkni myönsi, että mies oli velkaa. "no nyt kuullostaa jo paremmalta.", Shawn sanoi, ja tunsi sitten Weezien antaen pitkän suudelman, johon mies ei voinut olla vastaamatta.
Mustatukan kuullessa, ettei yli 12 tuntia ollut riittämiin, niin hän virnisti. "No sehä on hyvä.", mies sanoi, ja virnisti. Tosiaan, Weezie oli muista poikkeava, sillä koskaan ennen ei Shawn ollut herännyt aamulla nainen kainalossaan. Jos miehen elämänrytmi ei olisi niin tiukka, voisi hän keskittya tyttöönkin vähä enemmän, mutta tyttöön kiintyminen olisi jo liikaa.

"Olenko mie sitten joku panttivanki." Weezie kysyi virnistäen silitellen Shawnin poskea, itse asiassa oli täysin pinkin paidan ansiota että tyttö makasi siinä nyt. Miehellä kun ei ollut tatuointeja, ei moottoripyörää eikä arpia kasvoissaan, eli ei mitään mikä olisi herättänyt kysymyksiä ja sillä tavoin kiinnostusta vaaleaverikössä. Ehkä se oli hyvä. Taikka sitten ei, jos mielenkiinto olisikin pitempi kestoisempaa, sinisilmän pitäisi varoa ettei kiintyisi liikaa mustahiuksiseen mieheen.

"Aijaa, velkako on paremman kuulonen vaihtoehto?" Weezie kysyi virnistäen, "Outo." tyttö ilmoitti, painaen lyhyen suukon tämän kaulalle.
"Ei se ole hyvä, yleensä mie olisin tässä vaiheessa jo hiipiny ulos kamppeineni." vaaleaverikkö vastasi tutkaillen Shawnin tummia silmiä, yleensä mies myös olisi joko tippunut yön aikana lattialle taikka tyttö olisi itse hankkiutunut sängyn toiseen laitaan, eikä olisi herännyt miehen likeltä kuten tänä aamuna.

"No niinkin vois sanoa.", Shawn sanoi ja hymyili tytölle, kun toinen silitteli hänen poskeaan. Weezie eroittui niin ulkonäköllisesti, kuten luonteensakkin perusteella muista, joiden kanssa mies oli maannut. Vaaleaverikkö oli jotain niin silmiä kirveltävää ja ihanaa, ettei moista oltu nähtykkään. Shawn oli kuitenkin varuillaan kaiken varalta.

"No en nyt tiiä, ei välttämättä.", mies naurahti ja tunsi sitten tytön suukon kaulallaan. Shawn siirsikätensä tytön kyljelle ja painoi tuon suulle suudelman, joka ei kuitenkaan kestänyt ikuisuuksiin. Shawn virnisti, kun tyttö sanoi, että tässä vaiheessa tuo olisi jo napannut kamppeensa ja häipynyt. "Ei tälläne oo kyllä yhtää munkaa tapasta, eli et oo ainut.", mies sanoi ja hymyili toiselle. "Oisin kyl jo lempannu tyypin ovesta ulos aikoja sitte, mut sä sentää viel makaat siinä.", Shawn sanoi ja painoi pienen suukon tytön poskelle.
Shawn korjasi hiemna asentoaan ja katseli tytön sinisiä silmiä sanomatta yhtään mitään.

"Ahaa, ja kelle meinasit lähettää lunnasvaatimuksen?" Weezie kysyi hymyillen, "Mulla ei nimittäin oo vanhempia jotka vois huolehtia musta." tyttö ilmoitti virnistäen, "Eikä oikeestaan ketään muutakaan joka odottais kotona pyöritellen peukaloitaan." vaaleaverikkö jatkoi hetken mietittyään.
"Ei toisin sanoen olen surkea panttivanki." sinisilmä totesi naurahtaen, nukkuminen ja uneliaisuus olivat jo unohtuneet, Weezie ei halunnut hukata hetkeäkään, jos kävisikin niin että ovesta kopistelisi sisään joku joka olisi vähemmän ilahtunut löytäessään vaalean tytön Shawnin kanssa vuoteesta.

"Hyvä tietää etten oo ainoo joka rikkoo nyt omia periaatteitaan." Weezie vastasi hymyillen, nautiskellen olostaan luvattoman paljon. Tyttö naurahti, "Ai vielä? Meinaatko työntää minutki rappukäytävään vaatteiden ja koirien kanssa vai ja unohtaa niine hyvineen?" sinisilmä uteli vastaten Shawnin katseeseen. Vaaleaverikkö ei ollut aikeissaan vielä nousta sängystään alkuunkaan, ei halunnut, siinä juuri sillä hetkellä oli hyvä olla.

"Ei sitä koskaa tiiä kelle sellase lähettäisin.", Shawn sanoi ja hymyili tytölle. Shawn kuunteli tytön lauseen jatketta, huomaten sitten että tytölläkään ei olisi vanhempia, tai jotakuta, joka voisi pitää hänestä huolta. "Ai, no et ole sitten ainoa siinäkään, jos koiria ei lasketa mukaan.", Shawn sanoi ja virnisti.
"Jaa mitä vielä!? Surkea panttivarnki... Äläs kuule puhu paskaa, sähä osaat ties mitä.", Shawn sanoi ja katsoi tyttöä pervo ilme kasvoillaa, naurahtaen sitten, ja painaen suudelman tytön poskelle.

Shawn naurahti kun kuuli, mitä Weezie seuraavaksi sanoi. "No en meinaa työntää sua rappukäytävää. Saat olla täällä hieman pitempään... panttivanki.", Shawn sanoi ja virnisti tytölle, siirtäen kätensä toisen kyljeltä tuon poskelle.
"Mul ei oo aikomustakaa heittää sua ulos.", Shawn sanoi ja antoi tytölle suudelman, joka ei tosin kestänyt kauaa. Tuon jälkeen mies tarkasteli tytön sinisiä silmiä pitkään.