Yeah, all I wanna do is have a little fun before I die

[Karasu & Yuu! :----)]

Päivä oli hyvää vauhtia kääntynyt illan kautta yön puolelle ja nurmikentällä alkoi näkyä enemmänkin nuorisoa - suuri osa enemmän tai vähemmän kuutamolla, mutta niin kai sitä oli tarkoituskin. Ilma oli viilentynyt hitusen ja muutama tummempi pilvi oli eksynyt taivaalle, mutta aiinakaan vielä ei satanut. Ja siitä Lucas oli helvetin kiitollinen, kyseinen nuori mies kun oli ihan kurkkuaan myöten täynnä Britannian oikukasta ilmastoa. Eikä hän varmasti ollut ainoa paikallinen joka näin ajatteli. Joskaan ei Lucas juuri nyt mitään säätä jaksanut ajatella, ei sillä että hän olisi ajatellut muutenkaan oikein mitään juuri nyt. Skotti koitti keskittää kaiken pienistä keskittymisvaroistaan tupakan kääntämiseen, eikä siitäkään meinannut tulla mitään kun päässä pyöri. Fakta oli tosin myös se, ettei keskittyminen todellakaan muutenkaan ollut tämän nuorukaisen vahvuuksia. Jätkä istuskeli ruohikolla vähän sivummalla olematta itsekään aivan täysin varma miksi hän oli edes tullut rkentälle itsekseen. Lucas oli laumaihminen, jos niin saattoi sanoa, hän ei suuremmin viihtynyt itsekseen. Paitsi ehkä silloin kun oltiin todella seipäässä, niin kuin kai nyt, baarissa vain tunti sitten viilettänyt poika oli nimittäin kiskonut ihan tarpeeksi päihdyttävää sisäänsä. Tosin oliko se uutta? No ei todellakaan. Fakta numero kaksi oli se, että Lucasin tuntui näkevän useammin päihtyneenä kuin selvänä.

Kädet hieman vispaten Lukey pyöritteli röökinsä ja laittoi sen hetkeksi korvansa taakse niin kuin hänellä oli usein tapana. Typerää sinällään, hajamielinen nuori mies kun yleensä myöhemmin unohti, että syöpäkääryle oli siellä korvan takana. Kokahumala tuntui olevan ohi taas ihan turhan nopeasti, eikä pojalla ollut yhtään alkoholiakaan mukanaan. Kädet eksyivät farkkujen taskulle ja kohta sormissa pyöriteltiin pientä pussillista hienonnettua valkeaa jauhetta. If your thing is gone and you wanna ride on, cocaine. Lucasin huulilta pääsi naurahdus. Päässä pyöri ihan mainittavasti jo valmiiksi, mutta silti luottokortin päälle väsäiltiin viiva ja taskusta etsittiin jo valmiiksi kääritty viiden punnan seteli. Kuningatar Elisabet setelissä tuijotti nuorta miestä jotenkin syyttävästi, mutta Lucas ei pahemmin huomiota asiaan kiinnittänyt. Ainahan se siinä oli ollut, setelissä tuijottamassa saatana. Jäbä naurahti jälleen, niisteli jauheen hyvin nopeasti, niiskutti hetken ja pyyhki nenänsä alusta, kunnes laittoi niin kortin kuin pussinkin takaisin taskuunsa ja loikkasi pystyyn. Ja sitten jotain tekemistä, right? Sitä Lucas tarvitsi, ja yleensä hän sitä myös löysi, nimittäin tekemistä. Toisinaan pojan tekemiset tosin eivät olleet niin kovin asiallisia ja sen takia enemmän kuin usein tummatukka hankki itselleen ongelmia. Eikä nuori herra koskaan ottanut opikseen, mutta sellainen Lucas oli - vähän vastuuton nimittäin. Hyvänolontunne ja energia, mutta myös kasvava levottomuus valtasivat nuorukaisen hyvin nopealla tahdilla ja hieman horjuen poika lähti astelemaan kentän vierustaa tietämättä oikein itsekään minne päin suunnata. Kävely oli kieltämättä hieman hoippuvaa, mutta pysyttiin kuitenkin pystyssä. Niin ja se tupakka tosiaan. Tummatukka nappasi röökin korvansa takaa ja sytytti kevyin liikkein antaen sitten verestävien silmiensä katseen kiertää ympäristössä. Oli täällä ainakin porukkaa.

Yuu oli toinen, joka oli saapunut kentälle ilman mitään sen suurempaa syytä. Nuorukaisella kun ei ollut pysyvää kotia tai paikkaa missä olla, maleksi hän yleensä päivät pitkät kaupungilla vailla sen suurempaa suunnitelmaa, toiveenaan vain löytää alkoholia, pilveä, tupakka tai vaihtoehtoisesti rahaa ja jos hyvä tuuri kävi, löysi hän kaikkia edellämainituista asioista. Oranssipäinen poika käveli ihmisten seassa haahuillen, katsellen ympärilleen yrittäen löytää...jonkun tai jotain. Ei tiennyt mitä, mutta tunnisti sen kyllä eteen tullessa. Tuo oli jälleen vetänyt mustan hupparin päälleen ja hupun syvälle päähänsä niin, että nuoria melkein lapsekkaita kasvoja oli mahdoton nähdä sen alta. Kädet vaaleiden farkkujensa taskussa laiskat askeleet etenivät ja välillä joku tönäisi tätä vahingossa tai tahallisesti ohi kävellessään olkapäällä. Näin pientä henkilöä oli kieltämättä helppo tuuppia ja Yuuta olikin kyllästynyt kokonsa puolesta johtuvaa nenille hyppimistä ja löylytystä.

Oranssi katse valui humalaisissa tai muuten sekaisin olevissa ihmisissä pysähtyen viimein yhteen ja Yuuta tiesi, että oli löytänyt etsimänsä. Sekaisin oleva nuorukainen hoiperteli jonkin matkan päässä ja Yuu kiihdytti askeliaan tuijottaen pian toisen selkää ja tupakan savu kantautui viekoittelevasti tämän miehenalun nenään saaden tämän sulkemaan hetkeksi silmänsä. Viimeisistä henkosista oli kulunut ainakin muutama päivä ja valitettavasti siinä oli jo muutama liikaa. Yuu veti keskittyvästi syvää henkeä ja astui vielä lähemmäksi, hiljaa sekä varovasti jotta ei kiinnittäisi tuon päihtyneenä henkilön huomiota. Toinen näytti olevan sopevasti humalassa ja sekaisin niin, että Yuun oli, toivottavasti, helppo lainata mahdollista omaisuutta tuon taskuista. Pieni käsi ojentautui varovasti nuorta miestä päin, kohti tuon taskua ja piankos se upposi sen mustaan nieluun haparoiden ja täristen. Yuuta oli ollut taskuvarkaissa ennenkin, mutta ei ollut mikään ammattilainen vaikka tulikin joka kerta paremmaksi. Käsi osui johonkin paperia muistuttavaan, mutta joka oli kääritty rullalle, ehkä rahaa? Yuun katse pysyi nuorukaisen takaraivossa yrittäen pysyä tuon vauhdissa, mutta mahdollisimman huomaamattomasti niin, että tuo muissa maailmoissa oleva mies ei huomaisi pientä taskua tonkivaa kättä. Hermostuneisuus sai koko kehon kuitenkin tärisemään ja Yuu tunsi kuinka kuumotus niskassa lisääntyi. Jotkut teinit olivat huomanneet hänen aikeensa, tuijottivat humalaisilla utuisilla silmillään, mutta eivät sanoneet mitään. Ehkä se oli jonkinlaista hiljaista kunnioitusta täällä päin? Jokaisen oli tehtävä mitä oli tehtävä elääkseen, eikä toisista vasikoitu.

Lucasin olo oli muuttunut hyvin valppaaksi ja levottomaksi viimeisimmän kokaiiniviivan myötä. Hän kaipasi kovasti joko seuraa tai sitten tekemistä tai miksei vaikka molempia, muttei hän siinä sekavuudessaan oikein osannut ajatella selkeästi. Kundi heilautti kättään muutamalle puolitutulle alkkiksen alulle kauempana, muttei jaksanut keskittyä näihin ja näiden kaljotteluun sen suuremmin. Olkoon. Luc tunsi yllättävän paljon porukkaa ympäri Lontoota, mutta suuri osa oli nimenomaan jotain vanhoja kännikavereita, joihin ei sen suuremmin tullut yhteyttä pidettyä, kunha näki sattumalta tämänkaltaisina iltoina. Poika pyyhki nenänsä alusta ja hieroi hieman kasvojaan kiskoen sitten hupun päähänsä. Hän olisi voinut soittaa itselleen seuraa, mutta oli jättänyt kännykän kämpilleen, joten turha toivo sinällään. Piti kehitellä jotain muuta. Lucasin ajatukset juoksivat sekavana ympyrää ja hän yritti turhaan saada niitä jonkinlaisen järjestykseen. Energiaa löytyi vaikka muille jakaa, Lucas olisi voinut kiipeillä vaikka puissa jos joku olisi vähän kehoittanut. Jäbä horjahti hieman ja kiskoi sauhut tupakastaan vilkuillen vähän ympärilleen. Useammat kännit oli tainnut tulla tälläkin kentällä vedettyä, mutta juuri nyt Lucas ei pystynyt vain seisahtumaan paikalleen tai istumaan alas johonkin porukkaan, koska hän tarvitsi oikeasti jotain tekemistä. Tarvitsihan hän aina tekemistä, ei siinä mitään uutta ollut, mutta kamapäissä tekemisen tarve oli kaksi kertaa suurempi. Kundi naurahti hieman ja viskasi röökin sormistaan. Hyvänolontunne sai hymyn nykimään huulilla, mutta samaanaikaan levottomuus lisääntyi.

Poika hidasti hieman tahtiaan, työnsi nyrkit taskuihinsa ja... käsi?! Kokasta valppaantunut poika kääntyi salamannopeasti ympäri ja tarrasi taskuaan tonkivaa oranssitukkaa rinnuksista varsin sähäkästi. Aineella oli sellainen vaikutus Lucasiin, hänestä tuli usein joko helvetin virkeä tai läheisyydenhaluinen ja kiihottunut tai sitten hyvin arvaamaton, mitä hän nyt oli. Ei kundi pääasiassa ollut aggressiivinen, mutta kamapäissään hänestä tuli helposti sellainen, ainakin jos siihen annettiin aihetta. Ja juuri nyt annettiin. Ei sillä, että Lucasilta olisi löytynyt mitään varastamisen arvoista, se surkea viiden punnan seteli oli kaman lisäksi ainoa mainittava varastamisen kohde, mutta lähinnä Lucas hrmostui siitä, että joku yritti viedä häneltä jotain ihan noin vain.
"Mitä vittua! Mitä sä sintti oikein yrität?" tummatukka älähti sekavasti. Hänen verestävä katseensa porautui tuohon nuorempaan. Varastihan Lucas itsekin, ei siinä mitään, mutta jos totta puhutaan niin kyllä hän hermostui jos hän itse vähävaraisena joutui jonkun varastamisen kohteeksi. Varsinkin tässä mielentilassa.